Apulaisoikeuskansleri: Poliisi ei valvo tarpeeksi toimintaansa
- Tietoja
- Julkaistu: 02.10.2006 02.10.2006
- Osumat: 3965 3965
Jonkka esittää uuden elimen perustamista
Apulaisoikeuskansleri Jaakko Jonkan selvityksen mukaan poliisi ei valvo tarpeeksi omaa toimintaansa. Puutteellisesti on seurattu esimerkiksi uudehkojen tutkintakeinojen kuten telepakkokeinojen, peitetoiminnan ja valeostojen käyttöä. Monet virheet saataisiin karsituksi, jos lähiesimiehet seuraisivat alaistensa toimintaa nykyistä tarkemmin.
Ongelmia valvonnassa on myös ylemmällä tasolla. Erityisesti suojelupoliisi on saanut puuhailla rauhassa omiaan. Sen valvonta kuuluisi periaatteessa poliisin ylijohdolle, mutta Jonkan selvityksen mukaan ylijohdossakin oli todettu, että "suojelupoliisia ei ole valvonut kukaan".
Ulkopuolisina poliisia valvoo eduskunta ja sen oikeusasiamies, mutta Jonkasta tämä ei välttämättä riitä. Voisi olla tarpeen kehittää uusi valvontaelin poliisin sisäisen valvonnan ja ylimpien laillisuusvalvojien väliin. Uusi elin toisi valvontaan lisää objektiivista otetta ja olisi lähempänä käytännön työtä kuin oikeusasiamies.
Laillisuuskoulutusta ja tarkistuksia
Lisäksi apua voisi olla esimerkiksi poliiseille annettavasta laillisuuskoulutuksesta ja säännöllisistä sisäisistä tarkastuksista. Asennemuutos tulisi tarpeeseen, sillä tähän asti laillisuusvalvonta ei ole ollut korkealla poliisin tärkeysjärjestyksessä.
- Toiminnan resurssointi on ollut puutteellista ja asennoituminen väheksyvää: esimerkiksi poliisin ylijohdossa ja poliisin lääninjohdossa laillisuusvalvonta on hoidettu muiden tehtävien kylkiäisenä sen mukaan kun aikaa on jäänyt, katsoo apulaisóikeuskansleri Jonkka.
Jonkka luovutti sisäministeriön pyytämän selvityksen poliisin johtamisjärjestelmästä ja sisäisestä laillisuusvalvonnasta sisäministeri Kari Rajamäelle (sd) keskiviikkona Helsingissä. Luovutustilaisuudessa Jonkka huomautti, ettei selvityksessä paljastunut "suuria mörköjä". Lähinnä valvonta pitäisi saada kuntoon väärinkäytösten ennaltaehkäisemiseksi.
Rajamäen mukaan poliisitoiminnan valvonta lähti alamäkeen 1990-luvun alkupuolella, jolloin tulosohjaus otettiin käyttöön. Tulosohjauksen kuviteltiin korvaavan vanhanaikaiset laillisuustarkastukset, mutta näin ei ollutkaan.
Telepakkokeinot varoittava esimerkki
Poliisin ylijohto on jo ryhtynyt toimiin laillisuusvalvonnan parantamiseksi. Jonkasta tavanomainen poliisitoiminta voidaan saada näin ruotuun, mutta tietyt asiat, kuten telepakkokeinot, peitetoiminta ja kansainvälinen rikostiedusteluyhteistyö, vaativat erityishuomiota.
Telepakkokeinot ovat varoittava esimerkki siitä, miten voi käydä, kun tutkintakeinot kehittyvät valvontaa nopeammin. Telekuuntelu- ja valvonta tulivat lakiin viime vuosikymmenen puolivälissä, jolloin meno äityi villiksi: pakkokeinoja käytettiin, mutta niistä ei välttämättä raportoitu minnekään.
- Katson, että poliisi kaikilla organisaation tasoilla laiminlöi tuossa vaiheessa valvontavelvollisuutensa hämmästyttävällä tavalla, mikä on rapauttanut koko valvontajärjestelmän uskottavuutta, kirjoittaa Jonkka.
Poliisijohtaja Jorma Toivasen mukaan telepakkokeinojen käytön kirjaamisessa on sittemmin otettu käyttöön uusi Salpa-järjestelmä, joka ohjaa käyttäjäänsä ja karsii virheitä. Tahallisia ylilyöntejä ei tietenkään mikään järjestelmä poista.
- Joskus tulee ylilyöntejä, kun poliisi kokee rikoksen selvittämisintressin niin korkeaksi, että mennään lain toiselle puolelle, myöntää Toivanen.
Väärinkäytösten vaara vaanii myös poliisin käytössä olevissa rekistereissä, joiden käytön seuranta ei nykyisellään toimi. Jonkasta poliisin ylijohdolla pitäisi olla realistiset mahdollisuudet valvoa, kuka rekistereitä on milloinkin käyttänyt.
Putkakuolemien selvittely kaipaisi lisää poliisin ulkopuolista valvontaa. Jonkasta syyttäjien pitäisi olla mukana mukana jo kuolemien selvittelyvaiheessa, jotta he voisivat vaikuttaa tutkintaan.
