UNODC:n Costan perintö kansainväliselle huumesodalle: kansalaisaktivismi ja ihmisoikeudet

Tietoja

Julkaistu: 11.04.2010 11.04.2010

Osumat: 4911 4911

Lähde: Costan avajaispuhe CND:n 53. istunnossa
http://www.unodc.org/unodc/en/frontpage/2010/March/commission-on-narcotic-drugs-opens-in-vienna.html
Transform 10.3.2010
http://transform-drugs.blogspot.com/2010/03/cnd-report-human-rights-and-unodc.html

UNODC:n johtajassa Antonio Costassa on viime vuosina henkilöitynyt
kansainvälinen huumesota. Hän on ylimielisesti käyttäytyvä
uradiplomaatti, joka on saanut tehdä huumehaukkojen likaisimman työn
eli selittää julkisuuteen huumesodan palvelevan muitakin kuin vain
kontrolliviranomaisia. Hänen saarnoissaan kieltolakiviranomaiset ovat
epäitsekkäinä taistelleet ylivoimaista huumevihollista vastaan, mitä
ilman maailmamme olisi jo sata vuotta sitten hukkunut huumeisiin ja
paheisiin. Costan maailmassa paha on kiteytynyt kannabiksen
vihermateriaaliin, kokaiinikiteisiin ja heroiinijauhoon.

Costan kausi maailman huumesodan johdossa loppuu toukokuussa ja hänen
puheensa CND:n 53. kokouksessa paaluttaa hänen perintöään.

1. ”Huumevalvonnan höllentämistä vaativat rikkaiden maiden ihmiset
ovat unohtaneet tämän asian (köyhien maiden huumevalvonnan köyhyyden).
Miksi niin monen tragedian raunioittamat kolmannen maailman maat pitää
vielä tuomita huumeriippuvuuden aiheuttamaan uuskolonialismiin?”

Costan edellinen työpaikka on yksi niistä instituutioista, jotka
levittävät länsimaista demokratiaa ja talousoppeja entisen
Neuvostoliiton alueelle eli European Bank of Reconstruction and
Development (http://www.unodc.org/unodc/en/about-unodc/costas-corner/london.html).
Costa hallitsee poliittisen propagandan: puheessaan hän kääntää
tosiasiat nurin ja syyttää huumevalvonnan kritisoijia huumevalvonnan
aiheuttamista ongelmista.

Lue lisää: UNODC:n Costan perintö kansainväliselle huumesodalle: kansalaisaktivismi ja ihmisoikeudet

YK:n huumekomission kokousta voi seurata kansalaisblogista

Tietoja

Julkaistu: 11.04.2010 11.04.2010

Osumat: 5005 5005

Lähde: CNDBlogi
http://www.cndblog.org/
CND:n päätösehdotus
http://www.incb.org/pdf/e/narcotics/questionnaires/CND_Resolution-English_52_5.pdf
http://www.unodc.org/unodc/en/frontpage/2010/March/ngos-to-make-a-strong-presence-at-the-fifty-third-session-of-the-commission-on-narcotic-drugs.html
CND:n 53. session asiakirjat
http://www.unodc.org/unodc/en/commissions/CND/session/53.html
Beyond 2008 -kansalaisfoorumi
http://www.unodc.org/unodc/en/ngos/beyond2008.html

CND, Commission on narcotic drugs, on YK:n huumevalvontabyrokratiassa
korkein huumepolitiikkaa tekevä elin. Tärkeästä asemasta huolimatta
sekin pyrkii toimimaan salassa: sen kokouksia ja kokouspöytäkirjoja ei
näytetä julkisuudessa ja lopulliset päätösasiakirjat ovat rajoitetun
jakelun alaisia. CND:ssä ei myöskään äänestetä päätöksistä, joten on
mahdotonta saada tietää edes oman valtionsa edustajan kantaa.

