ENCOD: Raportti toiselta kansalaisyhteiskuntafoorumilta

Raportti toiselta Kansalaisyhteiskuntafoorumilta

(http://www.encod.org/info/RAPORTTI-TOISELTA.html )

20.-21.5. 2008 EU Brysseli

tekijät: Joep Oomen ja Martin Barriuso, ENCODin edustajat foorumilla


Tällä kertaa Foorumiin osallistui 23 järjestöä 26 kutsutusta. Seuraavista järjestöistä ei ollut edustusta: Deutsche Hauptstelle für Suchtfrage, Eurasian Harm Reduction Network ja European Forum on Urban Security. The International Harm Reduction Association oli kutsunut Stijn Goossenin (INPUD) delegaatioonsa, joten paikalla oli 24 järjestöä:

INPUD,
 DRUGSCOPE,
 UNAD,
 ARAS,
 PARSEC,
 CORRELATION,
 ITACA,
 A-KLINIKKASÄÄTIÖ,
 AFR,
 ERIT,
 EURO TC,
 IREFREA,
 KENTHEA,
 FTCCEE,
 FOUNDATION FOR DRUG FREE EUROPE,
 WOCAD,
 EURAD,
 ECAD,
 IHRA,
 SENLIS COUNCIL,
 CITYWIDE,
 DRUG POLICY ACTION GROUP
 Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
 ja ENCOD.

EMCDDA:lla oli paikalla tarkkailija.

Kokousta isännöi Euroopan Komission huumevastainen yksikkö johtajanaan Carel Edwards.

Johdanto

Carel Edwards aloitti kokouksen kuvaamalla Euroopan tämän hetkisen humausainepolitiikan tilaa ”sekavana mutta toimivana”

Edwardsin mielestä Euroopan Unionin tasolla on mahdollista käydä monipuolista keskustelua ja laatia globaaleja suosituksia kun taas jäsenvaltioiden tasolla tehdään reaalipolitiikka ja päätökset. Toisin sanoen EU tarjoaa ”pehmeitä” suhtautumismalleja kun kansallisella tasolla tehdään ”kovempia” toimia.

Edwards kertoi, että tällä hetkellä ei yhdelläkään jäsenvaltiolla ole aikomusta muuttaa huumausainepolitiikkansa lähtökohtaa, joka on YK:n huumausainesopimukset. Siksi EU:n politiikan ja ohjelmien on noudatettava YK:n sopimuksia.

Tänä vuonna EU:n Toimintasuunnitelma huumeista 2005-2008 päättyy. Tulevina kuukausina tämän suunnitelman vaikutus arvioidaan. Arviointi perustuu EU:n komission, EMCDDA:n, Europolin ja jäsenvaltioiden antamiin tietoihin. Meille kerrottiin, että EU:n komissio olisi hyvin halukas kuulemaan käytäntöön perustuvia ja käyttökelpoisia kokemuksia kansalaisjärjestöiltä. Nämä kokemukset voitaisiin ottaa mukaan arviointiprosessiin.

Ensimmäisellä Kansalaisyhteiskuntafoorumilla joulukuussa Carel Edwards oli kertonut meille, että Euroopassa ei ole ”sotaa huumeita vastaan” ja että me aina perustamme tällä Foorumilla toimenpiteet näyttöihin perustuviin todisteisiin. Tällä toisella Kansalaisyhteiskuntafoorumilla ENCOD esitti kirjeen EU:n komissiolle Aldo Bianzon kohtalosta. Lokakuussa 2007 Bianzo pidätettiin Italiassa kannabiksen kasvattamisesta ja hän kuoli vankilassa muutama päivä pidätyksen jälkeen hyvin kyseenalaisissa olosuhteissa.

Edwards oli saanut kirjeen. Hän kertoi meille, ettei tämä tapahtuma todista sitä, että Euroopassa olisi ”sota huumeita vastaan”. Hän sanoi myös, että jollain muulla mantereella järjestöt kuten ENCOD eivät voisi toimia , sillä ne heitettäisiin vankilaan. Hän painotti myös sitä, että EU:n komissio yrittää edistää huumausainepolitiikan ja ihmisoikeussopimusten välistä yhtenäisyyttä Euroopan sisä- ja ulkopuolella, mutta tätä on hyvin vaikea toteuttaa käytännössä (sillä kansalliset hallitukset ovat siitä vastuussa).

