Yhdysvaltojen lääketieteellinen yhdistys perää kannabiksen laillisen aseman uudelleenarviointia
- Tietoja
- Julkaistu: 19.02.2010 19.02.2010
- Osumat: 5529 5529
American Medical Association, AMA, Yhdysvaltojen suurin lääkäreiden ammattijärjestö, on ottanut uuden linjan suhteessa kannabikseen. Kannabis on Yhdysvalloissa luokiteltu luokan I huumausaineeksi, yhdessä mm. heroiinin ja PCP:n kanssa. Tämän ryhmän aineilla ei katsota olevan lääketieteellistä käyttöä ja niiden käyttöä pidetään vaarallisena jopa lääketieteellisen valvonnan alaisena.
AMA:n uusi linjaus "kehottaa arvioimaan marihuanan liittovaltiollista asemaa luokan I huumausaineena, päämääränä kannabinoidi-pohjaisten lääkkeiden kliinisen tutkimuksen ja kehitystyön helpottaminen". Lisäksi AMA hylkäsi yrityksen kehottaa lääkäreitä olemaan suosittelematta marihuanaa potilailleen osavaltioiden lääkekannabisohjelmien puitteissa.
Marijuana Policy Projectin mukaan AMA:n uusi linjaus on historiallinen, sillä AMA tunnetaan varovaisena ja konservatiisena järjestönä. Tähän asti AMA on suositellut kannabiksen pitämistä ryhmän I huumeena ja tämän perusteella monet lääkekannabiksen vastustajat ovat käyttäneet argumenttinaan, ettei näkemys marihuanan lääketieteellisestä käytöstä ole laajasti hyväksytty.
Lähde: Marijuana Policy Projectin uutiskirje 11.11.2009
http://www.mpp.org/news/press-releases/ama-calls-for-review-of.html
Marc Emery - ei pelkästään siemenistä
- Tietoja
- Julkaistu: 19.02.2010 19.02.2010
- Osumat: 5422 5422
Lähde: Norml 29.9.2009
http://blog.norml.org/2009/09/29/u-s-dea-finally-gets-its-man/
Marc Emeryn vaiheita voi seurata:
http://www.cannabisculture.com
Vain reilut neljä vuotta sitten USA:n huumepoliisin, DEA:n, edellinen
päällikkö Karen Tandy ilmoitti maailmalle, että hänen johtamansa
virasto oli tehnyt "merkittävän iskun marihuanan
laillistamisliikkeelle" kertoessaan Marc Emeryn pidätyksestä.
Melkein kahdenkymmenen vuoden ajan Emeryllä oli menestyksekäs
marihuanan siemenpankki Vancouverissa, Kanadassa Brittiläisen
Kolumbian osavaltiossa. Tällä liiketoiminnalla hän rahoitti
kannabiksenvapautusliikkeitä ympäri maailman, Cannabis Culture
-lehteään, Pot TV: tä internetissä ja perusti British Columbia
Marijuana Partyn.
Emery ei salannut siemenkauppaansa. Vuosien ajan Emery postitti
siemenluetteloitaan Kanadan poliitikoille. Hän sai siitä tuomion
vuonna 1998 ja maksoi 2000 $:n sakot. Siitä huolimatta hän jatkoi
siemenkauppaansa ja maksoi siitä veroja - aina pidätykseensä saakka.
Kanadan virkamiehet ottivat iloisina verorahat vastaan ja Kanadan
terveysviraston virkamiehet, jotka valvoivat valtion
lääkemarihuanaohjelmaa, ohjasivat usein potilaita Emeryn puoleen
saamaan kasvatusneuvontaa. Tästä huolimatta kun USA:n virkamiehet
saapuivat, heittivät Kanadan virkamiehet Emeryn kiireen vilkkaa
susille.
Vaikka Emeryn väitetyistä rikoksista olisi voinut Kanadassa langettaa
korkeintaan kuukausi vankilaa, asettivat maan viranomaiset Emeryn
vankeuteen 28.9. odottamaan USA:lle luovutusta varten. USA:ssa hän voi
saada jopa viisi vuotta vankeutta myönnettyään syyllisyytensä
salaliittoon yli 100 marihuanapensaan kasvattamiseksi.
Mutta Emery ei ollut tärkeä kohde sen takia, että hän möi marihuanan
siemeniä USA:han - google-haku tuottaa listan kilpailijoista samalla
alalla. Ratkaisevaa USA:n huumevirkamiesten toiminnalle ei ole se,
mitä Emery teki vaan se, mitä hän teki ansaitsemillaan rahoilla. Karen
Tandy kertoi sen omin sanoin.
