Yhä useampi kuolee huumeisiin

Lähde: Turun Sanomat pääkirjoitus 1.11.2004

Huumeiden vastainen taistelu on kokenut Suomessa takaiskun. 15-29-vuotiaiden huumekuolemat ovat kääntyneet kasvuun vuoden 2001 jälkeen. Viime vuonna huumeisiin menehtyi Suomessa 99 nuorta, mikä on kaikkien aikojen suurin luku ja suhteellisesti selvästi enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Tilanne on erityisen huolestuttava siksi, että samaan aikaan asennetasolla suhtautuminen päihteisiin ja huumeisiin on muuttunut entistä myönteisemmäksi. Nuorten huumekuolemien kääntymistä laskuun lienee siksi turha odottaa.

Huolta lisää se, että huumeiden käyttö ei ole irrallinen ilmiö, vaan liittyy kiinteästi alkoholipolitiikkaan ja alkoholin käyttöön. Nuorten huumeiden käyttöä edeltää yleensä siiderin ja keskioluen juonti, josta siirrytään väkevämpiin viinoihin ja sitä tietä kannabikseen ja muihin huumeisiin. Stakesin arvion mukaan alkoholin kokonaiskulutus nousee tänä vuonna ensi kertaa yli kymmenen litran asukasta kohden. Rajan rikkomisessa ei ole mitään juhlimista, sillä enemmän juotua alkoholia merkitsee myös enemmän huumeriippuvaisia ja huumekuolemia.

Alkoholin käyttö ja huumekokeilut alkavat yhä nuoremmassa iässä. Monet aloittavat jo 10-14-vuotiaina. Syytä kierteen alkamisesta on vaikea sälyttää tämän ikäisen lapsen harteille. Sen sijaan monessa tapauksessa voidaan sanoa, että vanhemmat eivät ole ymmärtäneet kasvatusvastuutaan.

Vanhempien vastuun pakoilu käy kalliiksi yhteiskunnalle. Huumeiden käyttö näkyy rikollisuutena ja huumeriippuvaisten hoitokuluina. Monet ovat sitä mieltä, että huumeiden käyttäjiin ei pidä tuhlata yhteiskunnan varoja. Tämä on kuitenkin liian yksioikoinen suhtautumistapa. Yhteiskunnalla, joka sallii alkoholin myynnin, on oma vastuunsa. Huumeriippuvaisille on annettava mahdollisuus parantua, jos he itse sitä haluavat.

Tärkeätä huumevieroituksessa on valita oikeat hoitomenetelmät, jotka myös tuottavat tulosta. On turha upottaa yhteiskunnan rahoja pätkähoitoon, jonka jälkeen ihminen palaa hieman levättyään huumeisiin. On hyvä, että Turussa on tajuttu, huumeriippuvuuden purkamisen edellyttävän pitkää hoitojaksoa ja sen päälle vielä intensiivistä jälkihuoltoa.

Alkoholi yhä useamman kuolinsyy

Lähde: Turun Sanomat 3.11.2004

Alkoholi aiheutti viime vuonna entistä useamman suomalaisen kuoleman. Kuolemien määrä lisääntyi jo ennen alkoholin veronalennusta.

Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston mukaan alkoholin aiheuttamiin sairauksiin ja myrkytyksiin kuoli viime vuonna lähes 1 300 työikäistä suomalaista. Alkoholikuolemien määrä on yli kaksinkertaistunut kahdenkymmenen viime vuoden aikana. Eniten alkoholiin kuolee 45-69-vuotiaita miehiä.

Myös naisten kuolinsyynä alkoholi on entistä useammin. Kahdenkymmenen viime vuoden aikana naisten alkoholikuolemat ovat lähes nelinkertaistuneet. Viime vuonna alkoholi tappoi yli 250 työikäistä naista.

Työikäisten suomalaismiesten yleisin kuolinsyy on edelleen sepelvaltimotauti ja naisten rintasyöpä. Itsemurhia Suomessa tehtiin viime vuonna ennätysvähän.