Kommentoidessaan vuoden 2007 arviota Toimintasuunnitelman toteutumisesta , Maurice Galla Euroopan Komissiosta totesi, että huumeiden saatavuus ei ole vähentynyt eikä mikään tieto osoita myöskään tarjonnan vähentyneen. Hän myös huomautti, että suurin osa pidätyksistä liittyy kannabiksen hallussapitoon.

Lopuksi Galla totesi, että uusi Toimintasuunnitelma keskittyy luomaan laatuluokituksen hoidolle, haittojen minimoinnille sekä käytön ehkäisylle. Se pyrkii myös nostamaan esille toimintatapoja ja ohjelmia, jotka ovat osoittautuneet menestyksekkäiksi. Toimintasuunnitelmassa asetettaisiin käytännöllisiä tavoitteita kuten huumeiden aiheuttamien kuolemantapausten vähentäminen, tiedon parempi saatavuus, tukea vaihtoehtoista kehitystä tuottajamaissa sekä näyttöön perustuvan politiikan vahvistaminen. Galla totesi, että EU:n huumausainepolitiikan pitäisi olla selkeämmin tasapainoista ja yhtenäistä toimintaa sekä varmistaa perustavat ihmisoikeudet ja -vapaudet. Toimintasuunnitelman tulisi saada osallistujat kommentoimaan näitä tavoitteita ja miettimään kysymystä pitäisikö EU:n politiikalla olla enemmän painoarvoa yksittäisten valtioiden harjoittamassa politiikassa, kuten myös kansalaisjärjestöjen toiminnassa.

Työryhmät

Tämän johdatuksen jälkeen meidät jaettiin kahteen työryhmään, joista kummankin tarkoitus oli tuottaa kommentteja nykyiseen Toimintasuunnitelmaan sekä antaa kommentteja seuraavaan Toimintasuunnitelmaan (2009-2012), jota laaditaan tulevien kuukausien aikana. Ensimmäisen raportin dead-line on 14. heinäkuuta, ensimmäinen julkinen versio on valmiina syyskuun lopussa ja lopullinen hyväksyntä tapahtuu tämän vuoden lopulla.

Työryhmät työskentelivät ensimmäisen päivän. Esitimme ENCODin julkilausuman, , jossa kyseenalaistimme arvioinnin, sillä kunnollista tietoa ei ole saatavilla osoittamaan onko Toimintasuunnitelma ollut hyödyllinen vai ei. Ehdotimme myös, että uusi Toimintasuunnitelma perustuisi Euroopan Parlamentin suosituksille. Se on Euroopan kansalaisyhteiskunnan ainoa laillinen edustaja.

Molemmissa työryhmissä oli mielenkiintoista keskustelua. Useimmat osallistuivat keskusteluun aktiivisesti ja rakentavasti. Jotkut huumeita vastustavista järjestöistä kuten ECAD ja EURAD olivat keskustelun välittäjinä. Mutta heti kun he pääsivät ehdottamaan, että seuraavaan Toimintasuunnitelmaan otettaisiin sellaisia ihanteita kuin ”huumeista vapaa Eurooppa” hiljaisuus laskeutui huoneeseen. Selvästikään kukaan muu ei kannattanut tämän tapaisia ehdotuksia.

Useimmat keskustelut käsittelivät sitä, miten taata laadunvarmistus terveydenhoitotoimenpiteille, siihen sisällyttäen käytön ehkäisy, vankiloiden tilanne sekä tarve yhdistää huumepolitiikka laajempaan sosiaalipolitiikkaan köyhyyden, sosiaalisen syrjäytymisen ja sukupuolten välisen tasa-arvon kysymyksissä jne...

