Uutiset - kotimaa 2002

'

Uutiset - kotimaa 2002

Hamppukaupunki
Lähde: http://www.hamppukaupunki.cjb.net/

Tampereella on perustettu Hamppukaupunki-yhdistys (tuleva ry), joka aikoo järjestää hamppumarssin 3.5.2003. Tällä hetkellä sivusto toimii hamppuhenkisten ihmisten kohtaamispaikkana.



Huumeboikotti
Lähde: Kepa 2.12.2002
http://www.kepa.fi/uutiset?t=1&sid=2662

Miten huumekauppaa liittyy köyhyyteen? Entä onko huumeiden tuottaminen ympäristölle haitallista? Kysymykset liittyvät läheisesti syksyn kuluessa aloitelleeseen HuumeBoikotti-kampanjaan.

Kampanja pyrkii tuomaan uusia näkökulmia huumekeskusteluun nostamalla esille huumeiden tuotantoon ja kauppaan liittyviä ongelmia ja epäoikeudenmukaisuutta. "Moni ei tule ajatelleeksi, että huumeita käyttämällä saattaa tukea itselleen vastakkaisia arvoja, kuten järjestäytynyttä rikollisuutta, eläinkokeita, luonnon tuhoamista ja jopa sotaa", toteaa HuumeBoikotin koordinaattori Riikka Miettinen.

Tuhoisaa tuotantoa

Huumekasveja tuotetaan yleensä köyhillä alueilla: oopiumunikkoa Afganistanissa ja Burmassa, kokapensasta Boliviassa, Perussa ja Kolumbiassa ja huumehamppua Marokossa. Huumekasvien kasvatuksessa käytetään luontoa saastuttavia kemiallisia torjunta-aineita ja lannoitteita, jatkojalostuksesta puhumattakaan.

"Huumeiden tuotanto tuhoaa öljy- tai kaivosteollisuuden tavoin luontoa, koska se aiheuttaa eroosiota, maaperän köyhtymistä, vesistöjen saastumista sekä kasvien ja eläinten tuhoutumista ja jopa sukupuuttoon kuolemista", Miettinen kertoo. Eniten näistä kielteisistä vaikutuksista kärsivät tuottaja- ja kauttakulkumaiden tavalliset köyhät ihmiset.

Kemiallisten huumeiden tuotanto on yhtä tuhoisaa. Poliisin arvion mukaan esimerkiksi ekstaasikilon tuottamisesta syntyy jopa 13 litraa jätettä, joka piilotetaan käsittelemättä maalle tai veteen.

Yhteistyökumppaneita kaivataan

HuumeBoikotti korostaa, että paras tapa vähentää tuotantoa on kysyntään vaikuttaminen. "Myöskään väkivallalla ei voida lopettaa huumeiden tuotantoa. Sen sijaan tuottajamaissa pitäisi tukea vaihtoehtoisia toimeentulomuotoja", Miettinen toteaa. HuumeBoikotti kerää nimiä vetoomukseen, jossa vaaditaan kehitysyhteistyömäärärahojen nostoa ja rahojen käyttöä myös huumekasvien vaihtoehtoisen toimentulon tukemiseen.

"Teemme mielellämme yhteistyötä erilaisten järjestöjen kanssa. Huumeiden tuotanto ja kauppa liittyy niin kansainväliseen solidaarisuuteen, luonnon ja eläinten suojeluun kuin rauhaan ja ihmisoikeuksiinkin", Miettinen sanoo.



Oikeusasiamies arvostelee yritysten lahjoja lääkäreille
Lähde: HS ja HBL 31.12.2002
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=20021231KO10

Oikeusasiamiehen mielestä uusi lääkelaki kaipaisi heti täsmennyksiä

Eduskunnan oikeusasiamiehen Riitta-Leena Paunion mukaan vuodenvaihteessa voimaan tuleva lääkelaki ei poista kaikkia ongelmia, jotka koskevat lääkkeiden markkinointia lääkäreille ja muille terveysalan ammattilaisille. Laki kaipaisikin hänen mielestään täsmennyksiä.

Pauniolle tuli 1998 ja 1999 kanteluita, joissa arvosteltiin lääketeollisuuden harjoittamaa lääkäreiden kestitystä ja ulkomaanmatkojen kustantamista. Samaa aihetta käsiteltiin myös Ylen MOT-ohjelmissa.

Oikeusasiamies ei voi valvoa lääketeollisuuden menettelyä, joten Paunio rajasi tutkintansa koskemaan virkamiehiä. Hän selvitti, onko virkamiehinä toimivien terveydenhuollon ammattilaisten yhteydenpito lääketeollisuuteen hyväksyttävää ja miten markkinoinnin asianmukaisuutta valvotaan.

Paunio toteaa päätöksessään, että lääkeyritykset tukevat merkittävästi lääkäreiden osallistumista erilaisiin tilaisuuksiin. Lääkelaitoksen mukaan lääketeollisuus kustansi vuonna 2000 terveydenhuoltohenkilöstölle matkoja yli 13 miljoonan euron edestä. Tämä merkitsee noin 16 000:ta matkaa.

Lääkeyritysten mukaan matkat voidaan luokitella joko asiantuntijakongressimatkoiksi, lääkeyritysten järjestämiksi koulutuksiksi tai puhtaasti markkinointiin liittyviksi tilaisuuksiksi. Lääkelaitoksen käsityksen mukaan varsinkin markkinointitilaisuudet voivat vaarantaa lääkkeiden määräämisen riippumattomuuden.

Lääkealan menettelytavat näyttäisivät Paunion mukaan poikkeavan muusta julkishallinnosta, jossa yleensä suhtaudutaan kielteisesti ulkopuolisten tarjoamiin taloudellisiin etuihin. Myös tuomioistuimet ovat suhtautuneet ankarasti virkamiesten osallistumiseen ulkopuolisten kustantamille matkoille, Paunio toteaa.

Lääkkeiden myynnin edistämiseksi käytetään myös paljon mainoslahjoja. Paunio viittaa korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) tuoreeseen päätökseen, jossa oli kyse tällaisten mainoslahjojen verovähennysoikeudesta.