Rosa Meriläinen sulki suunsa poliisin kuulusteluissa

Lähde: Iltasanomat 3.11.2004

Kansanedustaja Rosa Meriläinen (vihr), 28, kieltäytyi kokonaan vastaamasta kysymyksiin, kun Helsingin rikospoliisi kuulusteli häntä epäiltynä huumausaineen käyttörikoksesta.

Helsingin käräjäoikeus julkisti eilen IS:n pyynnöstä kuulustelupöytäkirjat ja muut Meriläisen syytteeseen liittyvät asiakirjat.

Toukokuinen kuulustelu Pasilan poliisitalossa kesti vain 24 minuuttia ja piti sisällään yhdeksän itse asiaa koskevaa kysymystä.

Puolustuksen mukaan kansanedustajan kohuhaastattelut tulisi sivuuttaa oikeudessa, koska hän oli työuupumuksen takia tasapainottomassa tilassa.

Syyttäjä vaatii sakkoja kannabiksen käytöstä.

Martti Vainio käytti dopingia jo Helsingin MM-vuonna 1983

Lähde: Turun Sanomat 4.11.2004

Martti Vainio ihmettelee vielä nykyisinkin sitä, miten avoimesti dopingaineet olivat esillä 1980-luvun alkupuolella.

1984 olympiakisojen antisankari paljastaa uutta tietoa elämäkerrassaan

Martti Vainio, 54, Suomen kestävyysjuoksukuningas parinkymmenen vuoden takaa, paljastaa tänään ilmestyneessä elämäkerrassaan dopingkärynsä taustoja. Hän myös vihjaa muiden suomalaishuippujen dopingin käyttöön Helsingin MM-kisoissa 1983.

Vainio kärysi virallisesti Los Angelesin olympialaisissa elokuussa 1984, mutta peitellysti jo Rotterdamin maratonin jälkeen edellisenä keväänä. Kyseinen kärähdys venyi ja vanui yli olympiakisojen, kunnes paljastui pakosta samassa rytäkässä

Vainio tilittää elämäkerrassaan "Piikkareita ja tanssikenkiä" suorasukaisesti, että pilleripurkit ja piikit pyörivät yleisurheilukuvioissa 1980-luvulla maan tapa.

Helsingin MM-kisat olivat Vainiolle suuri haaste ja näytön paikka. Hän oli epäonnistunut kolme vuotta aiemmin Moskovan olympiaradalla. Ylikunto häivytti itänaapurissa mitalit.

Dopingin avulla oli tarkoitus saada testiarvot kohdalleen ja menestystä arvokisoissa. Helsinkiin panostettiin myös kaikki lääketieteellinen osaaminen. Kotikisojen mitalireseptiksi annettiin "kaikki tai ei mitään" -periaate.

- Muistan kestävyysjuoksukolmion kokoontumisen Vierumäellä, missä ilman pöytäkirjamerkintöjä päätettiin yksimielisesti, että kaikki mahdollinen tehdään, jotta suomalainen juoksu pysyy maailman kärjessä. Mutta hommat piti ehdottomasti hoitaa niin, että mistään ei varmasti jäädä kiinni, Vainio kirjoittaa.

 

Piikki viikkoa ennen MM-kisoja

Vainio oli ostanut viisi ampullia sisältäneen testosteronivalmisteen Italian Palermossa syksyllä 1982 katujuoksukisan jälkeen. Hän ei kerro, kuka suositteli tai toimi neuvonantajana apteekissa.

Vainio harmittelee jälkikäteen, kuinka hän luotti sokeasti kestävyysjuoksuryhmän asiantuntijoihin huippukunnon virittämisessä. Hänet sai epävarmaksi erityisesti Jyväskylän yliopiston jatkuva testaaminen. Testeissä tutkittiin mm. veren kuvaa ja hormonitasapainoa ylikunnon välttämiseksi.

