Kööpenhaminassa pohditaan dekriminalisointia

HS 14.3.2013 13:38

Kööpenhaminassa harkitaan hasiksen laillistamista 

STT–TT

KÖÖPENHAMINA. Kööpenhaminassa esitetään taas hasiksen laillistamista kokeiluluontoisesti, vaikka Tanskan valtakunnanpoliitikot ovat selkeästi ampuneet alas ehdotuksen.

Kööpenhaminan ylipormestari  Frank Jensen kirjoittaa Sydsvenskan-lehdessä, että hasiksen laillistaminen voisi iskeä tehokkaasti rikollisverkostoihin, jotka ansaitsevat miljoonia myymällä hasista.

Asiaa on tarkoitus puida Kööpenhaminassa perjantaina. Kokoukseen osallistuva Ruotsin ympäristöpuolueen skånelaisedustaja Monika Ekström vastustaa ajatusta, kuten lähes kaikki muutkin skånelaispoliitikot.

"Hanke herättää kovin suurta huolta", hän kommentoi asiaa uutistoimisto TT:lle torstaina.

Juutinrauman silta yhdistää Tanskan Etelä-Ruotsiin. Maiden välinen liikenne on vilkasta. 


The Copenhagen Post 15.3.2013

 

http://cphpost.dk/national/life-after-cannabis-prohibition-city-announces-its-ambitions

 

Life after cannabis prohibition: The city announces its ambitions

The Copenhagen Model will see the production, sale and consumption of cannabis legalised, but many questions remain 

The tide is turning against the criminalisation of cannabis. Portugal, the Netherlands and several US states have to varying degrees decriminalised its use and now Copenhagen has decided to join the movement with a three-year trial to decriminalise the drug.

But while city officials envisage Copenhagen undertaking the world’s most ambitious decriminalisation project – both the production and sale would be legalised – large questions remain about what shape the so-called 'Copenhagen Model' would actually take.

Today around 150 attendees gathered in the City Hall’s banquet room to hear the City Council’s plan.

“We would like to have fewer smokers, a lower incidence of cannabis psychosis and less crime,” the deputy mayor for social affairs, Mikkel Warming (Enhedslisten), told the audience. “But criminalising cannabis doesn’t work. It’s here to stay. Legalisation won’t be a miracle cure, but it will open up solutions to some of the problems that cannabis creates.”

The conflict is this. One the one hand, the city wants to take the one billion kroner cannabis trade out of the hands of criminals. But the fear is that legalisation could increase consumption. Given the documented connections between mental illness and cannabis use, more users could mean higher rate of mental health problems in Copenhagen.

So the question becomes whether it is possible to decriminalise cannabis while also minimising the number of people who use it.

One of the primary goals of the trial is to take the cannabis trade out of the hands of criminals. This would require offering a competitive product at competitive prices from locations in the city that are as accessible as the illegal market.

The city is open to both external and domestic suppliers for its product, which would most likely be sold through an established chain of stores, such as pharmacies. This would be easier to implement during a trial period as having to construct new specialist outlets or expecting the private sector to step up would likely take much longer to get running.

The city has not settled on a final model, however, nor has it established a concrete plan for preventing cannabis tourism and ensuring that vulnerable users get the help they need.

 

Let the state control it

There was plenty of advice to be heard from experts today, however. Among them was Willy Pedersen, a professor of sociology at the University of Oslo. He argued that that the best way to legalise cannabis, while also minimising its use, would be to establish state-run dispensaries similar to the Swedish and Norwegian alcohol monopolies.

Pedersen argued that if weren’t state controlled, the private sector would seek to use ‘cannabis culture’ to encourage more people to consume cannabis and boost its profits.

“What we all want is a reduced consumption of cannabis,” Pedersen told The Copenhagen Post. “But the cannabis culture romanticises cannabis use and encourages people to consume it, while privatised sale creates an incentive for businesses to sell as much product as possible.”

But if pot were in the hands of the state, would crime really be reduced? This is one of the major goals of the trial as Copenhagen's increase in gun crime has been attributed to gangs fighting over a share in the highly lucrative illegal cannabis trade.

Speaking to the conference, Kim Møller from the Centre for Alcohol and Drug Research at Aarhus University said that while crime may drop in the long-term after decriminalisation, in the short-term the gangs would simply move to fighting over other sources of income.

 

Mental health issues 

The connection between mental health problems and cannabis use is seen by many as the most troubling aspect of legalising cannabis. The city argues, however, that a legal network of cannabis outlets would provide new points of contact between social workers and at-risk users. Their hope is that more users would find treatment if legalisation were to be enacted.

