Narkomaanien lääkehoito leviämässä koko maahan

Lähde: Helsingin Sanomat 11.11.2004

Korvaava lääkehoito halutaan ottaa käyttöön opiaattiriippuvaisten narkomaanien hoidossa koko Suomessa.

Aamulehden mukaan hoitosuosituksia laativa työryhmä on yksimielinen siitä, että kiistelty lääkehoito on osoittautunut maailmalla narkomaanien hoidossa tehokkaaksi.
     
Työryhmää aikoo suositella heroiinia ja muita opiaatteja käyttävien narkomaanien hoitamiseen metadonia tai bubrenorfiinia.

Korvaushoidot ovat jo nykyisin suppeassa käytössä Suomessa. Hoitosuositusten myötä lääkehoito leviäisi koko maahan.
     
Työryhmässä mukana oleva professori Mikko Salaspuro sanoo korvaushoidon olevan niin tehokas, että se säästäisi joka viidennen huumeriippuvaisen hengen Suomessa.

Lääkekoukussa 30 000 suomalaista

Lähde: Helsingin Sanomat 15.11.2004

Sadattuhannet suomalaiset nappaavat tänäkin iltana uni- tai nukahtamislääkkeen varmistaakseen leponsa. Suurelle osalle se on tarpeen, mutta monelle siitä on tullut tapa; pelottaa jo etukäteen, ettei uni tulisi ilman lääkkeitä.

Rosa Meriläinen tänään oikeuteen

Lähde. Turun sanomat 15.11.2004

Kansanedustaja Rosa Meriläisen (vihr) huumeen käyttörikosta käsitellään maanantaina Helsingin käräjäoikeudessa. Kihlakunnansyyttäjä Tove Myhrberg vaatii Meriläiselle käyttörikoksesta sakkorangaistusta.

Syytteessä todetaan, että Meriläinen on pitänyt hallussaan pientä määrää kannabista ja käyttänyt aineen itse vappuaaton ja päivän aikana vuonna 2003. Poliisikuulusteluissa Meriläinen ei halunnut vastata asiaa koskeviin kysymyksiin.

Meriläinen kertoi pilven poltostaan taannoin Image-lehden haastattelussa ja sen jälkeen MTV3:n uutisissa. Hän oli teon aikaan jo kansanedustaja.

Rosa Meriläistä vastaan nostettu syyte hylättiin

Lähde: Turun Sanomat 16.11.2004

Helsingin käräjäoikeus hylkäsi maanantaina kansanedustaja Rosa Meriläiseen (vihr) kohdistuneen syytteen huumeen käyttörikoksesta. Käräjäoikeuden mukaan näyttö Meriläistä vastaan ei ollut riittävä. Syyttäjä Tove Myhrberg vaati Meriläiselle sakkorangaistusta vedoten siihen, että kansanedustaja kertoi itse mediassa huumeen käytöstä.

Meriläisen puolustus kiisti käyttörikosta koskaan tapahtuneen ja katsoi, ettei haastattelulausunnoilla voi olla asiassa rikosoikeudellista merkitystä. Asianajaja Paul Perovuon mukaan Meriläinen ei osannut viime keväänä lausunnot antaessaan punnita sanomisiaan, koska oli masentunut ja vakavasti uupunut. Todisteena masennuksesta ja uupumuksesta esitettiin eduskunnan työterveyslääkärin viime huhtikuussa antama lausunto.

Syyttäjä vaati Meriläisen kuulemista, mutta Meriläinen kieltäytyi kertomasta asiasta mitään kuten oli tehnyt jo poliisikuulusteluissa. Lain mukaan syytetyllä on oikeus vaitioloon.

Näyttönä rikoksesta syyttäjällä oli Image-lehden artikkeli ja MTV3:n uutispätkä. Ensimmäisen kerran Meriläinen mainitsi polttaneensa pilveä toukokuun Image-lehden haastattelussa.

Oikeus totesi, ettei syyttäjä pystynyt yksilöimään aikaa ja paikkaa, jossa rikos olisi tapahtunut. Valtio määrättiin korvaamaan Meriläisen oikeudenkäyntikulut eli vajaat 3 400 euroa.

Rattijuopumusonnettomuudet kasvussa

Lähde: YLE 16.11.2004

Lisääntynyt alkoholinkäyttö näkyy liikenteessä rattijuopumusonnettomuuksien kasvuna.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan rattijuoppojen aiheuttamissa onnettomuuksissa loukkaantui tammi - syyskuussa 870 henkeä, mikä on yli 100 enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Alkoholin kulutus on samaan aikaan lisääntynyt noin 15 prosenttia.

