RAY rahoitti narkomaanien niksinurkkaa

Tietoja

Julkaistu: 02.10.2006 02.10.2006

Osumat: 4695 4695

Lähde: Iltalehti 18.10.2004

Valtakunnallisen huumevalistus-kampanjan nettisivuilla opastettiin vasta-alkajia huumeiden valmistamisen, maahantuonnin ja kasvattamisen saloihin.

Keskustelupalsta puolitotuus.com oli osa Terveyden edistämisen keskuksen näkyvää huumeiden vastaista Koko totuus -kampanjaa. Kokototuus.com:issa jaettiin asiallista tietoa huumeiden vaikutuksista, puolitotuus.com:issa sen sijaan käytiin vapaata keskustelua.

Iltalehden yhteydenoton jälkeen kampanjan nettisivut suljettiin viikkoa ennen määräaikaa.

Puolitotuus.com:in suosituin alue oli ainekohtainen keskustelu, joka käsitti yli 20 000 viestiä. Käytännössä alue oli täysin aloittelevien ja pidemmälle edenneiden huumeidenkäyttäjien vallassa. Puolitotuus.com:issa keskustelijoilla oli mahdollisuus lisäksi lähettää toisilleen yksityisiä viestejä sekä vaihtaa sähköpostiosoitteitaan.

"Toki on sallittua keskustella"

Terveyden edistämisen keskuksen kehittämispäällikkö ja kampanjan vastuuhenkilö Ritva Varamäki myöntää, ettei osa puolitotuus.com:issa käytävästä keskustelusta ole tarkoituksenmukaista huumevalistusta. Hän ei ole viime aikoina käynyt seuraamassa sivuilla käytävää keskustelua.

- Mä en ole just nyt katsonut, että mitä siellä on, koska tämähän on itse asiassa nyt loppumassakin.

- Osa (viesteistä) me ollaan sieltä kyllä siistittykin. Toki siellä on sallittua keskustella, mutta ei näitä ohjeita ja mistä aineita saa. Tämä ei ole se linja mitä me halutaan viedä eteenpäin. Se tässä on yhtenä tavoitteena ollut, että kun keskustelua nyt joka tapauksessa käydään, niin sitä voidaan käydä myöskin nettisaitilla. Sehän tämän keskustelusaitin vitsinä on ollutkin, että siellä on monenlaisia mielipiteitä.

Yli miljoonan euron hanke

Pääosin Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) rahoittama kolmivuotinen projekti on loppuillaan. Internetsivujen lisäksi valistustyötä on tehty paikallisella tasolla yhdessä muiden järjestöjen kanssa muun muassa festareilla ja nuorisotapahtumien yhteydessä.

Kampanjan saamalla rahoituksella on lisäksi ostettu runsaasti mediatilaa televisiosta ja radiosta. Kokonaisuudessa hanke on tullut maksamaan yli 1 200 000 euroa.

Oletteko henkilökohtaisesti tutustunut puolitotuus.com:in keskusteluihin, RAY:n avustusten valvonnasta vastaava tarkastaja Juho Vuorela?

- En ole.

Mitä mieltä olette siitä, että sivuilta löytyy tietoa huumeiden hankkimisesta, käytöstä ja valmistuksesta?

- Jos huumevalistuksella käsitetään tuollaista, niin minun mielestä kukaan järkevästi ajatteleva ihminen ei voi suhtautua siihen myönteisesti.

Mitä mieltä olette siitä, että RAY rahoittaa tällaista kampanjaa?

- Minun mielestä sillä, joka pitää yllä tuollaista palstaa, pitäisi olla jonkinlaiset säännöt siihen, että mitä siellä julkaistaan. Olen aivan varma, että tämä otetaan huomispäivänä puheeksi. Asiasta keskustellaan aivan varmasti Terveyden edistämisen keskuksen kanssa, ja kysymme mihin toimenpiteisiin siellä aiotaan ryhtyä.