Lääkeyritys oli kirjannut vähennettäviksi urheiluasusteita, -kenkiä ja -välineitä, laukkuja, kodinelektroniikkaa, kelloja ja kameroita, joita se oli lahjoittanut lääkäreille, lääketieteen opiskelijoille sekä terveydenhoito- ja apteekkihenkilökunnalle.

KHO:n mielestä virkamiehen muistaminen mainoslahjalla voi olla niin lähellä lahjontaa, että siitä johtuvien menojen vähennyskelpoisuutta ei voida hyväksyä.

Tärkein peruste lääkkeiden markkinoinnin rajoittamiselle on Paunion mukaan säilyttää väestön luottamus siihen, että lääkkeiden määrääjät ovat riippumattomia. Alalla on tapahtunut paljon myönteistä kehitystä viime vuosina. Myös vuodenvaihteessa voimaan tuleva lääkelaki parantaa tilannetta.

Laissa on Paunion mukaan kuitenkin puutteita. "Ennen kaikkea kiinnitän huomiota siihen, että viranomaisten valvontakeinot ja valvonnassa käytettävät seuraamukset näyttävät kohdistuvan yksipuolisesti lääkkeitä markkinoiviin yrityksiin, vaikka vuoden 2003 alussa voimaan tuleva lääkelain muutos koskee myös terveydenhuollon ammattihenkilöitä."

Paunio pyytää sosiaali- ja terveysministeriötä ilmoittamaan vuoden kuluessa, mihin toimiin se on ryhtynyt oikeusasiamiehen havaintojen takia.



Huumausaineille nollaraja liikenteessä
Lähde: YLE 20.12.2002

Liikennejuopumusäännökset muuttuvat helmikuun alusta. Moottoriajoneuvon kuljettaja voidaan jatkossa tuomita rattijuopumuksesta, jos verestä löytyy ajon aikana tai jälkeen huumausainetta tai sen aineenvaihduntatuotetta.

Nykyisin huumausaineen vaikutuksessa ajanut henkilö voidaan tuomita rattijuopumuksesta vain, jos voidaan osoittaa hänen ajokykynsä huonontuneen.

Käytännössä ajokyvyn huonontumisesta on ollut vaikea saada näyttöä. Selkeä nollaraja huumausaineiden vaikutuksena ajamiselle poistaa ongelman.

Nollaraja ei koske masennus- tai unilääkkeitä, jos niiden käyttöön on oikeus. Ajokyky ei silti saa heiketä.

Huumausaineen käyttöä mittaavia pikatestejä ei ole toistaiseksi käytössä. Veri- ja virtsanäytteiden ottaminen liittyy esitutkintaan, johon ryhdytään uuden käytännönkin mukaan vasta, jos poliisi epäilee esimerkiksi ajotavan perusteella kuljettajaa huumausaineen käytöstä.

Tasavallan presidentin on määrä sinetöidä laki perjantaina päivällä.

Huumausaineiden nollarajan käyttöönotto perustuu valtioneuvoston tekemään periaatepäätökseen, jolla tieliikenteen turvallisuutta koetetaan parantaa.



"Ilmianna naapurisi..."
Lähde: Turun Sanomat 6.12.2002

Nimettömän kirjeen lähettäneen naisen tarkoituksena ei oikeuden mukaan ollut aiheuttaa vahinkoa

Huumeidenkäyttöä epäilleelle ei kunnianloukkaussyytettä

Läheisten ja naapurien huoli nuorten mahdollisesta huumeidenkäytöstä voi kärjistyä aina käräjille asti. Turun seudun käräjäoikeus hylkäsi syytteen kunnianloukkauksesta, johon naapurinrouvan väitettiin syyllistyneen, kun hän nimettömässä kirjeessä 15-vuotiaan vanhemmille epäili lapsen olleen kaupungilla huumeiden vaikutuksen alaisena. Huumetestissä tytöstä ei löytynyt jälkiä huumeista.

Turun lähistöllä asuva neljän lapsen äiti näki eräänä lauantaina Turun Hansa-korttelissa naapurintytön poikaystävänsä kainalossa. Tyttö ei reagoinut rouvan tervehdykseen.

- Hänen silmänsä olivat kummalliset ja kun pysähdyin metrin päähän, hän ei tajunnut läsnäoloani. Kun tunnin kuluttua tulin kaupasta, tilanne oli jopa pahentunut. Sen tyyppistä olotilan sekavuutta olen nähnyt sairaalassa, jossa olin hoitotyössä, rouva kertoi.

Nainen kertoi pohtineensa kotimatkalla mitä voisi asiassa tehdä ja mitä hän samanikäisten koululaisten äitinä toivoisi tuttujen tekevän vastaavassa tilanteessa. Häntä harmitti, ettei ollut kysynyt jo paikan päällä, tarvitsiko tyttö apua.

- Itse toivon, että saisin ajoissa tietää, jos oma lapseni käyttäisi aineita, jotta voisin puuttua asiaan, seurata rahankäyttöä, kaveripiiriä ja menemisiä. Naapurien asioihin sekaantuminen on hyvin hankala asia, joten päätin varoittaa heitä kirjeitse.

Rouva kirjoitti naapureille nimettömän kirjeen, jossa hän mainitsi epäilystä ja sanoi tytön olleen niin pilvessä, ettei pystynyt liikkumaan. Hän mainitsi "käytön jatkuneen jo jonkin aikaa" ja kehotti vanhempia tarttumaan asiaan. Nainen myönsi kärjistyksen ja sanoi, että sanontoja olisi pitänyt tarkentaa.

Tytön perheen asianajajan mukaan nimetön kirje aiheutti hirveän järkytyksen, koska tyttö kiisti jyrkästi huume-epäilyt. Pitkällisen selvittelyn aikana tyttö jopa poistui hetkeksi kotoaan. Vanhemmat toimittivat tytön huumetestiin, jossa ei löytynyt merkkejä huumeista. Kirjoittajan pian selvittyä perhe vaati huomattavia korvauksia henkisestä kärsimyksestä.