PARSEC suositti liittämään suunnitelmaan tarpeen pillereiden testaamisesta rave-juhlien ja diskojen yhteydessä. Huumelakeja valvovat viranomaiset vastustavat tätä ehdotusta. PARSECin mielestä se, että pillereitä ei testata pahentaa niistä aiheutuvia haittoja

Yritimme useita kertoja nostaa esille kysymyksen siitä, että huumeiden laittomuus on yksi merkittävä tekijä niiden aiheuttamissa haitoissa. Ehdotimme nyt laittomiksi luokiteltujen kasvien laillisen käytön lisäämistä yhtenä tekijä uusien kehitysohjelmien aikaansaamiseksi tuottajamaissa. EU:n komission edustaja neuvoi olemaan sisällyttämättä tällaisia ehdotuksia, sillä jäsenmaat eivät niitä hyväksyisi.

Hän mainitsi myös, että olisi vaikeata saavuttaa yhteisymmärrys tämän kaltaisista ehdotuksista Kansalaisyhteiskuntafoorumilla. Sitä ei tosin voitu kokeillakaan, sillä keskustelua olennaisista asioista, huumeiden täyskiellon vaikutuksista huumausaineilmiöön ei tapahtunut. Oli mielenkiintoista havaita, että ainoa tämän kaltaisen keskustelun äänekäs vastustaja oli Ranskan Haittojen Minimointi Järjestön (AFR) edustaja.

Johtopäätös

Seuraavana päivänä molempien työryhmien (ENCOD oli toisessa niistä) tiedottajat toimittivat raportin. Seuranneessa keskustelussa hyväksyttiin yleisesti se, että 0-toleranssin ei pitäisi olla Euroopan huumepolitiikan perusta. Pitäisi myös olla mahdollisuus aloitteille, jotka liittyvät huumeiden käytön laittomuudesta aiheutuvien haittojen minimointiin.

Se että valtaosaa Euroopan vankiloista on mahdotonta pitää huumeista vapaana, pitäisi olla riittävä osoitus siitä, että huumeista vapaa maailma on mahdottomuus. Sen kaltaista tavoitetta voidaan vaalia vain loukkaamalla raa’asti ihmisoikeuksia. Corel Edwards päätti kokouksen toteamukseen, että vaikeita asioita ei tule vältellä. Hän esitti, että vaikka toimia pillereiden testaamiseksi ei voi edistää Euroopan tasolla, koska useat yksittäiset jäsenmaat vastustavat sitä, tarvetta testien aikaansaamiselle voidaan puolustaa.

ENCOD teki viimeisen ehdotuksen keskustella yleisen huumepolitiikan suunnasta seuraavan Kansalaisyhteiskuntafoorumin asialistalle. ENCOD ehdotti myös ulkopuolista vetäjää kokouksiin, siksi ettei EU:n komission tarvitsisi istua kahdella tuolilla yhtä aikaa.

Seuraava kokous on määrä pitää vuoden 2009 alkupuolella.

Muuta tietoa

Ohjelma Huumeiden käytön ehkäisystä ja Tiedottamisesta

Komissio julkaisee uuden hakemisen syyskuussa 2008 kansalaisjärjestöille, jotka haluavat osallistua tähän ohjelmaan. Järjestöt voivat tehdä hakemuksen taloudellisesta tuesta seuraaviin perustein:

  valtioiden rajat ylittävistä toimista, joiden tarkoitus on rakentaa verkostoja, lisätä tietoperustaa, parantaa tietoisuutta, ehkäistä huumeiden käyttöä, tarkkailla, panna täytäntöön ja arvioida EU:n Toimintasuunnitelmia

  ottaa kansalaisyhteiskunta mukaan EU:n huumestrategioiden toteuttamiseen ja kehittämiseen

  seurata, panna täytäntöön ja arvioida erityisiä toimenpiteitä Huume Toimintasuunnitelmassa 2005-2009 ja 2009-2012

Kun hakuaika alkaa niin jokaisella asiasta kiinnostuneella järjestöllä on kaksi kuukautta aikaa hakea. Koska hakeminen on samankaltainen kuin viime huhtikuussa, voivat kiinnostuneet järjestöt aloittaa valmistelut hakemukseensa, jotta siinä on mukana oikeat asiakirjat.

Säännöt rahoituksen saamiseksi ovat seuraavat: projekti kestää enintään kolme vuotta, EU rahoittaa korkeintaan 80%, minimimäärä, jota haetaan on 75.000 euroa.

