Tavoitteena huumeeton työpaikka

Professori Seppo Koskinen:
 
Uusittu laki muokkaa työelämän käytäntöjä

Lähde: Turun Sanomat 31.7.2004
http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:9:0:0:0;4: 8:0:1:2004-07-31;4:139:0:0:0;6:1:0:0:0;4:140:0:0:0,104:8:240588,1:0:0:0:0:0:

Lakiin yksityisyyden suojasta työelämässä on lisätty  huumausaineiden käyttöä koskevien tietojen käsittelyä, kameravalvontaa työpaikoilla sekä työntekijän sähköpostin esille hakemista ja avaamista koskevat säännökset. Lisäysten johdosta laki uudistettiin kokonaisuudessaan.

Eduskunta hyväksyi uuden lain samoin kuin muut samaan asiayhteyteen kuuluvat lakimuutokset 30.6. Laki on tarkoitus vahvistaa tasavallan presidentin esittelyssä ensi viikolla ja se astunee voimaan lokakuun alusta lukien.

Eduskunta edellytti hyväksyessään yksityisyyden suojasta työelämässä annetun aikaisemman lain vuonna 2001, että hallitus välittömästi valmistelee ehdotukset lainsäädännöksi, joka koskee alkoholi- ja huumetestien käyttöä sekä teknistä valvontaa ja sähköpostin valvontaa työpaikoilla. Näiden asioiden valmistelu tapahtui useassa  työryhmässä ja viime kädessä muutamat kysymykset ratkaistiin eduskunnassa valiokuntatyöskentelyn perusteella.

Yksityisyyden suojasta työelämässä säädettiin ensimmäisen kerran vuoden 2001 lailla ja nyt vuonna 2004 laki säädettiin kokonaisuutena uudelleen. Aikaisemman lain säännökset koskien lain tarkoitusta ja soveltamisalaa, henkilötietojen käsittelyn yleisiä
edellytyksiä sekä testien ja tarkastusten suorittamista koskevia vaatimuksia pysyivät asiasisällöltään entisellään.

Lain hyväksymisen yhteydessä eduskunta edellytti, että hallitus yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa valmistelee eduskunnalle ehdotukset alkoholitestien käyttöä työpaikoilla koskevaksi lainsäädännöksi. Vaikka jatkovalmistelun suhteen ei esitetty mitään aikarajoja, esimerkiksi jo vuonna 2006 lakiin yksityisyyden suojasta työelämässä saatetaan lisätä alkoholitestaamista koskevat säännökset. Nopeatahtinen lainsäädännön muuttaminen yksityisyyden suojaa koskevien asioiden osalta on tulevaisuudessakin alan kehityksen johdosta todennäköistä ja toivottavaa.

Vuoden 2001 laki yksityisyyden suojasta työelämässä syntyi vasta toisella yrittämiskerralla pitkän valmistelun jälkeen. Uuteen lakiin tehdyt lisäyksetkään eivät onnistuneet ensimmäisellä yrittämiskerralla. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän työtä asetettiin jatkamaan työministeriön työryhmä, jossa saavutettiin monien kompromissien jälkeen yksimielisyys. Keskeistä oli, koska kyse on työoikeudellisesta lainsäädännöstä, että yksimielisyys saatiin syntymään työmarkkinajärjestöjen välille.

Tavoitteena huumeeton työpaikka

Huumausaineiden käyttöä koskevien tietojen käsittelyä koskevien säännösten tavoitteena on huumeeton työpaikka sekä huumausaineiden käytöstä ja siitä riippuvaisena toimimisesta aiheutuvien haitallisten seurausten ennaltaehkäisy työelämässä. Sääntelyn tavoitteet liittyvät siten jokaiselle turvattuun henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja turvallisuuteen sekä omaisuuden suojaan.

Uudessa laissa on kyse huumausaineiden käyttöä koskevien tietojen käsittelystä. Huumetestit suoritetaan edelleen terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimesta tätä toimintaa koskevan oman lainsäädännön mukaisesti.