USA: marihuana numeroina
- Tietoja
- Julkaistu: 19.02.2010 19.02.2010
- Osumat: 6705 6705
Lähde: Norml 10.9.2009, 14.9.2009, CNN 15.9.2009
http://blog.norml.org/2009/09/10/marijuana-use-by-the-numbers/
http://blog.norml.org/2009/09/14/breaking-news-marijuana-
arrests-for-year-2008-847864/
http://money.cnn.com/2009/09/11/magazines/fortune/
medical_marijuana_legalizing.fortune/index.htm
USA:n marihuanan käyttö ja siihen liittyvä oheistoiminta on jälleen
saatettu numeroina ihmisten ihmeteltäväksi. Aluksi täytyy huomauttaa,
että tässä vuosittain tehtävässä tutkimuksessa on havaittu ihmisten
suuresti aliarvioivan jopa laillisten tupakan ja alkoholin käyttöään,
joten laittoman marihuanan käytöstä annetut tiedot ovat luultavasti
vielä enemmän aliarvioituja, onhan tämä huume liittovaltion tarkassa
valvonnassa, controlled substance.
102 miljoonaa eli 41% USA:n kansalaisista ilmoittaa käyttäneensä sitä
edes joskus. 26 miljoonaa (10%) on käyttänyt sitä kuluneen vuoden
aikana ja yli 15 miljoonaa (6%) käyttää sitä säännöllisesti. Kaikki
luvut ovat kasvaneet sitten edellisen tutkimuksen. Vertailuna alle 15%
on joskus kokeillut kokaiinia ja alle 2% on joskus kokeillut heroiinia
eli se siitä kuuluisasta "porttiteoriasta".
Nuorista 14 - 15 vuotiaista 15% on kokeillut marihuanaa (12%
edellisenä vuonna), 16 - 17 vuotiaista 31% (25%). 20 ikävuoteen
mennessä 45% on jo kokeillut marihuanaa ja 18 - 20 vuotiaista 33% on
käyttänyt sitä edeltävän vuoden aikana. 25 ikävuoteen mennessä 54%
väestöstä on käyttänyt marihuanaa.
Vuonna 2008 poliisi pidätti 874 864 USA:n kansalaista marihuanan
takia, mikä on 3% vähemmän kuin edelllisenä vuonna.
Marihuanapidätykset ovat liki puolet kaikista huumepidätyksistä
(49,8%).
Noin 89% eli 754 224 kansalaista pidätettiin pelkän hallussapidon
takia. Loput 93 640 kansalaista pidätettiin epämääräisen
myynti/tuotanto otsakkeen alla, mikä sisältää kaikki kasvatussyyteet
oli se sitten omaan käyttöön tai lääkekäyttöön.
Liittovaltion virallista lääkemarihuanaa saa enää neljä potilasta.
Jo kolmetoista osavaltiota on laillistanut lääkemarihuanan ja
viisitoista osavaltiota on aikeissa laillistaa se.
Kaliforniassa on jo 700 lääkemarihuanaa jakelevaa yritystä, joista
noin 600 Los Angelesissa, ja lääkemarihuanapotilaiden lukumääräksi
arvioidaan 300 000 - 400 000 ja määrä kasvaa nopeasti.
Coloradossa on jo 15 lääkemarihuanan jakeluyritystä. Oregonissa joka
neljäs lääkäri on määrännyt lääkemarihuanaa vähintään yhdelle
potilaistaan. New Mexico on USA:n ensimmäinen osavaltio, joka aikoo
kasvattaa ja myydä lääkemarihuanaa itse.
Yli 40% USA:n kansalaisista kannattaa marihuanan laillistamista verota
ja säätele -mallin mukaisesti. Kaliforniassa 56% asukkaista kannattaa
laillistamista.
USA:n marihuanamarkkinoiden arvoksi arvioidaan 13 miljardia dollaria
vuodessa. Laillistamisen arvioidaan tuottavan 7 miljardia dollaria
vuosittain osavaltioille ja liittovaltiolle sekä säästävän 13,5
miljardia dollaria lain täytäntöönpanokuluina. Kaliforniassa
varovaisen arvion mukaan marihuanan laillistaminen tuottaisi 1,4
miljardia dollaria vuodessa osavaltion kassaan.