- Yksi testosteronipiikki, ensimmäistä kertaa urani aikana, pistettiin pakaraani viikkoa ennen MM-kisoja. Testien mukaan testosteroniarvoni olivat rajamailla kovan harjoittelun takia, ja tämä pistos korjaisi arvoni muutamassa päivässä.

Vainio heittäytyi MM-vitosella pronssille, eikä jäänyt testeissä kiinni. Ensi kokeilusta rohkaistuneena dopingaineet tulivat kuvaan myös olympiavalmisteluissa. Juoksu kulkikin valkoinen hikipanta päässä hopeamitalivauhtia Alberto Covan kiusaajana Los Angelesissa.

Vainio kuitenkin kärähti kympin huippujuoksunsa jälkeen. Dopingkärystä syntyi maailmanlaajuinen skandaali. Käryn seurauksena meni olympiamitali, ja Vainio tuomittiin 18 kuukauden kilpailukieltoon.

- Yhteensä elämässäni on laitettu piikkiä kehooni neljä kertaa. Kun Helsingin MM-kisat menivät hyvin ja minut testattiin moneen kertaan, ei mieleeni todellakaan tullut, että tekisin jotain väärää ja jäisin mistään kiinni.

- Viimeinen Los Angelesin talven kolmesta piikistä laitettiin minuun noin kuukausi ennen kilpailuja. Siis luullakseni riittävän ajoissa. Kaiken piti todellakin olla kunnossa, kuten ennen Helsinkiäkin. Eli testosteronitasoni olisi varmasti kohdallaan.

Vainio unohtaa kirjassa ensimmäisen kärynsä Hollannissa. Testin suorittaja Suomen Urheiluliitto salasi käryn. Vainion positiivisesta testituloksesta tiesivät vain silloinen valmennuspäällikkö Antti Lanamäki ja kestävyysjuoksun lajipäällikkö Timo Vuorimaa, joka kertoi uutisen Vainiolle.

Käry vuoti julkisuuteen vasta myöhemmin syksyllä 1984.

Kekkosen rattijuopumussyyte oikeudessa torstaina

Lähde: Turun Sanomat 4.11.2004

Kansanedustaja Antero Kekkosen (sd) rattijuopumussyytettä käsitellään torstaina Helsingin käräjäoikeudessa. Kekkosen epäillään ajaneen viime elokuussa autoa alkoholin vaikutuksen alaisena ja törmänneen toisen henkilöauton perään Helsingin keskustassa Mannerheimintiellä keskellä päivää.

Rattijuopumuksen lisäksi Kekkonen on syytteessä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja liikennerikkomuksesta.

Kekkonen on myöntänyt poliisille ajaneensa edellä olevan auton perään. Poliisiasemalla tarkkuusalkometrillä tehty mittaus osoitti 0,37 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitettävää ilmaa, kun rattijuoppouden raja on 0,22 milligrammaa. 0,37 milligrammaa vastaa reilun 0,7 promillen humalaa.

Lääkkeistä tuli pahin huume

Lähde: Kaleva 4.11.2004

Kuvateksti:
Vankien lääkkeet. Vartija vie Oulun lääninvankilan asukkaille pillereitä, joiden joukossa yritetään välttää riippuvuutta aiheuttavia lääkkeitä.

Väärinkäytetyt lääkkeet ovat jo pahempi riesa kuin perinteisemmät huumeet.

Oulussa torstaina järjestetyn päihdepäivän luennoitsijat totesivat, että käyttäjät saavat lääkkeitä sekä kadulta että lääkäreiltä huijaamalla.

"Voi sanoa, että on palattu mummon lääkekaapille", rikosylikonstaapeli Jukka Oikarinen sanoi.

Riippuvuutta aiheuttavien opiaattikipulääkkeiden myynti kasvaa 15 prosenttia joka vuosi. Villeimpien arvioiden mukaan Suomessa on 10 000 väärinkäyttäjää, jotka kiertävät sairaaloita reseptin toivossa.