Politiikalla ei voi vaikuttaa huumeidenkäyttöön
- Tietoja
- Julkaistu: 02.10.2006 02.10.2006
- Osumat: 3958 3958
Huumeidenkäyttö kytkeytyy kansainvälisiin nuorisokulttuureihin, eikä sen määrään ja yleisyyteen juurikaan voida vaikuttaa huumepolitiikalla. Lauantaina Helsingin yliopistossa huumeiden viihdekäytöstä väitelleen Mikko Salasuon mukaan tiukan valvonnan sijasta olisi järkevämpää yrittää mukauttaa politiikka huumeidenkäyttöön.
- Kontrollipolitiikka on aika voimatonta. Kannattaisi ennemmin keskittää voimavaroja haittojen vähentämiseen, kuten tiedottamiseen, valistamiseen ja ehkäisevään huumetyöhön.
Salasuon mukaan huumevalvonta kannattaisi suunnata rajoille ja suuren luokan huumekauppiaisiin.
Väitös: Huumepolitiikkaa muutettava
Lähde: YLE 20.11.2004Huumeiden vastaisen taistelun voimavaroja pitäisi suunnata entistä enemmän valistukseen, tiedottamiseen ja ehkäisevään huumetyöhön, sanoo tutkija Mikko Salasuo.
Salasuo toteaa väitöstutkimuksessaan, että huumeidenkäyttö kytkeytyy kansainvälisiin nuorisokulttuureihin, eikä sen määrään tai yleisyyteen ei juuri voida vaikuttaa huumepolitiikalla.
Tiukan valvonnan sijasta olisikin järkevämpää sopeuttaa politiikka huumeidenkäyttöön, Salasuo esittää. Kontrollipolitiikkaa hän pitää melko voimattomana.
Huumevalvonta kannattaisi tutkijan mielestä keskittää rajoille ja suuren luokan huumekauppaan sen sijaan, että se suunnattaisiin yksittäisiin käyttäjiin.
Hänen mielestään viranomaisten kannattaisi ottaa oppia Euroopasta, missä on mm. koulutettu baarien henkilökuntaa yliannostukseen varalta.
Väitöskirjan mukaan 1960-luvun ensimmäinen huumeaalto ja 1990-luvun toinen aalto syntyivät ja kehittyivät samalla tavoin kansainvälisistä nuorisokulttuureista ja liittyivät sukupolvien murrokseen.
Niiden erot ilmenevät asenteessa ja käytetyissä aineissa. Siinä missä ensimmäiseen aaltoon liittyi yhteiskunnallista protestia, oli jälkimmäiselle tunnusomaista kantaaottamattomuus ja yksilöllisyyden korostuminen, tutkija arvioi
Huumekuvioissa uusi kierros
Lähde: Helsingin Sanomat 14.11.2004, Sunnuntai
Tutkija Mikko Salasuo muistuttaa tuoreessa väitöskirjassaan, että Suomeen ovat jo juurtumassa uudet huumekulttuurit. Niiden aiheuttamia pulmia ei enää ratkaista pelkillä kielloilla ja valvonnalla.
Jos viranomaisten vasen käsi ei aina tiedä, mitä oikea tekee, ei suomalaisesta huumekeskustelustakaan aina saa selvää. Sitä käydään usein uskomusten ja vajavaisten tietojen perusteella.
Sekaannuksia tapahtuu jo siksi, että keskustelijat ymmärtävät "huumeella" eri asioita. Oikeuslaitos näkee huumeet juridisena kysymyksenä, jolloin laittomat aineet ovat tarkasti määriteltyjä ja listattuja.
Lääketieteellä on puolestaan oma näkökulma: se määrittelee huumausaineet psyykkisen vaikutuksen takia väärin käytetyiksi lääkeaineiksi.
Oman lisänsä keskusteluun antavat käyttäjät, joilla on oma slanginsa, sekä viestimet, jotka viljelevät surutta epätäsmällisiä ja virheellisiäkin termejä. Vielä viime aikoina lehdistä on saatu lukea juttuja, että ekstaasia piikitetään.
Salasuon mukaan sotkuisuuden selittää Suomen suhteellisen nuori huumekulttuuri. "Huumeet ovat vielä niin uusi ilmiö, että yhteistä kieltä vasta haetaan. Väestö- ja käyttäjätasollakin voidaan puhua yksioikoisesti huumeista, vaikka tarkoitettaisiin pelkästään kannabista."
Tässä rytäkässä kovat ja miedot huumeet niputetaan yhdeksi möykyksi.
"Ennen kaikkea aineet ja käyttötavat pitäisi erottaa toisistaan."
Kannabiksen kotikasvatus on myös merkki viranomaisten ja mahdollisen käyttäjäkunnan välisestä luottamuspulasta: yhteiskunnan tuottamaan tietoon ei luoteta. Tiedot huumeista leviävät internetissä, jonka lähteet ovat luotettavuudeltaan kyseenalaisia.
Ilmiötä on pidetty seurauksena tiukan kieltolinjan uskottavuuskriisistä.
Huumevalistus perustui pitkään pelotteluun. Kun nuoren ensimmäiset kannabiskokeilut eivät sitten vieneetkään automaattisesti katuojaan, se on vienyt maton alta muunkin valistuksen osalta.
Suomalainen huumepolitiikka tukeutui pitkään kieltolinjaan. Tausta-ajatuksena oli, että kun ei ole huumeita, ei ole huumeongelmaakaan, Salasuo painottaa haittojen vähentämisen linjaa.
