Rauman poliisi selvitti kaksi suurta huumerikosta
- Tietoja
- Julkaistu: 02.10.2006 02.10.2006
- Osumat: 5245 5245
Harjavallan kannabiskasvattamon huumeita Rauman markkinoilla
Rauman poliisi on selvittänyt kaksi mittavaa huumerikosta lyhyen ajan sisällä.
Poliisi onnistui takavarikoimaan satoja kannabiskasveja ja 160 gramman amfetamiinierän.
Harjavallasta löytyi kotietsinnän yhteydessä 170 kannabiskasvia.
Harjavallassa asian takana oli alle parikymppinen raumalaismies, joka oli vuokrannut talon pelkkää kannabiksen kasvattamista varten.
Viljelmän sadosta päätyi runsaasti huumeita Rauman markkinoille. Rauman poliisi tavoitti rikoksen esitutkinnassa kymmeniä huumebisnekseen liittyviä ihmisiä. Vuoden aikana katuvalvonnassa on tavattu poikkeuksellisen suuria määriä kannabishuumeiden käyttörikoksia.
Rauman poliisi arvioi, että Harjavallasta löytyneen viljelmän keskeytys vaikuttaa merkittävästi koko Satakunnan huumetilanteeseen.
Toisen törkeän rikoksen jäljille Rauman poliisi pääsi lokakuussa. Silloin takavarikoitiin amfetamiinia ja marihuanaa.
Huumeet löytyivät Eurassa pysäytetystä autosta. Rikoksen päätekijänä on vangittu turkulaislähtöinen noin 20-vuotias mies.
Kyseisen rikoksen tutkinnoissa paljastui myös omaisuusrikoksia. Autosta löytyi muun muassa varastettuja koruja.
Rauman poliisi on selvittänyt laajalle levinneitä rikoshaaroja yhteistyössä usean poliisipiirin kanssa.
Seuraavaksi huumerikokset siirtyvät syyteharkintaan.
Harjavallan kannabisviljelmä tuotti marihuanaa Raumalle
Lähde: Turun Sanomat 1.12.2004Harjavallassa omakotitalossa olleelta kannabisviljelmältä on kuljetettu kilokaupalla marihuanaa Rauman seudulle myytäväksi. Rauman ja Kokemäen poliisin yhteistyössä tekemässä kotietsinnässä omakotitalosta löytyi syyskuun alkupuolella noin 170 kannabiskasvia. Tapausta selviteltäessä on ilmennyt, että kannabiskasveja on kasvatettu omakotitalossa aikaisemminkin.
Kotietsintään ryhdyttiin Rauman poliisin katuvalvonnassa tekemien havaintojen jälkeen. Esitutkinnassa on tullut ilmi useita kannabista ostaneita sekä välittäneitä miehiä ja muutama nainen.
Lokakuun puolivälissä poliisi ja tulli paljastivat Rauman seudulle tulleen amfetamiinierän, kun poliisin Eurassa pysäyttämästä autosta löytyi noin 160 grammaa amfetamiinia ja 30 grammaa marihuanaa. Lisäksi autosta löytyi mm. anastettu ase ja arvo-omaisuutta.
Turun seudulta lähtöisin ollut amfetamiini oli todennäköisesti matkalla levitykseen Rauman seudulle. Jutun tutkinta on levinnyt mm. Turkuun, Loimaalle ja Kaarinaan ja kotietsintöjen tuloksena on selvinnyt mm. useita asuntomurtoja, joissa on viety aseita ja patruunoita. Jutun päätekijä on kotoisin Turun seudulta.
Amfetamiinin grammahinta on katukaupassa 20-40 euroa ja marihuanan 10-20 euroa.
Kummassakin jutussa on tehty vangitsemispäätöksiä. Esitutkinta on nyt saatu päätökseen, ja jutut siirtyvät syyteharkintaan.
Poliisi saamassa lisää toimivaltuuksia
- Tietoja
- Julkaistu: 02.10.2006 02.10.2006
- Osumat: 3973 3973
Poliisi on saamassa uusia keinoja terrorismin ja ammattimaisen rikollisuuden torjuntaan, jos eduskunta hyväksyy poliisilain muutosesitykset.
Lakiesitys antaisi poliisille mm. mahdollisuuden telekuunteluun terrorismin ennaltaehkäisyssä.
