Myyräjahtia ja ystävyyttä

Tietoja

Julkaistu: 02.10.2006 02.10.2006

Osumat: 3996 3996

Lähde: Turun Sanomat 3.9.2004
http://www.turunsanomat.fi/kulttuuri/?ts=1,3:1005:0:0,4:5:0:1:2004-09-03,104:5:248757,1:0:0:0:0:0:
Jari Tervo: Myyrä. WSOY 2004

Jari Tervon Myyrä on vakuuttava tarinanpunonnan taidonnäyte. Usean aikatason ja toinen toistaan mielikuvituksellisemman tarinan yhteen nivova romaani vilisee ovelasti rakennettuja koukkuja ja kohtaloiden risteyskohtia. Vaikuttavaa on myös perusteellinen pohjatyö lähteiden parissa tai kyky tuottaa sen vaikutelma.

Kyseenalaisemmaksi jää, mitä Tervolla on annettavanaan huippuluokan käsityöläisyyden lisäksi. Viiden ja puolensadan sivun jälkeen jäljelle jää moninaisten näkökohtien kautta peilattu mutta yksitotinen sankaripatsas miehestä, joka pystyi pitämään Neuvostoliiton kyynärvarren mitan päässä Suomesta. Kekkosesta.

Paradoksaalinen lopputulema romaanille, jossa otetaan ilo irti sen kohdetta ympäröineestä henkilökultista. Tervo haluaa pystyttää oman patsaansa, paremman ja oikeamman.

Suojelupoliisista, päivää

Myyrä sijoittuu pääosin Kekkosen presidenttikauden viimeisiin, epävarmoihin vuosiin, mutta käy tapahtumien juurilla paljon kauempana menneisyydessä. Sivujuonet vievät Siperian kaivoksille asti. Lopussa tullaan nykyhetkeen ja arvoitusten ratkaisuihin.

Kekkonen on siis tarinan todellinen sankari, joka pääsee ajoittain ääneen suoraan tai ”muistelmiensa” sitaattien kautta. Juonta kuljettaa kuitenkin Jura Karhu, kaikkivoipaan Suojelupoliisiin päätynyt kommunistiperheen luopio, joka saa salaisen tehtävän.

On pidettävä silmällä presidentin vaarallisia muistelma-aikeita ja lopulta hankittava todisteet uskomattomalle väitteelle, että ”Ukko” on myyrä, neuvostoagentti. Myös SKP:n johdosta olisi löydettävä tietoja presidentille vuotava myyrä. Nämä kaksi myyrähypoteesia eivät käy loogisesti yksiin, mutta vakoilun ja vastavakoilun varjomaailmassa arkilogiikka ei näytä pätevän.

Jura oppii nopeasti liikkumaan neuvostoystävyyden tulenarassa maailmassa. Presidenttikin käyttää Juraa juoniinsa, ja pian hänkin ryhtyy punomaan omiaan.

Romaani on sen verran juonensa varassa, että enempää ei ole syytä paljastaa. Sen rakennetta kannattelee perinteinen ensimmäisen persoonan dekkarikerronta. Juonittelijoita ja juonten koukeroita riittää, ja kaikki pettävät kaikkia. Ympärille Tervo kutoo taustoja, tarinoita, anekdootteja, juoruja ja legendoja hengästyttävät määrät, aivan liikaakin. Osalla on juonellinen merkitys, osa on herkuttelua 1970-luvun salakähmäisen poliittisen ilmapiirin ja ystävyyden, yhteistyön ja avunannon absurdiuksilla.

Tervo leikkaa nopeasti asiasta toiseen, esittää jälkipelejä ennen tapahtumia ja pitää lukijaa epätietoisuudessa asiayhteyksistä. Tekniikka huojuu kiehtovan ja kikkailevan rajalla, mutta ainakin lukija pannaan romaanin tiedustelumiesten asemaan, arvailemaan palasten merkitystä kokonaisuudessa.

Pilviveikko Virolainen

Neuvostoliitto yritti syödä Suomen ja Kekkonen esti sen joutuen nielemään ylpeytensä moneen kertaan, piste. Mitään vivahteikasta historiallista näkemystä on romaanista turha etsiä. Enemmänkin Kekkosen ajan sisä- ja idänpolitiikka on Tervolle uskottava kehys siirtää hänen ensimmäisten romaaniensa rovaniemeläiskriminaalien maailma suurempaan mittakaavaan. Edelleen on kysymys testosteronia huokuvasta uhittelusta, herkistä egoista, nasevasta sanailusta, pokerinaaman pitämisestä ja viinapäästä.

