Koviin huumeisiin siirrytään yhä nopeammin

Lähde: Iltalehti 12.7.2004

Huumeiden käytön kasvu on tasaantunut, mutta vieroitushoidon paikoista on silti pulaa monin paikoin. Suomelle ominainen ilmiö on alkoholin, huumeiden ja lääkkeiden sekakäyttö.

Keskusrikospoliisi on huolissaan siitä, että huumeiden käyttäminen tablettien muodossa luo osalle käyttäjistä illuusion siitä, että käyttö olisi suoneen pistettävien huumeiden käyttöä turvallisempaa.

- On myös helpompaa aloittaa heti suoraan huumausaineista, jotka aiheuttavat nopeasti riippuvuuden, arvioi rikosylikomisario Jaakko Sonck keskusrikospoliisin huumeyksiköstä.

Krp:n mukaan Suomen huumausainerikosten määrä kasvoi viime vuonna kahdeksan prosenttia edellisestä vuodesta. Törkeiden huumausainerikosten määrä pysyi kuitenkin ennallaan. Eniten rikollisuus kasvoi Etelä-Suomessa.

Aineiden valikoima kasvaa jatkuvasti. Kannabiksen, amfetamiinin, ekstaasin, kokaiinin, katin, heroiinin ja LSD:n lisäksi huumeena käytetään esimerkiksi nukutuslääkkeeksi kehitettyä GBH:ta. Suomi on käyttäjämaa eli huumeet tuodaan ulkomailta. Eniten huumeita virtaa Suomeen Viron kautta.

- Poliisi saa takavarikoitua arviolta 5-10 prosenttia markkinoilla liikkuvista huumeista, Sonck sanoo.

Viime vuonna takavarikoiduista aineista kasvoivat eniten Subutexin, marihuanan ja kannabiksen määrät.

Kaikki käyttäjät eivät ole nuoria

Stakesin Kansallisen huumausainevuosiraportin mukaan nuorten huumeidenkäytön kasvu on kuitenkin tasaantumassa. Raportin mukaan huumeita on käyttänyt viimeksi kuluneen vuoden aikana kolme prosenttia suomalaisista. Huumausainekokeilut painottuvat 15-34-vuotiaisiin.

Narkomaanin kuva on monipuolistunut syrjäytyneistä nuorista keski-ikäisiin menestyjiin. Stressaavissa ammateissa toimivat saattavat sortua esimerkiksi amfetamiiniin jaksaakseen pitkiä työputkia. Huumeidenkäyttäjät saattavat kuluttaa myös alkoholia ja unilääkeitä.

- Suomessa erilaisten päihteiden sekakäyttö on tavallista, kertoo Irti huumeista ry:n Perhetyökeskuksen johtaja Maire Leskinen.

Huumeiden käytön aloitustavat ovat monipuolistuneet: vanha reitti alkoholin ja tupakan ja hasiksen polton kautta kovempiin huumeisiin ei suinkaan ole enää ainoa. Esimerkiksi tupakoimattomat alle 15-vuotiaat saattavat aloittaa lakan käytöllä.

Syyt huumeiden käyttämiseen ovat hyvin erilaisia.

- Nuoret voivat aloittaa huumeiden käytön kokeilunhalusta sen kummemmin suunnittelematta. Aikuisena siihen saattaa liittyä esimerkiksi huono itsetunto ja ulkopuolisuuden tunne, ja siksi aineista eroon pääseminen vaatii usein terapiaa, Leskinen toteaa.

Hänen mukaansa osa heroiinin käyttäjistä ei pääse millään eroon huumeesta ilman paljon parjattua Subutex-vieroitushoitoa.

Rahapula uhkaa työtä

Perhetyökeskuksen toimintaa uhkaa rahapula: Raha-automaattiyhdistyksen jatkorahoituksen saamisesta ei ole varmuutta.

- Pääkaupunkiseudulla olisi valtava tarve perhetyöhön ja terapiaan. Helsingin kaupunki ei ole tullut vastaan, vaikka teemme työtä, joka säästää paljon julkisia varoja, Maire Leskinen arvostelee.