Lopullinen johtopäätös

ENCODin tehtävä Kansalaisyhteiskuntafoorumilla on ilmaista kansalaisten ääntä, joita huumausainepolitiikka suoranaisesti koskettaa ja jotka ovat aliedustettuina muissa järjestöissä: kannabiksen ja muiden huumeiden käyttäjät, heidän omaisensa, terveydenhoitoalan työntekijät, ihmiset jotka työskentelevät laillisessa teollisuudessa, joka liittyy huumeisiin sekä itsenäiset asiantuntijat ja aktivistit.

ENCOD on Foorumilla vuoteen 2009 asti. Sen jälkeen tapahtuu uusi valinta, johon voi osallistua oli ollut Foorumin jäsen aikaisemmin tai ei.

Tämä toinen kokous oli paremmin järjestetty kuin ensimmäinen. Osallistujat olivat paremmin valmistautuneet, välillä käytiin todellista keskusteluakin ihmisten kanssa, jotka edustivat kieltolakia ajavia järjestöjä. Itse asiassa kieltolakia ajavat järjestöt olivat aktiivisimmillaan vaatiessaan panostamista huumeiden käyttöä ehkäiseviin ohjelmiin. Vaikka he olivat myös hyvin selvillä siitä, kuinka vaikeata on mitata näiden ohjelmien tehokkuutta.

Tunnelma kokouksessa oli parantunut, kiitos Euroopan Komission edustajien avoimemman suhtautumisen. He ovat alkaneet hyväksyä meidät tarpeellisena vaivana. Ihmisinä, joiden radikaaleimpia ehdotuksia ei voi käyttää mihinkään ilman, että rikkoo yleisen viitekehyksen, mutta myös ihmisinä, jotka vaikuttavat tärkeissä asioissa.

Useat kommentit (meiltä ja muilta) korostivat tarvetta laajentaa pelivaraa ja liikkumatilaa haittojen minimointiin liittyneissä aloitteissa, joita esitettiin lopulliseen raporttiin. Tämä ei tietenkään välttämättä tarkoita sitä, että ne sisällytettäisiin Toimintasuunnitelmaan, eikä edes siitä käytävään keskusteluun Horisontaalisessa Huumeryhmässä (ryhmässä on jäsenvaltioiden tärkeimmät huumeviranomaiset). Mutta ainakin perussävy Kansalaisyhteiskuntafoorumilla on se, että vallitseva tila pitää muuttaa, ja siitä kiitos myös ENCODin läsnäololle

Tästä lopputuloksesta keskustellaan ENCODin yleiskokouksessa kesäkuussa Vitoriassa Espanjassa.

Uusia tuulia kansainvälisessä huumevalvonnnassa

Maaliskuussa 2008 kansainvälinen yhteisö aloitti vuonna 1998 YK:n yleisistunnossa julistetun kymmenvuotisen huumeohjelman arviointiprosessin Wienissä. Tämä vuoden kestävä arviointiprosessi huipentuu vuonna 2009 maaliskuussa pidettävään ministeritason kokoukseen, jossa tullaan päättämään seuraavan kymmenen vuoden ohjelmasta.

YK:n huumekomissio (CND) kokoontui 10.-14.3.2008 Wienissä arvioimaan YK:n kymmenvuotisen huumeohjelman tuloksia. YK:n huume- ja rikostoimiston (UNODC) päällikkö Antonio Maria Costa on peräänkuuluttanut kansalaisjärjestöjen ottamista mukaan politiikan muotoiluun. Transform-järjestö Britanniasta seuraa huumepolitiikkamme tulevaisuuden muotoilua YK:ssa. Se toi julki Antonio Costan CND:n kokouksessa esittämän raportin, joka kertoo kansalaisjärjestöjen esittämän kritiikin myös menevän läpi virallisissa piireissä.
(http://transform-drugs.blogspot.com/2008/03/unodc-director-declares-international.html )

Näyttää siltä, että olisi tapahtumassa jotain uutta laadittaessa uusia sopimuksia kansainväliselle huumevalvonnalle. Raportissa "Making drug control 'fit for purpose': Building on the UNGASS decade"
(http://www.tdpf.org.uk/drug %20control%20%27fit%20for%20purpose%27.pdf )
Costa esittää mm. seuraavaa:

Sopimusten tulisi vastata tarkoitustaan ja nyt ollaan myöntämässä, että aika on toinen kuin niitä luotaessa. Tarvitaan uudenlaista sitoutumista monenvälisten sopimusten periaatteisiin ja jaettuun vastuuseen, sitoutumista siihen, että uudistusten tulee perustua empiirisiin toasiasioihin eikä ideologiaan ja käynnistää tätä tukevia konkreettisia toimenpiteitä, jotka eivät ole retoriikkaa ja julistusta.

