Inhoa ja huuhaata huumehelvetistä
- Tietoja
- Julkaistu: 02.10.2006 02.10.2006
- Osumat: 4128 4128
Vanhemman naisväen suosikkilukemisto Kodin kuvalehti tarjoaa loistavan näytteen hysteerisestä ja todellisuuspakoisesta suomalaisesta huumevalistuksesta:
- Ei ole huumetta, jota voisi ottaa vain vähän. Moni nuori luulee, että juuri itse on niin kova tyyppi, että hallitsee huumeet, mutta koskaan ei voi tietää, kuka jää heti koukkuun. Olen ymmärtänyt, että varakkaat suomalaisnuoret harrastavat kannabiskokeiluja juhlissaan ja että täällä on kannabiksen käyttöä kannattava yhdistys. Amerikassa se julistettaisiin heti laittomaksi.
Anita Korhonen kertoo kirjassaan heroiinin käyttäjän aivoista löydetystä THIQ-tekijästä. Sen takia elimistö ei liuota alkoholia tai huumeita normaalisti. Huumaava aine kerääntyy aivoihin ja vaikuttaa kuin oopium tai piriste, ja syntyy nopeasti poikeuksellinen kemiallinen riiippuvuus.
Huumetaistelussa kodin ja vanhempien rooli on ratkaiseva. Levittäkää oikeaa tietoa ja kertokaa, että kannabis on huume ja piste.
Hän arvioi, että Suomi on samassa tilanteessa kuin USA 25 vuotta sitten. Siellä reagoitiin nopeasti, kun huumenuoria alkoi kuolla yliannostuksiin. Rakennettiin selkeät hoitomallit ja tiukennettiin rangaistuksia, viimeisenä vankila, jos oli aiemmin lintsannut hoidosta. Tuloksia on tullut, ja huumeiden käyttö vähentynyt. Nykyään siellä on trendikästä sanoa huumeille kiitos ei.
Tarvitaan rajuja tosiasioita, ei pehmovalistusta. Metroihin ja ratikoihin tehokkaita jättijulisteita, jotka pysäyttävät.
Huumevankien määrä kasvaa jatkuvasti
- Tietoja
- Julkaistu: 02.10.2006 02.10.2006
- Osumat: 4070 4070
http://www.rikosseuraamus.fi/25864.htm
Huumeongelman kriminaalivalvonta tuottaa loogisena seurauksenaan koko ajan kasvavan vankijoukon. USA:n johtamaan huumesotaan osallistuminen on aiheuttanut sen, että huumerikoksista tuomittujen vankien määrä on ollut jatkuvassa kasvussa 1990-luvun alusta saakka. Keväällä 2004 vankiloissamme oli 556 huumevankia, kasvua 12 % edellisestä vuodesta. Kaikkiaan huumevankien osuus vangeista on reilussa 10 vuodessa noussut 3 prosentista 12 prosenttiin.
Apulaisoikeuskansleri: Poliisi ei valvo tarpeeksi toimintaansa
- Tietoja
- Julkaistu: 02.10.2006 02.10.2006
- Osumat: 3967 3967
Jonkka esittää uuden elimen perustamista
Apulaisoikeuskansleri Jaakko Jonkan selvityksen mukaan poliisi ei valvo tarpeeksi omaa toimintaansa. Puutteellisesti on seurattu esimerkiksi uudehkojen tutkintakeinojen kuten telepakkokeinojen, peitetoiminnan ja valeostojen käyttöä. Monet virheet saataisiin karsituksi, jos lähiesimiehet seuraisivat alaistensa toimintaa nykyistä tarkemmin.
Ongelmia valvonnassa on myös ylemmällä tasolla. Erityisesti suojelupoliisi on saanut puuhailla rauhassa omiaan. Sen valvonta kuuluisi periaatteessa poliisin ylijohdolle, mutta Jonkan selvityksen mukaan ylijohdossakin oli todettu, että "suojelupoliisia ei ole valvonut kukaan".
Ulkopuolisina poliisia valvoo eduskunta ja sen oikeusasiamies, mutta Jonkasta tämä ei välttämättä riitä. Voisi olla tarpeen kehittää uusi valvontaelin poliisin sisäisen valvonnan ja ylimpien laillisuusvalvojien väliin. Uusi elin toisi valvontaan lisää objektiivista otetta ja olisi lähempänä käytännön työtä kuin oikeusasiamies.
Laillisuuskoulutusta ja tarkistuksia
Lisäksi apua voisi olla esimerkiksi poliiseille annettavasta laillisuuskoulutuksesta ja säännöllisistä sisäisistä tarkastuksista. Asennemuutos tulisi tarpeeseen, sillä tähän asti laillisuusvalvonta ei ole ollut korkealla poliisin tärkeysjärjestyksessä.
- Toiminnan resurssointi on ollut puutteellista ja asennoituminen väheksyvää: esimerkiksi poliisin ylijohdossa ja poliisin lääninjohdossa laillisuusvalvonta on hoidettu muiden tehtävien kylkiäisenä sen mukaan kun aikaa on jäänyt, katsoo apulaisóikeuskansleri Jonkka.
