Huumesodasta rauhaan

Kevään  2008  hamppumarssit  pidetään  lauantaina  3.5.2008  (joissakin  paikoissa  myös  10.5.2008). Kannabiksen laillistamiseksi osoitetaan mieltä lähes 250 kaupungissa ympäri maailman. Suomessa hamppumarssi    järjestetään    kuudessa    kaupungissa:    Helsingissä,    Jyväskylässä,    Oulussa, Pietarsaressa,  Tampereella  ja  Turussa.  Marssien  ajankohta  on  klo  14.  Tarkempaa  tietoa  löytyy Suomen kannabisyhdistyksen nettisivuilta http://www.sky.org.

Helsingin marssin lähtö- ja paluupaikka on Hesperian puisto, jossa marssin jälkeen on puheita ja vapaamuotoista   ohjelmaa.   Puheen   pitävät   Helsingin   kaupunginvaltuutettu   Kimmo   Helistö, Humaania päihdepolitiikkaa ry:n puheenjohtaja Kimmo Wilska (tai joku muu HPP:stä) ja SKY:n puheenjohtaja Timo Larmela.

Oleellinen kysymys

YK:n  huume-  ja  rikostoimiston  päällikkö  Antonio  Maria  Costa  on  ollut  tunnettu  haukkamaisista asenteistaan,  syyttelemisistään   ja   kannabisvastaisuudestaan.   Syytösten   kohteena   ovat   olleet Hollannin  politiikka  yhtä  lailla  kuin  julkkisten  asenteet.  Toisaalta  Costa  on  peräänkuuluttanut kansalaisjärjestöjen ottamista mukaan politiikan muotoiluun. YK:n huumepolitiikkaa tekevät elimet eivät perinteisesti ole halunneet olla tekemisissä kansalaisyhteiskunnan kanssa. Kovin rohkaiseva ei ollut  YK:n  huumebyrokratian  ja  kansalaisjärjestöjen  kohtaaminenkaan  13.3.2008  UNODC:n johtajan Antonio Costan ja kansalaisjärjestöjen välisessä kokouksessa.
 
Kokouksessa   ENCOD:n   (The   European   Coalition   for   Just   and   Effective   Drug   Policies) hollantilainen edustaja, psykiatri Frederick Polak haastaa Costan kysymyksellä, miksi Hollannissa on vähemmän kannabiksen käyttäjiä kuin naapurimaissa, vaikka jokainen täysi-ikäinen voisi halutessaan  ostaa  sitä  lähimmästä  kannabiskahvilasta?  Miten  tämä  selvä  ristiriita  sopii  YK:n ajamaan  huumesotamalliin?  Kysymykseen  kiteytyy  oleellinen  asia.  Käytännön  laboratoriossa, Hollannissa on 1970-luvulta lähtien kokeiltu, miltä vaihtoehtoinen kannabispolitiikka voisi näyttää. Se, että Costa ei vastaa ja kiertää kysymyksen  toisensa jälkeen, osoittaa, että on vaikea vastata, jos pitäytyy vanhoissa malleissa.
 
Unkarilaisen  HCLU:n  (Hungarian  Civil  Liberties  Union)  tuottamassa  videossa  "Not  so  silent partners" esitetään, kuinka kohtaaminen tapahtui. Video on julkaisu Youtubessa:
 
http://www.youtube.com/watch?v=fe208nLLEwk
 

Asenteet muutokseen kypsyvät

Eurobarometrin   mukaan   26%   kaikista   EU:n   kansalaisista   haluaisi   radikaalin   muutoksen kannabispolitiikkaan   eli   sen   henkilökohtaisen   käytön   laillistamisen   koko   EU:ssa.   Tällöin Suomessakin  pitäisi  ratkaista  sen  käyttöön  ja  saatavuuteen  liittyvät  käytännön  ongelmat.  15  -  24 vuotiaiden  keskuudessa  43%  kannattaa  laillistamista.  Suurinta  kannatus  on  niissä  maissa,  joissa tiedonvälityskin on vapaampaa tässä asiassa. Hollantilaisista peräti 49% haluaisi lopettaa kieltolain kokonaan, espanjalaisista 40%, briteistä ja tsekeistä 32% ja irlantilaisistakin 30%.

Suomen 8 % osuus on vähäisin. Tähän on syynsä, joista vähäisin ei ole vuosikymmeniä harjoitettu politiikka,  jossa  kaikki  huumeisiin  liittyvä  on  nähty  suurena  pahana  ja  virallisesta  näkemyksestä poikkeavat mielipiteet on tehokkaasti vaiennettu leimaamalla ihminen huumeiden kannattajaksi. 