Liikenneturvan tutkimuspäällikön Sirpa Rajalinin mukaan alkoholipolitiikan muutos on näkynyt aina liikenteessä: kahdesti aiemminkin lisääntynyt viinankulutus on lisännyt liikenteen henkilövahinkoja.

Meriläisen kaksi totuutta

Lähde: Turun Sanomat 17.11.2004, Pääkirjoitus

Vihreiden Rosa Meriläinen, 28 on liittynyt kansanedustajiin, joiden suhtautumista lakiin ja oikeuteen ei voi parhaalla tahdollakaan pitää kovin esimerkillisenä.

Siinä missä sosiaalidemokraattien valtiopäivämies Antero Kekkonen, 59 naureskeli vähätellen rattijuopumustuomiotaan, huumausainerikoksesta syytetty Meriläinen kielsi käräjäoikeuden edessä sen, minkä oli median haastattelussa kahteen otteeseen aiemmin kertonut.

Vaikka oikeus näytön riittämättömyyden vuoksi vapautti Meriläisen kannabissyytteestä, kansalaisten silmissä hän leimautui poliitikoksi, jonka kantti ei kestänyt puhua totta, saati kantaa rehdisti vastuu tekosistaan.

Inhoa ja huuhaata huumehelvetistä

Lähde: Kodin kuvalehti 19/2004

Vanhemman naisväen suosikkilukemisto Kodin kuvalehti tarjoaa loistavan näytteen hysteerisestä ja todellisuuspakoisesta suomalaisesta huumevalistuksesta:

- Ei ole huumetta, jota voisi ottaa vain vähän. Moni nuori luulee, että juuri itse on niin kova tyyppi, että hallitsee huumeet, mutta koskaan ei voi tietää, kuka jää heti koukkuun. Olen ymmärtänyt, että varakkaat suomalaisnuoret harrastavat kannabiskokeiluja juhlissaan ja että täällä on kannabiksen käyttöä kannattava yhdistys. Amerikassa se julistettaisiin heti laittomaksi.

Anita Korhonen kertoo kirjassaan heroiinin käyttäjän aivoista löydetystä THIQ-tekijästä. Sen takia elimistö ei liuota alkoholia tai huumeita normaalisti. Huumaava aine kerääntyy aivoihin ja vaikuttaa kuin oopium tai piriste, ja syntyy nopeasti poikeuksellinen kemiallinen riiippuvuus.

Huumetaistelussa kodin ja vanhempien rooli on ratkaiseva. Levittäkää oikeaa tietoa ja kertokaa, että kannabis on huume ja piste.

Hän arvioi, että Suomi on samassa tilanteessa kuin USA 25 vuotta sitten. Siellä reagoitiin nopeasti, kun huumenuoria alkoi kuolla yliannostuksiin. Rakennettiin selkeät hoitomallit ja tiukennettiin rangaistuksia, viimeisenä vankila, jos oli aiemmin lintsannut hoidosta. Tuloksia on tullut, ja huumeiden käyttö vähentynyt. Nykyään siellä on trendikästä sanoa huumeille kiitos ei.

Tarvitaan rajuja tosiasioita, ei pehmovalistusta. Metroihin ja ratikoihin tehokkaita jättijulisteita, jotka pysäyttävät.

Huumevankien määrä kasvaa jatkuvasti

Lähde: 6/2004 Vangit vankiloittain ja vankeinhoitoalueittain 1.5.2004
http://www.rikosseuraamus.fi/25864.htm

Huumeongelman kriminaalivalvonta tuottaa loogisena seurauksenaan koko ajan kasvavan vankijoukon. USA:n johtamaan huumesotaan osallistuminen on aiheuttanut sen, että huumerikoksista tuomittujen vankien määrä on ollut jatkuvassa kasvussa 1990-luvun alusta saakka. Keväällä 2004 vankiloissamme oli 556 huumevankia, kasvua 12 % edellisestä vuodesta. Kaikkiaan huumevankien osuus vangeista on reilussa 10 vuodessa noussut 3 prosentista 12 prosenttiin.

Apulaisoikeuskansleri: Poliisi ei valvo tarpeeksi toimintaansa

Lähde: Turun Sanomat 18.11.2004

Jonkka esittää uuden elimen perustamista

Apulaisoikeuskansleri Jaakko Jonkan selvityksen mukaan poliisi ei valvo tarpeeksi omaa toimintaansa. Puutteellisesti on seurattu esimerkiksi uudehkojen tutkintakeinojen kuten telepakkokeinojen, peitetoiminnan ja valeostojen käyttöä. Monet virheet saataisiin karsituksi, jos lähiesimiehet seuraisivat alaistensa toimintaa nykyistä tarkemmin.

