Economist YK:lle: laillistakaa huumekauppa
- Tietoja
- Julkaistu: 29.03.2009 29.03.2009
- Osumat: 5850 5850
Lähde: Economist 7.3.2009
Pääkirjoitus:
http://www.economist.com/printedition/displayStory.cfm?Story_ID=13237193
Muut artikkelit
http://www.economist.com/displaystory.cfm?story_id=13234157
http://www.economist.com/displaystory.cfm?story_id=13234124
http://www.economist.com/displaystory.cfm?story_id=13234134
http://www.economist.com/displaystory.cfm?story_id=13234144
Harkittu uhkapeli vai vielä yksi vuosisata epäonnistumista ?
Englantilainen talouslehti Economist on jo kahdenkymmenen vuoden ajan kehottanut maailman valtioita ja YK:ta laillistamaan huumekaupan. Nyt YK:n huumepolitiikan tarkistuskokouksen alla lehti julkaisi teemanumeron aiheesta, koska todistusaineiston läpikäyminen tällä hetkellä saa kieltolain vaikuttamaan yhä haitallisemmalta varsinkin maailman köyhille ja huono-osaisille. Neljässä artikkelissa sekä pääkirjoituksessa lehden toimitus toistaa kantansa: huumekaupan laillistaminen muuttaisi huumeongelman julkisen terveydenhoidon ongelmaksi nykyisen rikoslaillisen ongelman sijaan.
Economist myöntää laillistamisen olevan epätäydellinen ratkaisu mutta sata vuotta jatkunut epäonnistunut huumesota vaatii ainakin sen kokeilemista.
Suurin pelko laillistamista kohtaan on se, että huumeiden käyttö lisääntyisi. Mutta huumelakien ankaruuden ja huumeiden käytön yleisyyden välillä ei ole yhteyttä: ankarassa Ruotsissa ja liberaalissa Norjassa likipitäen samanlaiset väestönosat käyttävät huumeita, ja ankarien huumelakien leimaamissa Britanniassa ja USA:ssa huumeiden käyttö on keskimääräistä paljon yleisempää.
Kieltolain kumoamiselle on kaksi perustetta. Ensimmäinen on liberaali periaate. Vaikka jotkin laittomista huumeista ovat erittäin haitallisia joillekin ihmisille, suurin osa niistä ei ole erityisen haitallisia. (Tupakka aiheuttaa enemmän riippuvuutta kuin suurin osa laittomista huumeista.) Laittomien huumeiden käyttäjien suurin osa, mukaan lukien kokaiinin ja heroiinin käyttäjät, käyttävät niitä vain toisinaan. He käyttävät niitä saadakseen nautintoa (kuten wiskistä tai kevyt marlborosta). Valtion tehtäviin ei kuulu heidän estämisensä.
Entä riippuvuus? Ensimmäinen peruste kelpaa osittain myös tähän, koska haitta koskee etupäässä käyttäjää. Mutta riippuvuus aiheuttaa kärsimystä myös riippuvaisen ihmisen perheelle ja varsinkin lapsille sekä aiheuttaa yhteiskunnallisia kuluja. Siksi riippuvuuden hoitaminen ja ehkäisy tulisi olla huumepolitiikan ensisijainen tavoite. Tästä seuraa toinen perustelu: huumeiden laillistaminen antaa oikean mahdollisuuden hoitaa riippuvuutta.
Tarjoamalla rehellistä tietoa eri aineiden terveyshaitoista ja hinnoittelemalla ne haittojen mukaan voisivat hallitukset ohjata käyttäjiä käyttämään vähiten haitallisia. Kieltolaki on epäonnistunut estämään ns. designer huumeiden lisääntymisen, joita keksitään laboratorioissa. Laillistaminen voisi edesauttaa laillisia yrityksiä kehittämään ihmisten käyttämiä aineita paremmiksi. Laillistamisen tuottamilla verotuloilla ja kieltolain toteuttamisesta säästyneillä rahoilla hallitukset voisivat taata riippuvaisten hoidon - mikä saa laillistamisen kuulostamaan poliittisesti vielä hyväksyttävämmältä. Kehittyneissä maissa onnistunut ihmisten tupakoinnin vähentäminen, mitä myös verotetaan ja säädellään, antaa aihetta toivoon.