Käräjäoikeuden mukaan kunnianloukkauksesta voidaan rangaista vain tahallisena tekona eikä nainen pyrkinyt aiheuttamaan vahinkoa. Syyte hylättiin.

Turvallisinta kertoa poliisille

Rikosylikomisario Jari Virtanen Turun poliisista keskustelee usein huumeista huolestuneiden sukulaisten ja nuorten lähituttavien kanssa. Toisista ihmisistä välittäminen ja mahdollisiin rikoksiin puuttuminen on Virtasen mukaan arvostettavaa kansalaistoimintaa, mutta siinä on käytettävä tarkkaa harkintaa.

- Turvallisinta on ilmoittaa havainnoista viranomaisille, joilla on taitoa viedä asiaa eteenpäin. Ilmoittajan henkilöllisyys jää vain meidän tietoomme ja etsimme sitten sopivan keinon tarkistaa ilmoitus.

Virtanen sanoo ymmärtävänsä perheen järkytyksen, mutta toisaalta myös ilmoittajan huolen. Varhainen puuttuminen huumeisiin on tehokkain tapa estää niiden käyttöä nuorten parissa.

- Tällaisia ilmoituksia ja vihjeitä tulee meillekin runsaasti, sillä ihmiset ovat todella huolissaan huumeista ja tarkkailevat ympäristöään. Välillä vihjeiden avulla pystytään estämään huumeiden käyttö, kun ongelmaan päästään käsiksi ajoissa. Ehkä tässäkin nuori huomasi, että hänestä välitetään ja toisaalta vanhemmat voivat olla onnellisia, ettei huumeita löytynyt.

Poliisin huumepuhelimeen 281 5300 tulee paljon yhteydenottoja. Jos epäily herää koulussa, niistä voi puhua kotona, opettajalle tai terveydenhoitajalle.

- Se on hirveän huono asia, että joissakin kouluissa huumeisiin suhtaudutaan edelleen vähättelevästi ja toteamalla, ettei meillä ole huumeongelmaa. Aivan varmasti huumeita liikkuu kaikkialla ja koulujen luja ja tehokas ote on tärkeä osa huumetorjuntaa. Siellä tiivistyy se valistustyö, jota pitäisi antaa myös kotona.

Huumetesti ei Virtasen mukaan näytä käyttöä kuin silloin, jos se tehdään päivän tai parin sisällä aineiden ottamisesta.

Virallisen valistuksen vinkit omaisten, naapureiden ja sivullisten käryttämiseksi:
http://www.irtihuumeista.fi/menu/tunnistaminen.html
http://www.uskojaurheilu.fi/huume/index.html

Naapureita ja muita voi ilmiantaa seuraaviin numeroihin:
poliisin hätänumeroon 10022
tullin huumevihjepuhelimeen 9800-4600
Keskusrikospoliisin internet-rikosvihjepuhelin: 09-8388 6887
Internet-rikosvihjeet myös osoitteella: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Muita vihjepuhelimia:
Tulli 9800- 4600 (huumevihjepuhelin)
Poliisi-TV 0800- 145

Saman päivän TS tarjosi esimerkin poliisin luotettavuudesta:
http://www.turunsanomat.fi/osasto/?ts=1,2,0,0,111427,2002-12-06



  Huumeiden käyttäjä hyvinvointiyhteiskunnassa
Lähde: Huumeiden käyttäjä hyvinvointivaltiossa. Olavi Kaukonen ja Pekka Hakkarainen (toim.). Gaudeamus. 272 s.
http://www.yliopistokustannus.fi/1kirja.php?isbn=951-662-863-x

Uusi kirja huumeiden käyttäjistä ja huumepolitiikasta tarjoaa katsauksen ajankohtaiseen ilmiöön eri näkökulmista kymmenen eri kirjoittajan artikkeleissa.

Mikko Salasuo ja Kati Rantala selvittävät viihdekäyttö-termin merkityksiä ja ulottuvuuksia. Tavalliselle pössöttelijällehän huumekeskustelun vääntö viihde- ja väärinkäyttötermeistä kuulostaa toissijaiselta arkielämän näkökulmasta, jossa rentoutus-, kohtuu-, inspiraatio-, hupi-, mietiskely-, liika- ja lääkekäyttö vuorottelevat tilanteen ja vuorokauden ajan mukaan. Ulkomaisia kokemuksia ongelmien ratkaisemiseksi on kuitenkin vaikea ymmärtää jos puhumme vain omakohtaisella käsitteistöllä.

Pekka Hakkarainen selvittää Turun huumekuolemia 90-luvun lopussa, jolloin ihmisten kuollessa lääkkeisiin ja heroiiniin virallinen valistus jatkoi vanhaa toitotustaan kannabiksen vaaroista, mistä Turun Vihreet Pantterit sai alkusysäksensä. Artikkelissa kartoitetaan piinallisen tuttu kuva huumeisiin menehtyneiden ihmisten elämänpiiristä, huumekuvioista. Nykyaikaisen huumemörön nahasta kuoriutuu se lukuisista syrjäytymistä käsittelevistä raporteista ja dokumenteista tuttu hahmo, nuori mies vailla vakituista työpaikkaa ja osoitetta.

Heini Kainulainen tuo artikkelissaan huumeiden käyttäjien rankaisemisesta esille sen, kuinka Suomessa, kuten muissakin maissa, kontrolliviranomaisten valvonta kohdistuu pienimuotoiseen kannabiksen käyttöön ja hallussapitoon, vaikka julkisuudessa väitetäänkin sen kohdistuvan vain vakavimpaan rikollisuuteen ja ehkäisevän ongelmallisuutta.

Verrattuna vellovaan huumekeskusteluun suomalaisesta huumekulttuurista julkaistaan liian harvoin asiallista tekstiä, mutta tätä kirjaa voi suositella pukinkonttiin kaiken ikäisille, joita huumeet puhuttavat tai mietityttävät.