Romaani nostattanee kierroksia poliittisesta historiasta intoutuneiden, siihen osallisten ja heidän jälkeläistensä mielissä. Osa henkilöistä esiintyy omilla nimillään, osa muuten vain tunnistettavina, eikä Tervo pode hienotunteisuutta sen enempää karikatyyrimäisten luonnekuvausten kuin ottamiensa kuvittelun vapauksienkaan suhteen. Ehkäpä romaani osataan ottaa romaanina viimeistään kun päästään kohtaan, jossa Johannes Virolainen lavastetaan pilvenpolttajaksi.

Ennen romaanin hölynpölyksi kuittaamista on kuitenkin syytä muistaa Aristoteleen kuuluisa ajatus ja viedä sitä pitemmälle kuin filosofi itse kehtasi: fiktio osuu historiankirjoituksen totuutta tärkeämpään totuuteen, koska se ei kuvaa tapahtunutta vaan sitä, mikä olisi voinut tapahtua.

Käyttikö Fazekas urinaattoria?

Tietoja

Julkaistu: 02.10.2006 02.10.2006

Osumat: 4204 4204

Unkarilainen kiekonheittäjä Robert Fazekas mokasi olympialaisissa virtsatestin ja menetti mitalinsa. Urheilija oli piilottanut peräsuoleensa pussin, joka sisälsi dopingitonta virtsaa. Testikuppiin tämä valevirtsa olisi tiettävästi johdettu letkulla, joka kiersi peräsuolesta housujen sisällä sepalukseen.

Huippu-urheilussa tällainen huijaus on melko uutta, mutta Yhdysvalloissa metodi on tuttu huumeiden käyttäjille. Sikäläisessä marijuananpolttajien äänenkannattajassa, aikakauslehdessä nimeltä High Times, on vuosia mainostettu erilaisia apuvälineitä, joilla voi manipuloida virtsanäytteeseen perustuvaa huumetestiä. On epäselvää, onko Fazekas koskaan lukenut High Timesia. Jos on, hän ei ole voinut olla huomaamatta sellaisten tuotteiden kuin The Urinatorin tai The Whizzinatorin mainoksia.

The Urinator on housuihin tungettava virtsaletku-pussi-yhdistelmä. Urinator-pussissa on kemiallisesti valmistettua puhdasta virtsaa, joka pysyy pakkaukseen kuuluvien patterien (9 V) avulla oikean lämpöisenä jopa neljä tuntia. Urinator oli markkinoilla jo 1990-luvun lopulla.

The Whizzinator on saman laitteen paranneltu malli, joka on tarkoitettu olosuhteisiin, joissa virtsanäytteen antamista valvotaan. Whizzinatorissa sepaluksesta esiin otettava letku on naamioitu tekopeniksen sisään. Laitetta on myytävänä useissa eri väreissä, asiakkaan ihonvärin mukaan.

Laitteiden hinta on noin 150 euroa.

Sadat varusmiehet keskeyttävät palveluksen huumeiden takia

Tietoja

Julkaistu: 02.10.2006 02.10.2006

Osumat: 4075 4075

Vuosittain noin 250 varusmiestä keskeyttää palveluksensa huumeiden käytön seurauksena. Varusmieskoulutuksensa keskeyttäneiden määrä on pysytellyt viime vuosina ennallaan, eikä tilanne parane tilastojen mukaan tänäkään vuonna.

Pääesikunnan lääkintäkommodori Kyösti Lehtomäki katsoo, ettei puolustusvoimien huumestrategialla ole ollut toivottua vaikutusta. Strategia on ollut käytössä vuodesta 2001.

Hän myös myöntää, että nyt on syytä katsoa peiliin.

- Tilanne ei ole hyvä. Oletuksena oli, että strategian myötä huumeiden käyttö vähenee. Toisaalta kukaan ei tiedä, kuinka moni olisi lopettanut, jos strategiaa ei olisi, Lehtomäki sanoo.

Hän korostaa, että huumaavien aineiden käyttö varusmiespalvelusaikana on erittäin suuri riski niin käyttäjille itselleen kuin muille. Sen vuoksi onkin tärkeää kitkeä väärinkäytökset pois ajoissa.

Lehtomäki kertoo, että huumeriippuvaiset erottuvat yleensä joukosta jo kutsuntojen yhteydessä. Siitä huolimatta seulan pitäisi olla nykyistä tiukempi.

- Tämä olisi yksi mahdollinen tapa vähentää keskeytysten määrää. Puolustusvoimissa mietitään, miten etukäteiskontrollia voitaisiin kiristää.

Puolustusvoimien huumestrategiassa painotetaan nimenomaan ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen tärkeyttä. Yksi olennainen osa huumeiden vastaista taistelua on valistus ja henkilöstön kouluttaminen.

Näkyvintä puolta edustaa puolestaan huumetestaus, jota on tehty varuskunnissa vuodesta 2002 lähtien. Tähän mennessä testejä on tehty noin 4 000 varusmiehelle ja kantahenkilökuntaan kuuluvalle. Tuloksista 50 on ollut positiivisia.