Kun katsotaan kulunutta sataa vuotta, nähdään, että valvontajärjestelmän soveltaminen on aiheuttanut monia ei-aiottuja seurauksia.

Ensimmäinen ei-aiottu seuraus on valtavan suuret rikolliset markkinat, jotka välittävät kiellettyjä aineita tuottajilta kuluttajille ja houkuttavat valtavilla voitoillaan yhä lisää rikollisainesta.

Toiseksi kansanterveys, jonka pitäisi olla huumevalvonnan lähtökohta, on työnnetty taustalle.

Kolmanneksi ns. ilmapallovaikutus eli tiukentunut kontrolli yhdessä paikassa tuottaa huumekaupan kasvua toisessa paikassa.

Järjestelmä näyttää toimivan siten, että huumeista riippuvat syrjäytyvät, heidät leimataan moraalisesti ja heidän on vaikea saada hoitoa, vaikka he olisivat siihen halukkaita.

Haittojen vähentämisen politiikkaa on nähty ikäänkuin olisi olemassa ristiriita ennaltaehkäisyn ja hoidon ja toisaalta huumeiden käytön terveydellisten ja sosiaalisten haittavaikutusten vähentämisen välillä. Tämä on väärä vastakkainasettelu. Nämä politiikat ovat toisiaan täydentäviä.

Onkin hyvin järkeenkäypää, että huumevalvontaa ja huumesopimusten soveltamista kehitetään siten, että niissä otetaan huomioon terveys ja ihmisoikeudet.

Huumepolitiikka, kansainvälinen politiikka ja kansalaisjärjestöt

Käänteentekevä CND:n vuoden 2008 kokouksessa oli YK:n ihmisoikeusjulistuksen ottaminen huomioon YK:n huumeohjelmaa laadittaessa.

Lopullinen päätös ihmisoikeuksista hyväksyttiin kokouksessa kuitenkin vesitettynä versiona. Ihmisoikeudet jäävät edelleen pelkäksi sitoutumiseksi periaatteeseen ilman minkäänlaista virallista valvontaa ja UNODC:lle asetettiin seurantaraportin takarajaksi vasta 2010 eli vuosi uuden huumeohjelman sopimisen jälkeen eikä ennen sitä.

Monille maailman maille ihmisoikeuksien julistaminen on poliittisesti arka asia. Huumesodan nimissä tehtyjä ihmisoikeusloukkauksia mm. Thaimaassa ja Kolumbiassa ei ole pidetty ihmisoikeusloukkauksina eikä niitä ole käsitelty missään YK:n elimissä. Niinpä CND:n kokouksessa ihmisoikeuspykäliä vastaan hyökkäsivät Kiinan johdolla mm. Thaimaa, Pakistan, Kuuba, USA ja Kanada, jonka uusi pääministeri on vienyt maan ulkopolitiikan täysin USA:n taakse. Ihmisoikeuksia CND:ssä puolusti monien muiden maiden ohella myös Suomi.

Tätä byrokraattien ja uradiplomaattien pyörittämää prosessia on seuraamassa koko ajan kasvava joukko kansalaisjärjestöjä kuten ENCOD, International Harm Reduction Association, Transnational Institute sekä Transform.

ENCOD
http://www.encod.org/info/The-Life-of-a-Human-Rights.html

International Harm Reduction Association
http://www.ihrablog.net/2008 /03/cnd-passes-ground-breaking -yet-watered.html

Transnational Institute
http://www.ungassondrugs.org/

Brittiläinen Transform on saanut YK:n talous- ja sosiaalineuvoston (ECOSOC) myöntämän erityisneuvonantajan aseman ja se ottaa osa kesäkuussa Wienissä järjestettävään kansalaisjärjestötapaamiseen "Beyond 2008", jossa aiotaan koota eri järjestöjen esittämä kritiikki yhdeksi raportiksi ja luovuttaa se vuonna 2009 CND:lle sen pohtiessa tulevan kymmenen vuoden huumeohjelmaa YK:lle.