Tutkimus: Kannabis altistaa masennukselle
Lähde:Helsingin Sanomat 23.11.2002
http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20021123KO6

Nuoruuden runsas käyttö lisää myös skitsofreniaan sairastumisen vaaraa

Kannabiksen käytöllä ja psykiatrisella sairaudella on selvä yhteys toisiinsa, todetaan tänään ilmestyvässä Britannian lääkärilehdessä. Päätelmä perustuu lehden tutkimusraportteihin Australiasta, Ruotsista ja Uudesta-Seelannista.

Niissä löydettiin yhteys nuoruusvuosien kannabiksen ja myöhemmän skitsofrenian, masennuksen ja ahdistuneisuuden välillä.

Ahdistuksen ja masennuksen yhteys kannabiksen käyttöön todettiin australialaistutkimuksessa, jossa oli mukana 1 601 murrosikäistä koululaista Victorian osavaltiosta. Heitä seurattiin seitsemän vuotta.

Lähes 60 prosenttia tutkituista nuorista oli kokeillut kannabista ennen 20-vuotispäiväänsä, ja seitsemän prosenttia käytti sitä päivittäin.

Päivittäin kannabista käyttäneillä nuorilla naisilla oli aikuisiässä viisinkertainen vaara kokea masennusta ja ahdistusta.

Viikoittainen tai tiheämpi käyttö kaksinkertaisti vaaran.

Ruotsin armeijaan vuosina 1969-70 tulleilta 50 000 nuorelta mieheltä kysyttiin kannabiksen käyttöä ja selvitettiin myöhempiä vaiheita sairaaloiden poistorekisteristä vuosilta 1970-1996.

362 miestä sairastui skitsofreniaan. Kannabista käyttäneistä 5 391 miehestä tauti todettiin 73:lta.

Skitsofrenian vaaraa kannabis lisäsi noin 30 prosenttia. Vaara oli sitä suurempi mitä enemmän kannabista käytettiin.

Uudessa-Seelannissa taas seurattiin yhdessä kaupungissa vuosina 1972-73 syntyneiden vaiheita 26-vuotiaaksi.

Heistä kerättiin tietoa psykoottisista oireista 11-vuotiaana sekä itse kerrotusta huumeiden käytöstä 15- ja 18-vuotiaana. 26-vuotiaana he osallistuivat haastatteluun, jolla selvitettiin mielenterveyden häiriöitä. Heitä verrattiin samanikäisiin, jotka eivät olleet kokeilleet kannabista.

Tilastollisessa käsittelyssä selvisi, että kannabiksen käyttö 15- ja 18-vuotiaana lisäsi skitsofrenian oireiden määrää 26-vuotiaana. Psykoottiset oireet 11-vuotiaana eivät vaikuttaneet tulokseen.

15-vuotiaana kannabista käyttäneillä oli nelinkertainen todennäköisyys saada skitsofreniaan viittaava arvio 26-vuotiaana kuin kannabista käyttämättömillä. Sellainen havaittiin joka kymmenennellä kokeilijalla.

Erityisen alttiita olivat psykologisesti haavoittuvat nuoret.



Poliisi paljasti ison kannabisviljelmän
Lähde: Helsingin Sanomat 19.11.2002 ja Iltasanomat 20.11.2002
http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/juttu.asp?id=20021119OL8
http://www.iltasanomat.fi/arkisto/uutinen.asp?kategoria=Kotimaa&id=456750

Poliisi on selvittänyt törkeän huumerikoksen, jossa Hyvinkään alueelle levitettiin kaikkiaan 17 kiloa kuivattua marihuanaa vuosina 2000-2002.

Hyvinkään poliisi löysi kotietsinnässä Mikkelin seudulla sijaitsevalta maatilalta suuren cannabis sativa -viljelmän, joka kasvoi kahdessa rehusiilossa. Cannabis sativa-kasveja oli useita satoja.

Viljelmää kasvatti maatilan 55-vuotias emäntä, joka myös kuivatti kasvit myyntikuntoon. Poliisin mukaan cannabis sativan kasvattaminen ja jalostaminen oli asiantuntevaa ja ammattimaista.

Maatilan emännän 32-vuotias hyvinkääläinen poika haki marihuanan ja levitti sitä lähinnä Hyvinkään alueelle. Ainetta myytiin pääasiassa ammattikoulussa ja muissa oppilaitoksissa opiskeleville nuorille.

Maatilan emäntä ja hänen poikansa ovat olleet vangittuina tutkinnan aikana.

MTK: Kekseliästä, mutta tuomittavaa

Maataloustuottajain keskusjärjestön MTK:n mukaan maaseudun hätä ei ole Suomessa vielä niin suuri, että sen vuoksi täytyisi turvautua kannabiksen viljelyyn.

- Tämä on yksittäistapaus. Maatilamatkan pitää olla elämysmatkailua, mutta ei pilvimatkailua, MTK:sta todetaan.

Lehmistä luopumisen jälkeen käyttämättömäksi jääneen rehusiilon muuttaminen kasvihuoneeksi on MTK:n mukaan "erittäin kekseliästä", mutta tuomittavaa eikä millään tavalla suositeltavaa.

Tilan mahdolliseen taloudelliseen ahdinkoon MTK suosittelee huumeiden sijasta omaa koulutettua, vapaaehtoispohjalla toimivaa tukihenkilöverkostoaan.



Kannabis tupakkaa myrkyllisempää
Lähde: Yle 11.11.2002, klo 10.52
http://ww2.yle.fi/pls/show/yle_haku?string=kannabis

Kannabiksen polttaminen aiheuttaa paljon muitakin haittoja kuin vain huumekoukkuun jäämisen vaaran, kertoo Britannian keuhkosäätiön tutkimus. Kolmen kannabissavukkeen polttaminen vahingoittaa keuhkoja yhtä paljon kuin 20 tavallista savuketta. Kannabiksen savun tervassa on 50 prosenttia enemmän syöpää aiheuttavia ainesosia.

Myrkyllisyys korostuu, sillä kannabiksen polttajat imevät savua syvemmälle keuhkoihinsa ja pidättelevät savua ennen uloshengitystä. Tästä seuraa, että myrkylliset ainesosat, kuten häkä ja terva pääsevät tehokkaammin imeytymään keuhkojen kudoksiin.