Dan Orbe from the council’s anonymous drug counselling organisation, U-Turn, argued that the city needed to recognise that it might need to set aside more funding for counselling and preventative programmes. Orbe also added that the city would probably have to completely overhaul its current strategy for preventing drug use among young people.

 

Laws and conventions

Gearing the police and social services to deal with changes brought about by legal cannabis may not be the most pressing problem facing the city, however. Denmark is a signatory of the 1961 Single Convention on Narcotic Drugs that controls the production and sale of cannabis. 

Not wanting to break their commitment to the convention, the Netherlands’ novel solution was to make cannabis illegal but not punishable under certain conditions. This non-enforcement policy makes consumption in coffee shops legal, even though the coffee shops still have to source their products from illegal sources.

The Copenhagen Model will challenge the convention more directly, however, by decriminalising the possession and sale of cannabis. This approach more closely follow the strategy of the US state of Washington, where in November 2012, voters passed a law that legalised the possession and cultivation of cannabis.

Seattle's city attorney, Peter Holmes, explained that the initiative passed by promising voters that cannabis would be heavily taxed and regulated.

Cannabis possession and cultivation in the United States is still highly illegal under federal law, however, meaning that the state of Washington - along with Colorado, which also passed legalisation in November - has placed itself in a tricky position with Washington, DC.

But Holmes argues that there is no option left except legalising cannabis.

“The prohibition of cannabis has not achieved its stated objectives because the demand is too strong,” Holmes told The Copenhagen Post, adding that pressure from the US to maintain Draconian legislation on cannabis may be a reason why the Danish government has repeatedly turned down the city’s attempts to legalise the drug, most recently last year.

But as more countries move to legalise the drug, Holmes argues that the US will have to accept that prohibition has not worked

“The world hasn’t ended [after cannabis was legalised]. What we are witnessing now is just the crack in the dyke and more states will soon follow our lead with legalisation," he said. "The genie is out of the bottle.”

Holmes was careful to state that Copenhagen needed to find its own solution, however, and that what works in Seattle may not work in Copenhagen.

“The conference has confirmed that we need to find our own plan for Copenhagen,” Mayor Frank Jensen (Socialdemokraterne) said in his closing statements. “We need to end a failed policy and take responsibility. City Hall now needs to take the lead.”

 

 

HS: Colorado laillistaa marihuanan viihdekäytön

 Helsingin Sanomat 7.11.2012 (linkki)


Colorado laillistaa marihuanan viihdekäytön


Colorado laillistaa marihuanan hupikäytön aikuiselle ensimmäisenä osavaltiona Yhdysvalloissa. Asiasta äänestettiin eilen tiistaina illalla presidentinvaalien yhteydessä.

Saattaa kuitenkin kestää liki vuosi, ennen kuin lakimuutos tulee voimaan ja kaupat voivat vapaasti myydä marihuanaa yli 21-vuotialle, kertoo uutissivusto Huffington Post.

Yksityistä käyttöä koskeva muutos tulee voimaan nopeammin, kuukauden sisällä, heti kun Coloradon kuvernööri John Hickenlooper vahvistaa äänestystuloksen.

Myös Washingtonin osavaltiossa laillistaminen meni tietyin rajoituksin läpi, naapurissa Oregonissa sen sijaan ei, kertoo Huffington Post.

Marihuanan myyntiä tullaan Coloradossa verottamaan kuten alkoholia ja tupakkaa, jolloin valtiolla on mahdollisuus säännellä myyntiä. Myös marihuanan kasvatus on sallittua.

Coloradossa 54 prosenttia äänestäneistä kannatti ja 46 prosenttia vastusti lakiesitystä. Washingtonissa kannattajia oli 56 prosenttia ja vastustajia 44 prosenttia.

Coloradossa äänestettiin marihuanan laillistamisesta kerran aiemmin, mutta vuoden 2006 äänestyksessä lakiesitys kaatui.

Marihuanan lääkekäyttö on jo aiemmin ollut sallittu useissa osavaltioissa.

Amsterdam ei suljekaan kannabiskahviloita turisteilta

Pitkin tätä vuotta on luettu uutisia Amsterdamin maailmankuulujen kannabiskahviloiden muuttumisesta yksityisklubeiksi, joihin muilla kuin Alankomaiden kansalaisilla ei olisi asiaa. Maastrichtin kaupungissa kannabiskahvilat sulkeutuivat turisteilta vappuna 2012, mutta uuden linjauksen on sanottu aiheuttaneen kaupan siirtymisen kadulle, epämääräisiin olosuhteisiin,. Päätöstä ollaankin nyt kumoamassa on nyt kumottu maassa hiljattain pidettyjen vaalejen seurauksena.

