YK:n ylin päättävä elin on YK:n yleiskokous, johon jokainen YK:n jäsenvaltio voi osallistua. Käytännössä YK:n erityisjärjestöt toimivat YK:n talous- ja sosiaalineuvoston (ECOSOC) alaisuudessa. Sen päätöksenteossa on mukana 54 YK:n jäsenvaltiota. YK:n huumesopimusjärjestelmä koostuu kolmesta kansainvälisestä huumesopimuksesta (1961, 1971 ja 1988 sekä vuonna 1972 tehty lisäpöytäkirja vuoden 1961 sopimukseen) ja näitä valvomaan ja toteuttamaan perustetuista toimielimistä CND, UNODC ja INCB.

Commission on Narcotic Drugs, CND, on keskeinen elin YK:n huumepolitiikan tekemisessä ja perustettiin vuonna 1946. Siihen kuuluu kerrallaan 53 valtiota, joilla on neljän vuoden toimikausi. Se kokoontuu säännöllisesti Wienissä ja sen toimivaltaan kuuluu huumepolitiikan määrittely ja eri aineiden luokittelusta päättäminen huumesopimusten perustana olevassa huumeluokitusjärjestelmässä.

International Narcotics Control Board, INCB, perustettiin vuonna 1968 sitä edeltävien toimielinten työtä jatkamaan. INCB on puolueeton ja itsenäinen asiantuntijaelin, jonka tehtäväksi määriteltiin vuoden 1961 sopimuksessa sen noudattamisen valvonta ja ohjaaminen. Se päätoimi on maailman huumetilannetta kartoittavan vuosiraportin laatiminen sekä huumeiden ja lääkkeiden valmistamista ja kauppaa käsittelevien tilastojen ylläpitäminen.

United Nations Office on Drugs and Crime, UNODC, perustettiin vuonna 1997 yhdistämällä YK:n kansainvälinen huumevalvontaohjelma (UNDCP) ja rikosehkäisy- ja rikosoikeusjaosto. Se toimii CND:n ja INCB:n sihteeristönä sekä toimii aktiivisesti huumepolitiikan kentällä tutkimalla ja julkaisemalla huumerikollisuuteen liittyvää tietoa, jakaa tätä edelleen hallituksille ja konsultoi niitä huumepolitiikkaan liittyvissä asioissa. Terrorismisodan myötä UNODC:n mandaattia on 2000-luvulla laajennettu. Sen nykyinen johtaja Antonio Maria Costa on ottanut näkyvän osan YK:n huumepolitiikan levittämisessä ja markkinoinnissa.

CND:n kokouksen aikataulut ja työjärjestys

Lähde: Commission on Narcotic Drugs
http://www.unodc.org/unodc/en/commissions/CND/index.html
CND:n tuleva sessio
http://www.unodc.org/unodc/en/commissions/CND/session/52.html
Kokouksen työjärjestys
http://www.unodc.org/documents/commissions/CND-Uploads/CND-52-RelatedFiles/CND-52-Documents/CND52-ECN72009-1-E.pdf

Normaalin ministeritasoisen kokouksen sijaan maaliskuussa kokoontuva CND:n 52. kokous on avoin kaikille YK:n jäsenvaltioille. Kokous pidetään 11. - 20. maaliskuuta, jotta olisi aikaa käydä läpi objektiivinen, tieteellinen, tasapainoitettu ja läpinäkyvä kansainvälinen arvio maailman huumepolitiikasta, kuten se on määritelty YK:n yleiskokouksen hyväksymissä julistuksissa ja toimenpiteissä.

Kokouksen tarkoituksena on sorvata uusi aiesopimus seuraavan kymmenen vuoden ajaksi, joka ohjaisi kansainvälistä huumepolitiikkaa. Kymmenen vuotta sitten YK hyväksyi asiakirjan "a drug-free world - we can do it", jota on arvosteltu ideologisuudesta ja epärealistisuudesta.

