Iiläiset äimistelivät huumepidätystä

Lähde: Kaleva 25.11.2004

Ikävä tapaus. Hiljattain Iihin muuttaneet Arto ja Satu Haikara ovat tyytyväisiä, etteivät Arttu-poika ja istuimessa uinuva Suvi tiedä huumeuutisista.

Ei ole vaikea arvata, mikä oli torstain puheenaihe Iissä. Huumeista on kuultu huhuja, mutta uutinen Iistä kotoisin olevan miehen huumepidätyksestä ja suuresta amfetamiinilöydöstä tuli sittenkin yllätyksenä ja herätti ihmetystä.

Hiljaisella kylällä huumeet tuntuivat kuitenkin torstai-iltana melko kaukaiselta ongelmalta.

"Ihmettelin, että tämmöisestäkin pikkupaikasta löydettiin huumeita", aprikoi moottoripyörällään kaupalle hurauttanut 16-vuotias Arto Pakanen. Hänelle itselleen ei huumeita ole koskaan tarjottu. "Ainahan sitä juttuja kuulee, mutta en ole niihin uskonut", Pakanen.

Pirjo Juntunenkin tiesi huumepidätyksestä. Tieto tarjonnasta huolestuttaa perheenäitiä. "Töissä puhuivat, että torilla saa huumeita, jos on tarve. En tiedä, ne ovat huhupuheita."

Oulusta syyskuussa Iihin muuttanut Haikaroiden perhe törmäsi tuoreeltaan ikäviin uutisiin uudella asuinpaikalla. Heidän mielestään paikkakunnan maine ei vielä mennyt lopullisesti."Ainahan se vähän aikaa ihmisten mielessä pyörii. Kohta etelässä löydetään isompi pompsi ja asia unohtuu", Arto Haikara arveli.

"Nämä ne ovat onnellisia. Eivät tiedä asiasta mitään", Haikara sanoo ja osoittaa 2,5-vuotiasta Arttua ja kantoistuimessa nukkuvaa puolivuotiasta Suvia.

Oikeusasiamies oudoksuu teleurkintaa

Lähde: YLE 27.11.2004

Eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio ihmettelee Väli-Suomen sanomalehtien haastattelussa poliisin tapaa hankkia teletunnistetietoja. Tietoja on hankittu laittomasti suoraan operaattoreilta, vaikka tuomioistuin ei viime vuonna torjunut yhtään pyyntöä teletietojen saamiseen.

Paunion mukaan tuomioistuimet eivät myöskään ole viivytelleet lupien myöntämisessä.

Oikeusasiamies on odottanut ongelmia, sillä telekuuntelua koskeva lainsäädäntö on teknistä ja vaikeaa.

Paunio vaatii poliisia toimimaan lainmukaisesti.

- Pidän äärettömän tärkeänä sitä, että poliisi jos kuka toimii tiukasti lainmukaisesti. Telekuuntelussa puututaan keskeisiin perusoikeuksiin,
Paunio sanoo.

Vastuu laillisuusvalvonnasta kuuluu poliisiorganisaatiolle, mutta varaa on hänen mukaansa myös ulkopuolisille valvojille.

Keskusrikospoliisin ja suojelupoliisin laittomat teleurkinnat paljastuivat Sonera-tutkimusten yhteydessä. Viimeisimmäksi epäiltyjen listalle joutui Helsingin poliisilaitos.

Eniten teleurkintaa käytetään huumausainerikosten selvittämiseksi. Kanteluita oikeusasiamiehelle ei juuri tule, koska vain harvat kuuntelun kohteeksi joutuneet tietävät kuuntelusta ja siitä, miten se on käytännössä toteutettu.

Helsingin poliisi epäiltynä yllytyksestä teleurkintaan

Lähde: Helsingin Sanomat 25.11.2004

Epäilyt poliisin laittomasta tiedonhankinnasta ovat laajentuneet Helsingin poliisilaitokseen, joka on Suomen suurin poliisiyksikkö.
     