LOUNA HAKKARAINEN

Miedolla huumeella oli vakavat seuraukset

Tietoja

Julkaistu: 02.10.2006 02.10.2006

Osumat: 12863 12863

Lähde: MTV 3 19.10.2004
http://www.mtv3.fi/helmi/arkea/puheenaiheet.shtml/323416?Huumeet
(Kyseinen artikkeli on poistettu verkosta. Toim. huom. )

Teemu kertoo eläneensä monta vuotta nuoruudestaan jonkin asteisessa psykoosissa. Pääsyynä mielenterveytensä heikkenemiseen ja romahtamiseen hän pitää miedoksi huumeeksi luokiteltavaa kannabista.

Suomessa on pitkään käyty kiivasta väittelyä kannabiksesta. Sanasotaa voi seurata vaikkapa internetin keskustelufoorumeissa, joissa kirjoittajat jakautuvat kahteen selvään pääryhmään.

Useimmilla kannabiksen vastustajilla ei ole juurikaan omakohtaista kokemusta hasiksesta tai marihuanasta. He ovat kuitenkin kuulleet tai lukeneet kannabiksen johtavan muun muassa velttouteen, masentuneisuuteen, ahdistukseen ja paniikkikohtauksiin.

Tyypillinen kannattaja käyttää kannabista itsekin ja vaatii sen laillistamista. Hän perustelee kantaansa pilven rentouttavalla ja tajuntaa laajentavalla vaikutuksella. Hän pitää kannabistuotteita harmittomina luonnonlääkkeinä ja väitteitä niiden vaaroista valtion propagandana. Hän viittaa usein terveysjärjestö WHO:n tutkimuksiin, joissa alkoholi on todettu monilta osin kannabista vaarallisemmaksi.

Keskustelijoiden taustoista ja näkemyksistä riippumatta kannabis mielletään yhä yleisemmin miedoksi huumeeksi, jota ei tulisi rinnastaa esimerkiksi ekstaasiin tai amfetamiiniin.

23-vuotiaan Teemun kaltaiset kannabiksen vastustajat ovat harvinainen ilmiö. Teemu poltti pilveä kuusi vuotta ja pitää sitä omalla kohdallaan haitallisempana kuin mitään käyttämistään kovista huumeista. Hän kertoo käyneensä läpi lähes kaikki valistajien mainitsemat haittavaikutukset.

Ensimmäiset kerrat vakuuttivat

Teemu kokeili kannabista ensimmäisen kerran 16-vuotiaana.

- Pari ensimmäistä kertaa olivat aivan mahtavia ja vakuuttivat minut siitä, etteivät puheet tiettyjen huumeiden tajuntaa laajentavista ominaisuuksista olleet tuulesta temmattuja. Hekotin herkeämättä ja mieleeni tulvi toinen toistaan kiehtovampia visioita ja ajatuksia, Teemu muistelee.

Muutaman kokeilun jälkeen vuolas tajunnanvirta alkoi saada myös ahdistavia ja vainoharhaisia piirteitä.

- Saatoin yhtäkkiä olla aivan varma, että naapuri on hälyttänyt poliisit, jotka tulevat hetkellä millä hyvänsä. Koskaan ne eivät tulleet, mutta pelko oli valtava. Kerran taas näin lehdessä kuvan jonkun kuolleen ihmisen ruumiista, mikä herätti minussa todella synkkiä ajatuksia kuolleista sukulaisistani ja omasta kohtalostani.

Vajaan vuoden kuluttua ensimmäisestä kokeilusta kannabis laukaisi Teemussa kriisin, joka sai hänet lopettamaan pilvenpolton yli puoleksi vuodeksi.

- Vahvassa pilvessä kokemani sanoin kuvaamaton ahdistus liittyi osittain uskonasioihin. Kokemuksen liikkeelle laskemat kauhunsekaiset ajatukset riivasivat tajuntaani seuraavat kuukaudet, vaikka en enää pilveä uskaltanut polttaakaan.

Hasiksesta elämän keskipiste

Ajan ja masennuslääkkeiden myötä Teemun olo helpottui. Välit vanhoihin huumekavereihin olivat tauon aikana viilenneet, mutta sattumalta Teemu ajautui uuteen pilvenpolttoporukkaan. Muutaman varovaisen kokeilun jälkeen käyttö vakiintui.