Uusien säännösten mukaan työnhakija tai työntekijä toimittaa itse työnantajalle huumausainetestiä koskevan todistuksen ja työnantajan oikeus käsitellä huumausainetestiä koskevaan todistukseen merkittyjä tietoja perustuu laissa säädettyihin työtehtäväperusteisiin käsittelyoikeuden edellytyksiin.

Jotta työnhakijalle taikka työntekijälle voidaan tehdä laissa tarkoitettu huumausainetesti, työnantajalla on oltava kirjallinen päihdeohjelma. Tämä asia on säädetty työterveyshuoltolaissa. Kyseinen ohjelma, joka voi olla osa työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa, tulee laatia yhteistyössä henkilöstön kanssa. Ohjelman tulee sisältää työpaikan yleiset tavoitteet ja noudatettavat käytännöt päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja päihdeongelmaisten hoitoon ohjaamiseksi.

Eduskuntavaiheessa ohjelman nimi muutettiin päihdeohjelmaksi ja lisäksi ohjelmassa velvoitettiin käsiteltäväksi enemmän asioita, kuin mitä hallitus esitti työmarkkinajärjestöjen saavuttaman kompromissiesityksen perusteella.

Yhteistoimintalainsäädännössä säädetään vuorostaan siitä, että työtehtävät, joissa huumausainetestitodistusta pyydetään tai edellytetään, on käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä. Jos työnantaja ei ole yhteistoimintalainsäädännön piirissä, työnantajan on ennen päätöksentekoa varattava työntekijöille tai heidän edustajilleen tilaisuus tulla kuulluksi huumausainetestien tehtäväkohtaisista perusteista.

Kameravalvonnalla turvallisuutta

Uusi laki sisältää säännökset työpaikalla tapahtuvasta kameravalvonnasta. Työnantaja saa toteuttaa kameravalvontaa käytössään olevissa tiloissa, jos tarkkailun tarkoituksena on työntekijöiden ja muiden tiloissa oleskelevien henkilökohtaisen turvallisuuden varmistaminen, omaisuuden suojaaminen tai tuotantoprosessien asianmukaisen toiminnan valvonta sekä turvallisuutta, omaisuutta tai tuotantoprosessia vaarantavien tilanteiden ennaltaehkäiseminen tai selvittäminen.

Kameravalvontaa ei kuitenkaan saa käyttää tietyn työntekijän tai tiettyjen työntekijöiden tarkkailuun työpaikalla. Käymälässä, pukeutumistilassa tai muussa vastaavassa paikassa tai muissa henkilöstötiloissa taikka työntekijöiden henkilökohtaiseen käyttöön osoitetussa työhuoneessa ei myöskään saa olla kameravalvontaa.

Lisäksi laissa säädetään kameravalvonnasta, joka on mahdollista kohdentaa myös tiettyyn työpisteeseen, jossa työskentelee työntekijöitä. Kameravalvonta voidaan kohdistaa edellä mainitulla tavalla, jos tarkkailu on välttämätöntä ensinnäkin työntekijän työhön liittyvän ilmeisen väkivallan uhkan tai hänen turvallisuudelleen tai terveydelleen ilmaisen haitan tai vaaran ehkäisemiseksi.

Toinen laissa mainittu tilanne on omaisuuteen kohdistuvien rikosten estäminen ja selvittäminen, jos työntekijän tehtävän olennaisena osana on käsitellä arvoltaan tai laadultaan merkittävää omaisuutta, kuten rahaa, arvopapereita tai arvoesineitä.

Kolmas tilanne on työntekijän etujen ja oikeuksien varmistaminen, jos kameravalvonta perustuu tarkkailun kohteeksi tulevan työntekijän pyyntöön ja asiasta on sovittu työnantajan ja työntekijän välillä. Välttämättömyys merkitsee kaikissa näissä tapauksissa vähemmän yksityisyyteen puuttuvien keinojen ensisijaista selvittämistä ja käyttämistä.