Keskuksella on vain muutama työntekijä, mutta silti asiakaskontakteja oli viime vuonna yli 1 500. Keskus antaa yksilö- ja perheterapiaa ja ohjaa narkomaaneja hoitoon.

Irti huumeista -yhdistyksellä on vapaaehtoistyöntekijöitä 22 paikkakunnalla.

Ongelmajätelaitos nielee takavarikoidut huumeet

Lähde: Turun Sanomat 18.7.2004
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2004-07-18,104:2:238290,1:0:0:0:0:0:

Huumeet päätyvät poliisin ja tullin huostaan mitä moninaisimpia teitä mutta päättävät päivänsä aina samalla tavalla: Riihimäen ongelmajätelaitoksen tulikuumassa siilossa. Omistajilleen kovia tuomioita tuoneet mömmöt poltetaan arkisesti pakkauslaatikoineen muutaman kerran vuodessa.

Poliisin Suomessa takavarikoimat aineet on ensin lähetetty tutkittaviksi Keskusrikospoliisin (Krp) rikostekniseen laboratorioon. Tullin takavarikoimat aineet tutkitaan Tullilaboratoriossa. Tutkiminen on yleensä tarpeen, sillä ihmisiä ei voi tuomita vaikkapa mistä tahansa valkoisesta jauheesta. On selvitettävä, onko se ylipäänsä huumetta ja jos on, niin millaista.

Huumeiden koostumuksen selvittäminen on Krp:n rikosteknisessä laboratoriossa jokapäiväistä näpertämistä, sillä vuosittain käsitellään tuhansia näytteitä. Tavallisiin kysymyksiin saadaan vastaukset muutamassa päivässä.

- Siinä ei kauan nokka tuhise, kun selvitetään, onko kyseessä amfetamiini, morfiini vai heroiini. Jos pitää selvittää, kuinka monta prosenttia siinä on, voi mennä kauemmin, sanoo Marja-Leena Eskelinen laboratoriosta.

Krp tuhoaa saaliinsa epäsäännöllisesti aina silloin, kun varastot alkavat täyttyä. Vantaan Krp:sta lähtee Riihimäelle tarkkaan vartioitu kuorma, joka poltetaan saman tien ongelmajätelaitoksen siilossa. Mukana on huumeita ja dopingaineita pakkauksineen ja kätköpaikkoineen sekä aineiden ohella takavarikoitua oheiskrääsää kuten hasispiippuja.

Eskelinen kertoo, että kerralla tuhottavaksi lähetetään noin 200-250 kiloa huumausaineita. Matkoja tehdään noin kolme vuodessa. Siinä sivussa saadaan poltettua esimerkiksi poliisin laboratoriossa käytettyjä liuottimia.

Pieni osa takavarikoiduista huumeista menee opetusmateriaaliksi poliisikoirakouluun. Nämäkin aineet poltetaan lopulta ongelmajätelaitoksessa.

Huumeet tulevat yhteiskunnalle tunnetusti kalliiksi, mutta ei hävittäminenkään ilmaista ole. Ekokem velottaa tuhoamisesta viisi euroa kilolta plus verot, joten veronmaksajien pussista maksettavat kokonaiskulut nousevat useisiin tuhansiin euroihin vuodessa.

Meriläinen oikeuteen huumekokeiluistaan

Lähde: Turun Sanomat 18.7.2004
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2004-07-18,104:2:238289,1:0:0:0:0:0:

Vihreiden kansanedustaja Rosa Meriläinen joutuu vastaamaan oikeudessa huumekokeiluistaan. Helsingin kihlakunnansyyttäjä Tove Myhrberg päätti perjantaina nostaa Meriläistä vastaan syytteen  huumausaineen käyttörikoksesta. Asiasta kertoi Ilta-Sanomat lauantaina.

Rosa Meriläisen kannabiksen käyttöön liittyvät kokeilut päätyivät julkisuuteen ja edelleen poliisin tietoon toukokuussa, kun Meriläinen paljasti Image-lehden haastattelussa poltelleensa pilveä kansanedustaja-aikanaan. Myöhemmin hän vahvisti asian vielä MTV3:n uutisissa.