Nykyaikaisessa kannabiksessa on jopa 15 kertaa sen päihdyttävää ainetta THC:tä eli tetrahydrokanabinolia kuin 1960-luvulla. Tästä syystä 1960-luvulla tehdyt kannabistutkimukset eivät ole enää käyttökelpoisia, tutkijat sanovat.

Tutkijoiden mukaan monet kannabiksen polttajat uskovat, että se on vähemmän vaarallista kuin tupakanpoltto.

Tutkijat painottavat, ettei tutkimuksen tarkoituksena ole antaa kannabiksen polttoon liittyviä moraalisia kannanottoja, vaan vain objektiivista tietoa.



Tapakasvatusta keskitysleirille
Lähde: Turun Sanomat 9.11.2002

Huumekoirat nuuhkivat Turun lukioissa ja kouluissa

Kaikki Turun kaupungin lukiot ja koulut ovat pyytäneet poliisia tekemään tiloissaan huumetarkastuksen. Tarkastuksilla halutaan ennaltaehkäistä huumausaineiden käyttöä ja myyntiä. Oppilaiden mielipiteet tarkastuksista vaihtelevat suuresti.

- On hyvä, että järjestetään huumetarkastuksia, sillä haluan lukion olevan täysin huumeeton. Ja koirat eivät millään tavoin loukanneet yksityisyyttäni. Se olisi ollut sitten eri asia, jos laukkuja olisi pengottu, Kastun lukion oppilas Sonja Norman miettii.

- En pidä yhtään "reput auki, riviin, pyllistä" -ideasta. On varmasti keinoja ennaltaehkäistä huumeidenkäyttöä hellävaraisemmin. Tullissa tarkastukset mielestäni menettelvät, mutta työpaikalla se on lähinnä inhottavaa, Olli Jortikka kritisoi.

Kastu selvisi puhtain paperein - tällä kertaa

Poliisin ja tullin koirat tarkastivat muutamia viikkoja sitten Kastun koulun ja lukion oppilaiden reppuja. Huumausaineita ei löytynyt yhdestäkään tutkitusta luokasta.

- Vaikka Kastu sijaitsee syrjässä keskustasta, olen jo viime vuoden puolella epäillyt joidenkin oppilaiden esiintyvän aineiden vaikutuksen alaisena koulun alueella. Stakes osoittaa nuorten asenteiden huumeita kohtaan olevan muuttumassa suvaitsevaisemmiksi ja tietooni on tullut vahvoja epäilyjä, että koulun portin ulkopuolella on käynyt henkilö kauppaamassa huumausaineita, perustelee Kastun lukion rehtori Pekka Mäkinen päätöstään poliisilta virka-apua.

Rehtori Mäkinen kertoo tarkastusten olevan myös yhteiskunnallinen koulutustilaisuus oppilaille ja sanoo, että tarkastuksia tullaan varmuudella tekemään jatkossakin.



  Mitä Myyrmäen pamaus meille opettaa?
Lähde: Voima 9/2002

Ja miksi ihmeessä tämä Myyrmäen pamaus täytyy liittää huumeongelman viitekehykseen? Gerdthän oli kaikesta päätellen raitis, urheilullinen ja "siisti" poika, joka pum-leikkiensä perusteella olisi sopinut lähinnä vapaaehtoiselle maanpuolustuskurssille muiden sotahullujen kanssa. Kuinkahan monta kiihkoilijaa nämäkin ryhtiliikkeet koulivat reippaiksi taisteluhenkisiksi isänmaansankareiksi ?

Tiedon kieltämistä ja keskusteluryhmien moderointia voidaan melkeinpä huomaamatta laajentaa koskemaan vallanpitäjiä harmittavaa poliittista oppositiota. Suurimmassa vaarassa on tietysti avoin huumepoliittinen keskustelu - jota yhä sensuroidaan häpeilemättä suurissa tiedotusvälineissä. EU:n huumepolitiikasta ja -konferensseista kirjoitetaan korkeintaan pinnallisesti, ja valtaosa uutisista on edelleen dramaattisesti viihteellistä sosiaalipornoa.

Väitänpä, että nimenomaan internetin polttavan sensuroimaton keskustelu on viime vuosina pakottanut mediaa myöntämään ristiriitojen olemassaolon.

Hesarissa kerrottiin myös huomaamattomassa artikkelissa, ettei heinäkuisen Helsingin autopommiräjähdyksen takana poliisin antamien uusien tietojen mukaan ollutkaan järjestäytynyt rikollisuus, vaan yksityisten ihmissuhteiden selvittely. (Pommimieshän oli tässä tapauksessa nuori vartija, suorastaan yhteiskunnan tukipilari!) Silti tällä "huumepommilla" rääkättiin otsikoita viikkokaupalla ja joka lehdessä annettiin ymmärtää, että nyt onkin syytä roihuttaa lisää rahaa huumesodan liekeissä.

Antti Olavi Nyman

Helsingin Sanomat 18.7.2002
http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20020718KA1



Viikatemiehen repusta löytyy yhä useammin alkoholi
Lähde: Turun Sanomat 3.11.2002
http://www.turunsanomat.fi/osasto/?ts=1,12,0,0,108777,2002-11-03

Kannabiksen haittavaikutuksista jeesusteleva huumevalistus on unohtanut tarkoitushakuisesti alkoholin huomattavasti lukuisammat ja selvästi vakavammat haitat, mikä näkyy Turun Sanomien julkaisemassa jutussa:

Viikatemiehen repusta löytyy yhä useammin viinapullo, sillä alkoholitaudit ja tapaturmaiset alkoholimyrkytykset ovat suomalaisten kuudes suuri kuolinsyy. Melkein viisi prosenttia miehistä ja 1,3 prosenttia naisista menehtyy suoraan alkoholiin.

Luku on jyrkässä kasvussa, koska suomalaiset läträävät väkijuomien kanssa entistä innokkaammin. Alkoholitaudit ja -myrkytykset vievät miehiä kolme kertaa ja naisia peräti 11 kertaa enemmän kuin vuonna 1970.