CND:n tämän vuoden istunto, 53. sessio 8. - 12.3, tulee olemaan
käänteen tekevä yhdessä suhteessa: koskaan aiemmin eivät
kansalaisjärjestöt, eivätkä varsinkaan ns. kehitysmaiden
kansalaisjärjestöt, ole päässeet yhtä hyvin mukaan sen kokoukseen.
Vuonna 2007 yhteistyössä kansalaisjärjestöjen muodostaman Wienin
komitean kanssa CND perusti projektin Beyond 2008, jossa arvioitiin
kansalaisjärjestöjen osallistumisen tuomia etuja. Viime vuoden istunto
oli tässä suhteessa läpimurto, mikä voi ennakoida uutta
huumepolitiikan muotoiluun.

Tämän vuoden CND:n kokoukseen kansalaisjärjestöt ovat tuoneet
CNDBlogin, jossa on tarkoitus valottaa tämän tärkeän foorumin
työskentelyä.

Vielä kerran: YK yrittää hampunsiemenkieltoa
Lähde: INCB:n raportti 2009
http://www.incb.org/incb/en/annual-report-2009.html

YK:n huumepolitiikan epäonnistumisesta ja suuren remontin tarpeesta
aletaan olla yksimielisiä yhä korkeammilla tasoilla. Tästä huolimatta
kansainvälisen huumesodan haukat yrittävät asettaa hampunsiemenet
erityiseen valvontaan ja kieltolain piiriin. Vuosi sitten
kansainvälisenä huumehaukkana tunnettu Japani yritti ajaa hampun
siementen kansainvälistä kieltoa CND:n kokouksessa mutta aloite
epäonnistui asian monimutkaisuuden vuoksi. Ajatus on näköjään jäänyt
kummittelemaan näiden haukkojen kabinetteihin.

INCB:n uusimmassa vuosiraportissa hampun eli kannabiksen siemeniä
käsitellään peräti kolmen jakeen verran (72-74). Taustaksi
kerrottakoon, että maailman oopiumtuotannosta vain 50% on laitonta ja
loput menevät huumesopimusten mukaisesti lääketuotantoon. Unikon
siementen kasvatus ja kauppa ovat vapaan kaupan piirissä niin, että
niitä saa sirotella myös leivonnaisten päälle ja käyttää
ruuanlaitossa. Hampun siemeniä ei säädellä myöskään kansainvälisillä
huumesopimuksilla vaikka melkein koko hamppukasvi onkin saatu
sisällytettyä niiden piiriin vuoden 1961 sopimuksessa. Sopimuksen
artiklan 1 kohdan 1 b mukaan kannabis tarkoittaa hampun kukkalatvoja.
Siemenet ja muut osat paitsi latvalehdet on rajattu sopimuksen
ulkopuolelle. Artikla 28 kohta 2 puolestaan sanoo selvästi, että
hampun viljely mm. teollisiin tarkoituksiin kuiduksi ja siemeniksi ei
kuulu sopimuksen piiriin.
(http://www.unodc.org/pdf/convention_1961_en.pdf)

YK:n huumevalvontakoneiston tähtäimessä on ”laittoman” kannabiksen
viljelyn kuriin saattaminen. INCB vetoaa tässä vuoden 1988
huumesopimuksen 3 artiklaan, sen 1 paragraafiin (C) (III), mikä INCB:n
mielestä velvoittaa osanottajavaltiot kriminalisoimaan kannabiksen
laittoman kasvatuksen eli kasvatuksen muihin kuin ruoka-, kuitu-,
lääke- tai tutkimustarkoituksiin
(http://www.unodc.org/unodc/en/treaties/illicit-trafficking.html). Nyt
INCB venyttäisi tämän koskemaan myös kannabiksen siementen laitonta
nettikauppaa.