HS uutisoi 3.11.2012:

Huumeturistien suosikkikohde Amsterdam aikoo pitää kannabiskahviloidensa ovet auki ulkomaalaisille jatkossakin. Amsterdamin pormestari Eberhard van der Laan kertoi Volkskrant-lehden haastattelussa torstaina, että kannabiskahvilat eli coffee shopit jatkavat turistien palvelemista, vaikka maan hallitus on päättänyt kieltää kannabiskahvilat kaikilta muilta paitsi Hollannin asukkailta.

 

HS 3.11.2012 Ulkomaat 

 

 

 

Amsterdam ei sulje
kannabiskahviloita turisteilta

Edellisen hallituksen "pössypassia" höllennetään.

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. HS

 

 

 

 

 

BRYS­SEL. Huu­me­tu­ris­tien suo­sik­ki­koh­de Ams­ter­dam ai­koo pi­tää kan­na­bis­kah­vi­loi­den­sa ovet au­ki ul­ko­maa­lai­sil­le jat­kos­sa­kin.

Ams­ter­da­min por­mes­ta­ri Eber­hard van der Laan ker­toi Volksk­rant-leh­den haas­tat­te­lus­sa tors­tai­na, et­tä kan­na­bis­kah­vi­lat eli cof­fee sho­pit jat­ka­vat tu­ris­tien pal­ve­le­mis­ta, vaik­ka maan hal­li­tus on päät­tä­nyt kiel­tää kan­na­bis­kah­vi­lat kai­kil­ta muil­ta pait­si Hol­lan­nin asuk­kail­ta.

"Nä­mä 1,5 mil­joo­naa tu­ris­tia ei­vät sa­no, hy­vä on, ei enää ma­ri­hua­naa. He vael­ta­vat ym­pä­ri kau­pun­gin et­sien huu­mei­ta."

Hol­lan­nin edel­li­nen hal­li­tus ajoi lä­pi niin kut­su­tun pös­sy­pas­sin, jo­ka as­tui voi­maan kol­mes­sa ete­läi­ses­sä maa­kun­nas­sa tou­ko­kuus­sa. Käy­tän­nös­sä kah­vi­lat sul­ki­vat oven­sa tu­ris­teil­ta ja sai­vat pal­vel­la vain Hol­lan­nis­sa asu­via, re­kis­te­röi­ty­nei­tä asiak­kai­ta. Sään­nön pi­ti tul­la voi­maan Ams­ter­da­mis­sa ja muual­la maas­sa vuo­den 2013 alus­ta.

Nyt sään­töä ol­laan peh­men­tä­mäs­sä. Ai­na­kin re­kis­te­röin­ti­pa­kos­ta luo­vu­taan, mut­ta asiak­kai­den pi­täi­si edel­leen to­dis­taa hen­ki­löl­li­syy­teen­sä ovel­la.

Tu­le­va hal­li­tus ai­koo il­mei­ses­ti kuun­nel­la kau­pun­gin­val­tuus­to­ja, voi­si­ko kah­vi­loi­hin yhä pääs­tää mui­ta­kin kuin Hol­lan­nis­sa asu­via.

HS 21.11.2012 Linkki artikkeliin

 

Hollanti luopui "pilvipassista"

 

 

HAAG. Hollannin hallitus luopui myöhään maanantaina kiistellystä lakiuudistuksesta, joka olisi estänyt kannabiksen myymisen ulkomaalaisille.

Kannabis on periaatteessa laitonta Hollannissa, mutta vuodesta 1976 lähtien viittä grammaa pienempien kannabismäärien hallussapidosta ei ole rangaistu. Lakiuudistuksen jälkeen kannabista rangaistuksetta myyvien coffee shopien asiakkailta olisi vaadittu "pilvipassi", joita ei olisi myönnetty ulkomaalaisille.

Lain arvostelijat pelkäsivät, että kannabiskauppa siirtyisi takaisin rikollismarkkinoille.

Lain rauettua hollantilaiskaupungit saavat yhä itse päättää, miten suhtautuvat kannabikseen. Amsterdamin pormestari on ilmoittanut, ettei ota passia käyttöön. Rajakaupungit kieltänevät kannabiksen.