- Hyvin nopeasti hasiksesta tuli elämäni keskipiste. Silloin kun pilveä ei poltettu, sitä etsittiin lisää. Poltteluputket olivat pidempiä kuin -tauot.

Ahdistus sekä vainoharhaisuus olivat usein läsnä ja saivat uusia muotoja, mutta lopettaminen ei käynyt Teemun mielessä.

- Sihauttelussa oli tietenkin myös hauskat hetkensä ja oma jännityksensä. Se että uskalsi rikkoa lakia ja pystyi luomaan yhteyksiä alamaailmaan, oli myös imagokysymys, kuten luultavasti kaikille teini-ikäisille höyrypäille.

- Olin myös epävarma enkä kovin sosiaalinen, joten kaveripiirin olemassaolo ei ollut itsestäänselvyys. Se että oli edes jonkinlaisia kavereita, oli minulle niin tärkeää, että olin valmis uhrauksiin.

"Kyse oli riippuvuudesta"

Lukion neljännellä luokalla Teemu alkoi liikkua rave-bileissä ja käyttää asiaankuuluvia trendihuumeita. Kovien huumeiden kokeilu oli kuitenkin satunnaista, eikä riippuvuutta päässyt syntymään. Samoihin aikoihin Teemu kuitenkin tunsi kannabiksen haittavaikutusten lisääntyvän jatkuvasti.

- Tunsin pilvessä ollessani voimakkaita omantunnontuskia huumeidenkäytöstäni, surkeasta koulumenestyksestä ja siitä, että salasin kaiken vanhemmiltani. Vainoharhaisuuteni sai todella outoja piirteitä. Poimin minuun kohdistettuja, piilotettuja loukkauksia paitsi kavereiden puheista, myös televisiosta, radiosta ja lehdistä. Itseinho ja häpeä määrittivät minuuttani yhä vahvemmin.

Kannabis aiheutti myös monia päällepäin näkyviä käytöshäiriöitä, kuten pakkoliikkeitä, vapinaa, omituista ilmeilyä sekä hallitsematonta itsekseen puhumista. Suun kuivuminen muutti puheen epämiellyttäväksi muminaksi.

- Miksikö kaikesta huolimatta pössyttelin? Kyse oli kai henkisestä ja sosiaalisesta riippuvuudesta. Olin polttanut niin pitkään, etten tiennyt, miten muuten saisin aikani kulumaan tai mitä muuta kavereiden kanssa voi tehdä. Selvinä päivinä olin todella turhautunut sekä tylsistynyt ja mieleni teki jatkuvasti pilveä. Oloni oli selvin päin erilainen, mutta ei välttämättä sen parempi.

"Silloin menetin järkeni"

Lukion loputtua Teemu oli lakannut käyttämästä kovia huumeita. Tämä merkitsi välien katkomista rave-piireihin, joihin valtaosa Teemun silloisista kavereista kuului. Teemu vietti yhä enemmän aikaa omissa oloissaan. Sosiaaliset tilanteet, kuten töissä käyminen, alkoivat olla selvin päin yhtä vaikeita kuin pilvessä.

- Työtoverit puhuivat keskenään opiskelusta, baari-illoista ja maailman menosta. Minulla ei ollut heidän kanssaan mitään puhuttavaa, koska en tiennyt enkä ollut kiinnostunut mistään sellaisesta. Lähes kaiken vapaa-ajan istuin pimeässä kämpässäni käryttelemässä ja kuuntelemassa stereoita.

Noihin aikoihin Teemu rakastui korviaan myöten, mutta ei saanut tunteilleen vastakaikua. Kipeä pettymys oli liikaa masentuneisuuden, yksinäisyyden ja turhautuneisuuden keskellä.