YK:n huumevalvontakoneistossa ei ilmeisesti tiedetä, että nykyiset
lääkekannabislajikkeet ovat peräisin näistä laittomista lähteistä,
koska kieltolain soveltaminen on hävittänyt perinteisiä siemenkantoja.
Vuoden 1988 huumesopimus oli suunnattu järjestäytynyttä kansainvälistä
huumerikollisuutta vastaan ja kannabiksen käytön erilaiset
dekriminalisoinnit ja penalisoinnit ovat tämän sopimuksen mukaisia
ratkaisuja. YK:n ajatusmaailmaan ei mahdu se, että kansainvälisen
huumevalvonnan epäonnistuttua perustehtävässään eli tämän
kansainvälisen järjestäytyneen huumerikollisuuden torjunnassa,
kannabiksen kotiviljely on tehokkain tapa rajoittaa rikollisuuden
leviämistä. Hampun siementen rikosvalvonta ajaisi siemenkaupankin maan
alle järjestäytyneen rikollisuuden käsiin.

Asiantuntijoiden mielestä INCB ylittää jälleen omat valtuutensa ja
tässä asiassa kullakin maalla on valtuus päättää kuten haluaa
perustuslakinsa puitteissa. Tätä asiaa pitää seurata ja tulisi olla
yhteydessä oman maan vastuulliseen virkamieheen. Mutta koska YK:n
huumepolitiikan tekeminen tapahtuu hämärissä puitteissa niin mistä
hänet tunnistaa? Kansalaisilla ei ole mitään keinoa valvoa, miten oman
maan edustaja käyttäytyy näissä kokouksissa. Nykyaikainen länsimainen
demokratia ei ole edustavimmillaan YK:n huumebyrokratian sokkeloissa.

YK: Yhä lähemmäksi totuutta

Tietoja

Julkaistu: 11.04.2010 11.04.2010

Osumat: 5592 5592

Maaliskuun 8. - 12. YK:n huumekomissio (CND) pitää vuosikokouksensa Wienissä arvioidakseen nykyisen huumestrategian tuloksia. Tämän strategian julkisena tavoitteena on laittomien huumeiden tuotannon, kaupan ja kysynnän vähentäminen. Totuus on se, että tällä strategialla ei ole myönteisiä tuloksia.

Helmikuun 23. päivä EU:n huumepolitiikan julkisessa kuulemistilaisuudessa, jota ENCOD oli myös järjestämässä, EU:n komission huumekoordinaatioyksikön johtaja Carel Edwards sanoi: "Sorto ei auta. Me tiedämme nyt tarpeeksi, jotta voimme vetää tämän johtopäätöksen."

Maaliskuusta 2009 saakka EU:n komissiolla on ollut käytössään raportti huumepolitiikan vaikutuksista laittomien huumeiden maailmanmarkkinoihin 1998 - 2007 (ns. Reuter-Trautmannin raportti eli Report on Global Illicit Drugs Markets 1998 – 2007 (pdf)). Tässä raportissa tehdään seuraava johtopäätös: tämän hetkiset huumepolitiikan muodot, jotka perustuvat kieltolakiin, eivät vähennä huumeiden tarjontaa eikä kysyntää, ja ne aiheuttavat yksilöille ja koko yhteiskunnalle haittoja.

ENCOD:n delegaatio on läsnä Wienin kokouksessa muistuttamassa hallitusten edustajia siitä, että heidän tulisi suojella kansalaisia vaaroilta eikä altistaa heitä niille. Maaliskuun 4. päivänä ENCOD:n jäsenet järjestävät mielenosoituksia Malesian suurlähetystöillä Pariisissa ja Lontoossa. Samana päivänä Malesian sanomalehdissä julkaistaan avoin kirje Malesian hallitukselle, jossa vaaditaan huumerikollisten kuolemanrangaistuksen välitöntä poistamista.

Olemme väittäneet jo vuosia, että kieltolaki on yhteiskunnan todellinen vihollinen ja tämä totuus on tulossa yhä ilmeisemmäksi. Huumeiden kieltolaki aiheuttaa valtavat laittomat taloudelliset voitot, sekoittaa toimivan talousjärjestelmän, korruptoi virkamiehiä ja rahoittaa aseistautuneita joukkioita. Se aiheuttaa ja lisää yhteiskunnasta vieraantumista ja yksilöiden kokemaa rasitusta.