Laillistaminen ei kerralla aja rikollisia pois huumeiden parista; aina tulee olemaan veroja ja lakeja kierrettäviksi kuten tupakan ja alkoholin kohdalla. Laillistaminen ei myöskään ratkaise Afganistanin kaltaisten epäonnistuneiden valtioiden ongelmaa automaattisesti. Tässä esitetty ratkaisu voi olla sekava mutta vuosisadan selvääkin selvempi epäonnistuminen vaatii sen kokeilemista.
Voi vaikuttaa oudolta, että kampanjointi tupakkaa vastaan, mikä on laillinen huume, on aiheuttanut paljon enemmän innostusta kuin sota laittomia huumeita vastaan. Tämä on kuitenkin luonnollista. Tekemällä jokin huume laittomaksi voi estää joitakin ihmisiä nauttimasta sitä mutta se ehkäisee myös rehellisen keskustelun ja selvän ajattelun. On paljon helpompaa taistella sellaista vastaan mikä on saatettu päivän valoon.
Pääkirjoitus:
http://www.economist.com/printedition/displayStory.cfm?Story_ID=13237193
Muut artikkelit
http://www.economist.com/displaystory.cfm?story_id=13234157
http://www.economist.com/displaystory.cfm?story_id=13234124
http://www.economist.com/displaystory.cfm?story_id=13234134
http://www.economist.com/displaystory.cfm?story_id=13234144
Harkittu uhkapeli vai vielä yksi vuosisata epäonnistumista ?
Englantilainen talouslehti Economist on jo kahdenkymmenen vuoden ajan kehottanut maailman valtioita ja YK:ta laillistamaan huumekaupan. Nyt YK:n huumepolitiikan tarkistuskokouksen alla lehti julkaisi teemanumeron aiheesta, koska todistusaineiston läpikäyminen tällä hetkellä saa kieltolain vaikuttamaan yhä haitallisemmalta varsinkin maailman köyhille ja huono-osaisille. Neljässä artikkelissa sekä pääkirjoituksessa lehden toimitus toistaa kantansa: huumekaupan laillistaminen muuttaisi huumeongelman julkisen terveydenhoidon ongelmaksi nykyisen rikoslaillisen ongelman sijaan.
Economist myöntää laillistamisen olevan epätäydellinen ratkaisu mutta sata vuotta jatkunut epäonnistunut huumesota vaatii ainakin sen kokeilemista.
Suurin pelko laillistamista kohtaan on se, että huumeiden käyttö lisääntyisi. Mutta huumelakien ankaruuden ja huumeiden käytön yleisyyden välillä ei ole yhteyttä: ankarassa Ruotsissa ja liberaalissa Norjassa likipitäen samanlaiset väestönosat käyttävät huumeita, ja ankarien huumelakien leimaamissa Britanniassa ja USA:ssa huumeiden käyttö on keskimääräistä paljon yleisempää.
Kieltolain kumoamiselle on kaksi perustetta. Ensimmäinen on liberaali periaate. Vaikka jotkin laittomista huumeista ovat erittäin haitallisia joillekin ihmisille, suurin osa niistä ei ole erityisen haitallisia. (Tupakka aiheuttaa enemmän riippuvuutta kuin suurin osa laittomista huumeista.) Laittomien huumeiden käyttäjien suurin osa, mukaan lukien kokaiinin ja heroiinin käyttäjät, käyttävät niitä vain toisinaan. He käyttävät niitä saadakseen nautintoa (kuten wiskistä tai kevyt marlborosta). Valtion tehtäviin ei kuulu heidän estämisensä.
Entä riippuvuus? Ensimmäinen peruste kelpaa osittain myös tähän, koska haitta koskee etupäässä käyttäjää. Mutta riippuvuus aiheuttaa kärsimystä myös riippuvaisen ihmisen perheelle ja varsinkin lapsille sekä aiheuttaa yhteiskunnallisia kuluja. Siksi riippuvuuden hoitaminen ja ehkäisy tulisi olla huumepolitiikan ensisijainen tavoite. Tästä seuraa toinen perustelu: huumeiden laillistaminen antaa oikean mahdollisuuden hoitaa riippuvuutta.
Tarjoamalla rehellistä tietoa eri aineiden terveyshaitoista ja hinnoittelemalla ne haittojen mukaan voisivat hallitukset ohjata käyttäjiä käyttämään vähiten haitallisia. Kieltolaki on epäonnistunut estämään ns. designer huumeiden lisääntymisen, joita keksitään laboratorioissa. Laillistaminen voisi edesauttaa laillisia yrityksiä kehittämään ihmisten käyttämiä aineita paremmiksi. Laillistamisen tuottamilla verotuloilla ja kieltolain toteuttamisesta säästyneillä rahoilla hallitukset voisivat taata riippuvaisten hoidon - mikä saa laillistamisen kuulostamaan poliittisesti vielä hyväksyttävämmältä. Kehittyneissä maissa onnistunut ihmisten tupakoinnin vähentäminen, mitä myös verotetaan ja säädellään, antaa aihetta toivoon.