"Pitää olla realisti. Ollaan lapsellisia, jos ei uskota, etteivätkö mahdolliset käyttäjät nykyisessä tietoyhteiskunnassa löydä jotain tietoa. Jos käyttö lisääntyy tiukan kontrollin puitteissa, jokin mättää. Kontrollilla on toki tärkeä rooli, mutta sen rinnalle pitää lisätä hoitoa ja parantaa riskeistä tiedottamista."
Syyttäjä valittaa Rosa Meriläisen tuomiosta hovioikeuteen
- Tietoja
- Julkaistu: 02.10.2006 02.10.2006
- Osumat: 3749 3749
Kihlakunnansyyttäjä Tove Myhrberg aikoo valittaa kansanedustaja Rosa Meriläisen (vihr.) huumeen käyttörikossyytteen hylkäämisestä Helsingin hovioikeuteen.
Myhrberg ilmoitti tyytymättömyytensä Helsingin käräjäoikeuden tuomioon maanantaina. Myhrberg vaatii Meriläiselle käyttörikoksesta sakkoja.
Käräjäoikeus katsoi noin viikko sitten, ettei Meriläistä voi tuomita mediassa annettujen lausuntojen perusteella. Meriläinen kertoi kannabiksen käytöstään keväällä Image-lehden haastattelussa ja MTV3:n uutisissa. Poliisikuulusteluissa ja oikeudessa hän kieltäytyi puhumasta asiasta.
Iiläiset äimistelivät huumepidätystä
- Tietoja
- Julkaistu: 02.10.2006 02.10.2006
- Osumat: 4118 4118
Ikävä tapaus. Hiljattain Iihin muuttaneet Arto ja Satu Haikara ovat tyytyväisiä, etteivät Arttu-poika ja istuimessa uinuva Suvi tiedä huumeuutisista.
Ei ole vaikea arvata, mikä oli torstain puheenaihe Iissä. Huumeista on kuultu huhuja, mutta uutinen Iistä kotoisin olevan miehen huumepidätyksestä ja suuresta amfetamiinilöydöstä tuli sittenkin yllätyksenä ja herätti ihmetystä.
Hiljaisella kylällä huumeet tuntuivat kuitenkin torstai-iltana melko kaukaiselta ongelmalta.
"Ihmettelin, että tämmöisestäkin pikkupaikasta löydettiin huumeita", aprikoi moottoripyörällään kaupalle hurauttanut 16-vuotias Arto Pakanen. Hänelle itselleen ei huumeita ole koskaan tarjottu. "Ainahan sitä juttuja kuulee, mutta en ole niihin uskonut", Pakanen.
Pirjo Juntunenkin tiesi huumepidätyksestä. Tieto tarjonnasta huolestuttaa perheenäitiä. "Töissä puhuivat, että torilla saa huumeita, jos on tarve. En tiedä, ne ovat huhupuheita."
Oulusta syyskuussa Iihin muuttanut Haikaroiden perhe törmäsi tuoreeltaan ikäviin uutisiin uudella asuinpaikalla. Heidän mielestään paikkakunnan maine ei vielä mennyt lopullisesti."Ainahan se vähän aikaa ihmisten mielessä pyörii. Kohta etelässä löydetään isompi pompsi ja asia unohtuu", Arto Haikara arveli.
"Nämä ne ovat onnellisia. Eivät tiedä asiasta mitään", Haikara sanoo ja osoittaa 2,5-vuotiasta Arttua ja kantoistuimessa nukkuvaa puolivuotiasta Suvia.
Oikeusasiamies oudoksuu teleurkintaa
- Tietoja
- Julkaistu: 02.10.2006 02.10.2006
- Osumat: 3942 3942
Lähde: YLE 27.11.2004
Eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio ihmettelee Väli-Suomen sanomalehtien haastattelussa poliisin tapaa hankkia teletunnistetietoja. Tietoja on hankittu laittomasti suoraan operaattoreilta, vaikka tuomioistuin ei viime vuonna torjunut yhtään pyyntöä teletietojen saamiseen.
Paunion mukaan tuomioistuimet eivät myöskään ole viivytelleet lupien myöntämisessä.
Oikeusasiamies on odottanut ongelmia, sillä telekuuntelua koskeva lainsäädäntö on teknistä ja vaikeaa.
Paunio vaatii poliisia toimimaan lainmukaisesti.
- Pidän äärettömän tärkeänä sitä, että poliisi jos kuka toimii tiukasti lainmukaisesti. Telekuuntelussa puututaan keskeisiin perusoikeuksiin,
Paunio sanoo.
Vastuu laillisuusvalvonnasta kuuluu poliisiorganisaatiolle, mutta varaa on hänen mukaansa myös ulkopuolisille valvojille.
Keskusrikospoliisin ja suojelupoliisin laittomat teleurkinnat paljastuivat Sonera-tutkimusten yhteydessä. Viimeisimmäksi epäiltyjen listalle joutui Helsingin poliisilaitos.
Eniten teleurkintaa käytetään huumausainerikosten selvittämiseksi. Kanteluita oikeusasiamiehelle ei juuri tule, koska vain harvat kuuntelun kohteeksi joutuneet tietävät kuuntelusta ja siitä, miten se on käytännössä toteutettu.