Jonkka luovutti sisäministeriön pyytämän selvityksen poliisin johtamisjärjestelmästä ja sisäisestä laillisuusvalvonnasta sisäministeri Kari Rajamäelle (sd) keskiviikkona Helsingissä. Luovutustilaisuudessa Jonkka huomautti, ettei selvityksessä paljastunut "suuria mörköjä". Lähinnä valvonta pitäisi saada kuntoon väärinkäytösten ennaltaehkäisemiseksi.
Rajamäen mukaan poliisitoiminnan valvonta lähti alamäkeen 1990-luvun alkupuolella, jolloin tulosohjaus otettiin käyttöön. Tulosohjauksen kuviteltiin korvaavan vanhanaikaiset laillisuustarkastukset, mutta näin ei ollutkaan.
Telepakkokeinot varoittava esimerkki
Poliisin ylijohto on jo ryhtynyt toimiin laillisuusvalvonnan parantamiseksi. Jonkasta tavanomainen poliisitoiminta voidaan saada näin ruotuun, mutta tietyt asiat, kuten telepakkokeinot, peitetoiminta ja kansainvälinen rikostiedusteluyhteistyö, vaativat erityishuomiota.
Telepakkokeinot ovat varoittava esimerkki siitä, miten voi käydä, kun tutkintakeinot kehittyvät valvontaa nopeammin. Telekuuntelu- ja valvonta tulivat lakiin viime vuosikymmenen puolivälissä, jolloin meno äityi villiksi: pakkokeinoja käytettiin, mutta niistä ei välttämättä raportoitu minnekään.
- Katson, että poliisi kaikilla organisaation tasoilla laiminlöi tuossa vaiheessa valvontavelvollisuutensa hämmästyttävällä tavalla, mikä on rapauttanut koko valvontajärjestelmän uskottavuutta, kirjoittaa Jonkka.
Poliisijohtaja Jorma Toivasen mukaan telepakkokeinojen käytön kirjaamisessa on sittemmin otettu käyttöön uusi Salpa-järjestelmä, joka ohjaa käyttäjäänsä ja karsii virheitä. Tahallisia ylilyöntejä ei tietenkään mikään järjestelmä poista.
- Joskus tulee ylilyöntejä, kun poliisi kokee rikoksen selvittämisintressin niin korkeaksi, että mennään lain toiselle puolelle, myöntää Toivanen.
Väärinkäytösten vaara vaanii myös poliisin käytössä olevissa rekistereissä, joiden käytön seuranta ei nykyisellään toimi. Jonkasta poliisin ylijohdolla pitäisi olla realistiset mahdollisuudet valvoa, kuka rekistereitä on milloinkin käyttänyt.
Putkakuolemien selvittely kaipaisi lisää poliisin ulkopuolista valvontaa. Jonkasta syyttäjien pitäisi olla mukana mukana jo kuolemien selvittelyvaiheessa, jotta he voisivat vaikuttaa tutkintaan.
Politiikalla ei voi vaikuttaa huumeidenkäyttöön
- Tietoja
- Julkaistu: 02.10.2006 02.10.2006
- Osumat: 3961 3961
Huumeidenkäyttö kytkeytyy kansainvälisiin nuorisokulttuureihin, eikä sen määrään ja yleisyyteen juurikaan voida vaikuttaa huumepolitiikalla. Lauantaina Helsingin yliopistossa huumeiden viihdekäytöstä väitelleen Mikko Salasuon mukaan tiukan valvonnan sijasta olisi järkevämpää yrittää mukauttaa politiikka huumeidenkäyttöön.
- Kontrollipolitiikka on aika voimatonta. Kannattaisi ennemmin keskittää voimavaroja haittojen vähentämiseen, kuten tiedottamiseen, valistamiseen ja ehkäisevään huumetyöhön.
Salasuon mukaan huumevalvonta kannattaisi suunnata rajoille ja suuren luokan huumekauppiaisiin.
Väitös: Huumepolitiikkaa muutettava
Lähde: YLE 20.11.2004Huumeiden vastaisen taistelun voimavaroja pitäisi suunnata entistä enemmän valistukseen, tiedottamiseen ja ehkäisevään huumetyöhön, sanoo tutkija Mikko Salasuo.
Salasuo toteaa väitöstutkimuksessaan, että huumeidenkäyttö kytkeytyy kansainvälisiin nuorisokulttuureihin, eikä sen määrään tai yleisyyteen ei juuri voida vaikuttaa huumepolitiikalla.
Tiukan valvonnan sijasta olisikin järkevämpää sopeuttaa politiikka huumeidenkäyttöön, Salasuo esittää. Kontrollipolitiikkaa hän pitää melko voimattomana.
Huumevalvonta kannattaisi tutkijan mielestä keskittää rajoille ja suuren luokan huumekauppaan sen sijaan, että se suunnattaisiin yksittäisiin käyttäjiin.