Laissa säädetään myös avoimuudesta kameravalvontaa toteutettaessa. Tämän sääntelyn lähtökohtana on, että ennen kameravalvonnan käyttöönottamista selvitetään työntekijän yksityisyyteen vähemmän puuttuvien muiden keinojen käyttömahdollisuudet. Työntekijän yksityisyyteen ei myöskään saa puuttua enempää kuin on välttämätöntä toimenpiteiden tarkoituksen saavuttamiseksi.

Lisäksi edellytetään muun muassa, että työntekijöille tiedotetaan kameravalvonnasta sekä että tällaisesta valvonnasta ja sen toteuttamistavasta ilmoitetaan näkyvällä tavalla niissä tiloissa, joihin kamerat on sijoitettu. Laissa säädetään myös kameravalvonnalla saatujen tallenteiden käyttämisestä ja säilytysajasta.

Työntekijöihin kohdistuvan kameravalvonnan tarkoitus, käyttöönotto ja siinä käytettävät menetelmät kuuluvat yhteistoimintalainsäädännössä määritellyn yhteistoimintamenettelyn piiriin. Mikäli työnantaja ei ole velvollinen noudattamaan kyseistä lainsäädäntöä, työnantajan on ennen päätöksentekoaan varattava työntekijöille tai heidän edustajilleen tilaisuus tulla kuulluksi edellä mainituista asioista.

Työnantajalle kuuluvien viestien avaaminen

Uusi laki sisältää säännökset niistä edellytyksistä, joiden vallitessa työntekijän sähköpostista voi hakea esille viestejä ja avata ne. Säännösten tavoitteena on, että työntekijän luottamuksellisten sähköpostiviestien salaisuus ei vaarannu ja että työnantajalle kuuluvat, tämän toiminnan jatkumisen kannalta välttämättömät viestit voidaan työntekijän estyneenä ollessa saada työnantajan käyttöön. Sääntelyn tavoitteena on ohjata siihen, että työntekijälle lähetettyjen tai tämän lähettämien työnantajaorganisaatiolle kuuluvien viestien sekä selville saaminen että niiden avaaminen perustuvat työntekijän suostumukseen.

Laki antaa kuitenkin työnantajalle mahdollisuuden saada selville toimintaansa kuuluvat viestit niissä tilanteissa, joissa suostumukseen perustuvat menettelyt eivät eri syistä ole käytettävissä ja joissa tiedonsaanti on välttämätöntä työnantajan toiminnan turvaamiseksi.

Sääntelyllä pyritään siihen, että työntekijän luottamukselliset viestit erotetaan teknisesti ja viimesijaisena keinona laissa säädettyjä menettelytapoja noudattaen selvästi työnantajalle kuuluvista viesteistä. Laissa säädetään työnantajan huolehtimisvelvollisuudesta, työnantajalle kuuluvien sähköpostiviestien esille hakemisesta ja työnantajalle kuuluvien viestien avaamisesta.

Uusien säännösten vaikutukset

Uudet säännökset selkeyttävät nykyisiä käytäntöjä sekä arvioitaessa työnantajan oikeutta käsitellä työnhakijan tai työntekijän huumausaineiden käyttöä koskevia tietoja että valvottaessa heitä teknisin välinein.

Työntekijän sähköisen viestin suoja selkeytyy erityisesti tilanteissa, joissa työ- ja yksityisluonteinen sähköposti kulkevat saman sähköpostiosoitteen kautta. Yhteistoimintalainsäädännön muutokset vuorostaan lisännevät työpaikan yhteisöllisyyttä asiakysymyksissä, joissa työnantaja on aikaisemmin saattanut toimia yksin.