Laillistaminen ei kerralla aja rikollisia pois huumeiden parista; aina tulee olemaan veroja ja lakeja kierrettäviksi kuten tupakan ja alkoholin kohdalla. Laillistaminen ei myöskään ratkaise Afganistanin kaltaisten epäonnistuneiden valtioiden ongelmaa automaattisesti. Tässä esitetty ratkaisu voi olla sekava mutta vuosisadan selvääkin selvempi epäonnistuminen vaatii sen kokeilemista.
Voi vaikuttaa oudolta, että kampanjointi tupakkaa vastaan, mikä on laillinen huume, on aiheuttanut paljon enemmän innostusta kuin sota laittomia huumeita vastaan. Tämä on kuitenkin luonnollista. Tekemällä jokin huume laittomaksi voi estää joitakin ihmisiä nauttimasta sitä mutta se ehkäisee myös rehellisen keskustelun ja selvän ajattelun. On paljon helpompaa taistella sellaista vastaan mikä on saatettu päivän valoon.
EU komission raportti YK:n huumekokoukselle
- Tietoja
- Julkaistu: 24.03.2009 24.03.2009
- Osumat: 5238 5238
EU komission raportti YK:n huumekokoukselle
Lähde: A report on Global Illicit Drugs Markets 1998-2007, 10.3.2009
http://www.europa-eu-un.org/articles/en/article_8548_en.htm
raportti pdf:nä:
http://ec.europa.eu/justice_home/doc_centre/drugs/studies/doc/report_10_03_09_en.pdf
YK:n huumekokouksen alla EU:n komissio julkaisi raporttinsa kansainvälisestä huumetilanteesta. Kun YK:n yleiskokous, UNGASS, vuonna 1998 asetti tavoitteeksi maailman huumeiden käytön ja kasvatuksen radikaalin vähentämisen, on YK:n huumetoimisto joutunut käyttämään sanakikkailua epäonnistumisen peittämiseksi. Niinpä YK:n huumetoimisto UNODC ja sen johtaja Antonio Costa puhuvatkin uuskielellä ongelman hallitsemisesta, containment, vaikka huumeongelmaa mittaavat tilastot osoittavat ongelman olevan hallitsematon eikä lainkaan vähenemässä.
Tähän problematiikkaan pureutuu myös EU komission raportti: jo raportin alkusanoissa valotetaan sitä, kuinka ongelman käsittely on vaikeaa, jollei mahdotonta, koska YK:lla ei ole käytössään pätevää EU:n huumeseurantakeskuksen, EMCDDA:n, kaltaista tiedonkeruujärjestelmää, jolla voitaisiin todentaa YK:n väitteet tosiksi tai epätosiksi. Niinpä kun YK:n yleiskokouksen juhlallisessa julistuksessa vaadittiin 'an objective, scientific, balanced and transparent assessment', ei tällaista voida käytännössä suorittaa ja tällöin uradiplomaattien ja -byrokraattien uuskieli syrjäyttää objektiivisen ja puolueettoman arvioinnin.
Raportin pääsisältö löytyy tiivistelmästä: ei löydy minkäänlaista todistusaineistoa sille, että maailman huumeongelma olisi pienentynyt tai vähentynyt vuoden 1998 YK:n yleiskokouksen jälkeen. Kokaiinin ja heroiinin käyttäjien lukumäärä on kasvanut tänä ajanjaksona. Kannabiksen käytöstä on tullut osa nuorison kehitystä monissa läntisissä hyvinvointivaltioissa: monissa maissa puolet vuoden 1980 jälkeen syntyneistä on kokeillut sitä 21. ikävuoteen mennessä.
Huumeiden vähittäismyyntihinnat ovat pääsääntöisesti laskeneet jopa niissä maissa, joissa huumepolitiikkaa on kiristetty kyseisenä ajanjaksona. Raportin mukaan hintojen lasku on tosin aiheuttanut huumeiden kansainvälisen kaupan arvon laskemista mutta mikään ei viittaa siihen, että huumeista olisi tullut vaikeammin saatavia.