Helsingin poliisi epäiltynä yllytyksestä teleurkintaan
Lähde: Helsingin Sanomat 25.11.2004 Epäilyt poliisin laittomasta tiedonhankinnasta ovat laajentuneet Helsingin poliisilaitokseen, joka on Suomen suurin poliisiyksikkö.
Helsingin Sanomien tietojen mukaan kahtatoista tutkijaa tai päällikköä on kuulusteltu epäiltyinä virkarikoksesta ja yllytyksestä teleurkintaan. Tapahtumat ajoittuvat vuodenvaihteeseen 2000–2001.
Kuulusteltujen joukossa on muun muassa silloinen Helsingin rikospoliisin päällikkö Erkki Hämäläinen, joka on muiden tapaan kiistänyt tietävänsä asiasta mitään.
Uusimmassa tapauksessa keskusrikospoliisi sai selville, että erään helsinkiläismiehen puhelimesta oli otettu teletunnistetietoja Sonerassa ilman oikeuden päätöstä. Pian sen jälkeen poliisi oli pidättänyt miehen murhasta epäiltynä.
Krp:ssä pidettiin ilmeisenä, että teletunnistetiedot hankittiin juuri murhatutkimusten vuoksi. Tuomituksi tuli sittemmin toinen mies.
Helsingin poliisi on jo kolmas iso poliisiorganisaatio, jota epäillään osallisuudesta luvattomaan teleurkintaan. Suojelupoliisin johtoa ja ylitarkastajaa sekä yhtä keskusrikospoliisin tutkijaa on jo päätetty syyttää teleurkinnasta tai sen peittelystä.
Teleurkintaepäilyt Helsingin poliisiin
Lähde: YLE 25.11.2004Epäilyt poliisin laittomasta tiedonhankinnasta ovat laajentuneet Suomen suurimpaan poliisiyksikköön, Helsingin poliisilaitokseen, Helsingin Sanomat kertoo.
Lehden mukaan 12 tutkijaa tai päällikköä on kuulusteltu epäiltyinä virkarikoksesta tai yllytyksestä teleurkintaan vuodenvaihteessa 2000 - 2001.
Kuulusteltujen joukossa on mm. silloinen Helsingin rikospoliisin päällikkö Erkki Hämäläinen. Hän on muiden kuulusteltujen tapaan kiistänyt tietävänsä asiasta mitään.
Helsinkiläismiehen puhelimesta otettiin lehden mukaan vuodenvaihteessa 2000 - 2001 teletunnistetietoja Sonerassa ilman oikeuden päätöstä. Pian sen jälkeen mies pidätettiin murhasta epäiltynä.
Helsingin poliisi on jo kolmas iso poliisiorganisaatio, jota epäillään osallisuudesta luvattomaan teleurkintaan.
Suojelupoliisin päällikköä Seppo Nevalaa, osastopäällikköä Petri Knapea ja pohjoisen yksikön aluepäällikköä syytetään virkavelvollisuuden rikkomisesta Soneran teleurkintajutussa. Lisäksi aluepäällikkö ja Soneran entinen turvallisuuspäällikkö joutuvat syytteeseen törkeästä viestintäsalaisuuden loukkauksesta.
Raportti: Suomalaistutkijat osa tupakkateollisuuden kampanjaa
- Tietoja
- Julkaistu: 02.10.2006 02.10.2006
- Osumat: 3776 3776
Suomalaiset lääketieteen tutkijat olivat osa tupakkateollisuuden maailmanlaajuista kampanjaa, jonka tarkoitus oli tuottaa harhauttavaa tietoa tupakan terveysvaikutuksista, väittää tutkija Heikki Hiilamon perjantaina ilmestynyt raportti Valheen mesenaatit.
"Suomalaisia tutkijoita osallistui sellaisen lääketieteellisen tutkimuksen tuottamiseen, jonka ainoana tarkoituksena oli kumota tupakan ja erilaisten sairauksien väliset syy-yhteydet", Hiilamo arvioi.
Hänen raporttinsa perustuu tupakkateollisuuden omiin dokumentteihin, jotka tulivat julkisiksi Yhdysvalloissa käydyissä oikeudenkäynneissä 1990-luvulta lähtien. Dokumenttien määrä on valtava, noin 40 miljoonaa sivua.
Hiilamon mukaan rahoitus suomalaisille tutkijoille on tullut ulkomailta, eivätkä kaikki tutkijat ole edes olleet tietoisia tutkimusrahoituksensa todellisesta lähteestä.
Raportti: Suomalaistutkijat osa tupakkateollisuuden kampanjaa
Lähde: Turun Sanomat 27.11.2004Suomalaiset lääketieteen tutkijat olivat osa tupakkateollisuuden maailmanlaajuista kampanjaa, jonka tarkoitus oli tuottaa harhauttavaa tietoa tupakan terveysvaikutuksista, väittää tutkija Heikki Hiilamon perjantaina ilmestynyt raportti Valheen mesenaatit.
- Suomalaisia tutkijoita osallistui sellaisen lääketieteellisen tutkimuksen tuottamiseen, jonka ainoana tarkoituksena oli kumota tupakan ja erilaisten sairauksien väliset syy-yhteydet, Hiilamo arvioi.
- Tupakkateollisuus loi oman lääketieteensä.
Hänen raporttinsa perustuu tupakkateollisuuden omiin dokumentteihin, jotka tulivat julkisiksi Yhdysvalloissa käydyissä oikeudenkäynneissä 1990-luvulta lähtien. Dokumenttien määrä on valtava, noin 40 miljoonaa sivua, ja ne ovat kaikki saatavissa internetissä.