 


Hollanti: Maastrichtin kannabiskahvilat eivät aio noudattaa uutta lakia

 

 Kannabisturisteja neuvotaan rajalla

 

Lähde: ENCOD 30.4.2012 http://www.encod.org/info/MAASTRICHT-COFFEESHOPS-WILL.html

VOCM kotisivut http://www.vocm-online.nl/uk

 

Maastrichtin kannabiskahviloiden liitto, VOCM, julkaisi tiedotteen juuri uuden kannabispassilain voimaanastumispäivän aattona, etteivät kannabiskahvilat aio noudattaa uusia lakeja. Ne aikovat edelleen kieltäytyä yhteistyöstä budapassin täytäntöönpanemisessa.

VOCM puheenjohtaja Marc Josemans: ”Yhä edelleen on epäselvää, kuinka ja kuka valvoo jäsenrekisteriä eikä ministeriltä ole tullut yksityiskohtaisia vaatimuksia. Siksi me emme rekisteröi asiakkaita ja aiomme jatkaa kannabiksen myymistä kaikille yli 18 vuotiaille, jotka pystyvät todistamaan henkilöllisyytensä.”

On edelleen epäselvää se, keille henkilöille tai virastoille myönnetään pääsyoikeus budapassilain edellyttämään kannabiskahviloiden jäsenrekisteriin. On ollut huolestuttavaa, että turvallisuudesta ja oikeudesta vastaava ministeri ilmoitti 27.4 sivuuttavansa Council for Data Protection (CBP) esittämät kriittiset huomautukset. VOCM on henkilötietojen pakollisen rekisteröinnin ja ikuisen tallentamisen pääasiallinen vastustaja. Tähän mennessä ei kannabiksen kuluttajille eikä kannabiskahviloille ole esitetty minkäänlaista selvennystä siihen, kuka ja minkä viranomaisten valtuuttamana näihin tietoihin pääsee käsiksi ja mitä tiedolla tehdään.

Uusi laki on diskriminoiva

VOCM aikoo aloittaa kaksijakoisen politiikan alkaen 1.5 eli sinä päivänä, jolloin budapassin pitäisi astua käytäntöön.

Kello 10.15 aamulla puheenjohtaja Josemans kieltää joukolta ei-hollantilaisia pääsyn hänen kannabiskahvilaansa Easy Going niin, että he voivat ilmiantaa hänet diskriminoinnista.

Kello 11.00 myynti jatkuu normaalisti kaikille asuinpaikkaan katsomatta. VOCM:n jäsenet kieltäytyvät diskriminoimasta ja rekisteröimästä asiakkaitaan.

Katukaupustelu palaamassa

Maastrictissa on jo havaittu katukaupustelijoiden saapuneen kaupunkiin Liegestä, Itä-Euroopasta ja Ranskasta. He jakavat turisteille uusia säädöksiä huijatakseen heitä asiakkaikseen.

Hollannissa ollaan nopeasti palaamassa vanhoihin aikoihin, jolloin kannabiksen ja kovien huumeiden markkinoita ei oltu erotettu ja diilerit hallitsivat katuja.

Symbolista politiikkaa

VOCM on samaa mieltä useiden pormestareiden, kaupunginvaltuustojen, kansanedustajien, tutkijoiden, riippuvuusklinikoiden ja käyttäjäjärjestöjen kanssa, että budapassi ja suljettu klubi ainoastaan aiheuttavat ongelmia ja edustavat symbolista politiikkaa.

Uudet säädökset eivät vähennä vaan lisäävät häiriöitä ja rikollisuutta. Satoja työpaikkoja uhrataan tuomitulle projektille, joka ruokkii rikollista puolta yhteiskunnassa. Häviäjiä ovat kaupunkien asukkaat, kauppiaat sekä ne lukemattomat asiakkaat, jotka ovat tulleet tänne vuosia ostamaan kannabista ilman turhia häiriötekijöitä turvallisessa ympäristössä, missä pidetään kiinni laeista.

Yksi asia on selvä: tulossa on pitkä kuuma kesä. VOCM:n mukaan budapassi ja suljettu klubi ovat eronneen pääministeri Rutten epäonnistuneen hallituksen laiton kummajainen.

”Unohdetaan tämä oikeistosiiven hyssälöinti ja keskitytään oikeaan ongelmaan, nimittäin ”takaoven” ongelmaan. Tämä on Hollannin kannabispolitiikan Akilleen kantapää. Kun saamme valvontaan kannabiksen kasvatuksen ja myymisen kannabiskahviloille, nappaamme kolme kärpästä samalla iskulla: vähemmän rikollisuutta, valtava voitto kansanterveydelle ja miljardi euroa vuodessa valtion kassaan.”