Ongelmia valvonnassa on myös ylemmällä tasolla. Erityisesti suojelupoliisi on saanut puuhailla rauhassa omiaan. Sen valvonta kuuluisi periaatteessa poliisin ylijohdolle, mutta Jonkan selvityksen mukaan ylijohdossakin oli todettu, että "suojelupoliisia ei ole valvonut kukaan".

Ulkopuolisina poliisia valvoo eduskunta ja sen oikeusasiamies, mutta Jonkasta tämä ei välttämättä riitä. Voisi olla tarpeen kehittää uusi valvontaelin poliisin sisäisen valvonnan ja ylimpien laillisuusvalvojien väliin. Uusi elin toisi valvontaan lisää objektiivista otetta ja olisi lähempänä käytännön työtä kuin oikeusasiamies.

 

Laillisuuskoulutusta ja tarkistuksia

Lisäksi apua voisi olla esimerkiksi poliiseille annettavasta laillisuuskoulutuksesta ja säännöllisistä sisäisistä tarkastuksista. Asennemuutos tulisi tarpeeseen, sillä tähän asti laillisuusvalvonta ei ole ollut korkealla poliisin tärkeysjärjestyksessä.

- Toiminnan resurssointi on ollut puutteellista ja asennoituminen väheksyvää: esimerkiksi poliisin ylijohdossa ja poliisin lääninjohdossa laillisuusvalvonta on hoidettu muiden tehtävien kylkiäisenä sen mukaan kun aikaa on jäänyt, katsoo apulaisóikeuskansleri Jonkka.

Jonkka luovutti sisäministeriön pyytämän selvityksen poliisin johtamisjärjestelmästä ja sisäisestä laillisuusvalvonnasta sisäministeri Kari Rajamäelle (sd) keskiviikkona Helsingissä. Luovutustilaisuudessa Jonkka huomautti, ettei selvityksessä paljastunut "suuria mörköjä". Lähinnä valvonta pitäisi saada kuntoon väärinkäytösten ennaltaehkäisemiseksi.

Rajamäen mukaan poliisitoiminnan valvonta lähti alamäkeen 1990-luvun alkupuolella, jolloin tulosohjaus otettiin käyttöön. Tulosohjauksen kuviteltiin korvaavan vanhanaikaiset laillisuustarkastukset, mutta näin ei ollutkaan.

Telepakkokeinot varoittava esimerkki

Poliisin ylijohto on jo ryhtynyt toimiin laillisuusvalvonnan parantamiseksi. Jonkasta tavanomainen poliisitoiminta voidaan saada näin ruotuun, mutta tietyt asiat, kuten telepakkokeinot, peitetoiminta ja kansainvälinen rikostiedusteluyhteistyö, vaativat erityishuomiota.

Telepakkokeinot ovat varoittava esimerkki siitä, miten voi käydä, kun tutkintakeinot kehittyvät valvontaa nopeammin. Telekuuntelu- ja valvonta tulivat lakiin viime vuosikymmenen puolivälissä, jolloin meno äityi villiksi: pakkokeinoja käytettiin, mutta niistä ei välttämättä raportoitu minnekään.

- Katson, että poliisi kaikilla organisaation tasoilla laiminlöi tuossa vaiheessa valvontavelvollisuutensa hämmästyttävällä tavalla, mikä on rapauttanut koko valvontajärjestelmän uskottavuutta, kirjoittaa Jonkka.

Poliisijohtaja Jorma Toivasen mukaan telepakkokeinojen käytön kirjaamisessa on sittemmin otettu käyttöön uusi Salpa-järjestelmä, joka ohjaa käyttäjäänsä ja karsii virheitä. Tahallisia ylilyöntejä ei tietenkään mikään järjestelmä poista.

- Joskus tulee ylilyöntejä, kun poliisi kokee rikoksen selvittämisintressin niin korkeaksi, että mennään lain toiselle puolelle, myöntää Toivanen.

Väärinkäytösten vaara vaanii myös poliisin käytössä olevissa rekistereissä, joiden käytön seuranta ei nykyisellään toimi. Jonkasta poliisin ylijohdolla pitäisi olla realistiset mahdollisuudet valvoa, kuka rekistereitä on milloinkin käyttänyt.

Putkakuolemien selvittely kaipaisi lisää poliisin ulkopuolista valvontaa. Jonkasta syyttäjien pitäisi olla mukana mukana jo kuolemien selvittelyvaiheessa, jotta he voisivat vaikuttaa tutkintaan.