- Sinä syksynä menetin järkeni pahemman kerran. Sain nukutuksi vain tunnin yössä, jona aikana ehdin nähdä hirvittäviä painajaisia. Puhuin työtovereilleni aivan sekavia, höpisin itsekseni ja muistini pätki pahasti. Puhtaudentajuni oli kadonnut, joten taisin haista aika pahalle. Naamani oli valkoinen eivätkä jalat meinanneet kantaa.

Eräänä päivänä Teemu lähti töistä kesken päivän kovan vatsakivun takia ja pyörtyi matkalla terveyskeskukseen. Teemulle määrättiin aluksi pari viikkoa sairaslomaa, jota psykiatri jatkoi parilla kuukaudella.

Lopettaminen palautti motivaation ja tasapainon

Sairasloma, masennuslääkkeet ja tauko pilvenpoltosta saivat Teemun jaloilleen.

- En nähnyt muuta ratkaisua kuin ottaa lopputilin silloisesta työpaikastani. Olin käsittämättömällä käytökselläni luonut sellaisen maineen, etten olisi enää koskaan tullut toimeen siinä yhteisössä. Psykiatri piti myös työn yksinkertaista ja turhauttavaa luonnetta yhtenä syynä alamäkeeni.

Muutaman kuukauden toimettomuuden jälkeen Teemu sai työharjoittelupaikan häntä kiinnostavalta alalta. Myöhemmin Teemu pääsi opiskelemaan toiselle paikkakunnalle, mikä myös toi kaivattua sisältöä ja vaihtelua hänen elämäänsä.

- En ollut vieläkään luopunut kannabiksesta aivan kokonaan. Haittavaikutukset olivat vähentyneet käytön harvenemisen ja ehkä parantuneen elämäntilanteen ansiosta. Pilvi tuntui välillä jopa nautinnolliselta olotilalta. Yleisesti ottaen täytyy kuitenkin sanoa, että mitä vähemmän poltin, sitä paremmin voin.

Käyttö loppui kokonaan, kun Teemu alkoi toissa keväänä seurustella ja lupasi tyttöystävälleen, ettei enää koskaan polta. Suhde on jo ohi, mutta lupaus edelleen voimassa.

- Olen oppinut tulemaan toimeen monenlaisten ihmisten kanssa ja viihtymään selvin päin ei-käyttäjien seurassa. Keskittymiskykyni on parantunut ja olen huomattavasti aktiivisempi, motivoituneempi ja tasapainoisempi kuin ennen. Olen tajunnut, ettei välttämättä tarvitse olla pilvessä ollakseen luova ja oivaltava. Kannabis ei enää millään tavalla vedä minua puoleensa.

- En edelleenkään ole tyytyväinen itseeni ja elämääni, eli mistään kliseisestä selviytymistarinasta tässä ei ole kyse. Olen pärjännyt varsin heikosti elämän monilla osa-alueilla, mutta nyt sentään tunnen itseni täysijärkiseksi ja yhteiskuntakelpoiseksi. Se on iso parannus muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen.

Useimmat vaikutukset yksilökohtaisia

Sanotaan, että kannabiksen käyttöä esiintyy kaikissa sosiaaliluokissa. Pilveä polttavat paitsi syrjäytyneet ja masentuneet, myös onnelliset perheenäidit sekä hyvin tienaavat yritysjohtajat. Teemu myöntää, ettei kaikkien pilvenpolttajien tarvitse lopettaa harrastustaan pärjätäkseen elämässään. Useimmat vaikutukset lienevät täysin yksilökohtaisia.

- Tiedän paljon ihmisiä, jotka eivät näe kannabiksessa mitään varjopuolia. Heidän mielestään se saa kaiken tuntumaan hienommalta ja toimimaan paremmin. Niinpä he ovat pilvessä kaiken aikaa. Velttous ja saamattomuus ovat kuitenkin varsin yleispäteviä vaikutuksia. Siksi niillä höpöheinän ilosanoman äänekkäimmillä suitsuttajilla ei useimmiten näytä olevan juuri muuta elämää.

