Pääosa omaisuusrikoksista liittyy huumeisiin
- Tietoja
- Julkaistu: 04.08.2006 04.08.2006
- Osumat: 4759 4759
Kuluva vuosi on alkanut valoisissa merkeissä, sillä ensimmäisen vuosipuoliskon
tilastot kertovat huumausainerikosten vähentyneen yli kuudellasadalla
viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Hyvästä tilastokehityksestä huolimatta
poliisi arvioi, että huumeongelmaisten määrä on saattanut jopa kasvaa,
kertoo lauantain Turun Sanomat. Koko maassa merkittävä osa
omaisuusrikoksista liittyy huumausaineiden käyttöön.
Ylikomisario Arto Hankilanoja sisäasianministeriön poliisiosastolta
sanoo TS:ssa samojen ongelmien esiintyvän nykyään kaikkialla Suomessa.
Edes kaupunkien ja maaseudun välillä ei ole enää merkittäviä eroja.
- Mitä enemmän voimavaroja huumevalvontaan asetetaan, sitä enemmän
rikoksia paljastuu. Tyhjiöt täyttyvät nopeasti ja nykyään huumeita saa
kaikkialta. Ongelma ei missään nimessä ole enää yksin kaupunkien,
Hankilanoja kertoo.
Suurin osa huumausainerikollisuudesta on piilorikollisuutta, joka ei
tule esiin kuin kaivamalla. Jos tekijää ei saada kiinni on vaikeaa
sanoa, auttoiko kotipihasta lähtenyt polkupyörä jonkun kotiin nukkumaan
vai toiko Helkama hetkellisen helpotuksen vieroitusoireista kärsivälle
huumeriippuvaiselle.
- Lähes jokainen huumeidenkäyttäjä tekee omaisuusrikoksia ja usein myös
väkivalta- ja liikennerikoksia. Täytyy muistaa, että käyttäjä jää usein
kahteen eri koukkuun. Ensin tulee huumekoukku, jota saattaa nopeasti
seurata velkakoukku. Huumeorganisaatioiden aggressiivisuus ja kyky
pakkorekrytoida on erittäin huolestuttavaa, Hankilanoja korostaa.
Väitöskirja hamppukuidun mahdollisuuksista
- Tietoja
- Julkaistu: 04.08.2006 04.08.2006
- Osumat: 5326 5326
Perjantaina 24.3. Helsingin yliopistossa tarkastetaan tutkija, MMM Hannele Sankarin väitöskirja "Towards Bast Fibre Production in Finland: Stem and Fibre Yields and Mechanical Fibre Properties of Selected Hemp and Linseed Genotypes".
Kuituhampun ja öljypellavan varsista saatavalla kuidulla voidaan tulevaisuudessa korvata synteettisiä materiaaleja. Hamppua ja pellavaa on perinteisesti viljelty Suomessa tekstiilien raaka-aineeksi. Niiden viljely tyrehtyi kuitenkin 1950-luvulla synteettisten kuitujen vallatessa markkinat.
Peltokokeissa hampun hehtaarisadot jäivät noin kolmannekseen verrattuna keskieurooppalaiseen satoon. Sopivalla maalajin ja lajikkeen valinnalla sekä viljelytekniikkaa kehittämällä voidaan meilläkin päästä lähes 10 000 kilon varsisatoihin hehtaarilta. Nykyiset EU-lajikkeet ovat meille liian myöhäisiä. Pitäisi löytää aikaisempia lajikkeita tai saada EU-säännöksistä poiketen lupa korjata satoa jo elokuussa, sillä syys-lokakuussa hamppu kuivuu huonosti pelloilla. Helsingin yliopistossa on tutkittu myös kevätkorjuun mahdollisuutta. Kuidun laadun on havaittu heikkenevän mutta nesteensidontakyvyn lisääntyvän. - Ehkä tulevaisuudessa voidaan valmistaa ekologisia ja maatuvia vaippoja luonnonkuiduista, Sankari arvelee.
Hampun kuitua voidaan käyttää myös vahvikkeena muovin ja kumin seassa. Lisäksi siitä voidaan saada muotoon puristettuja teknisiä osia kuten auton kojelautoja, hattuhyllyjä ja oven sisäosia. - Ennen muuta Saksan autoteollisuus on kovin kiinnostunut tästä vaihtoehdosta. Samoin lentokoneteollisuus miettii tämän maailman vahvimman mutta kevyen luonnonkuidun hyödyntämistä, Sankari tietää.