Hiilamon mukaan suomalaistutkijoita on rahoittanut kansainvälinen tupakkateollisuus suoraan ilman kotimaisten tupakkayhtiöiden osuutta. Yli miljoonan euron tutkimusrahoista näyttää menneen eniten Helsingin ja Kuopion yliopistossa työskennelleille.
Hiilamo esitteli dokumentteja mm. erään kuopiolaistutkijan vielä 2000-luvun puolella saamasta rahoituksesta. Mukana ovat myös jo 1990 julkisuuteen nousseet tapaukset, joiden yhteydessä on jaettu tuomioitakin oikeusistuimissa.
Kaikki eivät olleet tietoisia
Kaikki tutkijat eivät edes ole olleet tietoisia tutkimusrahoituksensa todellisesta lähteestä, Hiilamo kertoi. Kuvio on ollut sellainen, että suomalaiset tutkijat ovat saaneet rahoitusta amerikkalaiselta yliopistolta aavistamatta tupakkateollisuuden olevan yliopiston saaman rahoituksen takana.
Eräs oululaisprofessori puolestaan väitti ainoastaan keskustelleensa jostakin hankkeesta, mutta tupakkateollisuus dokumentoi hänetkin apurikseen. Hiilamo vertasikin dokumentteja tiedustelupalvelujen epämääräisiin arkistoihin, joihin on raportoitu mitä yksityiskohtaisimpia tapahtumia.
Tupakkateollisuuden järjestelmällinen yritys peittää tutkimustiedon avulla tupakan vaarallisuus pantiin alulle jo vuonna 1953. Suomi nousi esiin, kun vuonna 1988 alkoi ensimmäisenä Euroopassa tupakkaoikeudenkäynti, johon kansainvälinen tupakkateollisuus kustansi todistajia. Oikeudenkäynnit päättyivät vasta 2001 tupakkateollisuuden voittoon korkeimmassa oikeudessa.
Hiilamo käy kirjassaan läpi tupakkateollisuuden todistajat pyrkien osoittamaan heidän kytköksensä dokumenttien avulla.
Hiilamo sanoi tiedotustilaisuudessa haluavansa nostaa esiin tupakkateollisuuden roolin. Nyt vastakkain ovat terveysväki ja tupakoitsijat, mutta tupakkateollisuus on jäänyt näkymättömiin.
Toinen keskeinen asia on tutkimusrahoitus. Jos tupakkateollisuus on voinut järjestelmällisesti vaikuttaa tupakkaan liittyviin tutkimuksiin, kuinka voidaan luottaa esimerkiksi elintarvike- tai matkapuhelinteollisuutta koskeviin vastaaviin tutkimuksiin, Hiilamo kysyi.
Viinan terveyshaitat yhä hankalampia
- Tietoja
- Julkaistu: 02.10.2006 02.10.2006
- Osumat: 3958 3958
Alkoholin terveyshaitat lisääntyvät nopeasti. Viinaan kuoli viime vuonna 1 560 ihmistä, 95 enemmän kuin edellisenä vuonna. Alkoholin aiheuttamia sairauksia hoidetaan sairaaloissa yhä enemmän.
Peijaksen sairaalassa heinäkuisena päivänä tehty selvitys osoittaa, että joka viides sisätautiosaston potilas oli hoidossa alkoholin aiheuttaman vaikean sairauden takia. Sama osuus näkyy myös Vantaan terveyskeskuspäivystyksessä.
Tampereen yliopistosairaalan ensiavun asiakkaista on tuoreen kartoituksen mukaan alkoholin suurkuluttajia useampi kuin joka neljäs ja tapaturmapotilaista peräti 42 prosenttia.
Viidennes sisätautipotilaista tuottaa koko maan tasolle laskettuna hurjia lukuja: 260 000 hoitopäivää, 50 000 hoitojaksoa ja 30 000 potilasta vain viime vuonna.
Sisätautien hoitojaksot ovat kalliita, ja 1990-luvun lopun keskimääräisen hoitojakson hinnan perusteella vain viinan aiheuttamien tautien hoito veisi lähes 90 miljoonaa euroa vuodessa.
"Alkoholin haitat lisääntyvät ja vaikeutuvat", sanoo selvityksen tehnyt Peijaksen sisätautiylilääkäri Sinikka Pohjola-Sintonen.
Huumeet eivät kuulu opiskelijan juhlaan
- Tietoja
- Julkaistu: 02.10.2006 02.10.2006
- Osumat: 4098 4098
Opiskelijat käyttävät valtaväestöä vähemmän huumeita, mutta omaksuvat uudet huumemuodit ensimmäisinä.
Opiskelijat käyttävät vähän mietoja huumausaineita. Noin kahdeksan prosenttia opiskelijoista on käyttänyt kannabistuotteita joko viimeisen vuoden aikana tai yhteensä enemmän kuin viisi kertaa. Tiedot perustuvat tammikuussa julkaistavaan Opiskelijoiden terveystutkimus 2004:än. Koko väestön 20–29-vuotiaista kannabista oli vuonna 2002 kokeillut tai käyttänyt noin kolmannes.
