Lähde: Turun Sanomat 18.11.2004

Jonkka esittää uuden elimen perustamista

Apulaisoikeuskansleri Jaakko Jonkan selvityksen mukaan poliisi ei valvo tarpeeksi omaa toimintaansa. Puutteellisesti on seurattu esimerkiksi uudehkojen tutkintakeinojen kuten telepakkokeinojen, peitetoiminnan ja valeostojen käyttöä. Monet virheet saataisiin karsituksi, jos lähiesimiehet seuraisivat alaistensa toimintaa nykyistä tarkemmin.

Ongelmia valvonnassa on myös ylemmällä tasolla. Erityisesti suojelupoliisi on saanut puuhailla rauhassa omiaan. Sen valvonta kuuluisi periaatteessa poliisin ylijohdolle, mutta Jonkan selvityksen mukaan ylijohdossakin oli todettu, että "suojelupoliisia ei ole valvonut kukaan".

Ulkopuolisina poliisia valvoo eduskunta ja sen oikeusasiamies, mutta Jonkasta tämä ei välttämättä riitä. Voisi olla tarpeen kehittää uusi valvontaelin poliisin sisäisen valvonnan ja ylimpien laillisuusvalvojien väliin. Uusi elin toisi valvontaan lisää objektiivista otetta ja olisi lähempänä käytännön työtä kuin oikeusasiamies.

 

Laillisuuskoulutusta ja tarkistuksia

Lisäksi apua voisi olla esimerkiksi poliiseille annettavasta laillisuuskoulutuksesta ja säännöllisistä sisäisistä tarkastuksista. Asennemuutos tulisi tarpeeseen, sillä tähän asti laillisuusvalvonta ei ole ollut korkealla poliisin tärkeysjärjestyksessä.

- Toiminnan resurssointi on ollut puutteellista ja asennoituminen väheksyvää: esimerkiksi poliisin ylijohdossa ja poliisin lääninjohdossa laillisuusvalvonta on hoidettu muiden tehtävien kylkiäisenä sen mukaan kun aikaa on jäänyt, katsoo apulaisóikeuskansleri Jonkka.

Jonkka luovutti sisäministeriön pyytämän selvityksen poliisin johtamisjärjestelmästä ja sisäisestä laillisuusvalvonnasta sisäministeri Kari Rajamäelle (sd) keskiviikkona Helsingissä. Luovutustilaisuudessa Jonkka huomautti, ettei selvityksessä paljastunut "suuria mörköjä". Lähinnä valvonta pitäisi saada kuntoon väärinkäytösten ennaltaehkäisemiseksi.

Rajamäen mukaan poliisitoiminnan valvonta lähti alamäkeen 1990-luvun alkupuolella, jolloin tulosohjaus otettiin käyttöön. Tulosohjauksen kuviteltiin korvaavan vanhanaikaiset laillisuustarkastukset, mutta näin ei ollutkaan.

Telepakkokeinot varoittava esimerkki

Poliisin ylijohto on jo ryhtynyt toimiin laillisuusvalvonnan parantamiseksi. Jonkasta tavanomainen poliisitoiminta voidaan saada näin ruotuun, mutta tietyt asiat, kuten telepakkokeinot, peitetoiminta ja kansainvälinen rikostiedusteluyhteistyö, vaativat erityishuomiota.

Telepakkokeinot ovat varoittava esimerkki siitä, miten voi käydä, kun tutkintakeinot kehittyvät valvontaa nopeammin. Telekuuntelu- ja valvonta tulivat lakiin viime vuosikymmenen puolivälissä, jolloin meno äityi villiksi: pakkokeinoja käytettiin, mutta niistä ei välttämättä raportoitu minnekään.

- Katson, että poliisi kaikilla organisaation tasoilla laiminlöi tuossa vaiheessa valvontavelvollisuutensa hämmästyttävällä tavalla, mikä on rapauttanut koko valvontajärjestelmän uskottavuutta, kirjoittaa Jonkka.

Poliisijohtaja Jorma Toivasen mukaan telepakkokeinojen käytön kirjaamisessa on sittemmin otettu käyttöön uusi Salpa-järjestelmä, joka ohjaa käyttäjäänsä ja karsii virheitä. Tahallisia ylilyöntejä ei tietenkään mikään järjestelmä poista.

- Joskus tulee ylilyöntejä, kun poliisi kokee rikoksen selvittämisintressin niin korkeaksi, että mennään lain toiselle puolelle, myöntää Toivanen.

Väärinkäytösten vaara vaanii myös poliisin käytössä olevissa rekistereissä, joiden käytön seuranta ei nykyisellään toimi. Jonkasta poliisin ylijohdolla pitäisi olla realistiset mahdollisuudet valvoa, kuka rekistereitä on milloinkin käyttänyt.

Putkakuolemien selvittely kaipaisi lisää poliisin ulkopuolista valvontaa. Jonkasta syyttäjien pitäisi olla mukana mukana jo kuolemien selvittelyvaiheessa, jotta he voisivat vaikuttaa tutkintaan.