Lainmuutoksen myötä poliisi saisi myös enemmän oikeuksia peitetoimintaan ja soluttautumiseen. Poliisi voisi tehdä todellisia valeostoja huume- ja rahanpesurikosten selvittämiseksi sekä lapsipornon leviämisen estämiseksi.
Sisäministeri Kari Rajamäen mukaan lainmuutokseen päätavoitteena on tehostaa järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa.
Lisäksi tavoitteena on parantaa poliisin valmiuksia estää ennalta terrorismia. Rajamäen mukaan lainmuutos on tarpeellinen, jotta poliisin käytännöt saadaan vastaamaan yleiseurooppalaista tasoa.
Muuten on vaarana, että Suomesta muodostuu terroristien kauttakulku- ja tukialue, Rajamäki sanoo
Turun Sanomat: Suomalaisnuori juo humalahakuisesti
- Tietoja
- Julkaistu: 02.10.2006 02.10.2006
- Osumat: 4226 4226
Tutkijan mukaan todellisuus on jopa tilastoja karumpaa
Lähde: Turun Sanomat 15.12.2004
Suomalaisnuori juo humalahakuisesti
Vaikka nuorten humalajuominen väheni Suomessa 2000-luvun alussa, Suomi on edelleen niiden eurooppalaisten maiden joukossa, joissa humalajuominen on yleisintä, ilmenee tiistaina julkistetusta eurooppalaisnuorten päihteidenkäyttötutkimuksesta.
Tutkimuksen mukaan viime vuonna nuorten humalajuominen oli kaikkein yleisintä Tanskassa. Britanniassa, Irlannissa, Färsaarilla ja Virossa nuorten humalajuominen on suunnilleen yhtä yleistä kuin Suomessa. Virossa nuorten humalajuominen on lisääntynyt huomattavasti 1990-luvun puolivälistä lähtien.
Pohjoismaissa nuoret juovat suhteellisen harvoin, mutta juominen johtaa aika usein humalaan.
Eteläeurooppalaiset nuoret käyttävät alkoholia usein, mutta humaltuvat harvoin. Useissa Keski-Euroopan maissa ja Tanskassa esiintyy molempia juomistapoja.
Tutkimusprofessori Salme Ahlström Stakesista uskoo, että suomalaisnuoret olisivat saattaneet päästä vertailututkimuksessa ylimpään kärkeen, jos tutkimus olisi tehty tänä vuonna.
Syy siihen, miksi Suomen ja Viron ohella Euroopan saarivaltiot ovat kulutuksen kärkimaita, Ahlström ei pystynyt arvioimaan.
Huumeiden käyttö pysynyt vähäisenä
Huumeiden käyttö on Suomessa edelleen kansainvälisesti alhaisella tasolla. Yleisin laiton huume kaikissa tutkimukseen osallistuneissa maissa on kannabis.
Tshekissä kannabista oli kokeillut tai käyttänyt 44 prosenttia 15-16-vuotiaista koululaisista vuonna 2003. Kannabiksen kokeilu oli lähes yhtä yleistä Britanniassa, Irlannissa, Ranskassa, ja Sveitsissä.
Näissä maissa noin kymmenesosa nuorista oli käyttänyt kannabista säännöllisesti vähintään kolme kertaa kyselyä edeltävän 30 päivän aikana.
Suomessa kannabista on kokeillut 11 prosenttia 15-16-vuotiaista nuorista ja säännöllisiä käyttäjiä tässä ikäluokassa ei juurikaan ole.
Yhä enemmän nuoria alkoholisteja
Turun A-klinikan nuorisoaseman asiakaskunnasta 60 prosenttia on poikia. Valtaosa heistä on päihteiden sekakäyttäjiä tai huumeiden käyttäjiä, mutta nyt yhä useampi nuori on puhdas alkoholisti.
- Pelkän alkoholin takia meille asiakkaaksi tulleet ovat uusi, mutta kokonaisuutta ajatellen vielä pieni ryhmä. Suurin osa heistä on tyttöjä, sosiaaliterapeutti Seija Ryynänen kertoo.
Seija Ryynänen ei ole huomannut alkoholiveron laskun näkyvän vielä mitenkään merkittävästi nuorisoaseman asiakaskunnassa.