Sittemmin vakavan uupumuksen takia sairaslomallekin jäänyt Meriläinen on pysytellyt hiljaisena ja mahdollisimman kaukana julkisuuden valokeilasta. Myöskään kansanedustajan asianajaja Paul Perovuo ei Ilta-Sanomien mukaan ollut vielä perjantaina halukas kommentoimaan Meriläisen saamaa syytettä tai ylipäätään koko huumesotkua.

Rosa Meriläinen huumekokeilusta oikeuteen
Lähde: Helsingin Sanomat 18.7.2004

Vihreiden kansanedustaja Rosa Meriläinen joutuu vastaamaan oikeudessa huumekokeiluistaan. Helsingin kihlakunnansyyttäjä Tove Myhrberg päätti perjantaina nostaa Meriläistä vastaan syytteen huumausaineen käyttörikoksesta. Asiasta kertoi Ilta-Sanomat lauantaina.

Rosa Meriläisen kannabiksen käyttöön liittyvät kokeilut päätyivät julkisuuteen ja edelleen poliisin tietoon toukokuussa, kun Meriläinen paljasti Image-lehden haastattelussa polttaneensa kannabista kansanedustaja-aikanaan. Myöhemmin hän vahvisti asian MTV3:n uutisissa. Sittemmin Meriläinen on pysytellyt mahdollisimman kaukana julkisuudesta.

46 jazz-vierasta jäi kiinni huumeista Porissa

Helsingin Sanomat 26.7.2004

Pori Jazzien katuhuumevalvonnassa paljastui kaikkiaan 46 huumeiden käyttäjää, mikä on lähes kaksinkertainen määrä viime kesän valvontaiskuun verrattuna. Porin poliisin huumeryhmä yhteistyökumppaneineen valvoi huumeiden käyttöä ja kauppaa perjantaista sunnuntaihin. Huumausaineen käyttörikoksesta epäillään 25:tä ja lisäksi huumausainerikoksesta 21:tä henkilöä. STT

Huono sää piti Ankkarockin rauhallisena

Lähde: Helsingin Sanomat 2.8.2004

Viikonloppuna Vantaan Korsossa järjestetty Ankkarock-festivaali sujui rauhallisesti. Lauantaina sateinen sää rauhoitti juhlijat. Sunnuntainakin häiriöt jäivät vähäiseksi. Vantaan poliisin mukaan Ankkarockissa oli vain muutamia pahoinpitelyjä ja yksi törkeän pahoinpitelyn yritys. Huumausaineiden käyttörikoksia Korsossa oli 27.

Lisäksi poliisi takavarikoi pieniä määriä kannabista, amfetamiinia, ekstaasia ja kokaiinia. Poliisi otti 23 ihmistä kiinni päihtymyksen vuoksi. Sunnuntai-iltana Ankkarockissa oli vielä noin 6000 juhlijaa.

Spede-konsertin rahoja paloi huumelehteen

Lähde: Ilta-Sanomat 3.8.2004

Muun muassa Speden muistokonsertin tuotoista rahaa saanut huumeiden vastainen on lehti pahoissa talousvaikeuksissa. Lehti uhkaa mennä nurin, eikä lehden tuotoista ole mennyt senttiäkään huumeiden vastaiseen työhön.

Elämä Pelissä -lehden kustannusyhtiön puheenjohtajaksi kesäkuussa tullut Kari Vuorinen myöntää, ettei lehden tilaajien maksamista rahoista ole päätynyt varsinaiseen huumetyöhön lanttiakaan.

- Mutta saimme kyllä hyvän lehden, hän toteaa.

Vuorinen vakuuttaa, että mahdollinen konkurssi ei uhkaa Elämä On Parasta Huumetta ry:n toimintaa.

Yhdistyksen taustavoimista on vuosien varrella löytynyt monta yhteiskunnan vaikuttajaa, mm. yksi nykyisen hallituksen ministeri. 

Poliisi takavarikoi 124 kiloa hasista pääkaupunkiseudulla

Lähde: Turun Sanomat 7.8.2004
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2004-08-07,104:2:242110,1:0:0:0:0:0:

Vantaalla on paljastunut laaja huumejuttu, jonka yhteydessä poliisi on takavarikoinut 124 kiloa hasista. Vastaavan kokoluokan hasisjuttuja tulee Suomessa ilmi harvoin.