Varsinkin huumetestausta koskeva käytäntö on muodostunut varsin kirjavaksi työelämässä ja sen yhteydessä työntekijöiden oikeuksia ei kaikissa tilanteissa ole huomioitu. Tämän käytännön voidaan arvioida paranevan, kun työnhakijan tai työntekijän huumausaineiden käyttöä koskevia tietoja voidaan käsitellä vain laissa säädettyjen hyväksyttävien päämäärien toteuttamiseksi.

Koska työntekijällä ei ole oikeutta esiintyä huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena työssä, työnantajalla on oikeus laissa tarkemmin säädetyin tehtäväkohtaisin edellytyksin käsitellä työntekijän huumausaineiden käyttöä koskevia tietoja.

Tietyissä tehtävissä huumetestin suorittamisella voidaan välttää tilanteita, joissa joko työntekijän oma tai toisen työntekijän taikka ulkopuolisen henki tai terveys ovat uhattuina. Työpaikan päihdeohjelmalla voidaan laajemminkin vaikuttaa huumeiden vastaisuuteen ja ehkäistä niiden levittämistä.

Työnhakijoiden ja työntekijöiden oikeusturvan toteuttamiseksi lakiin sisältyy kaikkien nyt säädettyjen uusien velvoitteiden rikkomisen osalta rangaistussäännös. Siviilioikeudelliset seuraamukset määräytyvät näitä koskevien erityislakien mukaan.

Kirjoittaja on Lapin yliopiston työoikeuden professori ja Turun yliopiston työoikeuden dosentti.

Laki työntekijän huumetestauksesta tarkentuu

Lähde: Turun Sanomat 14.8.2004
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2004-08-14,104:2:243616,1:0:0:0:0:0:

Työntekijän yksityisyyttä työelämässä koskeva laki uudistuu lokakuun alussa. Siihen lisätään säännökset työntekijän huumetesteistä, sähköpostin suojasta ja kameravalvonnasta.

Laki vahvistettiin perjantaina presidentin esittelyssä.

Uuden lain mukaan työnantaja ei saa tehdä yleisiä huumeseulontoja. Työntekijöiden huumetestaus on sallittua vain silloin, kun työtehtävät vaativat erityistä tarkkuutta, luotettavuutta sekä harkinta- ja reagointikykyä.

Lisäksi tehtävän on oltava sellainen, että sen suorittaminen huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeriippuvaisena olisi vaarallista tai voisi aiheuttaa merkittävää vahinkoa.

Työministeriön hallitusneuvoksen Raila Kangasperkon mukaan näissä tapauksissa vahingon tai vaaran pitäisi johtua huumeidenkäytöstä.

- Ei ole kysymys siitä, onko huumeidenkäyttö rikollista, vaan siitä, miten se voisi vaikuttaa tehtävän hoitamiseen.

Työnhakijoista saa testata vain valitun

Huumetestausta vaativat tehtävät määritellään työpaikoilla yhteistoimintamenettelyssä.

Kangasperko nimeää testaamisen edellytykset täyttäviksi tehtäviksi muun muassa liikenneammatit sekä eräät armeijan ja poliisin tehtävät.

- Testaaminen voisi olla aiheellista myös virkamiehille, joilla on käyttöoikeudet valtion ylläpitämiin tietorekistereihin. Toisaalta, esimerkiksi omassa tehtävässäni en katsoisi olevan tarvetta testaamiselle, Kangasperko määrittelee.

Työnhakijoista saa testata ainoastaan tehtävään valitun. Työsuhteen aikana testejä saa uuden lain mukaan tehdä ainoastaan, kun on perusteltu epäilys työntekijän huumeidenkäytöstä tai huumeriippuvuudesta.

Perusteltu epäily on työnantajan määriteltävissä.

- Sellainen on esimerkiksi mahdollisesta huumeidenkäytöstä johtuva muutos käytöksessä tai persoonallisuudessa.