Sekä öljypellava että kuituhamppu soveltuvat Sankarin mielestä erityisen hyvin Varsinais-Suomen pelloille. Hamppu sopii mainiosti viljelykierron välikasviksi, koska yli kaksimetrinen kasvi vie pellon rikkakasveilta elinmahdollisuudet. Paalujuurisena ja lehtevänä kasvina se parantaa myös maan rakennetta.
Kaleva 28.7.2006: Poliisi tarvitsee Jorma Toivasen mukaan...
- Tietoja
- Julkaistu: 28.07.2006 28.07.2006
- Osumat: 4999 4999
Soluttautumisessa isot riskit
Poliisin osallistuminen järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan on
mahdollista useimmissa EU-maissa. Poliisijohtaja Jorma Toivanen sisäministeriön
poliisiosastolta pitääkin tätä yhtenä perusteena lainmuutostarpeelle.
"Kansainvälisen poliisiyhteistyön onnistuminen edellyttää siihen osallistuvilta
mailta yhtenäisiä käytäntöjä", Toivanen sanoo.
Poliisi tarvitsee hänen mukaansa järeämpiä työkaluja erityisesti
huumausainerikollisuuden torjuntaan.
Yhä törkeämpiä muotoja saava kansainvälinen ihmiskauppa on myös uhka, jonka
suitsiminen ei onnistu perinteisin keinoin.
"Järjestäytynyt huumausainerikollisuus on aktivoitunut selvästi viime vuodesta
alkaen. Takavarikkoja on tehty useita, ja niissä saadut ainemäärät ovat olleet
aikaisempaa huomattavasti suurempia", poliisijohtaja Toivanen sanoo.
Toivanen myöntää soluttautumiseen liittyvät riskit.
"Yksittäisen poliisin kannalta kysymys on isosta työturvallisuusriskistä", hän
sanoo.
Lupa haettava tuomioistuimelta
Operaatiot ovat myös kalliita. Varsinaisen soluttautujan lisäksi niihin
osallistuu myös muuta henkilöstöä. Toivanen sanookin, että jokainen
peiteoperaatio edellyttää intressivertailua, jossa hyödyt ja mahdolliset haitat
punnitaan tarkkaan.
"Kynnys on varmasti korkea, ja varsinaisia operaatioita tulee tuskin olemaan
montakaan vuodessa", Toivanen sanoo.
Toivanen myöntää myös sen, että soluttautuminen hyvin järjestäytyneeseen ja
ammattimaisesti toimivaan ryhmään ei ole mikään yksinkertainen asia.
Luvan soluttautumiseen antaisi tuomioistuin. Edellytyksenä olisi, että
peitetoiminnan kohteena on rikos, josta säädetty enimmäisrangaistus on
vähintään kymmenen vuotta vankeutta.
Lisäksi edellytetään, että ryhmän toimintaan osallistumisella olisi todellista
merkitystä rikoksen estämiselle, paljastamiselle tai selvittämiselle.
Poliisi uskoo, että soluttautuminen mahdollistaisi tiedon hankkimisen
rikollisorganisaation rakenteesta ja erityisesti niistä henkilöistä, jotka
rahoittavat ja johtavat sen toimintaa.
"Meilläkin toimii rikollisryhmiä, jotka osaavat torjua poliisin perinteiset
valvonta- ja pakkokeinot. Näissä tapauksissa ei ole juuri muita mahdollisuuksia
kuin pyrkiä soluttautumaan niihin", Toivanen sanoo.
Rikosten tielle
Sisäministeriön ehdotus rikollisryhmään soluttautuneen peitepoliisin oikeudesta
osallistua myös peitetoiminnan kohteena olevaan rikokseen on aiheuttanut eniten
närää.
Muun muassa Lakimiesliitto on arvostellut sitä yleisen oikeuskäsityksen
vastaisena. Liitto pelkää rikoksenteko-oikeuden heikentävän poliisin yleistä
uskottavuutta.
Poliisijohtaja Jorma Toivanen torjuu arvostelun.
"Ehdotuksessa peitepoliisin rikoksenteko-oikeus on tarkasti rajattu. Hän ei
voisi osallistua henkeen tai terveyteen, henkilökohtaiseen vapauteen eikä
toisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta loukkaavaan rikokseen", Toivanen
sanoo.