Etelä-Amerikka: irti USA:n huumesodasta
- Tietoja
- Julkaistu: 08.09.2009 08.09.2009
- Osumat: 5300 5300
http://www.guardian.co.uk/commentisfree/2009/sep/06/cardoso-war-on-drugs
http://www.guardian.co.uk/world/2009/sep/06/brazil-cardoso-war-drugs-decriminalisation
http://www.guardian.co.uk/theobserver/2009/sep/06/war-on-drugs-latin-america
Brittiläinen The Observer lehti julkaisi Brasilian entisen presidentin
Fernando Henrique Cardoson vetoomuksen huumesodan muuttamiseksi
hoitoon perustuvaksi sekä kannabiksen maailmanlaajuiseksi
dekriminalisoimiseksi. Tämän vuoden alussa hän sekä joukko
Etelä-Amerikan johtavia poliitikkoja ja kulttuurihenkilöitä julkaisi
saman sisältöisen vetoomuksensa YK:n huumekokoukselle
(Latin American Commission on Drugs and Democracy
http://www.drogasedemocracia.org/English/). Bolivia, Meksiko,
Kolumbia, Ecuador ja Argentiina ovat jo ryhtyneet muuttamaan
huumepolitiikkaansa. Brasiliassa aiotaan seurata perässä.
USA:n presidentti Richard Nixon julisti huumesodan 40 vuotta sitten
1969. Sen jälkeen Reaganin, Clintonin ja Bushien hallinnot ovat vain
vahvistaneet sotamentaliteettia huumeongelman käsittelemisessä.
Tämä sota on aiheuttanut keskimäärin miljoonan USA:n kansalaisen
vangitsemisen vuosittain, koska USA:n yhteiskunnan jokaisella tasolla
vallitsee kyltymätön tarve päihtyä. Eikä tämä sota ole nielaissut vain
USA:ta vaan koko Amerikan mantereen.
Latinalaisessa Amerikassa sodan "ei-aiotut" seuraukset ovat olleet
tuhoisia. Tuhannet ihmiset menettävät henkensä huumekauppaan
liittyvässä väkivallassa. Huumepomot ovat ottaneet hallintaansa
kokonaisia yhteisöjä. Kurjuus leviää. Korruptio raunioittaa heikkoja
demokratioita.
Ja vuosikymmeniä jatkuneiden valvontalentojen, poliisioperaatioiden,
myrkkyruiskutusten, viidakoitten huumelaboratorioiden ratsioiden
jälkeenkin Latinalainen Amerikka on maailman suurin kokaiinin ja
marihuanan tuottaja. Se tuottaa yhä enemmän oopiumia ja heroiinia.
Siellä kehitetään mahdollisuuksia tuottaa suuria määriä synteettisiä
huumeita.
Jatkamalla huumesotaa periaatteella "yhä lisää samaa vanhaa" on
naurettavaa. Nyt tarvitaan vakavaa keskustelua, mikä johtaisi
inhimillisempien ja tehokkaampien strategioiden käyttöön ottamiseen
maailman huumeongelman käsittelemiseksi.
Meksikossa käytävän huumesodan aiheuttamien tappamisten varjoon on
jäänyt muualla Etelä-Amerikassa riehuva huumesota: pelkästään Rio de
Janeiron slummeissa poliisin ja huumekauppiaiden yhteenotoissa kuolee
tuhansia ihmisiä vuodessa.
Argentiinan korkeimman oikeuden tuomareiden tuore päätös perustui
tapaukseen, jossa useita ihmisiä oltiin pidätetty marihuana
savukkeista heidän taskuissaan. Tuomarit hylkäsivät voimassa olevan
lain, jossa määrätään jopa kaksi vuotta vankeutta mistä tahansa
määrästä.
"Jokainen täysi-ikäinen kansalainen on vastuussa omasta vapaasta
tahdostaan viettää haluamaansa elämäntapaa ilman valtion
sekaantumista," perusteli oikeus päätöstään.
"Yksityinen käytös tulee sallia jos siitä ei aiheudu todellista
vaaraa, se ei vahingoita omaisuutta eikä loukkaa toisten ihmisten
oikeuksia."
Tämä on se periaate, jolle USA aikoinaan perustettiin.
Britannia: Huumekoirat ja vapaa yhteiskunta
- Tietoja
- Julkaistu: 28.08.2009 28.08.2009
- Osumat: 5596 5596
http://www.guardian.co.uk/commentisfree/libertycentral/2009/aug/14/
sniffer-dogs-drug-search
Release järjestön huumekoirakampanja
http://www.release.org.uk/campaigns/current-campaigns/sniffer-dogs
Australialainen tutkimus huumekoirien käytöstä
http://www.ombo.nsw.gov.au/publication/PDF/Other%20Reports/
chapters%2004%20to%2007.pdf
Kansalaisjärjestö Release haastaa Britannian poliisin oikeuteen sen
selvittämiseksi, onko huumekoirien käyttäminen huumeiden etsinnässä
lain mukaista. Jos järjestö onnistuu, lopettaa oikeusjuttu poliisin
huumekoirien käyttämisen tähän tarkoitukseen.