Työnantaja määrää ja maksaa

Jos huumetestaus katsotaan tarpeelliseksi, työnantaja kustantaa testin ja määrää testauspaikan ja testaajan. Työnantaja voi myös asettaa kohtuullisen määräajan, jolloin todistus testistä on esitettävä.

Testin tulos annetaan työntekijälle, joka päättää, toimittaako sen työnantajalleen. Yksistään testitulosten toimittamatta jättäminen ei oikeuta työnantajaa irtisanomaan työntekijää. Hakijan ei tarvitse toimittaa testituloksiaan työnantajalle.

Työntekijä tai -hakija voi myös kieltäytyä huumetestistä.

Uusi laki myös velvoittaa työnantajan tekemään työterveyshuollon kanssa työpaikalle huumeidenvastaisen ohjelman.

Endokannabinoidit

Lähde: Duodecim 2004;120(12):1457-65

Markku J. Savolainen, Tuija Huusko, Anna-Maria Keränen, Sari Lindeman, Annakaisa Reponen ja Hannu Koponen: Endokannabinoidit - monivaikutteinen välittäjäainejärjestelmä mielihyvän ja syömiskäyttäytymisen säätelyssä.

Marihuanan vaikuttavien aineiden tutkimus on johtanut endokannabinoidien välittäjäaineryhmän löytymiseen. Endokannabinoidit ovat bioaktiivisia lipidejä, jotka vaikuttavat mm. syömis- ja juomiskäyttäytymiseen sekä unen säätelyyn. Lisäksi niillä on merkitystä neuromodulaattoreina mm. keuhkoputkien ja verisuonten tonuksen, apoptoosin, kipu- ja mielihyväkokemuksen sekä oppimisen ja muistin säätelyssä.

Hangon tulli takavarikoi 15 kg hasista

Lähde: Helsingin Sanomat 24.8.2004

Tulli on takavarikoinut Hangon satamassa 15 kiloa hasista. Määrästä olisi katukaupassa saatu noin 30 000 kerta-annosta. Tullin arvion mukaan katukauppa-arvo olisi ollut noin 120 000 euroa.

Huumeet löytyivät suomalaismiehen repusta ja muista matkatavaroista. Mies tuli maahan matkustajalaivalla Saksasta. Takavarikko tehtiin jo heinäkuussa.

Rosa Meriläisen huumekokeilu oikeuteen lokakuussa

Lähde: Helsingin Sanomat 24.8.2004

Kansanedustaja Rosa Meriläisen (vihr) huumekokeilu on esillä Helsingin käräjäoikeudessa torstaina 6. lokakuuta.

Helsingin kihlakunnansyyttäjä Tove Myhrberg vaatii Meriläiselle rangaistusta huumausaineen käyttörikoksesta. Siitä tuomitaan yleensä sakkoa, tosin laissa enimmäisrangaistus on kuusi kuukautta vankeutta.

Meriläinen paljasti itse Image-lehden haastattelussa polttaneensa kannabista kansanedustaja-aikanaan. Myöhemmin hän vahvisti asian MTV3:n uutisissa.

Turun tulli löysi 2,5 kiloa hasista

Lähde: Metro 25.8.2004

Turun tulli löysi heinäkuussa 2,5 kiloa hasista Ruotsin-laivalta tulleen naisen hallusta Turun satamassa. Pienempiin eriin pakattu aine löytyi, kun tullin huumekoira kiinnostui naisen matkatavaroista.

Tutkinnallisista syistä tulli kertoi löydöstä vasta tiistaina. Tapausta on tutkittu törkeänä huumausainerikoksena, ja se on siirtynyt syyteharkintaan.

Vuonna 1956 syntynyt suomalaisnainen asuu Ruotsissa. Hänellä ei ole aiempaa kovaa rikostaustaa. (STT)

Meriläinen: Uupumus vei keväällä harkintakyvyn

Lähde: Turun Sanomat 2.9.2004
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2004-09-02,104:2:248612,1:0:0:0:0:0:

Eduskuntaan sairauslomalta palaava vihreiden kansanedustaja Rosa Meriläinen kertoo, että uupumus vei häneltä suhteellisuudentajun. Meriläinen kertoo tunnelmistaan ja viime kevään kohusta torstaina ilmestyvässä Anna-lehdessä.