Helsingin Sanomien tietojen mukaan kahtatoista tutkijaa tai päällikköä on kuulusteltu epäiltyinä virkarikoksesta ja yllytyksestä teleurkintaan. Tapahtumat ajoittuvat vuodenvaihteeseen 2000–2001.

Kuulusteltujen joukossa on muun muassa silloinen Helsingin rikospoliisin päällikkö Erkki Hämäläinen, joka on muiden tapaan kiistänyt tietävänsä asiasta mitään.
     
Uusimmassa tapauksessa keskusrikospoliisi sai selville, että erään helsinkiläismiehen puhelimesta oli otettu teletunnistetietoja Sonerassa ilman oikeuden päätöstä. Pian sen jälkeen poliisi oli pidättänyt miehen murhasta epäiltynä.

Krp:ssä pidettiin ilmeisenä, että teletunnistetiedot hankittiin juuri murhatutkimusten vuoksi. Tuomituksi tuli sittemmin toinen mies.
     
Helsingin poliisi on jo kolmas iso poliisiorganisaatio, jota epäillään osallisuudesta luvattomaan teleurkintaan. Suojelupoliisin johtoa ja ylitarkastajaa sekä yhtä keskusrikospoliisin tutkijaa on jo päätetty syyttää teleurkinnasta tai sen peittelystä.

Teleurkintaepäilyt Helsingin poliisiin

Lähde: YLE 25.11.2004

Epäilyt poliisin laittomasta tiedonhankinnasta ovat laajentuneet Suomen suurimpaan poliisiyksikköön, Helsingin poliisilaitokseen, Helsingin Sanomat kertoo.

Lehden mukaan 12 tutkijaa tai päällikköä on kuulusteltu epäiltyinä virkarikoksesta tai yllytyksestä teleurkintaan vuodenvaihteessa 2000 - 2001.

Kuulusteltujen joukossa on mm. silloinen Helsingin rikospoliisin päällikkö Erkki Hämäläinen. Hän on muiden kuulusteltujen tapaan kiistänyt tietävänsä asiasta mitään.

Helsinkiläismiehen puhelimesta otettiin lehden mukaan vuodenvaihteessa 2000 - 2001 teletunnistetietoja Sonerassa ilman oikeuden päätöstä. Pian sen jälkeen mies pidätettiin murhasta epäiltynä.

Helsingin poliisi on jo kolmas iso poliisiorganisaatio, jota epäillään osallisuudesta luvattomaan teleurkintaan.

Suojelupoliisin päällikköä Seppo Nevalaa, osastopäällikköä Petri Knapea ja pohjoisen yksikön aluepäällikköä syytetään virkavelvollisuuden rikkomisesta Soneran teleurkintajutussa. Lisäksi aluepäällikkö ja Soneran entinen turvallisuuspäällikkö joutuvat syytteeseen törkeästä viestintäsalaisuuden loukkauksesta.

Raportti: Suomalaistutkijat osa tupakkateollisuuden kampanjaa

Lähde: Helsingin Sanomat 26.11.2004

Suomalaiset lääketieteen tutkijat olivat osa tupakkateollisuuden maailmanlaajuista kampanjaa, jonka tarkoitus oli tuottaa harhauttavaa tietoa tupakan terveysvaikutuksista, väittää tutkija Heikki Hiilamon perjantaina ilmestynyt raportti Valheen mesenaatit.

"Suomalaisia tutkijoita osallistui sellaisen lääketieteellisen tutkimuksen tuottamiseen, jonka ainoana tarkoituksena oli kumota tupakan ja erilaisten sairauksien väliset syy-yhteydet", Hiilamo arvioi.
     
Hänen raporttinsa perustuu tupakkateollisuuden omiin dokumentteihin, jotka tulivat julkisiksi Yhdysvalloissa käydyissä oikeudenkäynneissä 1990-luvulta lähtien. Dokumenttien määrä on valtava, noin 40 miljoonaa sivua.

Hiilamon mukaan rahoitus suomalaisille tutkijoille on tullut ulkomailta, eivätkä kaikki tutkijat ole edes olleet tietoisia tutkimusrahoituksensa todellisesta lähteestä.