Tapaus sai alkunsa välikohtauksesta, jossa Release järjestön
toiminnanjohtaja Sebastian Saville joutui etsinnän kohteeksi Camden
Town metroasemalla huumekoiran osoitettua hänet. Savillella ei ollut
hallussaan kiellettyjä aineita.
Releasen mukaan Saville joutui laittomasti tutkituksi ja pidätetyksi,
ja nämä toimenpiteet rikkoivat hänen liikkumisvapauden ja
yksityisyyden perusihmisoikeuksiaan ja hänelle suoritettiin
henkilötarkastus väärin perustein. Nämä kyseiset kansalaisvapaudet
erottavat meidän yhteiskuntamme niistä autoritaarisista ja
tukahduttavista yhteiskunnista, joita me inhoamme ja pelkäämme.
Periaate, että poliisi palvelee ja suojelee kansalaisia, vaatii
poliisikunnalta hiuksen hienon rajan vetämistä, ja joskus tämä raja
ylitetään. Huumekoirien käyttäminen niiden ihmisten tunnistamiseen,
jotka kuljettavat mukanaan huumeita käyttäessään Lontoon
liikennevälineitä on väärin periaatteessa mutta myös tehotonta
käytännössä.
Australiassa tehdyn tutkimuksen mukaan 74%:ssa poliisikoiran
aiheuttamista etsinnöistä ei löydetty huumeita. Vastaavaa ei ole
tutkittu Britanniassa mutta tiedonvapauteen perustuvien kyselyiden
mukaan poliisikoirien käyttäminen on tuottanut samanlaisia tuloksia.
Viime vuonna yhden festivaalin aikana suoritetussa poliisioperaatiossa
vain 12%:ssa poliisikoiran aiheuttamissa tutkimuksissa löytyi
laittomia huumeita.
Huumekoirilla ei saada kiinni huumekauppiaita. Huumekoirat eivät
kykene erottelemaan sitä, kuka on ollut tekemisissä huumeiden kanssa
ja kuka varsinaisesti pitää niitä hallussaan, eikä ne varsinkaan
kykene arvioimaan sitä, kuinka paljon henkilöllä on huumeita mukanaan
ja mitä hän aikoo niillä tehdä. Oikea iso diileri ei matkusta metrolla
varastoineen. Nämä koirat eivät suojele kansalaisia. Niitä ei voi
verrata metallinpaljastimiin eikä pommeja tai veitsiä tunnistaviin
koiriin, koska huumeet eivät ole ase kansalaisia vastaan. Täten väite,
että tarkoitus pyhittää keinot - jota käytetään tuhansien ihmisten
tarkistamisessa esim. festivaalialueelle saapuessa väkivallan
estämiseksi - ei päde huumeiden henkilökohtaiseen hallussapitoon.
Tiettyjen aineiden hallussapito on rikos mutta poliisin tapa ylläpitää
lakia täytyy olla suhteessa rikokseen sekä käytettyjen menetelmien
aiheuttamiin seurauksiin. Huumekoirien kohdalla kumpikaan periaate ei
täyty.
Yli kolmasosa Englannin ja Walesin aikuisväestöstä on käyttänyt
laittomia huumeita. Yli miljoona ihmistä käyttää A-luokan huumeita
vuosittain. Pienten määrien hallussapidosta napatut yksittäiset
ihmiset eivät vaikuta näihin lukuihin. Äskettäin suoritetussa
koiraoperaatiossa vietiin poliisilaitokselle 58 ihmistä, joista vain
neljällä oli huumeita hallussaan. Tämä vastaisi samaa kuin puolet
Englannin väestöstä pidätettäisiin miljoonan A-luokan huumeiden
käyttäjän tunnistamiseksi.
EU:n ihmisoikeussopimuksen 8. artikla suojaa ihmisten oikeutta
yksityisyyteen - oikeutta olla vapaa valtion perusteettomilta
sekaantumisilta. Tämä periaate on puolustamisen arvoinen ja Releasen
tapauksen perusta poliisia vastaan. Huumekoirista ei ole koskaan
keskusteltu eduskunnassa eikä mikään laki salli niiden käyttöä. Ainoat
säädökset ovat poliisipäälliköiden liiton antamat ohjeet ja niin kauan
kuin joku haastaa ja asettaa ne tutkinnan alle, poliisi jatkaa
huumekoirien käyttämistä.
Britannian huumelain kohta 23 antaa poliisille oikeuden suorittaa
henkilötarkastus, jos siihen on järkevä syy, ja tarpeen vaatiessa
pidättää henkilö tätä tarkoitusta varten. Joten kysymys kuuluu, että
onko huumekoiran osoitus järkevä syy? Releasen tapaus poliisia vastaan
menee oikeuteen tänä vuonna ja tällöin tuomarit päättävät tästä.