Meriläinen jäi työuupumuksen vuoksi sairauslomalle toukokuun alussa. Sitä ennen hän oli paljastanut Image-lehdessä ja MTV3:n uutisissa polttaneensa pilveä kansanedustajakaudellaan.

Meriläinen sanoo haastattelussa, että lääkäri oli ehdottanut hänelle sairauslomaa jo aiemmin keväällä. Hän oli kieltäytynyt.

- Sitä mukaa, kun kunto huononi, oma arviointikyky ei ollut enää ihan kunnossa. Pidin itseäni kävelevänä katastrofina. Tuntui, että mitä tahansa sanoin, se oli virhe ja mitä tahansa tein, niin se oli moka. Jos näkee itsensä vain suurena epäonnistumisena, on hirveän vaikea hahmottaa mikä oikeasti on sitä, Meriläinen pohdiskelee.

Meriläinen myöntää, että julkista häpeää oli tarjolla aika paljon.

- En voi todellakaan sanoa, että päivääkään en vaihtaisi pois. Aika monta päivää olisin valmis vaihtamaan tässä vaiheessa.

Meriläinen sanoo hoitaneensa uupumusta myös terapiassa. Hän ei katso olevansa vielä ihan täysin taistelukunnossa. Loman jälkeen hän periaatteessa voi hyvin.

Meriläinen joutuu syksyllä oikeuteen huumeen käyttörikoksesta.

Huumausainerikolliset yhä useammin teleseurannassa

Lähde: Turun Sanomat 2.9.2004
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2004-09-02,104:2:248516,1:0:0:0:0:0:

Suurin osa televalvontaan ja telekuunteluun tuomioistuimissa myönnetyistä luvista koskee huumausainerikosten tutkintaa. Niiden osuus on poliisiylitarkastaja Robin Lardotin mukaan kasvanut viime vuosina etenkin telekuuntelussa, koska rikollisjärjestöjen seuranta vaatii yhä teknisempiä ja tehokkaampia menetelmiä. Pääosa kuuntelusta kohdistuu huumeliigoihin, kun taas televalvonnassa käytetään teletunnistetietoja paljon erilaisten talousrikosten, kuten törkeiden petosten ja törkeiden varkauksien tutkinnassa.

Televalvontaan myönnettyjen lupien määrä laski vuonna 2003 lähes 300:lla 1 948 lupaan. Samoin laski lupaa koskevien henkilöiden määrä. Puhelujen sisältöön kohdistuvien telekuuntelulupien määrä nousi lähes 400:lla 1 840:een. Ne ne koskivat 414 rikoksesta epäiltyä henkilöä.

Liittymien vaihto vaikeuttaa seurantaa

- Rikoksesta epäillyt vaihtavat aiempaa useammin liittymiä. Seuranta hankaloituu, koska samaan tapaukseen joudutaan pyytämään eri liittymiä varten uusia lupia, kun lupa Ruotsissa on tekijäkohtainen ja käytäntö juohevampi. Törkeiden rikosten paljastaminen ja selvittäminen on vaikeutunut ja tutkinta-ajat ovat pidentyneet, koska rikollinen toiminta on yhä organisoidumpaa. Se monialaistuu ja sillä on runsaasti kansainvälisiä kytköksiä, Lardot totesi.

Suomessa toimii noin 70 järjestäytynyttä rikollisryhmää ja niissä on satoja jäseniä. Rikollisjärjestöt ujuttautuvat myös elinkeinoelämään ja niillä on yrityksiä ja peiteyhtiöitä. Järjestöillä on aluejakoa ja verkostoitumista ja ne yrittävät suojautua viranomaisvalvonnalta. Teletunnistetiedot eivät välttämättä kerro niistä mitään, jolloin on turvauduttava järeämpiin keinoihin.