- Eräskin tuntemani välittäjä piti kannabista rentouttavana rohtona, joka auttoi unettomuuteen ja ruokahaluttomuuteen, paransi hänen sosiaalisia valmiuksiaan ja niin edelleen. Hän ei toisin sanoen pystynyt nukkumaan ilman unipaukkuja. Hänellä ei ollut ruokahalua ilman tötsyjä. Hän ei lähtenyt ihmisten ilmoille, jos ei saanut savuja. Hän tuskin koskaan puhui mistään muusta kuin pilvestä. Koulut jäivät kesken, minkä jälkeen hän ei ole tietääkseni ollut päivääkään töissä.

"En syytä yksin kannabista"

Teemu ei ole nähnyt pelkän pilvenpolton aiheuttavan muille yhtä voimakkaita mielenterveysongelmia kuin hänelle itselleen.

- Olen seurannut sivusta paria todella vakavaa, holtittoman sekakäytön laukaisemaa psykoosia. Niistä on tietysti vaikea sanoa, johtuvatko ne kovista huumeista, lääkkeistä, kannabiksesta vai kaikkien näiden yhteisvaikutuksesta.

Moni mietojen huumeiden kannattaja myöntää kannabispsykoosin mahdollisuuden mutta toteaa samaan hengenvetoon, että vastaavan psykoosin voi yhtä hyvin laukaista vaikkapa avioero tai läheisen ihmisen kuolema.

- En syytä sekoamisestani yksinomaan pilvenpolttoa. Mielenterveyteni oli kai jo valmiiksi epävakaalla pohjalla. Kannabis on vain päästänyt alitajunnassa piileskelleet demonit valloilleen. Olen kuitenkin varma, että mikään muu asia tähänastisessa elämässäni ei olisi käynnistänyt moisia häiriötiloja. Ilman huumeita demonit olisivat pysyneet piilossaan.

Teemu uskoo edelleen, että pilvenpoltto avasi hänen aivoissaan tiettyjä kanavia antaen hänelle valmiuksia uudenlaiseen, analyyttisempaan ajatteluun.

- Mutta jos kannabis laajensikin tajuntaani ja syvensi kykyäni teoreettiseen pohdiskeluun, se samalla rajoitti elämäni ulkoisia puitteita. Sain pilvessä hienoilta tuntuneita oivalluksia suppeasta elinpiiristäni, mutta olin liian passiivinen ja keskittymiskyvytön avartaakseni maailmankatsomustani esimerkiksi kirjoja lukemalla.

- Paljon viisaampi minusta olisi tullut, jos olisin kaikki ne vuodet panostanut koulunkäyntiin ja harrastuksiin. Olisin kehittänyt itsestäni jotakin muuta kuin epäkypsän aivoraunion. Kaikista kannabiksen herättämistä oivalluksista tärkein on lopulta ollut, että se kannattaa jättää niille, joille se sopii, summaa Teemu.

Teksti: Jari Lehtinen

Kannabiksen haitallisuus kyseenalaistettavissa

Tietoja

Julkaistu: 02.10.2006 02.10.2006

Osumat: 4355 4355

Lähde: Suomen lääkärilehti 42/2004, s 4001
http://www.laakarilehti.fi/sisallys/index.html?nr=42,yr=2004

Suomen lääkärilehdessä referoidaan rohkeasti SKY:n sivuilla tuoreeltaan uutisoitua meta-analyysia (Lancet 14.5.2004) kannabiksen haittatutkimuksista, jossa romutettiin virallisen valistuksen levittämät legendat kannabiksen haitoista:

Yleisesti väitetään, että kannabis aiheuttaa monia psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia, joten sen käyttöä ei saisi vapauttaa. On kuitenkin mahdollista, että kyse ei ole - ainakaan pelkästään - yksisuuntaisesta kausaalisuhteesta vaan tutkimusharhasta. Englantilaiset tutkijat selvittivät, tukevatko tutkimukset kannabiksen käytön suoranaisia haitallisia vaikutuksia. Tarkastelunsa pohjaksi he löysivät 48 tutkimusta, joista 16 täytti laatukriteerit kohtuullisesti. Näidenkin tulokset perustuivat tutkittavien omiin ilmoituksiin.