Myös vahvojen huumeiden käyttö on opiskelijapiireissä vähäistä. Alkoholin ja lääkkeiden yhdistelmiä tai lääkkeitä huumausaineina käyttäviä on noin prosentti opiskelijoista, samoin ekstaasia tai heroiinia käyttäviä. Esimerkiksi ekstaasin käyttäjiä on koko maan 20–29-vuotiaiden joukossa miehissä 8 prosenttia ja naisissa 3 prosenttia.
Huumeita käyttävien opiskelijoiden määrä ei ole viime vuosina kasvanut. Noin viidennes vastaajista on kokeillut tai käyttänyt huumeita.
Yhteisöterveyden ylilääkäri Kristiina Kunttu Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiöstä (YTHS) uskoo, että opiskelijoiden huumeiden käyttö on kokonaisuudessaan muuta väestöä vähäisempää.
"Eihän sitä pitemmän päälle muuten jaksaisi opiskella", hän toteaa. Kunttu viittaa nimenomaan jatkuvaan käyttöön. Niin sanottua viihdekäyttöä tutkimuksessa ei arvioitu tai eroteltu.
Huumausaineiden viihdekäytön kulttuurisesta ilmenemisestä väitellyt Mikko Salasuo arvioi, että opiskelijoiden rooli uusien huumekulttuurien omaksumisessa on vähäisestä käytöstä huolimatta merkittävä.
Muun muassa klubikulttuuriin liitettävä ekstaasin viihdekäyttö yleistyi 1990-luvulla ensin juuri yliopistopiireissä. Samoin kävi 1960-luvulla kannabiksen käytön suhteen.
Salasuon mukaan uudet ilmiöt omaksutaan yliopistopiireissä muuta yhteiskuntaa nopeammin. Tämä liittyy myös erilaisiin kulttuurisiin ja sukupolvien välisiin kapinaliikkeisiin, joihin huumeiden käyttökin voidaan yhdistää.
"Varsinaisia huumetilastoja opiskelevien käyttäjien määrästä minulla ei ole. On kuitenkin selvää, että käyttö on yleisempää yliopistokaupungeissa. Ja onhan opiskelijoilla aikaa bailata", tutkija toteaa.
Huumevalistus aikansa elänyttä
Huumeiden viihdekäytöstä väitellyt tutkija korostaa, että riskeistä pitää puhua monin eri tavoin.
Stakesin tutkijan Mikko Salasuon mukaan suomalainen huumevalistus ei ole ajantasaista. Huumausaineiden käyttö nähdään liian usein ainoastaan riippuvuuteen johtavana ongelmakäyttönä, joka aiheutuu joko vaikeista olosuhteista tai henkilön kokemista ongelmista.
”On täysin absurdia, että esimerkiksi kouluissa annetaan samanlaista valistusta kaikille oppilaille. Joku koululaisista saattaa olla suuressa syrjäytymisvaarassa, joku on saattanut kokeilla kannabista kerran ja joku ei ole ikinä ajatellutkaan huumeita. Valistuksen tulisi olla kohderyhmäpainotteista”, tutkija sanoo.
Viikko sitten hyväksytyssä väitöskirjassaan Huumeet ajankuvana hän tarkastelee huumeiden viihdekäytön kulttuurista ilmenemistä Suomessa.
Huumeiden käyttäjät voi Salasuon mukaan jakaa kolmeen eri ryhmään: kokeilijoihin, viihdekäyttäjiin ja ongelmakäyttäjiin. Kokeilijat ovat kokeilleet muutamia kertoja, viihdekäyttäjät käyttävät silloin tällöin: juhliessaan tai laajentaakseen tajuntaansa. Ongelmakäyttäjät puolestaan ovat addiktoituneita, ja heillä on huumeiden lisäksi myös muita sosiaalisia ongelmia.
Valistuksen tulisi tutkijan mukaan seurata tätä luokittelua. Hän painottaa, että kaikkiin kolmeen huumeiden käyttömuotoon liittyy riskejä, mutta ne ovat erilaisia.
”Viihdekäyttäjille ei ole järkevää puhua samalla tavoin kuin ongelmakäyttäjille, sillä he eivät tunnista itseään tällaisista kuvista”, Salasuo sanoo. Yhteiskunnan tulisi hänen mielestään keskittyä ylläpitämään jatkuvaa ajantasaista keskustelua huumausaineiden monimuotoisesta käytöstä, niin että huumetabut murtuisivat.
Väitöskirjassaan Salasuo muistuttaa, että ekstaasia silloin tällöin juhlimisen yhteydessä käyttävät nuoret noudattavat muilta osin keskimäärin terveellisempiä elämäntapoja kuin muu väestö. Heidän on tästä syystä vaikea samastua kauhukuviin syrjäytyneistä ongelmakäyttäjistä, eikä tieto mene perille. Mielikuva riskeistä omaksutaankin muualta kuin virallisia teitä, esimerkiksi internetin kautta.
Huumeiden käyttöä tulisi Salasuon mukaan lähestyä entistä enemmän kulttuurisista lähtökohdista.
Tutkija korostaa, että huumeilmiöt syntyvät osana tiettyjen sukupolvien jakamia kokemuksia. Yhteinen kokemusmaailma synnyttää yhteneviä mieltymyksiä ja käyttäytymistä. Näin se vaikuttaa myös huumeiden kokeiluun ja käytön yleisyyteen sekä siihen, minkälaisia merkityksiä näihin kokemuksiin liitetään.