Raportti: Suomalaistutkijat osa tupakkateollisuuden kampanjaa

Lähde: Turun Sanomat 27.11.2004

Suomalaiset lääketieteen tutkijat olivat osa tupakkateollisuuden maailmanlaajuista kampanjaa, jonka tarkoitus oli tuottaa harhauttavaa tietoa tupakan terveysvaikutuksista, väittää tutkija Heikki Hiilamon perjantaina ilmestynyt raportti Valheen mesenaatit.

- Suomalaisia tutkijoita osallistui sellaisen lääketieteellisen tutkimuksen tuottamiseen, jonka ainoana tarkoituksena oli kumota tupakan ja erilaisten sairauksien väliset syy-yhteydet, Hiilamo arvioi.

- Tupakkateollisuus loi oman lääketieteensä.

Hänen raporttinsa perustuu tupakkateollisuuden omiin dokumentteihin, jotka tulivat julkisiksi Yhdysvalloissa käydyissä oikeudenkäynneissä 1990-luvulta lähtien. Dokumenttien määrä on valtava, noin 40 miljoonaa sivua, ja ne ovat kaikki saatavissa internetissä.

Hiilamon mukaan suomalaistutkijoita on rahoittanut kansainvälinen tupakkateollisuus suoraan ilman kotimaisten tupakkayhtiöiden osuutta. Yli miljoonan euron tutkimusrahoista näyttää menneen eniten Helsingin ja Kuopion yliopistossa työskennelleille.

Hiilamo esitteli dokumentteja mm. erään kuopiolaistutkijan vielä 2000-luvun puolella saamasta rahoituksesta. Mukana ovat myös jo 1990 julkisuuteen nousseet tapaukset, joiden yhteydessä on jaettu tuomioitakin oikeusistuimissa.

Kaikki eivät olleet tietoisia

Kaikki tutkijat eivät edes ole olleet tietoisia tutkimusrahoituksensa todellisesta lähteestä, Hiilamo kertoi. Kuvio on ollut sellainen, että suomalaiset tutkijat ovat saaneet rahoitusta amerikkalaiselta yliopistolta aavistamatta tupakkateollisuuden olevan yliopiston saaman rahoituksen takana.

Eräs oululaisprofessori puolestaan väitti ainoastaan keskustelleensa jostakin hankkeesta, mutta tupakkateollisuus dokumentoi hänetkin apurikseen. Hiilamo vertasikin dokumentteja tiedustelupalvelujen epämääräisiin arkistoihin, joihin on raportoitu mitä yksityiskohtaisimpia tapahtumia.

Tupakkateollisuuden järjestelmällinen yritys peittää tutkimustiedon avulla tupakan vaarallisuus pantiin alulle jo vuonna 1953. Suomi nousi esiin, kun vuonna 1988 alkoi ensimmäisenä Euroopassa tupakkaoikeudenkäynti, johon kansainvälinen tupakkateollisuus kustansi todistajia. Oikeudenkäynnit päättyivät vasta 2001 tupakkateollisuuden voittoon korkeimmassa oikeudessa.

Hiilamo käy kirjassaan läpi tupakkateollisuuden todistajat pyrkien osoittamaan heidän kytköksensä dokumenttien avulla.

Hiilamo sanoi tiedotustilaisuudessa haluavansa nostaa esiin tupakkateollisuuden roolin. Nyt vastakkain ovat terveysväki ja tupakoitsijat, mutta tupakkateollisuus on jäänyt näkymättömiin.

Toinen keskeinen asia on tutkimusrahoitus. Jos tupakkateollisuus on voinut järjestelmällisesti vaikuttaa tupakkaan liittyviin tutkimuksiin, kuinka voidaan luottaa esimerkiksi elintarvike- tai matkapuhelinteollisuutta koskeviin vastaaviin tutkimuksiin, Hiilamo kysyi.

Viinan terveyshaitat yhä hankalampia

Lähde: Helsingin Sanomat 28.11. 2004

Alkoholin terveyshaitat lisääntyvät nopeasti. Viinaan kuoli viime vuonna 1 560 ihmistä, 95 enemmän kuin edellisenä vuonna. Alkoholin aiheuttamia sairauksia hoidetaan sairaaloissa yhä enemmän.
     