Kannabiksen käyttö yhdistyi johdonmukaisesti alhaiseen koulutukseen ja muiden huumeiden käyttöön sekä vähemmän johdonmukaisesti psykologisiin ongelmiin ja ongelmakäyttäytymiseen. Nuorilla kannabiksen käytön ja ongelmien välinen yhteys oli vahvempi kuin vanhemmilla. Yhteys pieneni oleellisesti, kun analyyseissa otettiin huomioon sekoittavat tekijät. Esimerkiksi kannabiksen käytön ja psyykkisen terveydentilan välinen yhteys, jonka raakaestimaatti 10 tutkimuksessa oli tilastollisesti merkitsevä, jäi sekoittavien tekijöiden huomioon oton jälkeen merkitseväksi vain 4 tutkimuksessa.

Tutkijat päätyvät ensin esittämään, että kannabiksen käytön ja psykososiaalisten haittojen välillä on selvä yhteys. Sen sijaan yhteyden kausaalinen luonne ei ole läheskään selvä. Psykososiaaliset ongelmat voivat olla kannabiksen käytön syy eikä pelkästään seuraus. Tutkimuksissa löydetty kannabiksen skitsofreniaa lisäävää vaikutus ei sovi yhteen sen kanssa, että samaan aikaan kun kannabiksen käyttö on lisääntynyt, skitsofrenian ilmaantuvuus on pikemminkin laskenut.

Kannabiksen käytön ja psykososiaalisten ongelmien välinen suhde onkin hyvä esimerkki kausaalisuhteen osoittamisen vaikeudesta.

Raimo K.R. Salokangas

Huumetestit tulevat laillisiksi koulu- ja lastenkodeissa

Tietoja

Julkaistu: 02.10.2006 02.10.2006

Osumat: 4303 4303

Lähde: Helsingin Sanomat 22.10.2004

Sosiaalilautakunnan huostaanottamille lapsille voidaan vastaisuudessa tehdä lasten-, nuoriso- ja koulukodeissa huumetestejä ja puhalluskokeita
laillisesti, jos eduskunta hyväksyy hallituksen ehdottaman uudistuksen lastensuojelulakiin.

Huumekierteen tai rikoskierteen katkaisemiseksi lapsi tai nuori voidaan myös määrätä laitoksessa suljettuun hoitoon, jota tosin hallituksen esityksessä
kutsutaan "erityiseksi huolenpidoksi".

Lakiesityksen sisältö hyväksyttiin torstaina hallituksen istunnossa. Eduskunta saa sen käsiinsä viikon kuluttua.

Uudistusesitys koskee pakkokeinoja ja rajoitustoimia, joita lastensuojelulaitoksissa voidaan kohdistaa huostaanotettuihin lapsiin.

Lasten- ja koulukodeissa on tehty tähän mennessäkin huumetestejä lähinnä virtsanäytteiden perusteella, vaikka testien tekemisestä ei ole laissa ollut
selkeitä pykäliä.

Uudistetun lain mukaan lapsille saadaan tehdä niin sanottu henkilönkatsastus, jos on perusteltua syytä epäillä, että laitoksen kasvatti on käyttänyt huumeita tai päihdyttäviä aineita. Käytännössä katsastus merkitsee puhalluskoetta tai veri-, hius-, virtsa-, tai sylkinäytteen ottamista.

Laki sallii myös taskujen tarkastamisen, kirjeiden avaamisen esimerkiksi huumeiden etsimiseksi, huumeiden ja niiden käyttövälineiden takavarikoinnin
sekä lapsen kiinnipitämisen, kunnes hän rauhoittuu. Köysiin lasta ei saa panna.

Poistumiskiellolle uusi laki määrää maksimiajan. Koulukodin johtaja saa antaa poistumiskieltoa seitsemän vuorokautta. Jos liikkumista on syytä
rajoittaa pitempään, päätöksen tekee sosiaalilautakunta. Lakiehdotuksessa korostetaan, ettei lapsen liikkumisvapauden rajoittaminen saa missään oloissa muuttua rangaistukseksi.