Väitöskirjassaan Salasuo on keskittynyt tarkastelemaan kahta huumeaaltoa: kannabiksen käytön yleistymistä 1960– 1970-luvuilla sekä ekstaasin viihdekäytön lisääntymistä 1990-luvulla. Tutkijan mukaan molemmat ilmiöt symbolisoivat aikanaan uuden sukupolven arvomaailmaa sekä protestia vanhempaa sukupolvea vastaan.1990-luvun lopun ekstaasin käyttäjät kokivat huumeen ja siihen liittyvän tanssikulttuurin murroksena konservatiivisesta alkoholikulttuurista uudenlaiseen päihteiden käyttöön.
Huumevirasto raportoi kannabiksen käytön kasvavan
- Tietoja
- Julkaistu: 02.10.2006 02.10.2006
- Osumat: 4772 4772
EU:ssa pössyttelijöitä "jopa kolme miljoonaa"
EU:n huumeviraston (EMCDDA) vuosiraportin mukaan EU:n alueella on jopa kolme miljoonaa ihmistä, jotka polttelevat kannabista päivittäin. Eniten heitä on Tshekissä, Espanjassa, Ranskassa, Britanniassa ja Irlannissa.
Melko kovat lukemat löytyvät esimerkiksi Ranskasta, jossa 17-19-vuotiaista pojista yli yhdeksän prosenttia ja tytöistä yli kolme prosenttia käyttää kannabista päivittäin.
Huumausaineiden seurantakeskus pitääkin huolestuttavana sitä, että lähinnä nuorista miehistä koostuva pieni ryhmä on alkanut käyttää kannabista yhä useammin. Valtaosa käyttäjistä on tosin vain satunnaisia, eikä käyttö jatku vuosia.
Erityinen kehityspiirre on sekin, että kannabiksen huumaavan aineen eli THC:n pitoisuus on hieman vahventunut. Viraston mukaan on kuitenkin epäselvää, missä määrin vahvan kannabiksen käyttö lisää terveysongelmia.
Sen sijaan se on selvää, että monista EU-valtioista on raportoitu kannabiksen käyttäjien yhteydenottojen lisääntyneen huumehoitoyksiköissä.
"Kannabiksesta on tullut heroiinin jälkeen toiseksi yleisin huumausaine, joka kirjataan hoitoon hakeutumisen ensisijaiseksi syyksi", vuosiraportissa todetaan.
Suomessa vähintään kolmasosa uusista asiakkaista hakeutuu hoitoon kannabiksen vuoksi. EU:ssa se on vuosiraportin perusteella yleisin huume.
Suonensisäisten huumeiden ongelmakäyttö on yleisintä Tanskassa, Italiassa ja Britanniassa, jossa tapauksia on kuudesta kymmeneen tuhatta 15-64-vuotiasta kohti. Vähiten heitä on Suomessa, Puolassa, Alankomaissa ja Saksassa eli tuhatta henkeä kohti neljä.
Huumekuolemat vähentyneet EU:ssa
Lähde: YLE 25.11.2004
Huumekuolemat, hiv-tartunnat ja heroiinin käyttö ovat vähentyneet ja hoitoon pääsy EU-alueella helpottunut, kertoo tuore huumeviraston raportti. Suomessa heroiinin pistoskäyttö näyttää kuitenkin jopa yleistyvän ja korvaushoitoa on tarjolla tarpeeseen nähden vielä melko vähän.
EU:n huumeviraston johtaja Georges Estievenart pelkää, että Euroopan yleisesti myönteinen kehityssuunta voi olla lyhytaikaista. Huumeisiin liittyviä hiv-epidemioita on edelleen etenkin uusissa EU-maissa.
- Ei pidä unohtaa, että yleisesti ottaen huumeidenkäyttö on historiallisen korkealla tasolla, Estievenart muistuttaa.
Huumeiden ongelmakäyttö on raportin mukaan yleistynyt Suomessa, Saksassa, Italiassa, Luxemburgissa, Britanniassa, Norjassa ja Virossa.
Myös yleisesti ottaen vähentynyt heroiinin pistoskäyttö näyttää Suomessa, Saksassa, ja Irlannissa jopa lisääntyvän.
Lisäksi huolena on kannabiksen käytön yleistyminen. Kannabiksen käyttö näyttää lisääntyneen nuorten keskuudessa etenkin Suomessa, Ruotsissa ja Hollannissa.
Kannabis on edelleen eniten käytetty huume Euroopassa ja sitä on kokeillut joka viides aikuinen joskus elämänsä aikana. Kannabiksen käyttö on yleensä suurinta nuorilla (15 - 34 v.) vaihdellen Viron, Portugalin ja Ruotsin alle 15 prosentin osuudesta Tanskan, Espanjan, Ranskan ja Britannian vähintään 35 prosenttiin.
Crackin käytön kasvu huolestuttaa etenkin Saksan, Espanjan, Ranskan, Hollannin ja Britannian suurkaupungeissa.
Kokaiinia puolestaan on käyttänyt prosentista kymmeneen prosenttia eurooppalaisnuorista. Myös kokaiinitakavarikkojen määrät EU:n alueella olivat kasvussa lähes kaikissa maissa vuosina 1997 - 2002.
Euroopan aikuisväestöstä vajaan prosentin eli 1,2 - 2,1 miljoonan arvioidaan olevan huumeiden ongelmakäyttäjiä.