- Syy on ilmeisesti hyvin yksinkertainen. Toisin kuin huumeriippuvuudessa ja siihen liittyvässä ympäristön reagoinnissa, humalakäyttäytymiseen puututaan hitaammin ja samoin myös riippuvuus huomataan heikommin. Alkoholiriippuvuus vie usein vuosia, joten voidaan kyllä ennustaa, että asiakaskuntamme kasvaa viiveellä lähivuosina, Ryynänen pohdiskelee.
Samaa epäilee A-klinikkasäätiön Turun aluejohtaja Matti Rohunen.
- Riippuvuus on hiipivää. Näkyykö tämä tulevaisuudessa meidän asiakaskunnassa, sitä on kuitenkin vaikea lähteä ennustamaan, Rohunen kommentoi.
Rohunen on huolissaan siitä, kuinka vähättelevästi tällaiseen vähitellen tapahtuvaan riippuvuuteen suhtaudutaan.
Ympäristö on nykyisin yllättävän salliva, ja humalahakuisuutta pidetään usein jopa luonnollisena käytöksenä.
Euroopan Neuvoston Pompidou-ryhmän tuella toteutettu kansainvälinen nuorten päihteidenkäyttöä koskeva The European School Survey Project on Alcohol and Other Drugs (ESPAD) -tutkimus on tehty vuosina 1995, 1999 ja 2003 yhdenmukaisin menetelmin 35:ssä Euroopan maassa.
Vammoista kärsinyt Väyrynen sortui dopingiin ja huumeisiin
- Tietoja
- Julkaistu: 02.10.2006 02.10.2006
- Osumat: 4058 4058
"Oli pakko polttaa ruohoa, että sain nukutuksi yöllä".
Lentopalloliitto määräsi pelaajalle kahden vuoden kilpailukiellon.
Poliisi tutkii Väyrysen epäiltyä kannabiksen käyttöä
Lähde: Helsingin Sanomat 18.12.2004, Urheilu
Salon poliisi on aloittanut esitutkinnan Salon Piivolleyn lentopalloilijan Johan Väyrysen epäillystä kannabiksen käytöstä. "Asiasta on tehty tutkintailmoitus", vahvistaa Salon poliisin rikoskomisario Pertti Läksy.
Väyrystä ei vielä ole kuultu, eikä läksy vielä tiedä, milloin kuuleminen tapahtuu.
Turkulainen: Vaarattomia huumeita ei ole
- Tietoja
- Julkaistu: 02.10.2006 02.10.2006
- Osumat: 4174 4174
Vaarattomia huumeita ei ole
Lähde: Turkulainen 1.12.2004VIIME viikolla vietettiin koko maassa ehkäisevän päihdetyön viikkoa. Valitettavasti yhteiskunta on nykyään kaikkea muuta kuin päihteetön. Valtakunnallinen lehti kertoi, että poliisin tietojen mukaan kannabiksen viljely on lisääntynyt voimakkaasti, erityisesti pääkaupunkiseudulla. Myös tunnetut ja korkeissa asemissa olevat henkilöt ovat julkisuudessa suhtautuneet kannabiksen käyttöön ymmärtävästi tai jopa myönteisesti.
Kannabiksen laillistamisen puolesta pidetään mielenosoituksia ja internetistä löytyy helposti sivuja, jotka levittävät siitä myönteistä tietoa. Levittävätkö tätä asiatonta propagandaa henkilöt, jotka jotenkin hyötyvät huumeiden käytöstä vai onko kyse vain tietämättömyydestä? Joskus ehkä on kyseessä lapsellinen uskomus, että "kun kannabis ei ole aiheuttanut minulle ongelmia, se on vaaratonta".
On yleisesti tiedossa, että amfetamiini, LSD ja kokaiini aiheuttavat psykoottisia tiloja. Useimmat ihmiset eivät tiedä, että kannabiskin voi näin tehdä. Vallalla on harhaluulo, että kannabistuotteet olisivat viattomia ja vaarallisia ainoastaan porttina vahvempiin huumeisiin. Kannabismetaboliitit ovat rasvaliukoisia ja jäävät aivoihin pitkäksi aikaa. Ruotsissa, Englannissa ja Uudessa-Seelannissa tehdyissä laajoissa tutkimuksissa on todettu, että kannabiksen käyttö voi laukaista skitsofrenian.