Rangaistuksena ei saa käyttää myöskään "erityistä huolenpitoa", lukittujen ovien takana annettavaa monipuolista hoitoa. Sellainen saattaa olla
tarpeellista paitsi huume- ja rikoskierteen katkaisemiseksi myös seksuaalisen hyväksikäytön lopettamiseksi.

Turun Sanomat: Vaarattomia huumeita ei ole

Tietoja

Julkaistu: 02.10.2006 02.10.2006

Osumat: 3922 3922

Lähde. Turun Sanomat 22.10.2004, mielipiteet

Vaarattomia huumeita ei ole olemassa ja olisi virhe uskoa, ettei "mietojen huumeiden" laillistaminen aiheuttaisi yhteiskuntaan ja yksilöihin kohdistuvia vakavia haittoja, sanoo kirjoittaja.

Tällä viikolla vietetään koko maassa ehkäisevän päihdetyön viikkoa. Valitettavasti yhteiskunta on nykyään kaikkea muuta kuin päihteetön. Viime viikolla valtakunnallinen lehti kertoi, että poliisin tietojen mukaan kannabiksen viljely on lisääntynyt voimakkaasti, erityisesti pääkaupunkiseudulla. Myös tunnetut ja korkeissa asemissa olevat henkilöt ovat julkisuudessa suhtautuneet kannabiksen käyttöön ymmärtävästi tai jopa myönteisesti.

Kannabiksen laillistamisen puolesta pidetään mielenosoituksia ja internetistä löytyy helposti sivuja, jotka levittävät siitä myönteistä tietoa. Levittävätkö tätä asiatonta propagandaa henkilöt, jotka jotenkin hyötyvät huumeiden käytöstä vai onko kyse vain tietämättömyydestä? Joskus ehkä on kyseessä lapsellinen uskomus, että "kun kannabis ei ole aiheuttanut minulle ongelmia, se on vaaratonta".

On yleisesti tiedossa, että amfetamiini, LSD ja kokaiini aiheuttavat psykoottisia tiloja. Useimmat ihmiset eivät tiedä, että kannabiskin voi näin tehdä. Vallalla on harhaluulo, että kannabistuotteet olisivat viattomia ja vaarallisia ainoastaan porttina vahvempiin huumeisiin. Kannabismetaboliitit ovat rasvaliukoisia ja jäävät aivoihin pitkäksi aikaa. Ruotsissa, Englannissa ja Uudessa-Seelannissa tehdyissä laajoissa tutkimuksissa on todettu, että kannabiksen käyttö voi laukaista skitsofrenian. Riski kasvaa, mitä enemmän käyttää ja mitä nuorempana aloittaa.

Ruotsissa todettiin, että riski sairastua skitsofreniaan kasvaa kolminkertaiseksi henkilöillä, jotka ovat polttaneet hasista enemmän kuin 50 kertaa verrattuna niihin, jotka eivät koskaan ole polttaneet. Yksilön riski kannabiksenkäyttöön liittyen kasvaa moninkertaiseksi, jos muutenkin omaa alttiutta sairastua skitsofreniaan. Valitettavasti skitsofrenia on tavallinen sairaus, ja niin ovat myös siihen vaikuttavat geenit. Yleisesti tiedetään, että skitsofrenian puhkeamiseen tarvitaan perimän lisäksi jokin ulkoinen tekijä. Monelle potilaalle kannabis on sellainen.

Vaarattomia huumeita ei ole olemassa, ja olisi virhe uskoa, että "mietojen huumeiden" laillistaminen ei aiheuttaisi yhteiskuntaan ja yksilöihin kohdistuvia vakavia haittoja. Tämä viesti tulee välittää nuorisollemme. Toki tiedon tulee olla asiallista, mutta kun puhumme riskeistä, jotka ovat prosentti-, eivätkä promilleluokkaa, niin kannabis on selkeä vaaratekijä.

Terhi Vörlund-Wallenius

Terveyskeskuslääkäri