Säännöllinen kannabiksen käyttö yleistymässä
Lähde: Turun Sanomat 26.11.2004Huumekuolemat ovat vähenemässä EU-maissa
Huumekuolemat ovat EU:n huumeviraston vuosiraportin mukaan vähenemässä Euroopassa, kun heroiinia käytetään yhä vähemmän pistoksina. Myös piikkihuumeita käyttävien hiv-epidemioissa näkyy laantumisen merkkejä.Hyvää kehitystä kuvaa myös se, että suurimmassa osassa Eurooppaa huumeiden käyttäjillä on entistä paremmat mahdollisuudet päästä hoitoon. Suomessa heroiinin pistoskäyttö näyttää kuitenkin jopa yleistyvän ja korvaushoitoakin on meillä tarjolla vielä tarpeeseen nähden melko vähän.
EU:n huumeviraston johtaja Georges Estievenart arvelee, että nyt näkyvissä oleva myönteinen kehityssuunta voi olla lyhytaikaista. Huumeisiin liittyviä hiv-epidemioita on edelleen erityisesti uusissa EU-maissa.
Vuosiraporttiin 2004 on koottu tietoja EU-maiden huumeiden käytön kehityksestä, hoidosta ja huumeisiin liittyvistä taudeista ja takavarikoista lähinnä vuoteen 2002 saakka. Huumeiden ongelmakäyttö on raportin mukaan yleistynyt Suomessa, Saksassa, Italiassa, Luxemburgissa, Iso-Britanniassa ja Norjassa.
Kaikkiaan huumeiden ongelmakäyttäjiä arvioidaan olevan vajaat prosentti Euroopan aikuisväestöstä eli 1,2-2,1 miljoonaa.
Suomessa pistoskäyttö vielä yleistyy
Heroiiniin sortuu yhä harvemmin uusia käyttäjiä ja monissa Euroopan maissa heroiinin käyttäjät eivät enää piikitä itseään. Sen sijaan Suomessa, Saksassa ja Irlannissa piikittäminen näyttää jopa yleistyvän. Kaikkiaan EU:n alueella arvioidaan olevan tällä haavaa 850 000-1 300 000 huumeiden pistoskäyttäjää.
Viime aikoina uutta huolta ovat herättäneet heroiinia jopa sata kertaa vahvemman opiaatin, fentanyylin sekä metyylifentanyylin ilmaantuminen huumekauppaan Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Parin viime vuoden aikana nämä aineet ovat aiheuttaneet useita yliannostuskuolemia ja niiden pelätään leviävän laajemminkin Euroopan huumemarkkinoille.
Kannabiksen suurkuluttajia jo teini-iässä
Uutena huolena on myös kannabiksen runsaan ja säännöllisen käytön yleistyminen etenkin nuorten miesten keskuudessa. Kannabiksen käyttö näyttää lisääntyneen nuorten keskuudessa erityisesti Suomessa, Ruotsissa, Norjassa sekä Hollannissa.
Kannabis on edelleen eniten käytetty huume Euroopassa. Kannabista on kokeillut joka viides aikuinen joskus elämänsä aikana. Suurin osa polttelee sitä satunnaisesti, mutta niin sanottuja suurkuluttajiakin on jopa teini-ikäisten keskuudessa.
Raportin mukaan kannabiksen suurkuluttajia on noin 15 prosenttia niistä 15-16-vuotiaista koululaisista, jotka ovat ylipäätään kokeilleet sitä viimeisen vuoden aikana. Suurkulutuksen rajana raportissa pidetään 40 käyttökertaa vuodessa.
Kokaiini kasvava huolenaihe
Kokaiinin käyttö näyttää sen sijaan lisääntyvän joissakin EU-maissa ja kokaiinitakavarikot lisääntyivät lähes kaikissa EU-maissa. Tutkimusten mukaan 1-10 prosenttia eurooppalaisnuorista on käyttänyt kokaiinia joskus elämänsä aikana.
Joissakin tanssipaikoissa tehdyissä tutkimuksissa kokaa on ainakin kerran kokeillut peräti 40-60 prosenttia porukasta. Kokaiinin aiheuttamien kuolemantapausten arvellaan myös yleistyvän.
Yhä useampi eurooppalaisnuori hakeutuu myös hoitoon kokaiinin käytön vuoksi. Kokaiinin käyttöön ei ole löydetty vielä lääkkeellistä korvaushoitoa, mutta apua saattaa löytyä muista muun muassa käyttäytymistottumusten muuttamiseen liittyvistä hoitotavoista.
Ekstaasi saattaa joissakin maissa olla jo ohittamassa amfetamiinin toiseksi käytetyimpänä huumeena. Kaksi kolmasosaa EU-maista ilmoitti, että ekstaasin käyttö on ollut nuorten aikuisten keskuudessa viime aikoina yleisempää kuin amfetamiinin käyttö.
Ekstaasin aiheuttamat kuolemat ovat vielä aika harvinaisia. Vuonna 2002 niitä raportoitiin Saksassa kahdeksan, Ranskassa ja Itävallassa kaksi sekä Kreikassa yksi. Monissa huvipaikoissa, joissa ekstaasia arvellaan käytettävän, on tehostettu ensiapua ja turvatoimia ekstaasikuolemien ehkäisemiseksi.