Riski kasvaa, mitä enemmän käyttää ja mitä nuorempana aloittaa. Ruotsissa todettiin, että riski sairastua skitsofreniaan kasvaa kolminkertaiseksi henkilöillä, jotka ovat polttaneet hasista enemmän kuin 50 kertaa verrattuna niihin, jotka eivät koskaan ole polttaneet. Yksilön riski kannabiksenkäyttöön liittyen kasvaa moninkertaiseksi, jos muutenkin omaa alttiutta sairastua skitsofreniaan. Valitettavasti skitsofrenia on tavallinen sairaus, ja niin ovat myös siihen vaikuttavat geenit. Yleisesti tiedetään, että skitsofrenian puhkeamiseen tarvitaan perimän lisäksi jokin ulkoinen tekijä. Monelle potilaalle kannabis on sellainen.
Vaarattomia huumeita ei ole olemassa, ja olisi virhe uskoa, että "mietojen huumeiden" laillistaminen ei aiheuttaisi yhteiskuntaan ja yksilöihin kohdistuvia vakavia haittoja. Tämä viesti tulee välittää nuorisollemme. Toki tiedon tulee olla asiallista, mutta kun puhumme riskeistä, jotka ovat prosentti-, eivätkä promilleluokkaa, niin kannabis on selkeä vaaratekijä.
Terhi Vörlund-Wallenius,
terveyskeskuslääkäri
Turkulainen: Kannabiksen haitallisuus
- Tietoja
- Julkaistu: 02.10.2006 02.10.2006
- Osumat: 4877 4877
Kannabiksen haitallisuus
Lähde: Turkulainen 9.1.2005
TERHI Vörlund-Wallenius on mielipidekirjoituksessaan väärässä siinä, että hän luulee kannabiksen käyttäjien pitävän kannabista haitattomana. Tämä erhe syntyy käsittääkseni siitä, että virallinen propaganda eli huumevalistus esittää niin liioiteltuja väitteitä ja jopa valheita kannabiksen vaikutuksista, että käyttäjät kiistävät nämä helposti.
Nykyään valitettavan nuorilla ihmisillä on ensikäden kokemuksia haitattomina pidetyistä laillisista päihteistä. Kun he kokeilevat ensi kertaa kannabista ja huomaavat, että valistuksen väitteet eivät pidä paikkaansa itsellä eikä muidenkaan kohdalla, tuntuu kannabis haitattomalta.
Eikä tämä käyttäjien tuntemus ole väärä. Suomen Lääkärilehdessä 42/2004 kirjoitettiin siitä, että kannabiksen haitallisuus on kyseenalaistettavissa. Mm. tämä ruotsalaistutkimus skitsofrenian esiintymisestä varusmiehillä on jälkeenpäin osoittautunut tyypilliseksi huumetutkimukseksi eli siinä on puurot ja vellit laitettu tarkoitushakuisesti sekaisin. On outoa väittää kannabiksen aiheuttavan skitsofreniaa samalla kun skitsofrenian esiintyminen on laskenut kansainvälisesti ja kannabiksen käyttö yleistynyt. Näillä asioilla ei ehkä ole sellaista syy-yhteyttä kuin mitä Terhi Vörlund-Wallenius haluaa antaa ymmärtää.
Niissä EU-maissa, joissa kannabispolitiikkaa on lievennetty, on tämä tapahtunut siitä havainnosta, että kieltolaki aiheuttaa nuorille enemmän vaikeuksia kuin kannabiksen käyttö.
Uusimmassa EU:n huumeraportissa analysoidaan kannabiksen aiheuttamaa hoidon tarvetta ja kaikessa tylyydessään arvio on se, että hoitoon toimitetaan huumehysterian takia sellaisia ihmisiä, jotka eivät hoitoa tarvitse, sekä sellaisia, joilla on aivan muita ongelmia, mutta tarkoitushakuisesti heidät leimataan kannabispotilaiksi.
Samalla tunnustetaan, että kannabiksen käyttäjien ja varsinkin runsaasti käyttävien ihmisten ongelmia ja hoidon tarvetta ei edes tunneta. Tämä johtuu siitä, että niin kauan kuin kannabiksen käyttö on laitonta, ei sen haitoista voida puhua avoimesti.
Risto Mikkonen
VTK, Turku
YAD Linjasi päihdepolitiikkansa
- Tietoja
- Julkaistu: 02.10.2006 02.10.2006
- Osumat: 4695 4695
Lähde: YAD:n tiedote 10.12.2004
YAD Youth Against Drugs ry on syksyllä 2004 päivittänyt linjauksiaan ja kannanottojaan erilaisiin päihdepoliittiseen kysymyksiin. Ensi kerran
hallitus kokosi yhdistyksen mielipiteen päihteisiin liittyvistä linjanvedoista kesällä 2001.