Pohjoisessa haitallisin huume on Subutex. Se on lääke, jota väärinkäyttäjät liuottavat ja pistävät suoraan suoneen. "Tuolla on taitavia kemistejä, jotka liuottavat mitä tahansa. Raahessa oli liuotettu jopa kipulaastareita", apulaisopettaja Voitto Järvimäki anestesiaklinikalta sanoi ja nyökkäsi kadulle päin.

Taistelu lääkkeiden väärinkäyttöä vastaan on vaikeaa. Jos reseptejä ei saada kotimaasta, aineita löytyy ulkomailta.

Subutexia Riiasta

Subutex-opiaattia haettiin ensin Ranskasta, kunnes Suomi alkoi vaatia maahantuontiin kotimaasta saatua reseptiä. Alkuvuonna 2004 käyttäjät hakivat pillerit Virosta, jossa reseptejä irtosi muutamilta tietyiltä lääkäreiltä. Tänä syksyllä Viro tiukensi sääntöjä, minkä jälkeen väärinkäyttäjät ovat menneet Riikaan.

"Tiedän, että viimeksi eilen (keskiviikkona) Riiasta palasi kaksi oululaista poikaa", Jukka Oikarinen sanoi. Hän tietää Oulun seudulta noin 40 henkilöä, jotka käyvät kyseenalaisilla matkoilla.

Osa tuoduista lääkkeistä ajautuu Oikarisen mukaan katukauppaan ja vaihtuu amfetamiiniksi. Kyse onkin aina lääkkeiden, perinteisten huumeiden ja alkoholin sekakäytöstä.

 

Käyttäjiä tuli sairaalaan

Oulussa lääkärit huomasivat jotain olevan pielessä, kun Afganistanin sota alkoi riehua. Pommit olivat tuhonneet opiaattiviljelmät, joten väärinkäyttäjät yrittivät saada aineita reseptein.

Jos yksi lääkäri kieltäytyi, eikä uhkailukaan auttanut, "potilas" siirtyi toiseen sairaalaan, toiselle paikkakunnalle.

Voitto Järvimäkikin alkoi kohdata ihmisiä, jotka olivat muka tulleet lyhyelle työreissulle Ouluun, mutta kipulääkkeet olivat loppuneet. "Veijareilla" oli esittää sairauskertomukset.

"Tällainen pieni porukka voi pilata kipulääkkeiden käytön maineen", Järvimäki harmitteli. Yhdellä veijarilla oli paperit liikenneonnettomuudesta ja toisilla ties mistä.

Totta on, että lääkkeiden väärinkäyttäjät joutuvat usein tapaturmiin. He voivat aiheuttaa vammoja jopa itse saadakseen lääkehoitoa. He ovat myös alttiita pahoinpitelyille ja onnettomuuksille. Siksi sairaaloissa ollaan tarkkoina kipulääkityksen ja rauhoittavien kanssa.

"Kun ei ole tuntoa ja jalka roikkuu, mutta potilas valittaa kipua, kyse on jostakin muusta", Järvimäki opetti salilliselle lääketieteen asiantuntijoita torstaina.

Yhtä pahasti pulassa lääkkeiden väärinkäytön kanssa on poliisi. Väärinkäytettynä huumaavia lääkkeitä on paljon ja uusia tulee. Miten poliisi pysyy kehityksestä kärryillä?

"Ei mitenkään", rikosylikonstaapeli Jukka Oikarinen sanoi

Kansanedustaja Antero Kekkonen tuomittiin rattijuopumuksesta

Lähde: Turun Sanomat 5.11.2004

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi torstaina kansanedustaja Antero Kekkosen (sd) muun muassa rattijuopumuksesta 60 päiväsakkoon ja ajokieltoon joulukuun loppuun asti.