Alkoholi on työikäisten miesten ja naisten toiseksi merkittävin kuolinsyy. Vain sepelvaltimotauti tappaa enemmän 15-64-vuotiaita miehiä ja rintasyöpä tuon ikäisiä naisia.

Lääninoikeuslääkäri Jääskeläinen ei tyydy pelkästään noihin lukuihin. Hän muistuttaa, että viinaksien viljely näkyy myös monissa muissa kuolinsyysarakkeissa. Sydänlihasten rappeumat johtavat usein krapulakuolemiin.

Itsemurhan tehneistä miehistä 55 prosenttia on ollut alkoholin suurkuluttajia. Joka viidennen kolarin takaa pilkistää alkoholi. 80-90 prosenttia henkirikoksista on sellaisia, joissa uhri, tekijä tai molemmat ovat juovuksissa.

Juovuksissa kaadutaan. Juovuksissa pudotaan. Juovuksissa hukutaan.

- Viina vie tavalla tai toisella yli 10 prosenttia miehistä, Jääskeläinen laskee



Siemenistä vankeutta
Lähde: Ilta-Sanomat 26.10.2002

Kannabiskasvin siemeniä myytiin internetissä

Yrttiaatteelle omistautuneet yhdistykset myivätkin todellisuudessa huumekasvien siemeniä. Tampereella toimineen Pohjoisten yrttien ystävät ry:n puuhamiehet saivat vankeutta ja sakkoja. Miehet myivät internetissä kannabiskasvin siemeniä.

- Yhdistys oli perustettu yrtteihin liittyvän asian takia. Se ei ehtinyt lähteä käyntiin, kun he rupesivat touhuamaan siementoimintaa, sanoo syyttäjä Ulla-Maija Aho.

Varsinaista yhdistystoimintaa Pohjoisten yrttien ystävillä ei ollut. Yhdistyksessä touhusi vain kolme miestä. He tilasivat Hollannista kannabiksen siemeniä ja markkinoivat niitä yhdistyksen nettisivuilla.

Kymmenen siemenen pussi maksoi Hollannista tilattuna 2,5 euroa. Kun yhdistys myi pussin eteenpäin, hinta oli 5 euroa eli siemenet maksoivat puoli euroa kappale.

Yhdistyksellä oli 300-400 asiakasta. Syyttäjän mukaan siemeniä myytiin ainakin 3700 kappaletta.

Käry kävi, kun Vantaan tulli ryhtyi tutkimaan Hollannista lähetettyjä siemenpaketteja. Oikeuteen juttu tuli Tampereella, koska yhdistyksen kotipaikka on siellä.

Siemenkaupan päätekijä, 34-vuotias tamperelainen mies, sai huumerikoksista puolen vuoden ehdollisen vankeusrangaistuksen. Yhdistyksen puheenjohtaja, 27-vuotias jalasjärveläinen mies, sai viisi kuukautta ehdollista. 30-vuotias tamperelaismies selvisi sakoilla.

Jutun päätekijä, 34-vuotias insinööri, määrättiin maksamaan valtiolle 8729 euroa laittomasti saatuna hyötynä. Hän oli siirtänyt rahat yhdistyksen tililtä omalleen.

Päätekijä ilmeisesti harjoitti siemenkauppaa ammatikseen. Hän luopui vakituisesta insinöörin työstään voidakseen omistautua yrttiaatteelle.
 


Suomalaisnuoret polttavat pilveä muita harvemmin
Lähde: Helsingin Sanomat, 23.10.2002

Suomalaiset nuoret polttavat vähemmän kannabista kuin EU:ssa keskimäärin. Tiistaina julkistetun Eurobarometri-tutkimuksen mukaan 19,2 prosenttia 15-24-vuotiaista suomalaisista on kokeillut kannabista ja 5,6 prosenttia on käyttänyt sitä kuluneen kuukauden aikana.

Muita huumeita on kokeillut 9 prosenttia suomalaisnuorista, viime kuukauden aikana käyttäneitä oli 3,1 prosenttia.

Keskiarvo koko EU:ssa on kannabiksen kokeilulle 28,9 prosenttia, säännölliselle käytölle 11,3 prosenttia. Muiden huumeissa luvut ovat lähellä Suomen tuloksia.

Yleisintä pilvenpolttelu on Tanskassa ja Ranskassa, jossa lähes puolet vastaajista on kokeillut. Ranskalaisnuorista 19,8 prosenttia on käyttänyt kannabista kuukauden aikana, Espanjassa käyttäjiä on 15 prosenttia. Myös Britanniassa, Tanskassa ja Hollannnissa käyttäjiä löytyi yli 10 prosenttia.

Raittiimpia ovat kreikkalaisnuoret.
STT

Lehdistötiedote
http://europa.eu.int/comm/justice_home/unit/drogue_en.htm
Raportti pdf-tiedostona
http://europa.eu.int/comm/justice_home/unit/drogues/

eurobarometer/index_en.pdf

Raportin lukujen mukaan Suomen nuoret käyttävät "muiden huumeita" kuin omiaan: keskimäärin 8.8% muista eurooppalaisista nuorista on kokeillut niitä ja ja 2.7% käyttänyt viimeisen kuukauden aikana.



Huumesota on myös propagandasotaa
Lähde: Helsingin Sanomat 20.10.2002; Suomen Lääkärilehti 41/2002; British Medical Journal 2002; 325:510

Suomalaisissa lehdissä julkaistut jutut Hollannin kansallisesta huumetutkimuksesta osoittautuivat tyypilliseksi suomalaiseksi huumepropagandaksi. Ohessa lähteet sekä Amsterdamin yliopiston alaisen CEDRO:n (Centrum voor Drugsonderzoek) tutkimus. Kuten BMJ:ssa todetaan noudattaa Hollannin huumeiden käytön kehitys kansainvälisiä suuntauksia. Käytön tasoissa ja varsinkin ongelmaisuudessa puolestaan löytyy eroja.