Toimintaa luvataan valvoa takasti
Toivanen ei pelkää myöskään sitä, että tarkasti säädelty ja valvottu
rikoksenteko-oikeus murentaisi poliisin uskottavuutta.
"Ei poliisi näitä oikeuksia itselleen hae, vaan yhteiskunnan suojaksi ja
turvaksi", Toivanen sanoo.
Peitetoimintaa on Toivasen mukaan tarkoitus valvoa samalla tavalla kuin
telepakkokeinoja: poliisin oman valvonnan lisäksi myös sisäministeriö ja
eduskunnan oikeusasiamies osallistuvat siihen.
Kanada laillisti kokonaan kannabiksen
- Tietoja
- Julkaistu: 03.07.2016 03.07.2016
- Osumat: 5552 5552
Kanada on ensimmäisenä valtiona maailmassa kokonaan vapauttamassa kannabiksen käytön ja kannabikseen liittyvän liiketoiminnan. Muissa maissa vapauttaminen on tapahtunut vain osittain, esimerkiksi USA:ssa vain tietyissa osavaltiossa, tai kuten Uruguayssa, jossa kannabiksen jakelu tullaan järjestämään valtion monopolina. Kanadassa laillistaminen tapahtuisi vuonna 2017.
Alla Helsingin sanomien juttu aiheesta. Youtubessa on Kanadan terveysministerin puhe YK:n UNGASS-kokouksessa.
KANADA aikoo laillistaa kannabiksen ensi vuonna. Maan hallitus ilmoitti keskiviikkona, että se on valmis tuomaan ensi keväänä lakiesityksen, jolla kannabiksen viihdekäyttö laillistetaan, kertovat uutistoimistot AFP ja Reuters.
Nykyinen pääministeri Justin Trudeau lupasi jo vaalikampanjassaan viime vuonna, että liberaalipuolue laillistaa kannabiksen valtaan päästyään samaan tapaan kuin muutamat osavaltiot Yhdysvalloissa ovat jo tehneet. Nyt suunnitelmalle tuli myös aikataulu.
Kannabiksen käyttö lääkkeenä on jo laillista Kanadassa.
Trudeau on kertonut käyttäneensä kannabista itsekin muutaman kerran. Hän ei kertomansa mukaan juuri pitänyt siitä.
KANADAN terveysministeri Jane Philpott vakuutti, että hallitus aikoo varmistaa kannabiksen myynnin vain täysi-ikäisille. Philpottin mukaan hallitus aikoo myös estää sen, että rikolliset pääsisivät hyötymään kannabiksen vapaammasta myynnistä.
Kannabis on laillistettu Yhdysvalloissa Alaskan, Coloradon, Oregonin ja Washingtonin osavaltioissa sekä pääkaupunki Washingtonissa. Esimerkiksi pääkaupungissa ei ole kuitenkaan vielä sallittua käyttää kannabista julkisilla paikoilla.
Laillistukset ovat perustuneet kansanäänestyksiin. Vastaavia äänestyksiä on tulossa tänä vuonna muun muassa Massachusettsissa ja Kaliforniassa.
HS: Maailma ei päässyt eroon huumeista – nyt pöydällä on kannabiksen laillistaminen
- Tietoja
- Julkaistu: 18.11.2015 18.11.2015
- Osumat: 6760 6760
Maailma ei päässyt eroon huumeista – nyt pöydällä on kannabiksen laillistaminen
YK:n tavoite huumeettomasta maailmasta jäi unelmaksi. Nyt tutkijat sekä useat maat Euroopassa ja Etelä-Amerikassa vaativat kannabiksen sallimista.
Tutkijat ja kansalaisjärjestöt eri maissa vaativat maailmanlaajuisen huumepolitiikan radikaalia uudistamista.
Arvostelijoiden mukaan nykyinen idealistinen tavoite kitkeä kaikki huumeidenkäyttö maailmasta ei ole onnistunut, vaan johtaa väkivaltaisuuksiin ja ihmisoikeuksien polkemiseen.
Vaihtoehtona monet tutkijat esittävät rankaisulinjan lopettamista ja nykyistä sallivampaa linjaa niin sanottuihin mietoihin huumeisiin kuten kannabikseen. Voimavarat pitäisi keskittää väkivaltaisuuksien lopettamiseen eikä käyttäjien rankaisemiseen.
YK on ajanut idealistista huumepolitiikkaa 1950-luvulta lähtien. Tavoite huumeettomasta maailmasta vuonna 2008 jäi kuitenkin unelmaksi.