Alkaen 1.5 Hollannin hallitus soveltaa uusia toimenpiteitä kannabiskahviloihin pääsyyn Hollannin eteläisissä maakunnissa. Ensi vuoden tammikuun 1:stä päivästä alkaen nämä säädökset ulotetaan koskemaan koko maata. Ainoastaan Hollannin kansalaiset tai Hollannissa pysyvästi asuvat saavat siitä lähtien käydä kannabiskahviloissa ja heidän tulee rekisteröityä yhden kahvilan vakituiseksi asiakkaaksi, joista tulee suljettuja klubeja.

ENCOD ja sen hollantilaiset jäsenet vastustavat näitä toimenpiteitä, jotka voivat johtaa vuodesta 1976 voimassa olleen kannabiskahvilamallin. ENCOD, 19 kannabiskahvilaa sekä käyttäjäjärjestö WeSmoke ovat laittaneet vireille oikeusjutun Hollannin valtiota vastaan kumotakseen uusien lakien aiheuttaman diskriminoinnin. Toukokuun 1. päivänä samanlaisia oikeusjuttuja laitetaan vireille paikallistasolla Maastrichtissa ja Tilburgissa.

17.6 Amsterdamin kannabiksen vapautuspäivillä tuhannet aktivistit kokoontuvat aloittamaan kampanja, joka jatkuu aina Hollannin parlamenttivaaleihin saakka 12. syyskuuta.

 Suomen kannabisyhdistys on ENCOD-järjestön jäsen (toim. huom.) 

 

Tapaus on herättänyt huomiota Suomessakin:

HS - Ulkomaat - 3.5.2012 

Hollannin kannabiskauppiaat kapinoivat

Kannabiskahviloiden sulkemisen turisteilta sanotaan lisänneen katukauppaa. 

VIRVE KÄHKÖNEN HS

MAASTRICHT. Marc Josemans istuu baarijakkaralla tyhjässä coffeeshopissa eli kannabiskahvilassa Maastrichtin keskustassa. Ovet ovat kiinni, sisäänkäynnin eteen on vedetty suojaverho.

Miehestä uhkuu kapina, kun hän antaa haastatteluja toimittajille.

Vain paria tuntia aiemmin liikkeessä ovat käyneet poliisit ja kaupungin virkamiehet.

He määräsivät kahvilan suljettavaksi, koska kahvilassa oli turisteja eikä Josemansilla ollut esittää vaadittua asiakasrekisteriä.

Hollannin kolmessa eteläisessä maakunnassa tuli tiistaina voimaan uusi sääntö, joka käytännössä sulkee coffeeshopit ulkomaalaisilta.

Vastaisuudessa sisään pääsevät vain rekisteröityneet asiakkaat, jotka asuvat Hollannissa.

 

"Tämä on yksinkertaisesti syrjintää", pauhaa Josemans, joka toimii myös paikallisen coffeeshopien omistajien yhdistyksen puheenjohtajana.

 

"Se tarkoittaa, etten voi päästää sisälle edes ihmisiä, jotka haluaisivat tulla vain kahville tai käyttää vessaa."

 

Uudet säännöt ovat saaneet mediassa nimen pilvipassi.

Josemans kapinoi tarkoituksella sääntöjä vastaan, sillä hän haluaa viedä asian EU-tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Myös muiden maakuntien kahvilanpitäjät ovat rikkoneet ohjeita, ja Maastrichtin kaikki 14 coffeeshopia sulkivat ovensa tukeakseen ristiretkeä.

Monia huolettaa se, kuka pääsee käsiksi heistä kerättäviin tietoihin, jos he rekisteröityvät kannabiskahvilan asiakkaaksi. Maastrichtin pormestari vakuutteli tällä viikolla, ettei rekistereitä käytetä muuhun kuin kahviloiden valvontaan.

 

Josemansin mukaan viranomaiset eivät ole antaneet tietosuojasta riittäviä takeita.

"En halua, että jos joku rekisteröityy meille asiakkaaksi, hänen autovakuutuksensa hinta nousee tai hän ei saa asuntolainaa - tai saa jopa potkut - koska on kannabiksenkäyttäjä."

 

Pilvipassi on selkeä suunnanmuutos Hollannin suvaitsevaisessa huumepolitiikassa.