Lääkemaailmassa tapahtuu
Toimittanut : Juhana E. Idänpää-Heikkilä
Suomen Lääkärilehti 41/2002 vsk 57, s 4105

Huumausaineiden käyttö nousussa Alankomaissa

Alankomaat on soveltanut jo vuosia liberaalia huumausainepolitiikkaa, jonka on väitetty jarruttaneen tai jopa vähentäneen maan huumeongelmaa. Noin 18 000 teini-ikäisen keskuudessa tehty seurantatutkimus osoitti, että kannabiksen käyttäjien määrä oli lisääntynyt 15.6%:sta 17%:iin verrattuna tilanteeseen 4 vuotta sitten ja 20-24 vuotiaista 42% oli käyttänyt kannabista ja 8.6% kokaiinia, kun vastaavat prosenttiosuudet neljä vuotta sitten olivat 32 ja 3.9%.

HS 20.10.2002
Mielipiteet

Huumeiden käyttö vain lisääntyi

Jussi Hirvi väitti (HS 14.10.) Alankomaiden esimerkin perusteella voitavan olettaa, että kannabiksen vapauttaminen ei juuri lisäisi mietojen tai vahvojen huumeiden käyttöä. Totuus on kuitenkin toinen.

Vuonna 2001 18000 nuoren aikuisen keskuudessa tehty tutkimus osoittaa, että 20-24-vuotiaista 42 prosenttia oli kuluneen vuoden aikana käyttänyt kannabista ja 8,6 prosenttia kokaiinia. Neljä vuotta aikaisemmin vastaavat prosenttiosuudet olivat 32 ja 3,9. Tutkimuksen teki Amsterdamin yliopisto (Amsterdam University's Centre for Drugs Use).

Vapaamielinen huumepolitiikka siis lisäsi kannabiksen käyttöä 31 ja kovien huumeiden käyttöä 120 prosenttia. Mantra Hollannin vapaan huumepolitiikan toimivuudesta joutaa romukoppaan. Valitettavasti vain kansainvälinen huumekauppa Amsterdamissa ja sen ympäristössä toimii kunnolla.

Tutkimustulos on julkaistu tiivistettynä British Medical Journal -lehdessä ja se on suomennettuna Suomen Lääkärilehden numerossa 41. On yltiöpäistä optimismia olettaa, että Suomessa, missä jo 10-12-vuotiaat lotraavat kaljalla, kannabiksen vapauttaminen vähentäisi huumeiden käyttöä ja niistä johtuvia taloudellisia ja terveydellisiä haittoja.

Hannu Vierola
erikoislääkäri
isoisä
Iisalmi

BMJ 2002; 325:510
In Brief

Dutch drug misuse increases: In line with international trends, drug misuse in the Netherlands continues to gradually increase according to a survey last year of 18 000 Dutch teenagres and adults by Amsterdam University's Centre for Drugs Use. Overall, 17% of people had used cannabis, compared with 15.6% four years ago. The proportion of 20-24 years olds who had "ever used" cannabis or cocaine increased from 32% to 42% and from 3.9% to 8.6% respectively.

Abraham, Manja D., Hendrien L. Kaal, & Peter D.A. Cohen (2002), Licit and illicit drug use in the Netherlands 2001. Amsterdam.
http://www.cedro-uva.org/lib/abraham.npo01.01.html
Lehdistötiedote:
http://www.cedro-uva.org/lib/abraham.npo01.press.en.html
USA:n ja Hollannin huumetilanteen vertailu:
http://www.cedro-uva.org/stats/national.nlusa.html



  Kuka heiluttaa koiraa ?
Lähde: Helsingin Sanomat 2.10.2002
http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20021002

HS:n juttu taustoittaa Suomen virallisen huumepolitiikan perusteita:

Anja Toivanen syntyi 3. 10. 1927 Helsingissä. Toivanen on ollut sukunsa omistaman teknisen tukkukaupan Onnisen hallituksessa yli 50 vuotta ja tätä nykyä hän on Onvest Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja määräysvallan omistaja. Konsernin suuret yhtiöt ovat Onninen Oy ja Are Oy. Toivasen vanhemmat olivat Onnisen kauppaneuvos Martti Auriala ja Maikki os. Onninen. Anja Toivanen käynnisti Helsingin Inner Wheel -klubin nimissä huumekoirakeräyksen 1995.

Anja Toivasen avustuksella Suomen tullille on saatu jo 25 huumekoiraa. Yksi maksaa pyöreästi 7 000 euroa. Toivanen on Inner Wheelin kantavia voimia. Klubissa toimivat rotaryjen vaimot, ja tässä joukossa Toivanen käynnisti huumekoirien tukemisen viime vuosikymmenellä.

Miksi juuri huumekoirat? "Nään kotini lähellä Kaivopuistossa muutoinkin ihan tarpeeksi huumehörhöjä."



Rangaistuskäytäntöä yhtenäistetään
Lähde: Yleinen ohje syyttäjille 11.9.2002, Helsingin Sanomat, Turun Sanomat, Hufvudstadsbladet 12.9.2002 sekä Helsingin Sanomat, pääkirjoitus 15.9.2002
http://www.oikeus.fi/vksv/15368.htm
http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20020912KO1

Kannabistuotteet lieviä huumeita

Vuosi sitten tuli voimaan ns. pikasakkokäytäntö, jonka mukaan poliisiviranomainen voi antaa paikan päällä sakot huumeen käytöstä ja siihen liittyvästä vähäisestä hallussapidosta. Kuluneen vuoden aikana paljastui SKY:n palautepostinkin kautta se, että ihmiset saavat erilaisia rangaistuksia asuinpaikkakunnan mukaan. Valtakunnansyyttäjä toi uudet ohjeet huumerikosten rankaisemiseksi, jotta valtakunnallisesti päästäisiin tasavertaiseen rankaisemiseen.