Hämärätoiminnan laajuudesta kertoo se, että rikosliigoja on neljän viime vuoden aikana epäilty noin 10 000 rikoksesta.

Supon perusteena kansallinen turva

Telepakkokeinoja on käytetty myös vankiloissa rikollisen toiminnan paljastamisessa ja miltei poikkeuksetta rikosliigojen seuraamisessa. Vuonna 2001 keskusrikospoliisi teki telekuuntelua vankilassa vain kahdesti, mutta 2003 jo 14 kertaa.

Pakkokeinojen salainen osa koskee suojelupoliisia ja siinä lupia on yleensä perusteltu kansallisen turvallisuuden syillä.

Salaisten pakkokeinojen valvonta on Lardotin mukaan kehittynyt ja piakkoin sisäministeriö siirtyy keskitettyyn seurantajärjestelmään. Se sisältää myös ongelmallisia telelupatapauksia.

Lardotin mukaan toiminta on sujunut hyvin, mutta yksittäistapauksissa on esiintynyt ongelmia, kun yhden jutun tutkinnan tiimoilta paljastuu muuta vireillä olevaa huumausainerikollisuutta, johon pitää puuttua. Tämän johdosta jotkut pakkokeinoihin liittyvät toimenpiteet viivästyvät.

- Uudessa järjestelmässä laillisuusvalvonnan valvojille annetaan lupien lukuoikeus. Päällikköjen ja lääninjohtojen rooli tehostuu ja esimiehet seuraavat reaaliaikaisesti lupiin sisältyvien toimien edistymistä. Keskitetyssä seurannassa valvojat ovat selvillä kaikista luvista eikä mitään jää havaitsematta.

Lardotin mielestä telepakkokeinojen käytön valvonta on jo ollut hyvällä tasolla, koska tuomioistuin puntaroi tarpeen ja kovan luokan jutuissa aina jo epäilyvaiheesta mukana oleva syyttäjä arvioi sen niinikään. Poliisiylijohto tarkastaa säännöllisesti toimintaa ja siitä raportoidaan oikeusasiamiehelle. Lardot muistuttaa, että viime aikoina esillä olleet tapaukset, vanhatkin, ovat tulleet esille juuri valvontajärjestelmän tehostamisen myötä.

Myyräjahtia ja ystävyyttä

Lähde: Turun Sanomat 3.9.2004
http://www.turunsanomat.fi/kulttuuri/?ts=1,3:1005:0:0,4:5:0:1:2004-09-03,104:5:248757,1:0:0:0:0:0:
Jari Tervo: Myyrä. WSOY 2004

Jari Tervon Myyrä on vakuuttava tarinanpunonnan taidonnäyte. Usean aikatason ja toinen toistaan mielikuvituksellisemman tarinan yhteen nivova romaani vilisee ovelasti rakennettuja koukkuja ja kohtaloiden risteyskohtia. Vaikuttavaa on myös perusteellinen pohjatyö lähteiden parissa tai kyky tuottaa sen vaikutelma.

Kyseenalaisemmaksi jää, mitä Tervolla on annettavanaan huippuluokan käsityöläisyyden lisäksi. Viiden ja puolensadan sivun jälkeen jäljelle jää moninaisten näkökohtien kautta peilattu mutta yksitotinen sankaripatsas miehestä, joka pystyi pitämään Neuvostoliiton kyynärvarren mitan päässä Suomesta. Kekkosesta.

Paradoksaalinen lopputulema romaanille, jossa otetaan ilo irti sen kohdetta ympäröineestä henkilökultista. Tervo haluaa pystyttää oman patsaansa, paremman ja oikeamman.