Antonio Costan "vastaus" ENCODin edustajalle Hollannin kannabispolitiikasta

ENCOD:n hollantilainen edustaja Frederick Polak haastaa
UNODC:n johtajan Antonio Costan kysymyksellä, miksi Hollannissa on
vähemmän kannabiksen käyttäjiä kuin naapurimaissa, vaikka jokainen
täysi-ikäinen voisi halutessaan ostaa sitä lähimmästä
kannabiskahvilasta. Pätkä tiivistää USA:n johtaman ja YK:n arvovallalla
käytävän kansainvälisen huumesodan luonteen paremmin kuin tuhat
raporttia tai hallituksen mietintöä.

Katso video YouTubesta: http://www.youtube.com/watch?v=fe208nLLEwk

60 minuuttia: Kalifornian lääkekannabisjärjestelmä kaaoksessa

60 Minutes: California's medical marijuana system in 'chaos'
http://rawstory.com/news/2007/60_Minutes_California_medical_marijuana_system_1231.html 
(Linkin takana video ohjelmasta)

California's Proposition 215 legalized medical marijuana in that state 11 years ago as a treatment for pain, the side-effects of chemotherapy, and other ailments. However, the federal government still views all marijuana use as illegal, and the Supreme Court has upheld the federal Drug Enforcement Agency's right to go after dispensaries, no matter what state laws allow.

In September, the DEA raided the California Healthcare Collective in Modesto and arrested the store's chief financial officer, Luke Scarmazzo. "They handcuffed me and put me on my kitchen table," Scarmazzo told 60 Minutes. "One of them ... said 'you knew I'd be coming soon.'"

Scarmazzo acknowledged that he had been earning $13,000 a month for running the dispensary but insisted "I was working a lot of hours." Scarmazzo's lawyer described his client's situation as a case of "selective prosecution," because the 26-year-old Scarmazzo is also a hiphop artist, with a widely distributed Internet video in which he appears as a high-living drug dealer, chanting "Fuck the feds."

Complicating the legal situation, California's pot shops have admittedly become an easy source of supply for people who just want to get high. According to 60 Minutes, the California law was originally intended to provide access only to the most needy, but in an attempt not to exclude any category of illness, it wound up with language so broad that it covers ever the vaguest complaint of pain. Now anyone with a note from their doctor can buy medical marijuana, and some doctors even advertise for patients in alternative papers.

One longtime supporter of medical marijuana, Methodist minister Scott Imler, says, "It's just ridiculous ...The purpose of Proposition 215 was not to create a new industry." Although the centers are supposedly collectives which buy marijuana grown by members and redistribute it, it is clear that large amounts of marijuana are also entering the system from the black market, putting money into the pockets of organized crime and terrorists.

Marijuana activist Don Duncan told 60 Minutes that "there's bound to be abuse in the system" and what is needed is better regulation. However, Scott Imler argues that effective regulation is not possible as long as the federal government refused to accept the legality of medical marijuana. Until then, "We're going to have what we have now, which is chaos."


Vetoomus Kanadan oikeusministerille Marc Emeryn luovuttamista vastaan

Vetoomus Kanadan oikeusministerille
Lähde: National Post 2.1.2008
http://www.nationalpost.com/opinion/story.html?id=209517
http://www.mapinc.org/drugnews/v08/n004/a01.html?397
http://www.cannabisculture.com/articles/4639.html

adressi Marc Emeryn luovuttamista vastaan:
http://www.petitiononline.com/Emery/petition.html

Marc Emeryn luovutusoikeudenkäynti on 21. - 25.1.2008 ja sen edellä
National Post julkaisi asianajaja Karen Selick’in avoimen kirjeen
Kanadan oikeusministerille.

Selick selostaa aluksi, miksi kanadalaisella oikeusistuimella ei ole
paljoa muita vaihtoehtoja luovutuslain mukaan kuin tuomita Emery ja
kaksi kanssasyytettyä USA:n oikeuslaitoksen tuomittavaksi.