Peijaksen sairaalassa heinäkuisena päivänä tehty selvitys osoittaa, että joka viides sisätautiosaston potilas oli hoidossa alkoholin aiheuttaman vaikean sairauden takia. Sama osuus näkyy myös Vantaan terveyskeskuspäivystyksessä.

Tampereen yliopistosairaalan ensiavun asiakkaista on tuoreen kartoituksen mukaan alkoholin suurkuluttajia useampi kuin joka neljäs ja tapaturmapotilaista peräti 42 prosenttia.
     
Viidennes sisätautipotilaista tuottaa koko maan tasolle laskettuna hurjia lukuja: 260 000 hoitopäivää, 50 000 hoitojaksoa ja 30 000 potilasta vain viime vuonna.

Sisätautien hoitojaksot ovat kalliita, ja 1990-luvun lopun keskimääräisen hoitojakson hinnan perusteella vain viinan aiheuttamien tautien hoito veisi lähes 90 miljoonaa euroa vuodessa.

"Alkoholin haitat lisääntyvät ja vaikeutuvat", sanoo selvityksen tehnyt Peijaksen sisätautiylilääkäri Sinikka Pohjola-Sintonen.

Huumeet eivät kuulu opiskelijan juhlaan

Lähde: Ylioppilaslehti 17/2004

Opiskelijat käyttävät valtaväestöä vähemmän huumeita, mutta omaksuvat uudet huumemuodit ensimmäisinä.

Opiskelijat käyttävät vähän mietoja huumausaineita. Noin kahdeksan prosenttia opiskelijoista on käyttänyt kannabistuotteita joko viimeisen vuoden aikana tai yhteensä enemmän kuin viisi kertaa. Tiedot perustuvat tammikuussa julkaistavaan Opiskelijoiden terveystutkimus 2004:än. Koko väestön 20–29-vuotiaista kannabista oli vuonna 2002 kokeillut tai käyttänyt noin kolmannes.

Myös vahvojen huumeiden käyttö on opiskelijapiireissä vähäistä. Alkoholin ja lääkkeiden yhdistelmiä tai lääkkeitä huumausaineina käyttäviä on noin prosentti opiskelijoista, samoin ekstaasia tai heroiinia käyttäviä. Esimerkiksi ekstaasin käyttäjiä on koko maan 20–29-vuotiaiden joukossa miehissä 8 prosenttia ja naisissa 3 prosenttia.

Huumeita käyttävien opiskelijoiden määrä ei ole viime vuosina kasvanut. Noin viidennes vastaajista on kokeillut tai käyttänyt huumeita.

Yhteisöterveyden ylilääkäri Kristiina Kunttu Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiöstä (YTHS) uskoo, että opiskelijoiden huumeiden käyttö on kokonaisuudessaan muuta väestöä vähäisempää.

"Eihän sitä pitemmän päälle muuten jaksaisi opiskella", hän toteaa. Kunttu viittaa nimenomaan jatkuvaan käyttöön. Niin sanottua viihdekäyttöä tutkimuksessa ei arvioitu tai eroteltu.

Huumausaineiden viihdekäytön kulttuurisesta ilmenemisestä väitellyt Mikko Salasuo arvioi, että opiskelijoiden rooli uusien huumekulttuurien omaksumisessa on vähäisestä käytöstä huolimatta merkittävä.

Muun muassa klubikulttuuriin liitettävä ekstaasin viihdekäyttö yleistyi 1990-luvulla ensin juuri yliopistopiireissä. Samoin kävi 1960-luvulla kannabiksen käytön suhteen.

Salasuon mukaan uudet ilmiöt omaksutaan yliopistopiireissä muuta yhteiskuntaa nopeammin. Tämä liittyy myös erilaisiin kulttuurisiin ja sukupolvien välisiin kapinaliikkeisiin, joihin huumeiden käyttökin voidaan yhdistää.