YADin linja kulkee rajoittavan ja haittoja vähentävän huumausainepolitiikan välimaastossa, molemmat suuntaukset nähdään tarpeellisina, eikä toisiaan poissulkevina. YAD ry pyrkii pysymään ajan hermolla ajankohtaisissa päihdekentän kysymyksissä ja päivittämään säännöllisesti linjauksiaan oman ideologiansa huomioiden.
Päihteistä lääketiedettä
Lähde: Dahl, Päivi & Hirschovits, Tanja (2002) Tästä on kyse - tietoa päihteistä. 4 uudistettu painos. Helsinki. ISBN 951-27615-2-7
YAD julkaisee Suomen päihdelääketiedettä täydentämään oman kirjansa. Kannabista käsittelevään osioon on kerätty pahimmat myytit kannabiksesta porttihypoteesia unohtamatta. Eikä ihme, sillä osion on tarkastanut YAD:n emojärjestön, helluntailiikettä lähellä olevan IHRY:n, asiantuntijalääkäri Elias Panelius. Osio näyttää runsaine lähteineen tieteelliseltä. Mutta SKY:n lukijoille ovat varmaan jo vuosien mittaan tulleet tutuiksi nämä pääasiassa USA:sta lähtöisin olevat tutkimukset. USA:n johtava huumetutkimuslaitos, NIDA, on tunnettu vinoutuneesta kannabistutkimuksestaan. Onpa sen johtaja julkisesti peräänkuuluttanut kannabiksen haittoja etsivää tutkimusta. Näin jatketaan vanhaa "paholaisruoho" -myyttiä.
YK on saattanut kaikkien asianharrastajien luettavaksi kieltolakiajan lehden Bulletin on Narcotics, joka on ilmestynyt 1940-luvun lopulta saakka. Kannabiksen ystäville niistä löytyy mainio tohtori Bouquetin laaja katsaus kannabiksen käyttöön (numerot 50/4 ja 51/1). Tämä kieltolain puolestapuhujakin päätyi siihen, että kannabis vaikuttaa USA:ssa eri tavalla kuin muualla maailmassa.
Päihteitä ei pitäisi vertailla keskenään mutta koska YAD:n kirjassa vertaillaan tupakkaa ja kannabista niin on pakko tarkastella tupakkaosiota. Kirjan mukaan tupakalla ei ole vaikutuksia mielenterveyteen vaan kaikki ongelmat liittyvät sen käyttämiseen polttamalla. Yksi kirjan sponsoreista mainostaa tupakasta vieroittautumislääkkeitä eli nikotiinin korvauslääkkeitä heti osion jälkeen, ettei totuus unohtuisi. Huvittavaa tässä suomalaisen huumepolitiikan muutoksessa on se, että 1990-luvulla kannabiksen vastaista propagandaa sponsoroivat tupakkayhtiöt, nyt nikotiinikorvaushoidolla rahaa tahkoavat lääkeyhtiöt.
Kannanotossa yhdistys vakuuttaa olevansa avoin uutta kohtaan. Päihdelääketiedekirjassa on oma erillinen osio, 'Päihdekeskustelua - pohdintaa puoleen ja toiseen, kuinka vastata huumepolitiikan kritiikkiin'. Kuten saattaa arvata, on YAD:n päihdekeskustelu vankasti vallitsevan huumepolitiikan kannalla. Mallia tähän väite-vastaväiteosioon on haettu USA:n huumepoliisin, DEA:n, vastaavanlaisesta lääkekannabiksen nollaamista myöten. Kirjallaan YAD jatkaa yhteiskunnan varoilla tuettua ongelmaista huumepolitiikkaa, jolla käydään heikoimpien kimppuun ja jatketaan ihmisten heikkouksilla rahastamista suuryhtiöiden hyväksi.
Paneliuksen kannabisjutun luettuaan sitä ihmettelee, kuinka kukaan voi käyttää näin vaarallista huumetta! Suomessa tarvitaan poikkitieteellistä tutkimusta kannabiksen aiheuttamien ongelmien selvittämiseksi loputtomien juhlapuheiden ja Urpo Rinne lääketieteen sijaan. Sitä ennen kannabiskeskustelu jatkaa samaa psykedeelistä kehäänsä.