Kansanedustaja Antero Kekkonen (sd) tuomittiin torstaina rattijuopumuksesta, liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja liikennerikkomuksesta 60 päiväsakkoon eli maksamaan 3 660 euroa. Lisäksi hänet määrättiin ajokieltoon joulukuun loppuun asti.

Kekkonen ajoi elokuussa Mannerheimintiellä Helsingin keskustassa liikennevaloissa edessä olevan auton perään. Autoihin tuli peltivaurioita. Poliisilaitoksella Kekkoselta mitattiin 0,37 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitettävää ilmaa, mikä vastaa noin 0,7 promillen humalaa. Rattijuopumuksen raja on 0,22 milligrammaa. Kansanedustaja on kertonut promillien olleen peräisin edellisen illan juomisesta.

Helsingin käräjäoikeus käsitteli peräänajojutun sutjakkaasti aamulla vajaassa tunnissa upouudessa Salmisaaren oikeustalossa. Syyttäjä Harri Ilander vaati Kekkoselle sakkotuomiota. Kansanedustaja oli itse paikalla ja myönsi teot. Oikeuskäsittelyn jälkeen hän totesi, ettei aio valittaa päätöksestä.

- En tietenkään valita. Oikeus on toiminut kuten pitääkin toimia, hän totesi ja kiitteli suomalaisen oikeuslaitoksen joustavuutta, oikeudenmukaisuutta ja eleganttia tapaa käsitellä asiaa.

Kekkonen katsoi, ettei tuomio haittaa kansanedustajan toimen hoitoa. Kansalaisten mahdollisesta luottamuksen heikentymisestä kansanedustaja totesi, ettei sitä asiaa ole mitattu.

Kekkonen asuu Kotkassa, mutta vakuutti, ettei väliaikainen ajo-oikeuden puute haittaa liikkumista.

Keskittyi muuhun kuin ajamiseen

Syyttäjän mukaan Kekkonen mitä ilmeisimmin keskittyi ennen törmäystä muuhun kuin ajamiseen ja ajoi liian lähellä edellä olevaa. Oikeus tuomitsi törmäyksen liikenneturvallisuuden vaarantamisena.

Käräjäoikeuden käsittelyssä kuultiin asianomistajana peräänajetun auton kuljettajaa ja todistajana autoletkassa edempänä ollutta autoa kuljettanutta rikosylikonstaapelia.

Molempien kertomuksen perusteella Kekkosen auton edessä ollut auto ei ollut tehnyt äkkijarrutusta vaan pysähtynyt liikennevaloihin rauhallisesti. Todistajan mukaan pysähtymisestä törmäykseen kului pitkä aika, jopa viisi sekuntia.

Asianomistaja kertoi, että hän oli kiinnittänyt jo aiemmissa liikennevaloissa huomiota siihen, että Kekkosen ajama punainen mersu tuli vaarallisen lähelle.

Kekkonen selitti ajaneensa törmäyspäivänä Kotkasta Helsinkiin, josta hänelle oli järjestettynä edelleen kuljetus Hämeenlinnaan. Kansanedustaja kertoi, että hänellä oli ollut kiire, mikä saattoi vaikuttaa tilanteeseen. Hän syytti myös keliä, joka oli hänestä tihkusateen vuoksi "kesäiseksi liukas" ja sanoi auton liukuneen toisen perään "niljakkaalla" asfaltilla.

Liikennerikkomuksesta kansanedustaja tuomittiin siksi, ettei hänellä ollut näyttää poliisille ajokorttia. Kekkonen selitti sen olleen mukana, mutta livahtaneen vahingossa kalenterin väliin, josta sitä ei löytynyt. Syyttäjä totesi, että lain mukaan kortti on kuitenkin voitava esittää, ei riitä että se on mukana.


Rattijuopumussakko ei kirpaissut Kekkosta


Lähde: Iltasanomat 5.11.2004

(Kerrottakoon vertailun vuoksi, että kannabiksesta saatu pikasakko voi johtaa ajokortin menetykseen jopa pariksi vuodeksi ilman oikeusistuimen päätöstä ja ilman, että henkilö olisi ajanut päihtyneenä ajoneuvoa saatikka vaarantanut liikennettä ja muiden henkeä.)
 