"Varsinaisia huumetilastoja opiskelevien käyttäjien määrästä minulla ei ole. On kuitenkin selvää, että käyttö on yleisempää yliopistokaupungeissa. Ja onhan opiskelijoilla aikaa bailata", tutkija toteaa.

Huumevalistus aikansa elänyttä

Huumeiden viihdekäytöstä väitellyt tutkija korostaa, että riskeistä pitää puhua monin eri tavoin.

Stakesin tutkijan Mikko Salasuon mukaan suomalainen huumevalistus ei ole ajantasaista. Huumausaineiden käyttö nähdään liian usein ainoastaan riippuvuuteen johtavana ongelmakäyttönä, joka aiheutuu joko vaikeista olosuhteista tai henkilön kokemista ongelmista.

”On täysin absurdia, että esimerkiksi kouluissa annetaan samanlaista valistusta kaikille oppilaille. Joku koululaisista saattaa olla suuressa syrjäytymisvaarassa, joku on saattanut kokeilla kannabista kerran ja joku ei ole ikinä ajatellutkaan huumeita. Valistuksen tulisi olla kohderyhmäpainotteista”, tutkija sanoo.

Viikko sitten hyväksytyssä väitöskirjassaan Huumeet ajankuvana hän tarkastelee huumeiden viihdekäytön kulttuurista ilmenemistä Suomessa.

Huumeiden käyttäjät voi Salasuon mukaan jakaa kolmeen eri ryhmään: kokeilijoihin, viihdekäyttäjiin ja ongelmakäyttäjiin. Kokeilijat ovat kokeilleet muutamia kertoja, viihdekäyttäjät käyttävät silloin tällöin: juhliessaan tai laajentaakseen tajuntaansa. Ongelmakäyttäjät puolestaan ovat addiktoituneita, ja heillä on huumeiden lisäksi myös muita sosiaalisia ongelmia.

Valistuksen tulisi tutkijan mukaan seurata tätä luokittelua. Hän painottaa, että kaikkiin kolmeen huumeiden käyttömuotoon liittyy riskejä, mutta ne ovat erilaisia.

”Viihdekäyttäjille ei ole järkevää puhua samalla tavoin kuin ongelmakäyttäjille, sillä he eivät tunnista itseään tällaisista kuvista”, Salasuo sanoo. Yhteiskunnan tulisi hänen mielestään keskittyä ylläpitämään jatkuvaa ajantasaista keskustelua huumausaineiden monimuotoisesta käytöstä, niin että huumetabut murtuisivat.

Väitöskirjassaan Salasuo muistuttaa, että ekstaasia silloin tällöin juhlimisen yhteydessä käyttävät nuoret noudattavat muilta osin keskimäärin terveellisempiä elämäntapoja kuin muu väestö. Heidän on tästä syystä vaikea samastua kauhukuviin syrjäytyneistä ongelmakäyttäjistä, eikä tieto mene perille. Mielikuva riskeistä omaksutaankin muualta kuin virallisia teitä, esimerkiksi internetin kautta.

Huumeiden käyttöä tulisi Salasuon mukaan lähestyä entistä enemmän kulttuurisista lähtökohdista.

Tutkija korostaa, että huumeilmiöt syntyvät osana tiettyjen sukupolvien jakamia kokemuksia. Yhteinen kokemusmaailma synnyttää yhteneviä mieltymyksiä ja käyttäytymistä. Näin se vaikuttaa myös huumeiden kokeiluun ja käytön yleisyyteen sekä siihen, minkälaisia merkityksiä näihin kokemuksiin liitetään.

Väitöskirjassaan Salasuo on keskittynyt tarkastelemaan kahta huumeaaltoa: kannabiksen käytön yleistymistä 1960– 1970-luvuilla sekä ekstaasin viihdekäytön lisääntymistä 1990-luvulla. Tutkijan mukaan molemmat ilmiöt symbolisoivat aikanaan uuden sukupolven arvomaailmaa sekä protestia vanhempaa sukupolvea vastaan.1990-luvun lopun ekstaasin käyttäjät kokivat huumeen ja siihen liittyvän tanssikulttuurin murroksena konservatiivisesta alkoholikulttuurista uudenlaiseen päihteiden käyttöön.