 

Hollanti salli 1970-luvulla kannabistuotteiden myynnin coffeeshopeissa kitkeäkseen huumekauppaan liittyvää rikollisuutta ja pitääkseen mietojen huumeiden käyttäjät erossa kovien huumeiden myyjistä.

Helläkätistä huumepolitiikkaa ovat hyödyntäneet myös turistit. Joka vuosi yli miljoona ulkomaalaista tulee pelkästään Maastrichtiin huumeostoksille.

Hollannin hallitus on perustellut uusia sääntöjä sillä, että niillä karsitaan huumeturismin tuomia ongelmia ja rikollisuutta sekä hillitään marihuanan käyttöä. Näyttää kuitenkin siltä, että säännöillä on päinvastainen vaikutus, koska kauppa siirtyy kaduille.

Vaikka kannabiksen pienimuotoinen myynti on Hollannissa sallittu, coffeeshopit ovat joutuneet ostamaan myytävät tuotteensa takaovesta laittomasti.

Kahvilanpitäjän mielestä parasta olisi tehdä tuotanto-, myynti- ja kulutusportaasta läpinäkyvää, laillista ja verotettavaa. "Jos on kysyntää, se täytyy tyydyttää. Muuten kauppa siirtyy maan alle."

 

TÄSTÄ ON KYSE

 

  •   Hollannin kolmessa eteläisessä maakunnassa tuli 1. toukokuuta voimaan sääntö, jonka seurauksena vain Hollannissa asuvat ja rekisteröityneet asiakkaat pääsevät kannabistuotteita myyviin kahviloihin.
  •   Yksi kahvila voi ottaa listoilleen kaksituhatta asiakasta.
  •  Sääntö tulee voimaan koko Hollannissa ensi vuoden alussa.

 

 

 

Aamulehti: Kalifornian marihuanaparatiisi katoaa

 Aamulehti 23.11.2011
http://www.aamulehti.fi/Ulkomaat/1194706925092/artikkeli/
kalifornian+marihuanaparatiisi+katoaa.html

Kalifornian marihuanaparatiisi katoaa

Kaliforniassa kukoistanut marihuanateollisuus on vaikeuksissa. Yhdysvaltain liittovaltio uhkaa sulkea yrityksiä, jotka myyvät lääkkeellistä kannabista. Myös kyseisten liikehuoneistojen omistajia varoitetaan oikeustoimista.

Taustalla on kiista siitä, voiko liittovaltio kieltää kannabiksen, jos osavaltio on laillistanut sen alueellaan.

Kalifornia sallii marihuanan lääkekäytön, mutta liittovaltion mukaan sen myynti ja käyttö ovat lainvastaisia. Siksi liittovaltion viranomaiset voivat tehdä ratsioita.

Viranomaisten mukaan ratsioiden kohteina ovat muun muassa lääkärit, jotka kirjoittavat reseptejä löysin perustein.

– Kalifornian marihuanateollisuudessa ei ole kyse vain sairaiden hoitamisesta vaan voittojen keräämisestä. Se rikkoo liittovaltion lakeja, perustelee oikeuslaitoksen edustaja Laura Duffy lausunnossaan.

Kalifornian lain mukaan marihuanan kasvatus ja myynti lääkekäyttöön eivät saa olla voittoa tuottavaa liiketoimintaa.

Syytteitä tulossa myös rahanpesusta

Liittovaltion poliisi on tuhonnut kannabisviljelmiä ja takavarikoinut kasvattajien omaisuutta. Syytteitä valmistellaan myös rahanpesusta.

– Teemme velvollisuutemme ja toimimme liittovaltion huumelakien mukaisesti, kunnes meille annetaan uusia määräyksiä, oikeusministeriö toteaa.

Jotkut liikehuoneistojen omistajat ovat pulassa, sillä heille on lätkäisty mittavia lisäveroja. Veroviraston tulkinnan mukaan he eivät ole oikeutettuja tiettyihin verovähennyksiin, koska liikehuoneistoissa harjoitetaan laitonta toimintaa.

Myös jotkin Kalifornian kaupungit ovat nousseet marihuanateollisuutta vastaan. Reddingin kaupunki on tiettävästi ensimmäisenä kieltänyt kannabista kasvattavat ja myyvät yhteisöt.

Monissa kaupungeissa huumetta myydään sääntöjen vastaisesti liian lähellä kouluja ja leikkipuistoja. Joissain kaupungeissa halutaan kieltää katutasossa olevat näyteikkunalliset kannabismyymälät.