INCB ja kylmä huumesota
Lähde: INCB:n vuosiraportti 2008
http://www.incb.org/pdf/annual-report/2008/en/AR_08_English.pdf
http://www.incb.org/incb/annual-report-2008.html
Guardian 19.2.2009
http://www.guardian.co.uk/world/2009/feb/19/online-drugs-trade
Huffington Post 19.2.2009
http://www.huffingtonpost.com/ethan-nadelmann/international-narcotics-c_b_168352.html

INCB, International Narcotics Control Board, edustaa YK:n huumepolitiikan konservatiivisinta ydintä, koska sen tehtävä on valvoa huumesopimusten kirjaimellista noudattamista niiden laatimisajan hengessä eikä suunnitella niiden muuttamista. Vuosien varrella INCB:n kommentoinnit ovat herättäneet huomiota niin ihmisoikeusaktivistien kuin lääkekannabisaktivistien keskuudessa. INCB hyväksyi Thaimaan huumesodan 2000-luvun alussa, jossa murhattiin ainakin 2500 ihmistä, ja tuomitsee jatkuvasti lääkekannabiksen toteen näyttämättömänä. INCB:n asennoituminen näkyy sen raportin tekstissä, missä haittojen vähentäminen ja lääkekannabis kirjoitetaan lainausmerkeissä. Sen tiukkaa, 1950-luvun kylmän sodan aikaista retoriikkaa kuvaa mainiosti, ettei raportissa ilmene Meksikon tuhannet huumesodan uhrit.

Vuoden 2008 raportissa annetaan suosituksia tarkistusprosessiin osallistuville hallituksille. Kannabiksen osalta INCB vaatii nykyisin sallivaa politiikkaa harjoittavien maiden palaamista ruotuun. Tämän lisäksi INCB vaatii pikaisia toimia lääkekannabisohjelmien  sekä kasvatusjärjestelmien ja siementen nettikaupan lopettamiseksi. (suositukset 21 ja 40). Jos INCB:n suosituksista edes osa päätyy tulevaan julistukseen ja YK:n seuraavan kymmenen vuoden huumeohjelmaan, ei edistyksestä voida puhua.

Kansalaisaktivistit arvioivatkin INCB:n ja sen politiikan olevan paljon tuhoisempia kuin huumeet: Drug Policy Allianc Networkin johtaja Ethan Nadelman kirjoittaa arviossaan raportista, että mykistyttävintä INCB:n vanhakantaisuudessa on sen vaikeneminen rikollisuudesta, väkivallasta, korruptiosta, vankiloiden täyttymisestä ja ihmisoikeusrikoksista, jotka liittyvät kansainvälisen huumekieltolain toteuttamiseen.

INCB:n ajama politiikka on myrkyttänyt huumemarkkinat terroristiryhmillä, paramilitaareilla ja järjestäytyneellä rikollisuudella, mikä on johtanut tuottaja- ja kauttakulkumaiden poliittiseen ja taloudelliseen ahdinkoon sekä vaarantanut miljoonien ihmisten terveyden ja hengen veren välityksellä leviävien virusten aiheuttamilla taudeilla.

Ihmisoikeudet ja YK:n huumepolitiikka
Lähde: YK:n ihmisoikeusraportoija CND:lle
http://www.idpc.info/php-bin/documents/SpecialRapporteurs_LettertoCND_Dec09_EN.pdf

YK:n huumesopimuksia ei ole sidottu YK:n ihmisoikeusopimuksiin vaikka niiden laatimisesta tuli vuonna 2008 kuluneeksi jo 60 vuotta. Niinpä YK:n ihmisoikeusraportoija kehottaa huumepolitiikan luojia ottamaan huomioon neljä ehdotusta, jotka kuuluvat YK:n ihmisoikeuksien piiriin ja joilla on suuri merkitys huumestrategialle seuraavien kymmenen vuoden aikana:
1. Haittojen vähentäminen
2. Kidutukselta suojeleminen osana lain täytäntöönpanoa
3. Kipulääkkeiden saamisen turvaaminen
4. Pääsy sellaiseen hoitoon, joka täyttää ihmisoikeusvaatimukset

Ihmisoikeusraportoija tuo erikseen esille sen, että monissa maissa on käytetään vanhentuneita hoitomenetelmiä kuten mm. nälkään näännyttämistä ja kidutusta, joilla yritetään saada käyttäjät luopumaan huumeiden käytöstä. Tällaiset hoitomenetelmät ovat johtaneet jopa huumeiden käyttäjien kuolemaan.

Epäinhimillisen politiikan suosimisesta tunnettu YK:n huume- ja rikostoimiston johtaja Costa totesi UNODC:n vuoden 2008 huumeraportin lehdistötiedotteessa, että "Although drugs kill, we should not kill because of drugs" ikäänkuin tunnustaen menneen ajan politiiikan mutta luvaten parannusta. (http://www.unodc.org/unodc/en/press/releases/2008-06-26.html)