YK:n huumepolitiikka pohjaa vuosien 1961 ja 1971 huumausaineyleissopimuksiin, joihin jäsenmaat Suomi mukaan lukien ovat sitoutuneet. Nyt täyskiellon realistisuus ja järkevyys on kuitenkin alkanut arveluttaa entistä useammassa maassa.
"On alettu tajuta, että globaali huumeiden vastainen kampanja ei toimi. Etenkin Etelä-Amerikassa ja Euroopassa on ruvettu vaatimaan isoja uudistuksia entiseen rangaistuksia painottavaan toimintamalliin", arvostetun yhdysvaltalaisen Brookings Institution -ajatuspajan tutkija Vanda Felbab-Brown sanoi aiemmin kesäkuussa Lontoossa.
Felbab-Brown osallistui Brookingsin ja lontoolaisen International Institute for Strategic Studies -ajatuspajan kansainvälistä huumepolitiikkaa pohtivaan tilaisuuteen.
YK:n yleiskokouksen piti paneutua maailman huumetilanteeseen vuonna 2019. Kolumbian, Meksikon ja Guatemalan vaatimuksesta erityiskokous on nyt aikaistettu vuoden 2016 huhtikuulle.
Huumeisiin liittyvät väkivaltaisuudet ovat useissa Etelä-Amerikan maissa niin pahat, että maat haluavat vanhat huumausainesopimukset remonttiin.
"Lännessä huumeet nähdään usein vain terveysriskinä. Ei tajuta, että muualla ihmiset kuolevat huumekonflikteissa", Felbab-Brown sanoi.
Euroopasta löytyy kuitenkin tukea Etelä-Amerikan uudistusvaateille. Moni EU-maa haluaa kuitenkin noudattaa sallivampaa huumelinjaa kuin mitä YK-sopimusten tarkka tulkitseminen sallisi.
Kiina, Venäjä ja useat Kaakkois-Aasian maat sen sijaan haluavat jatkaa vanhojen YK-sopimusten tiukkaa linjaa.
Yhdysvallat puolestaan on välikädessä. Se on johtanut 1980-luvulta lähtien maailman huumeidenvastaista sotaa. Toisaalta taas entistä useampi Yhdysvaltain osavaltio on laillistamassa kannabiksen – ja valitsemassa näin YK-sopimuksia rikkovan tien.
"Ensi vuonna viisi kuusi Yhdysvaltain osavaltiota järjestää kansanäänestyksen kannabiksesta. On selvää, että jos ne menevät läpi, pitää kannabis poistaa myös YK:n (vuoden 1961) huumesopimuksesta. Itse asiassa sitä ei olisi koskaan sinne pitänyt ottaakaan", huumeisiin erikoistunut tutkija Martin Jelsma Transnational Institute -ajatuspajasta arvioi. Hollantilainen Transnational Institute on erikoistunut vallitsevia ajatustapoja kyseenalaistavaan tutkimukseen.
Jelsman mukaan vanha huumejargon estää todellisuuden näkemisen:
"Huumeet ovat täällä jäädäkseen. Sitä ei saa vain sanoa, koska se on tabu."
YK:n linjaa puoltavien mielestä taas huumeiden käyttö olisi nyt yhtä yleistä kuin alkoholin ja tupakan, jos huumeisiin ei suhtauduttaisi ankarasti.
Yli 130 kansalaisjärjestöä edustava International Drug Policy Consortium IDPC uskoo, että maailman huumepolitiikasta tarvitaan pikainen ja perusteellinen keskustelu.
Nyt YK:n virallisena tavoitteena on kaikkien huumeiden kitkeminen aina kokalehdistä heroiiniin. Tehtävä on ylivoimainen ja imee suuret määrät rahaa ja voimavaroja.
IDPC:n mukaan huumeiden vastaisessa taistelussa unohtuvat paljon tärkeämmät tavoitteet: turvallisuus, kansanterveys, ihmisoikeudet sekä sosiaalinen- ja taloudellinen kehitys.
Samaan aikaan, kun väkivaltaiset huumemarkkinat kukoistavat, sadat miljoonat huumeidenkäyttäjät on leimattu rikollisiksi ja ajettu yhteiskunnan marginaaliin.
"Tarvitsemme jäsenmailta uusia ideoita siitä, miten toimia", IDPC:n johtaja Ann Fordham sanoi Lontoossa.