Juuri  julkistetun  tutkimuksen  mukaan  suomalaistenkin  asenteet  ovat  muuttumassa.  Kansanterveyslaitoksen  (KTL)  kyselytutkimuksen  mukaan  suomalaiset  suhtautuvat  huumeongelmaan aiempaa  rauhallisemmin.  Syyksi  asiantuntija  arvelee  sitä,  että  ihmiset  ovat  alkaneet  hyväksyä huumeet osaksi yhteiskuntaa ja arkea. Myös kansalaisten tietämys on lisääntynyt viime vuosina.

Muutosta osoittaa myös se, että yksityishenkilön keräämä nettiadressi kannabiksen laillistamiseksi on kerännyt jo yli 11 500 allekirjoittajaa. Adressi löytyy osoitteesta
 
http://www.adressit.com/kannabis
 
Stakesilta  on  ilmestynyt  kaksi  tutkimusta  Suomen  huumausainetilanteesta:  Pekka  Hakkaraisen  ja Leena  Metson  "Huumekysymyksen  muuttunut  ongelmakuva"  sekä  EMCDDA:n  vuosiraportin Suomen tilannetta koskeva osuus, Huumetilanne Suomessa 2007.
 
Molempia  uutisoitiin  laajalti,  mutta  täysin  vaille  huomiota  on  jäänyt  kannabiksen  hyväksymisen vuodesta toiseen jatkuva kasvu. Hakkaraisen ja Metson tiedotteessa tämä vielä muistetaan mainita:

”Väestön  mielipiteissä  on  tapahtunut  huomattavia  muutoksia.  Niiden  osuus,  joiden  mielestä huumeet aiheuttavat yhteiskunnalle enemmän ongelmia kuin alkoholi, on vähentynyt vuosien 2002 ja 2006 välillä 32 prosentista 18 prosenttiin. Kansalaisten huoli alkoholiongelmista on kasvanut ja mielipiteet  säännöllisen  humalajuomisen  riskeistä  kiristyneet.  Käsitykset  kannabiksen  kokeilun riskeistä ovat sen sijaan lientyneet.”

 

Huumesodan arvio

YK:n  huumekomissio  kokoontui  10.-14.3.2008  Wienissä  arvioimaan  kymmenvuotisen  huumestrategiansa tuloksia. YK:n huume- ja rikostoimiston päällikkö Costa on peräänkuuluttanut kansalaisjärjestöjen  ottamista  mukaan  politiikan  muotoiluun.  Transform-järjestö  Britanniasta  seuraa huumepolitiikan tulevaisuuden muotoilua YK:ssa. Se toi julki  Costan CND:n kokoukseen tuoman raportin,  joka  kertoo  kansalaisjärjestöjen  esittämän  kritiikin  myös  menevän  läpi  virallisissa piireissä.  Raportissa  "Making  drug  control  'fit  for  purpose':  Building  on  the  UNGASS  decade" (http://transform-drugs.blogspot.com/2008/03/unodc-director-declares-international.html)  esitetään mm. seuraavaa:

"Kun katsotaan kulunutta sataa vuotta, nähdään, että valvontajärjestelmä ja sen soveltaminen ovat aiheuttaneet monia ei-tarkoitettuja seurauksia - ne saattavat tai eivät saata olla odotettuja, mutta ne varmasti eivät ole tarkoitettuja.
 
Ensimmäinen  ei-tarkoitettu  seuraus  on  valtavat  menestyvät  rikolliset  pimeät  markkinat,  jotka toimittavat kiellettyjä aineita tuottajilta kuluttajille ja jotka houkuttavat valtavilla voitoilla. Toiseksi, kansanterveys, jonka pitäisi olla huumevalvonnan ensimmäinen lähtökohta, on työnnetty taustalle. 

Haittojen vähentämisen politiikkaa on pidetty ristiriitaisena ennaltaehkäisyn ja hoidon ja toisaalta huumeiden käytön terveydellisten ja sosiaalisten haittavaikutusten vähentämisen kannalta. Tämä on väärä vastakkainasettelu. Nämä politiikat ovat toisiaan täydentäviä.
 
Huumekontrollia  ja  huumesopimusten  soveltamista  tulee  kehittää  siten,  että  otetaan  huomioon terveys ja ihmisoikeudet.
 
Näyttää siltä, että olisi tapahtumassa jotain uutta kansainvälisessä huumevalvonnassa. Sopimusten tulisi  vastata  tarkoitustaan.  Aika  on  nyt  toinen  kuin  silloin,  kun  ne  luotiin.  Tarvitaan  uudenlaista sitoutumista  monenvälisten  sopimusten  periaatteisiin  ja  jaettuun  vastuuseen,  sitoutumista  siihen, että  uudistusten  tulee  perustua  empiirisiin  tosiasioihin  eikä  ideologiaan  ja  käynnistää  tätä  tukevia konkreettisia toimenpiteitä, jotka eivät ole retoriikkaa ja julistusta."