- Kaikki positiivisen tuloksen saaneet ovat olleet varusmiehiä, Lehtomäki kertoo.

Positiivinen testitulos merkitsee yleensä automaattisesti palveluksen keskeytymistä. Joissakin harvoissa tapauksissa huumeista kärähtänyt voi kuitenkin jatkaa koulutuksessa. Tämä edellyttää paitsi hakeutumista hoitoon myös suostumista säännölliseen kontrolliin.

Tulli takavarikoi aiempaa enemmän alkoholia ja huumeita

Tietoja

Julkaistu: 02.10.2006 02.10.2006

Osumat: 4399 4399

Tullin takavarikoimien huumeiden ja alkoholin määrä kasvoi alkuvuonna, koska haaviin jäi paljon suuria lasteja.

Kaikkiaan löytöjä tehtiin kuitenkin aiempaa vähemmän: paljastuneiden tullirikosten määrä supistui lähes 30 prosenttia viime vuoden alkupuoliskosta. Eniten pieneni alkoholirikosten määrä.

Alkoholia jäi tullin hyppysiin tammi-kesäkuussa lähes 60 000 litraa eli yli kaksi kertaa enemmän kuin viime vuoden alkupuoliskolla.

Noin puolet alkoholista oli pirtua. Suurin yksittäinen pirtulasti, noin 23 000 litraa, takavarikoitiin Kotkassa. Pirtu tuotiin Saksasta kontissa, jonka ilmoitettiin sisältävän soijakastiketta.

Huumerikoksia paljastui 420 eli noin yhdeksän prosenttia vähemmän kuin viime vuoden alkupuoliskolla. Huumeeksi luokiteltavia aineita takavarikoitiin kuitenkin noin 1 250 kiloa eli yli kolmannes aiempaa enemmän.

Kat-huumetta löytyi runsaasti

Aineiden määrää kasvatti pääasiassa maahanmuuttajien suosima mieto kat-huume, jota löytyi noin 1 100 kiloa. Myös hasista löytyi reilusti aiempaa enemmän eli 120 kiloa.

Kovista huumeista vain ekstaasin määrä kasvoi. Esimerkiksi amfetamiinia ja Subutexia löytyi aiempaa vähemmän. Subutexin määrä romahti viime vuoden alkupuolen 14 600 tabletista vajaaseen 6 000 tablettiin.

Tämä johtui tullin mukaan Suomesta Viroon tehtävistä ”Subutex-matkoista”, joilta ainetta saa tuoda reseptillä laillisesti omaan käyttöön.

Tutkintapäällikkö Esko Hirvonen arvelee, että Viron liittyminen EU:hun on voinut vähentää myös muiden aineiden löytöjä.

- Tullissa ei enää tarkasteta Virosta tulevia kuin jostain tietystä syystä. Se tietenkin tiputtaa määriä, mikä näkyy amfetamiinin määrän vähenemisessä ja Subutexin tietysti, sanoo Hirvonen.

Erityisen olemattomiksi tullin saaliit ovat typistyneet heroiinin ja kokaiinin kohdalla. Heroiinia saatiin alkuvuodesta takavarikkoon vain 2 grammaa, kun viime vuonna vastaava määrä oli 215 grammaa.

Vähemmän savukkeita ja hormoneja

Savukkeita otettiin vuoden alkupuoliskolla rikosasioissa talteen lähes 8 miljoonaa kappaletta eli 1,5 miljoonaa viimevuotista vähemmän.

Valtaosa niistä takavarikoitiin Itäisessä tullipiirissä. Suurimmat savuke-erät olivat noin 100 000 kappaletta, ja niitä paljastettiin noin kymmenen. Joissakin suurimmissa jutuissa savukkeet oli kätketty sahatavaranippujen väliin.

Myös hormoneja ja reseptilääkkeitä takavarikoitiin huomattavasti aiempaa vähemmän eli noin 51 000 tablettia tai ampullia.

Hampunkasvattajan asuntoon murtauduttiin

Tietoja

Julkaistu: 02.10.2006 02.10.2006

Osumat: 3923 3923

Vuonna 1979 syntynyt mies jäi keskiviikkoyönä kiinni asuntomurrosta. Naapuri oli kuullut meteliä ja hälytti Nordenskiöldinkadulla sijaitsevaan asuntoon poliisin. Partio tapasi rikoksesta epäillyn tutun miehen lähistöltä. Miehen hallussa oli asunnosta varastettua elektroniikkaa. Mies oli tunkeutunut asuntoon vääntämällä ikkunan väkisin auki.

Murtotutkimuksissa poliisi huomasi, että kohteena olleessa asunnossa kasvatettiin hamppua, josta saadaan kannabista. Paikalle tullutta, vuonna 1977 syntynyttä asunnonhaltijaa jututettiin samalla rikoksesta. Poliisin mukaan hampun kasvatus on kuitenkin ollut hyvin pienimuotoista.