Huumeiden täyskiellon soveltaminen on aiheuttanut paljon oheishaittoja, joista merkittävin on järjestäytyneen rikollisuuden varallisuuden ja vallan kasvu, mikä järkyttää kokonaisten valtioiden perustuksia mm. Meksikossa, Afganistanissa ja köyhissä Afrikan valtioissa. Raportti tuo esille myös tartuntatautiepidemiat, joista huolestuttavin on HIV tartuntojen leviäminen. Kun huumehaukat käyttävät lapsia hyväkseen oman politiikkansa puolustamisessa, tuo EU komission raportti esille sen, kuinka monissa maissa lapsia jää heitteille heidän vanhempiensa joutuessa vankilaan huumelakien takia.
Yhteenvetona raportti esittää, ettei huumeongelma ole parantunut UNGASS:in asettamana ajanjaksona mutta tehdyistä virheistä tulisi oppia seuraavan kymmenen vuoden politiikkaa suunniteltaessa.
Tsekin tasavallan johtokaudella EU:lle neuvotellaan uutta huumepolitiikkaa
Lähde: ENCOD
http://www.encod.org/info/CZECH-EU-PRESIDENCY-CALLS-FOR-A.html
Rational Anti-Drug Policy -raportti:
http://www.encod.org/info/IMG/pdf/czech_document.pdf
Tsekin tasavalta on vuoden 2009 ensimmäisen jakson (6 kk) puheenjohtajamaana ja tammikuun alussa Prahassa pidetyssä sisäministereiden kokouksessa julkistettiin raportti EU:n uudeksi huumepolitiikaksi vuosille 2009 - 2012.
Raportin mukaan Tsekin puheenjohtajakaudella keskitytään kahteen ongelmakokonaisuuteen: huumeiden tarjontaan kohdistuvien toimenpiteiden tehokkuuden arvioimiseen käytettyjen mittavälineiden tuottaminen ja kehittäminen sekä huumeongelman tarkasteleminen EU:n sisällä tapahtuvan ihmisten ja tavaroiden vapaan liikkumisen näkökulmasta.
Tällä hetkellä huumeongelmaa tarkastellaan pidätysten, huumetakavarikkojen, huumeiden hintojen ja takavarikoitujen huumeiden huumeainepitoisuuksien valossa eikä näillä voida luotettavasti arvioida politiikan vaikutuksia.
Ihmisten ja tavaroiden vapaa liikkuminen EU:n alueella on sen menestyksen avain. Huumeiden käyttäjien liikkuminen korkean käytön ja tartuntatautiepidemioiden alueilta muille EU alueille on yksi tämän vapaan liikkumisen aiheuttama ongelma. Tämän vuoksi Tsekin puheenjohtajakaudella kehotetaan kaikkia EU maita soveltamaan monipuolista ja tasapainotettua huumepolitiikkaa.
Tsekki käyttää myös tilaisuutensa tuoda esille EU:ssa hyviksi koettuja menetelmiä YK:n neuvotteluissa Wienissä.
Lähde: A report on Global Illicit Drugs Markets 1998-2007, 10.3.2009
http://www.europa-eu-un.org/articles/en/article_8548_en.htm
raportti pdf:nä:
http://ec.europa.eu/justice_home/doc_centre/drugs/studies/doc/report_10_03_09_en.pdf
YK:n huumekokouksen alla EU:n komissio julkaisi raporttinsa kansainvälisestä huumetilanteesta. Kun YK:n yleiskokous, UNGASS, vuonna 1998 asetti tavoitteeksi maailman huumeiden käytön ja kasvatuksen radikaalin vähentämisen, on YK:n huumetoimisto joutunut käyttämään sanakikkailua epäonnistumisen peittämiseksi. Niinpä YK:n huumetoimisto UNODC ja sen johtaja Antonio Costa puhuvatkin uuskielellä ongelman hallitsemisesta, containment, vaikka huumeongelmaa mittaavat tilastot osoittavat ongelman olevan hallitsematon eikä lainkaan vähenemässä.
Tähän problematiikkaan pureutuu myös EU komission raportti: jo raportin alkusanoissa valotetaan sitä, kuinka ongelman käsittely on vaikeaa, jollei mahdotonta, koska YK:lla ei ole käytössään pätevää EU:n huumeseurantakeskuksen, EMCDDA:n, kaltaista tiedonkeruujärjestelmää, jolla voitaisiin todentaa YK:n väitteet tosiksi tai epätosiksi. Niinpä kun YK:n yleiskokouksen juhlallisessa julistuksessa vaadittiin 'an objective, scientific, balanced and transparent assessment', ei tällaista voida käytännössä suorittaa ja tällöin uradiplomaattien ja -byrokraattien uuskieli syrjäyttää objektiivisen ja puolueettoman arvioinnin.