Rikosvyyhti lähti paljastumaan viime syksynä, kun poliisipartio löysi tavallisessa liikenneratsiassa pysäytetystä autosta puoli kiloa hasista. Sen jälkeen esitutkinnan aikana poliisi takavarikoi yhteensä 124 hasiskilon lisäksi noin 6 300 tablettia ekstaasia, 360 grammaa kokaiinia sekä 35 000 euroa rahaa.

Huumeet oli kätketty moniin paikkoihin. Osa löytyi yksityisasunnoista Vantaalta ja Helsingistä, mutta niitä oli myös piilotettu Sipooseen maastokätköihin ja Nurmijärvelle kesämökkiin.

Poliisi epäilee jutun päätekijöiksi kolmea 30-40-vuotiasta miestä. He kaikki olivat vangittuina tutkinnan aikana, ja kahta heistä pidetään edelleen vangittuina. Pääepäillyillä on taustallaan aiempia väkivalta- tai huumejuttuja.

Poliisi luonnehtii huhtikuun alussa kiinniotettua pääepäiltyä "suureksi tukkukauppiaaksi", joka on vastannut hasiksen toimittamisesta alamyyjille ja jolle rahat on tilitetty. Toinen keskeinen epäilty puolestaan on poliisin mukaan toiminut "varastoesimiehenä", joka on vastannut tavaran toimittamisesta kätköpaikkoihin.

- Tämä on siinä määrin mittavaa toimintaa, että voidaan puhua järjestäytyneestä organisaatiosta, ylikonstaapeli Petri Huttunen Vantaan poliisista sanoo.

Epäillyt ovat olleet vaitonaisia kuulusteluissa. Epäselväksi on jäänyt, mistä aineet oli Suomeen tuotu ja kuinka kauan huumeiden levitys kaikkiaan ehti jatkua.

Silminnäkijä: 54 vuotta koukussa

Lähde: TV2 12.8.2004

Huumeita käytettiin ja salakuljetettiin Suomessa laajasti jo 1920-luvulla. Tunnustetuksi ongelmaksi huumeet nousivat vasta sodanjälkeisessä Suomessa. Sodassa haavoittuneille annettiin morfiinia, kaukopartiomiehille jaettiin piristävää amfetamiinia ja rivimiehet saivat yskänärsytykseen heroiinitabletteja. Huumekoukkuun jäi satoja veteraaneja. Kovin montaa 1940- ja 1950-luvun narkomaania ei ole elossa kertomassa suomalaisen huumekulttuurin alkuajoista.

76-vuotias helsinkiläinen Usko on poikkeus. Hänen ennätyspitkä huumekierteensä alkoi haavoittumisesta kesällä 1944 Karjalan kannaksella. Usko oli haavoittuessaan 17-vuotias. Hän pääsi kovista huumeista eroon vasta 71-vuotiaana. Hän on siis käyttänyt huumeita kuudella eri vuosikymmenellä.

Vapaaehtoisena sotaan lähtenyt ja jalkoihin haavoittunut Usko jäi koukkuun heti sotilassairaalassa: "Kun morfiinia sai niin ruusut kukkivat. Ei olut kipuja. Morfiinia, metadonia, heroiinia...Olin jo vuonna -44 täysi narkomaani. Ja heroiinia, sitä oli sodassa tarjolla liikaa. Korsuissa hyllyillä ja lääkintämiesten laukut täynnä. Yskä kun oli tai kolotti, niin heitettiin heroiinitabletteja käteen, että ota tuosta. Eihän sitä ymmärtänyt mitä se oli.", Usko muistelee.

Kansainvälinen oopiuminvalvontalautakunta huomautti useaan kertaan Suomea jo 30-luvulla, että maassa käytettiin suhteettoman paljon apteekista saatavaa heroiinia. Heroiinilääkkeitä sai jopa krapulaoireiden hoitoon, niinpä heroiinin kulutus oli Suomessa asukaslukuun suhteutettuna aivan maailman kärkitasoa. Heroiinia sisältävät lääkkeet poistettiin apteekeista vasta vuonna 1957. Huumeiden hallussapito kiellettiin vuonna 1966. Sitä ennen yhteiskunta oli suhtautunut narkomaaneihin yksittäistapauksina, joiden ongelmat pyrittiin ratkaisemaan terveydenhuollon toimenpitein.