Kieltolain ylläpitämiseen tarvittava julkinen kulutus pelkästään EU:ssa on arvioitu olevan (varovaisesti) 40 miljardia euroa eli 80 euroa asukasta kohti vuodessa. Talouskriisin aikana emme voi enää sallia tällaisen summan heittämistä hukkaan sellaiseen politiikkaan, joka ei selvästikään hyödytä ketään mutta aiheuttaa ongelmia ja vahinkoa miljoonille ihmisille.

Reuter-Trautmannin raportti paljastaa tämän totuuden. Tieteellisen todistusaineiston hyväksyvät eivät voi enää kiistää sitä, että kieltolaki perustuu väärään teoriaan. Huumeiksi luokiteltujen aineiden laillinen tuotanto ja jakelu on ainut järkevä ja tehokas tapa vähentää huumeisiin liittyviä ongelmia, vähentää järjestäytynyttä rikollisuutta ja kerätä veroja terveydenhoitoa, koulutusta ja yhteiskunnallisia ohjelmia varten.

Kysymys ei enää kuulu jos vaan milloin. Jouduttaaksemme kieltolain loppua meidän tulee päättäväisesti toteuttaa kaksi tavoitetta: viedä kieltolakihallinnolta sen uskottavuus varmistaen, ettei se koskaan voimistu, ja rohkaista ihmisiä, jotka haluavat uudenlaista politiikkaa, nostamaan äänensä ja vaatimaan muutosta.

Milloin selvä järki alkaa hallita huumepolitiikan maailmaa, ja yleensä maailmaa?

Toimittanut Risto Mikkonen.

Lähteet:

• ENCOD: Bulletin on drug policies in Europe
• Report on Global Illicit Drugs Markets 1998 – 2007 (pdf)

EU:n huumepolitiikan julkisen kuulemistilaisuuden johtopäätökset

Tietoja

Julkaistu: 11.04.2010 11.04.2010

Osumat: 5641 5641

Helmikuun 23. päivä järjestettiin EU parlamentissa julkinen kuulemistilaisuus EU:n huumepolitiikasta. Kreikan edustajan Michail Tremopoulosin ja ENCOD:n (European Coalition for Just and Effective Drug Policies) kutsumana noin 40 Euroopan kansalaisliikkeiden edustajaa 15 eri maasta saapui muotoilemaan suosituksia EU:n parlamentin edustajille, EU:n komissiolle ja Euroopan neuvostolle niistä tulevaisuuden lähestymistavoista, joita EU:n tulisi omaksua kriminalisoitujen huumeiden käsittelemisessä.

Tilaisuus järjestettiin kaksi viikkoa ennen YK:n huumekomission (CND) kokousta Wienissä, ja työjärjestyksen tärkein kohta oli "Report on Global Illicit Drugs Markets 1998 – 2007" (pdf), jonka EU:n komissio rahoitti vuonna 2008. Tämän tutkimuksen teki ryhmä tunnettuja huumetutkijoita, jota johti professori Peter Reuter Rand Corporation ajatushautomosta USA:sta sekä Franz Trautmann Trimbos instituutista Hollannista. Raportti ilmestyi kansalaisjärjestöjen vaadittua monen vuoden ajan puolueetonta arviointia maailmanlaajuisen huumekieltolain vaikutuksista.

Raportin esitteli EU:n komission huumekoordinaatioyksikkö. Sen johtopäätökset osoittavat vääräksi huumekieltolain perustana olevan teorian - että huumekieltolaki vähentää valvonnassa olevien huumeiden tuotantoa, jakelua ja kulutusta. Raportin mukaan valvontayrityksillä on vain vähän vaikutusta maailmanlaajuisiin huumemarkkinoihin, joiden arvoksi vuodessa arvioidaan 300 miljardia dollaria.