Suojelupoliisista, päivää

Myyrä sijoittuu pääosin Kekkosen presidenttikauden viimeisiin, epävarmoihin vuosiin, mutta käy tapahtumien juurilla paljon kauempana menneisyydessä. Sivujuonet vievät Siperian kaivoksille asti. Lopussa tullaan nykyhetkeen ja arvoitusten ratkaisuihin.

Kekkonen on siis tarinan todellinen sankari, joka pääsee ajoittain ääneen suoraan tai ”muistelmiensa” sitaattien kautta. Juonta kuljettaa kuitenkin Jura Karhu, kaikkivoipaan Suojelupoliisiin päätynyt kommunistiperheen luopio, joka saa salaisen tehtävän.

On pidettävä silmällä presidentin vaarallisia muistelma-aikeita ja lopulta hankittava todisteet uskomattomalle väitteelle, että ”Ukko” on myyrä, neuvostoagentti. Myös SKP:n johdosta olisi löydettävä tietoja presidentille vuotava myyrä. Nämä kaksi myyrähypoteesia eivät käy loogisesti yksiin, mutta vakoilun ja vastavakoilun varjomaailmassa arkilogiikka ei näytä pätevän.

Jura oppii nopeasti liikkumaan neuvostoystävyyden tulenarassa maailmassa. Presidenttikin käyttää Juraa juoniinsa, ja pian hänkin ryhtyy punomaan omiaan.

Romaani on sen verran juonensa varassa, että enempää ei ole syytä paljastaa. Sen rakennetta kannattelee perinteinen ensimmäisen persoonan dekkarikerronta. Juonittelijoita ja juonten koukeroita riittää, ja kaikki pettävät kaikkia. Ympärille Tervo kutoo taustoja, tarinoita, anekdootteja, juoruja ja legendoja hengästyttävät määrät, aivan liikaakin. Osalla on juonellinen merkitys, osa on herkuttelua 1970-luvun salakähmäisen poliittisen ilmapiirin ja ystävyyden, yhteistyön ja avunannon absurdiuksilla.

Tervo leikkaa nopeasti asiasta toiseen, esittää jälkipelejä ennen tapahtumia ja pitää lukijaa epätietoisuudessa asiayhteyksistä. Tekniikka huojuu kiehtovan ja kikkailevan rajalla, mutta ainakin lukija pannaan romaanin tiedustelumiesten asemaan, arvailemaan palasten merkitystä kokonaisuudessa.

Pilviveikko Virolainen

Neuvostoliitto yritti syödä Suomen ja Kekkonen esti sen joutuen nielemään ylpeytensä moneen kertaan, piste. Mitään vivahteikasta historiallista näkemystä on romaanista turha etsiä. Enemmänkin Kekkosen ajan sisä- ja idänpolitiikka on Tervolle uskottava kehys siirtää hänen ensimmäisten romaaniensa rovaniemeläiskriminaalien maailma suurempaan mittakaavaan. Edelleen on kysymys testosteronia huokuvasta uhittelusta, herkistä egoista, nasevasta sanailusta, pokerinaaman pitämisestä ja viinapäästä.

Romaani nostattanee kierroksia poliittisesta historiasta intoutuneiden, siihen osallisten ja heidän jälkeläistensä mielissä. Osa henkilöistä esiintyy omilla nimillään, osa muuten vain tunnistettavina, eikä Tervo pode hienotunteisuutta sen enempää karikatyyrimäisten luonnekuvausten kuin ottamiensa kuvittelun vapauksienkaan suhteen. Ehkäpä romaani osataan ottaa romaanina viimeistään kun päästään kohtaan, jossa Johannes Virolainen lavastetaan pilvenpolttajaksi.

Ennen romaanin hölynpölyksi kuittaamista on kuitenkin syytä muistaa Aristoteleen kuuluisa ajatus ja viedä sitä pitemmälle kuin filosofi itse kehtasi: fiktio osuu historiankirjoituksen totuutta tärkeämpään totuuteen, koska se ei kuvaa tapahtunutta vaan sitä, mikä olisi voinut tapahtua.