Tässä astuu kuvaan Kanadan oikeusministerin rooli: luovutuslakien
mukaan hänellä on oikeus kieltäytyä heidän luovuttamisesta, jos se ”on
epäoikeudenmukaista ja epäinhimillistä olosuhteet huomioon ottaen”.

Selick mainitsee muutamia huomioon otettavia olosuhteita:

Vuodesta 1999 pidättämiseensä saakka vuonna 2005 Emery ilmoitti
veroilmoituksessaan olevansa ”marihuanan siemenmyyjä”. Näinä vuosina
hän maksoi 578 000 dollaria liitto- ja osavaltion kassaan. Hän on
ilmoittanut viranomaisille tarkkaan taloutensa eivätkä he ole missään
vaiheessa valittaneet.

Jos uskomme verotulojen olevan kaikkien hyödyksi, on Marc Emery ollut
tässä suhteessa suuri hyväntekijä. Jos uskomme rahanpesusyytteisiin,
tulisiko kaikkien kanadalaisten saada syyte salaliitosta Emeryn kanssa?

Marc on auttanut kanadalaisia myös monella muulla tavalla. Kun Kanadan
hallitus vuonna 2000 oikeuden päätöksellä joutui sallimaan kannabiksen
lääkekäytön, syntyi sekaannus. Oikeuden päätöksestä huolimatta ei ollut
laillista tapaa saada marihuanaa. Luvan saaneet potilaat kyselivät
marihuanaa Kanadan terveysministeriöstä, joka ohjasi heidät tilaamaan
sitä Emeryltä.

Kahdeksan vuoden ajan Emery lähetti jokaiselle liittovaltion
kansanedustajalle vuosikerran Cannabis Culture -lehteään. Jokaisessa
lehdessä on hänen siemenpankkinsa luettelo. Jokainen kansanedustaja ja
heidän toimistonsa ovat hiljaa hyväksyneet hänen toimintansa, aivan
kuten verohallitus ja terveysministeriö.

Marihuanan siementen kieltolakia ei ole toteutettu Kanadassa vuosiin
mutta siitä tulleet hyödyt ovat kelvanneet viranomaisille. Olisi mitä
suurinta tekopyhyyttä ja epäoikeudenmukaisuutta, jos Kanada luovuttaisi
hyväntekijänsä vieraan vallan tuomittavaksi syytteestä, mitä se itse ei
ole ajanut.

Eikä tässä kaikki. Katsokaa internetistä marihuana seeds -hakusanalla
ja sieltä löytyy useita siemenkauppiaita. Miksi USA:n hallitus ei ole
näiden perässä? Miksi ainostaan Marc ja kaksi hänen työntekijäänsä
Michelle Rainey and Greg Williams?

Vastaus on päivän selvä. Tämä BC3:ksi kutsuttu ryhmä on ottanut
periaatteellisen ja julkisen kannan USA:n hallituksen huumesotaa
vastaan. Varsinkin Marc on tehokas asiansa puhemies. Hän ei ole mukana
siemenkaupassa vain voittojen takia ja on käyttänyt niitä lähinnä
tullakseen toimeen. Tämän sijaan hän on käyttänyt yli 4 miljoonaa
dollaria ja paljon aikaa oikeustapausten tukemiseen, myötätuntoklubien
perustamiseen potilaille, maksanut hoitokuluja, tukenut konferensseja,
mielenosoituksia, lainmuutoskampanjoita jne. Kymmenen vuoden ajan hän
on ollut piikkinä niiden poliitikkojen ja virkamiesten lihassa, jotka
ovat eri mieltä marihuanan laillistamisesta.

Luovutuslaki vaatii oikeusministeriä kieltäytymään luovuttamasta
henkilöä, jos luovutuspyyntö ”on tarkoitettu ihmisen syyttämiseksi tai
rangaistavaksi poliittisen mielipiteensä takia”. Tässä asiassa täytyy
ottaa huomioon Emeryn pitkä aktivismitausta ja kieltäytyä luovuttamasta
USA:n hallitukselle tämä poliittisesti suuntautunut kanadalainen
sankari.