Tuotannon valvonnalla on paikallista vaikutusta mutta sillä ei vaikuteta huumeiden saatavuuteen maailman mittakaavassa; salakuljetuksen valvonta ei ole sen tuloksellisempaa. Hoito vähentää sekä riippuvaisen ihmisen että yhteiskunnan kokemia haittoja mutta se ei vähennä huumeiden käyttöä. Käytön ehkäisyn ponnistelut kilpistyvät sellaisten ohjelmien puutteeseen, joilla olisi todettua vaikutusta.

Haittojen vähentämiseen tähtäävät ohjelmat ovat auttaneet tilannetta monissa maissa mutta ne kohdistuvat vain kapeaan huumeongelman osaan.

Rikoslain täytäntöönpano ei estä huumeiden saatavuutta yhä halvemmin hinnoin. Se myös aiheuttaa paljon haittoja, jotka jakaantuvat epätasaisesti eri maiden kesken. Huumeiden kieltolaki aiheuttaa väkivaltaa ja lahjontaa sekä vahingoittaa ympäristöä ja terveyttä. Nämä ongelmat aiheuttavat kuolemantapauksia ja sairauksia sekä miljoonien ihmisten, kuluttajien, heidän ympäristönsä ja muun yhteiskunnan elämänlaadun vakavaa heikkenemistä.

Raportin tulokset kertovat lyhyesti sanottuna, että kieltolakiin perustuva huumepolitiikka on aiheuttanut paljon haittaa ja vain vähän, jos lainkaan, hyvää. Euroopan Unionia tulisi onnitella siitä, että se on tukenut tällaista tutkimusta. Nyt tulisi toimia tämän tiedon pohjalta. Sen hylkääminen vastaa rikoslain tarkoittamaa laiminlyöntiä.

Siksi tämä kuulemistilaisuus pyytää Euroopan Unionia tarttumaan seuraaviin aloitteisiin:

1. Tulisi mahdollisimman nopeasti kutsua koolle eurooppalainen kokous tulevaisuuden huumepolitiikan malleista, mihin kutsuttaisiin kansalliset ja paikallisviranomaiset, parlamentaarikot sekä kansalaisyhteiskunnan edustajat kaikista 27:stä jäsenvaltiosta. Kokouksen tavoite olisi tutkia uusia huumepolitiikan muotoja, jotka eivät perustu kieltolakiin vaan edellä mainitun raportin antamiin opetuksiin sekä paikallisviranomaisten ja kansalaisjärjestöjen kokemuksiin.
2. Tulisi julkaista yleinen suositus jäsenvaltioille, jotta nämä asettaisivat huumepolitiikkansa arvioinnin poliittisesti tärkeälle sijalle. EU:n tulisi sallia kunkin jäsenvaltion valita itselleen sopiva huumepolitiikka, joka kunnioittaa ihmisoikeuksia, yksilönvapauksia ja yhteiskunnan yhtenäisyyttä ja joka aiheuttaa vähiten oheisvahinkoja.
3. Tulisi käyttää tilaisuutta seuraavassa CND:n kokouksessa Wienissä haittojen vähentämiseen tähtäävän politiikan tärkeyden korostamiseksi sekä aloittaa keskustelu YK:n sopimusten arvioinnista, jotta sellaiset vaihtoehdot huumemarkkinoiden säätelemiseksi, jotka eivät perustu kieltolaille, tulisivat mahdollisiksi.
4. Tulisi tutkia mahdollisuuksia EU:n kansalaisten aloitteiden hyväksymiseksi, jotka tähtäävät kannabiksen tuotannon ja jakelun luomiseen henkilökohtaista kulutusta varten yrityksenä vähentää laittomien markkinoiden aiheuttamia haittoja sekä riippuvuutta niistä.

Toimittanut Risto Mikkonen.

Lähteet:

• ENCOD: Conclusion of the public hearing on EU drug policy
• Report on Global Illicit Drugs Markets 1998 – 2007 (pdf)