Raportin pääsisältö löytyy tiivistelmästä: ei löydy minkäänlaista todistusaineistoa sille, että maailman huumeongelma olisi pienentynyt tai vähentynyt vuoden 1998 YK:n yleiskokouksen jälkeen. Kokaiinin ja heroiinin käyttäjien lukumäärä on kasvanut tänä ajanjaksona. Kannabiksen käytöstä on tullut osa nuorison kehitystä monissa läntisissä hyvinvointivaltioissa: monissa maissa puolet vuoden 1980 jälkeen syntyneistä on kokeillut sitä 21. ikävuoteen mennessä.
Huumeiden vähittäismyyntihinnat ovat pääsääntöisesti laskeneet jopa niissä maissa, joissa huumepolitiikkaa on kiristetty kyseisenä ajanjaksona. Raportin mukaan hintojen lasku on tosin aiheuttanut huumeiden kansainvälisen kaupan arvon laskemista mutta mikään ei viittaa siihen, että huumeista olisi tullut vaikeammin saatavia.
Huumeiden täyskiellon soveltaminen on aiheuttanut paljon oheishaittoja, joista merkittävin on järjestäytyneen rikollisuuden varallisuuden ja vallan kasvu, mikä järkyttää kokonaisten valtioiden perustuksia mm. Meksikossa, Afganistanissa ja köyhissä Afrikan valtioissa. Raportti tuo esille myös tartuntatautiepidemiat, joista huolestuttavin on HIV tartuntojen leviäminen. Kun huumehaukat käyttävät lapsia hyväkseen oman politiikkansa puolustamisessa, tuo EU komission raportti esille sen, kuinka monissa maissa lapsia jää heitteille heidän vanhempiensa joutuessa vankilaan huumelakien takia.
Yhteenvetona raportti esittää, ettei huumeongelma ole parantunut UNGASS:in asettamana ajanjaksona mutta tehdyistä virheistä tulisi oppia seuraavan kymmenen vuoden politiikkaa suunniteltaessa.
Tsekin tasavallan johtokaudella EU:lle neuvotellaan uutta huumepolitiikkaa
Lähde: ENCOD
http://www.encod.org/info/CZECH-EU-PRESIDENCY-CALLS-FOR-A.html
Rational Anti-Drug Policy -raportti:
http://www.encod.org/info/IMG/pdf/czech_document.pdf
Tsekin tasavalta on vuoden 2009 ensimmäisen jakson (6 kk) puheenjohtajamaana ja tammikuun alussa Prahassa pidetyssä sisäministereiden kokouksessa julkistettiin raportti EU:n uudeksi huumepolitiikaksi vuosille 2009 - 2012.
Raportin mukaan Tsekin puheenjohtajakaudella keskitytään kahteen ongelmakokonaisuuteen: huumeiden tarjontaan kohdistuvien toimenpiteiden tehokkuuden arvioimiseen käytettyjen mittavälineiden tuottaminen ja kehittäminen sekä huumeongelman tarkasteleminen EU:n sisällä tapahtuvan ihmisten ja tavaroiden vapaan liikkumisen näkökulmasta.
Tällä hetkellä huumeongelmaa tarkastellaan pidätysten, huumetakavarikkojen, huumeiden hintojen ja takavarikoitujen huumeiden huumeainepitoisuuksien valossa eikä näillä voida luotettavasti arvioida politiikan vaikutuksia.
Ihmisten ja tavaroiden vapaa liikkuminen EU:n alueella on sen menestyksen avain. Huumeiden käyttäjien liikkuminen korkean käytön ja tartuntatautiepidemioiden alueilta muille EU alueille on yksi tämän vapaan liikkumisen aiheuttama ongelma. Tämän vuoksi Tsekin puheenjohtajakaudella kehotetaan kaikkia EU maita soveltamaan monipuolista ja tasapainotettua huumepolitiikkaa.
Tsekki käyttää myös tilaisuutensa tuoda esille EU:ssa hyviksi koettuja menetelmiä YK:n neuvotteluissa Wienissä.
Kansalaisyhteiskunta kohtaa YK:n huumepolitiikan tarkistuskokouksen
- Tietoja
- Julkaistu: 08.03.2009 08.03.2009
- Osumat: 7198 7198
Lue lisää: Kansalaisyhteiskunta kohtaa YK:n huumepolitiikan tarkistuskokouksen