Tämä Oli Minun
- Tietoja
- Julkaistu: 04.08.2006 04.08.2006
- Osumat: 7176 7176
hiippailee salaa Halikossa monimiljonääri Björn Wahlroosin
kartanon tiluksilla?
Joensuun kartano on suistoalueella, ja sen poikkeuksellisen
hedelmällinen maaperä kiinnosti myös kasvitieteilijöitä. Tutkijat
vierailivat tilalla kiusallisenkin usein.
"Kerrankin jouduin kaivamaan ylös juuri istuttamani hyvän
hamppuviljelmän, kun kasvitutkijat olivat tulossa. Pidin huolta, että
sitä skandaalia en aiheuttanut kartanolle."
Poliisin motivaatiokassi sisältää kannabista
- Tietoja
- Julkaistu: 04.08.2006 04.08.2006
- Osumat: 5312 5312
Koiranvirassakin palkka on tärkeä
Lähde: Turun Sanomat 11.7.2006Renu, Wigo, Väinö ja Dex nuuhkivat yli tuhat alokasta
Belgianpaimenkoira Renun työpäivä oli maanantaina lähes
kaksitoistatuntinen, kun se kollegoineen nuuhki yli tuhat palvelukseen
astuvaa asevelvollista Porin prikaatissa.
Puolustusvoimissa työskentelevän Renun apuna olivat poliisin ja
vankeinhoitolaitoksen koirat Wigo, Dex ja Väinö, kaikki alan
ammattilaisia ja huumekoiran koulutuksen saaneita. Palvelukseen astuvat
tarkistettiin huumeiden, teräaseiden, alkoholin ja kiellettyjen
lääkkeiden varalta.
Porin prikaatissa tarkastuksia on tehty vuodesta 2000. Huumeita
alokkailta löytyy harvoin, eikä se ole Puolustusvoimien pyrkimyskään.
Tarkastuksista tiedotetaan hyvin etukäteen.
- Palvelukseen astuville varusmiehille halutaan näin antaa se signaali,
että huumeiden suhteen täällä on nollatoleranssi, sanoo yliluutnantti,
tiedottaja Matti Vihurila.
Tällä kertaa kaikki alokkaat olivat tiedostaneet nollatoleranssin ja
läpäisivät koirien tarkat kuonot: yhdelläkään ei ollut mukanaan
huumeita. Viimeksi tammikuun saapumiserästä niitä löytyi.
Hajujälki säilyy jopa viikon
Seitsemänvuotias Kosovossakin palvellut Renu oli konkari näissä
hommissa.
- Renu nauttii, tämä on sille henki ja elämä, kertoi Renun työpari
ylikersantti Tero Rissanen.
Alokkaiden autot tarkistettiin ensin urheilukentällä, jossa Dex
työskenteli. Sen jälkeen alokkaat marssivat urheilusaliin ja asettuivat
riveihin istumaan, avasivat laukkunsa ja tyhjensivät taskunsa. Koirien
nuuhkittua heidät edestä ja takaa sotilaspoliisit tutkivat vielä
tavarat.
Ruuhkahuippuna kello yhden ja kolmen välillä sali täyttyi välillä
ääriään myöten. Kun rivin päähän päässyt Wigo alkoi raapia alokkaan
kassia, sotilaspoliisi Rissanen vei kassin ja omistajan erilliseen
huoneeseen lähempään tarkasteluun.
Mitään ei kuitenkaan löytynyt, vaikka koira merkitsikin kassin. Se voi
johtua erityisen tarkasta hajuaistista. Koira haistaa jopa viikkoa
aiemmin vaatteisiin tarttuneen hajujäljen, vaikka huumeita ei olisi
mukana. Siltä varalta, että jotain löytyisi, Kokemäen poliisi oli
paikalla.
Koirien palkkana on se, että jotain löytyy ja siitä saadut kehut.
Kukaan ei jaksa palkatta työskennellä, ei edes koiranvirassa, joten
koiranohjaajat asettivat silloin tällöin riviin muiden kassien joukkoon
motivaatiokassin, jossa oli kannabista. Kun koira löysi sen, se sai
kehunsa.
Alokkaiden piti ilmoittautua palvelukseen maanantaina kuuteen mennessä,
mutta kaikki eivät aikarajaan kykene. Hankalimmat tapaukset, aineissa
tai humalassa olevat, tulevat usein myöhästyneiden joukossa.