- Ei kirpaissut, kansanedustaja Antero Kekkonen kommentoi eilen saamiaan rattijuopumussakkoja.

Kolarista alkanut ajokielto jatkuu vuoden loppuun. Kekkonen törmäsi punaisella Mersullaan viime elokuussa Mannerheimintiellä liikennevaloissa toisen Mersun perään.

Oikeudessa Kekkonen myönsi syytteet. Tuomion jälkeen hän kiitteli oikeuslaitosta ja sen toimivuutta.

- Suomalainen oikeuslaitos on osoittanut toimivansa joustavasti, oikeudenmukaisesti ja elegantisti, Kekkonen sanoi.

- En tietenkään valita hovioikeuteen. Oikeus on toiminut niin kuin oikeuden pitääkin.

- Eihän tämä miellyttävä kokemus ollut tietenkään, Kekkonen sanoi.

Esitutkinnassa Kekkonen kertoi promillelukeman olleen "täydellinen yllätys".

 

Rattijuopumustuomio nauratti Kekkosta


Lähde: Ilta-Lehti 5.11.2004

Kansanedustaja Antero Kekkonen (SD) tuomittiin eilen Helsingin käräjäoikeudessa 60 päiväsakkoon ja vuoden loppuun kestävään ajokieltoon rattijuopumuksesta, liikenteen vaarantamisesta ja liikennerikkomuksesta.

Kekkonen ajoi viime elokuussa humalassa Kotkasta Helsinkiin. Hän jäi kiinni ajettuaan Mannerheimintiellä edellään ajaneen henkilöauton perään.

Kekkosen uloshengitysilmasta mitattiin ajon jälkeen 0.37 milligrammaa alkoholia.

Kansanedustaja otti tuomion vastaan hyväntuulisena. Hän asteli käräjäsalista hymyssä suin ja nauratti käytävällä odottaneita toimittajia.

Kekkonen ei aio valittaa tuomiostaan.

- En tietenkään, oikeus on toiminut oikein. Suomalainen oikeuslaitos osoitti joustavuutensa ja hoiti asiansa elegantilla tavalla, Kekkonen ylisti päätöstä suu messingillä.

Ilkka Kanerva syyttää Tapani Ilkkaa dopingjohtajaksi

Lähde: Iltasanomat 5.11.2004
 
Olympiakomitean puheenjohtajuutta tavoitteleva Urheiluliiton puheenjohtaja, eduskunnan varapuhemies Ilkka Kanerva kaivaa järeän aseen esiin pari viikkoa ennen vaalia: dopingin.

- Fakta on, että tästä on tulossa dopingvaali. "Tapsa" (istuva puheenjohtaja Tapani Ilkka) ei voi väistellä näitä kysymyksiä taustansa ja Martti Vainion tuoreen kirjan takia, Kanerva sanoi eilen.

Ilkka vaikutti 1970- ja 1980-luvuilla voimakkaasti suomalaisessa yleisurheilussa mm. SUL:n puheenjohtajana ja ME-neljännesmaileri Riitta Salinin valmentajana. Ilkka oli SUL:n puheenjohtaja myös silloin, kun Vainio kärähti Los Angelesin olympiakisoissa 1984.

Lisää Kanervan kutsumasta "dopingvaalista" tuoreessa IS Urheilussa.

Poliisikoira löysi tarpeillaan ison huumekätkön

Lähde: Helsingin Sanomat 8.11.2004

Erikoinen sattuma kävi Espoon poliisin koirapartiolle torstain ja perjantain välisenä yönä Olarissa. Yöpartiossa ollut saksanpaimenkoira oli päästetty autosta luonnollisille tarpeilleen maastoon, kun se haistoi amfetamiinin hajun ja osoitti ohjaajalleen maahan kaivetun kätkön.