Huoltopoliisin tilastojen mukaan Helsingissä oli sodan jälkeen 500 narkomaania. "Väärensin reseptejä, valehtelin lääkäreille, lahjoin niitä esimerkiksi konjakilla ja koko ajan piti kiertää ympäri maata että mistä, mistä saa huumeita. 50-luvulla käytin metadonia, sillä tuli toimeen aika hyvin. Töissä en ole käynyt koskaan. Murtoja en ole tehnyt enkä ryöstöjä. Sain rahaa äidiltä. Ja myin huumeita muille, jos suoraan sanotaan. Se oli hirveän yksinäistä elämää. Eihän minulla siksi ole vaimoa eikä lapsiakaan", Usko kertoo.

Varsinaista laajaa huumeyhteisöä ei Uskon mukaan Helsingissäkään vielä 50-luvulla ollut. Kun huumeiden käyttö yleistyi hippiajan myötä 1960-luvun lopulla pysytteli Usko uskollisesti kovissa aineissa. "Poltin kerran piipullisen hassista. Se ei maistunut. En minä saanut siitä mitään, ihan kuin tupakkaa olisi polttanut." Usko yritti useita kertoja eroon aineista äitinsä pyynnöstä. Tulokset olivat huonoja ja Usko diagnosoitiin parantumattomaksi narkomaaniksi. Lopulta Uskokin havahtui: "Joulut ja juhannukset meni kaikki. Äidin haudalla olisi pitänyt käydä, mutta huumeita vaan piti saada. Olin niin täynnä itseäni."

Hän hakeutui hoitoon ja huumekierre katkesi vasta vuonna 1998. "Olen yhä elossa kai siksi, että en ottanut liikaa vaan sen, minkä tarvitsin."

Tuli käytyä Ibizalla

Lähde: Helsingin Sanomat, Nyt 33/2004

Toimittajalta

Tuli käytyä Ibizalla. Mukana reissussa oli viime vuonna Nyt-liitteessä Suomen nuorekkaimmaksi valittu Liisa Laine, mutta siitä lisää sisäsivuilla. Oli se hurja paikka: pieni saari täynnä toinen toistaan hulppeampia klubeja, vuorokauden ympäri kestäviä bileitä ja niihin saapunutta juhlakansaa ympäri maailmaa.

Ibizasta tuli nykyisen kaltainen bailukeidas 1980-luvulla, kun muutama saarella lomaillut brittitiskijukka keksi, että ekstaasipäissään voi tanssia vaikka vuorokauden ympäri.

Edelleenkin Ibizalla napsitaan essoja aivan kirjaimellisesti kuin pastilleja: tuoreessa tutkimuksessa lähes 40 prosenttia nuorista brittituristeista sanoi ottaneensa viikon lomansa aikana vähintään viisi ekstaasipilleriä. Se näkyi loputtomina juhlina, mutta vielä selvemmin se näkyi viime maaliskuussa Madridissa.

Yli 200 ihmistä tappanut terrori-isku rahoitettiin ekstaasi-kaupalla, jota pyöritettiin pitkälti juuri Ibizalla. Suomessa ekstaasi ei ole yhtä yleistä kuin Britanniassa, mutta on aivan turha kuvitella, että hasiskaupallakaan rahoitettaisiin kaivoja kehitysmaihin. Jostain syystä ei kuitenkaan ole harvinaista kuulla saman henkilön suusta saarnaa viattomasta pilvenpolttoharrastuksesta ja siitä, kuinka Valion jäätelöä ei Nestlé-kaupan jälkeen enää saa syödä.

On ällöttävän tekopyhää boikotoida McDonald'sia, jos samaan aikaan pössyttelee ylikansallisten huumeyritysten hasista vailla omantunnontuskia. Reilun kaupan lätkää ei ole olemassakaan.

Ville Similä