Hänen mielestään viranomaisten kannattaisi ottaa oppia Euroopasta, missä on mm. koulutettu baarien henkilökuntaa yliannostukseen varalta.
Väitöskirjan mukaan 1960-luvun ensimmäinen huumeaalto ja 1990-luvun toinen aalto syntyivät ja kehittyivät samalla tavoin kansainvälisistä nuorisokulttuureista ja liittyivät sukupolvien murrokseen.
Niiden erot ilmenevät asenteessa ja käytetyissä aineissa. Siinä missä ensimmäiseen aaltoon liittyi yhteiskunnallista protestia, oli jälkimmäiselle tunnusomaista kantaaottamattomuus ja yksilöllisyyden korostuminen, tutkija arvioi
Huumekuvioissa uusi kierros
Lähde: Helsingin Sanomat 14.11.2004, Sunnuntai
Tutkija Mikko Salasuo muistuttaa tuoreessa väitöskirjassaan, että Suomeen ovat jo juurtumassa uudet huumekulttuurit. Niiden aiheuttamia pulmia ei enää ratkaista pelkillä kielloilla ja valvonnalla.
Jos viranomaisten vasen käsi ei aina tiedä, mitä oikea tekee, ei suomalaisesta huumekeskustelustakaan aina saa selvää. Sitä käydään usein uskomusten ja vajavaisten tietojen perusteella.
Sekaannuksia tapahtuu jo siksi, että keskustelijat ymmärtävät "huumeella" eri asioita. Oikeuslaitos näkee huumeet juridisena kysymyksenä, jolloin laittomat aineet ovat tarkasti määriteltyjä ja listattuja.
Lääketieteellä on puolestaan oma näkökulma: se määrittelee huumausaineet psyykkisen vaikutuksen takia väärin käytetyiksi lääkeaineiksi.
Oman lisänsä keskusteluun antavat käyttäjät, joilla on oma slanginsa, sekä viestimet, jotka viljelevät surutta epätäsmällisiä ja virheellisiäkin termejä. Vielä viime aikoina lehdistä on saatu lukea juttuja, että ekstaasia piikitetään.
Salasuon mukaan sotkuisuuden selittää Suomen suhteellisen nuori huumekulttuuri. "Huumeet ovat vielä niin uusi ilmiö, että yhteistä kieltä vasta haetaan. Väestö- ja käyttäjätasollakin voidaan puhua yksioikoisesti huumeista, vaikka tarkoitettaisiin pelkästään kannabista."
Tässä rytäkässä kovat ja miedot huumeet niputetaan yhdeksi möykyksi.
"Ennen kaikkea aineet ja käyttötavat pitäisi erottaa toisistaan."
Kannabiksen kotikasvatus on myös merkki viranomaisten ja mahdollisen käyttäjäkunnan välisestä luottamuspulasta: yhteiskunnan tuottamaan tietoon ei luoteta. Tiedot huumeista leviävät internetissä, jonka lähteet ovat luotettavuudeltaan kyseenalaisia.
Ilmiötä on pidetty seurauksena tiukan kieltolinjan uskottavuuskriisistä.
Huumevalistus perustui pitkään pelotteluun. Kun nuoren ensimmäiset kannabiskokeilut eivät sitten vieneetkään automaattisesti katuojaan, se on vienyt maton alta muunkin valistuksen osalta.
Suomalainen huumepolitiikka tukeutui pitkään kieltolinjaan. Tausta-ajatuksena oli, että kun ei ole huumeita, ei ole huumeongelmaakaan, Salasuo painottaa haittojen vähentämisen linjaa.
"Pitää olla realisti. Ollaan lapsellisia, jos ei uskota, etteivätkö mahdolliset käyttäjät nykyisessä tietoyhteiskunnassa löydä jotain tietoa. Jos käyttö lisääntyy tiukan kontrollin puitteissa, jokin mättää. Kontrollilla on toki tärkeä rooli, mutta sen rinnalle pitää lisätä hoitoa ja parantaa riskeistä tiedottamista."
Syyttäjä valittaa Rosa Meriläisen tuomiosta hovioikeuteen
- Tietoja
- Julkaistu: 02.10.2006 02.10.2006
- Osumat: 3751 3751
Kihlakunnansyyttäjä Tove Myhrberg aikoo valittaa kansanedustaja Rosa Meriläisen (vihr.) huumeen käyttörikossyytteen hylkäämisestä Helsingin hovioikeuteen.
Myhrberg ilmoitti tyytymättömyytensä Helsingin käräjäoikeuden tuomioon maanantaina. Myhrberg vaatii Meriläiselle käyttörikoksesta sakkoja.
Käräjäoikeus katsoi noin viikko sitten, ettei Meriläistä voi tuomita mediassa annettujen lausuntojen perusteella. Meriläinen kertoi kannabiksen käytöstään keväällä Image-lehden haastattelussa ja MTV3:n uutisissa. Poliisikuulusteluissa ja oikeudessa hän kieltäytyi puhumasta asiasta.