Rangaistuskäytännön ohjeistuksessa huumeet on jaettu kolmeen luokkaan ja nyt ensimmäisen kerran Suomessa kannabistuotteet on luokiteltu lieviksi aineiksi. Valtakunnansyyttäjän ohjeistuksen mukaan pikasakkokäytäntö koskee alle 10 gramman hasiseriä ja alle 15 gramman marihuanaeriä. Normaalirangaistus olisi 10 päiväsakkoa, josta voidaan poiketa molempiin suuntiin 5 päiväsakkoa mutta jos kannabiksen käyttö on jatkuvaa niin tällöin päiväsakkojen lukumäärä on 15-20.

7§ edelleen voimassa

Suomessa on syntynyt pikaratkaisuihin perustuva huumepolitiikka, jossa tehokkaan ongelmiin puuttumisen sijaan on lähdetty hakemaan poliisiviranomaisten suorittamaa rankaisemista helpottavaa mallia. Valtakunnansyyttäjän ohjeistuksenkin arvellaan yksipuolisesti lisäävän rankaisemista käytäntöä yksinkertaistamalla.

Ohjeistuksessa painotetaan kuitenkin voimakkaasti sitä, että rangaistus ei ole mikään pakko. Ohjeistuksessa selostetaan Suomen rangaistuskäytännön historiaa ja sitä, kuinka lain soveltaminen on muodostunut ankarammaksi kuin mitä lainsäätäjä aikoinaan tarkoitti. Käytön rankaisemisen oli aikoinaan tarkoitus lisätä kielteisiä asenteita huumausaineiden käyttöä vastaan mutta sen vastapainoksi luotiin toimenpiteistä luopumista koskevaa lainsäädäntöä, kuuluisa 7§ (RL 50:7). Tämän lisäksi laissa on myös omat pykälänsä taloudellisuudelle ja kohtuudelle rankaisemisessa.

Ohjeistuksessa todetaan 7§:stä mm., että: "Säännös koskee paitsi huumausaineen käyttöä, hallussapitoa ja hankkimisen yritystä omaa käyttöä varten, myös muita RL 50 luvun huumausaineen käyttöön liittyviä rikoksia kuten maahantuontia, valmistusta ja viljelyä omaa käyttöä varten. Säännöksen nojalla syyttämättä jätettävä rikos voi siis olla otsikoltaan huumausainerikos, mutta rikoksen on oltava omaan käyttöön liittyvä."

Ohjeistuksessa painotetaan nuorten sekä ongelmakäyttäjien rankaisematta jättämistä. Nuorille olisi tehokkaampaa pitää syyttäjän, poliisin ja sosiaaliviranomaisen puhuttelu kuin vain kaavamaisesti rangaista. Tosin puhuttelua ei kannattaisi järjestää useampaa kertaa, mikä herättää ihmetystä, että eikö sittenkään haluta satsata nuoriin.

Ongelmakäyttäjien kohdalla hoitoon hakeutuminen eikä enää sitoutuminen riittää rankaisemisesta luopumiseen. Realistisesti ohjeissa todetaan, että riippuvuudesta vapautuminen voi olla vaikeaa ja tällöin hoitoon hakeutuminen voi olla perusteena useammankin kerran.

Hoitoon haluamaton aikuinen kannabiksenkäyttäjä

Hoitoon haluamattomien aikuisten osalta taas ei ole selvää vastasyytä toimenpiteistä luopumiseksi. Ohjeistuksessa selvästi ymmärretään, että ilman varaventtiileitä rankaiseminen kohdistuisi ongelmattomimpaan käyttäjäryhmään, jonka pääasiallinen aine on vielä lieväksi huumeeksi luokiteltu kannabis, jolle ei edes ole toimivaa hoitovaihtoehtoa.

7§:n soveltamista puoltaa aineen laatu eli lieväksi todettu kannabis ja teon vähäisyys eli rikoksen kohteena on ollut enintään muutamaa käyttökertaa vastaava määrä kannabista. Syyttämättäjättämistä puoltaa lisäksi esimerkiksi tekijän ikä, ensikertalaisuus tai käyttötilanteeseen liittyvä yllätyksellinen houkutus.

Toimenpiteistä luopumista voidaan harkita vähäisyysperusteen mukaan (ROL 1:7) myös muuhun kuin välittömästi omaan käyttöön liittyvään huumausainerikokseen. Käytännössä kysymykseen voi tulla vain satunnainen, ilman voittoa tapahtunut huumausaineen välittäminen tai tarjoaminen osana yhteistä käyttöä tai muuten sellaisissa olosuhteissa, ettei teko ole saanut vastaanottajassa aikaan päätöstä huumausaineen käytöstä.

Lainsäädäntöön sisältyy kohta, jota voidaan soveltaa kannabiksen lääkekäyttöön: ROL 1:8:n kohtuusperustetta voidaan soveltaa poikkeuksellisesti esimerkiksi tilanteessa, jossa tekijän huumausaineen käyttöön liittyvä hengenvaarallinen tila tai siihen liittymätönkin vakava sairaus voi olla toimenpiteistä luopumisen perusteena, jos syytteen nostaminen olisi selvästi kohtuutonta.

Oikeusturva ei kuulu narkkareille

Rangaistuskäytännön tarkoitus oli aikoinaan lisätä kielteisiä asenteita. Tiedotusvälineet ovat viimeisen 30 vuoden aikana tehneet kaikkensa tämän kielteisen asenneilmapiirin levittämiseksi, millä on ollut huomattava vaikutus suomalaisen huumeongelman muodostumisessa, huumeongelmaa ei analysoida vaan kaikki pössöttelijöistä sekakäyttäjiin ovat niitä samoja narkkareita, hoito on uskovaisten hihhuleitten hallussa eikä siihen uskalleta hakeutua eikä rankaisemisen vaihtoehdoista saa keskustella.

Tämä virallinen asenneilmapiiri tuli jälleen esille valtakunnansyyttäjän ohjeistuksen uutisoinnissa. Esimerkiksi HBL uutisoi koko jutun "Knarkare ska också vara lika inför lagen", kaikkihan ne ovat niitä samoja narkkareita kuten suomenruotsalaiset ovat kaikki niitä rikkaita perijöitä!

Turun Sanomat siteerasi näkyvästi valtakunnansyyttäjän arviota oikeusturvan ylikorostuneisuudesta huumeasioissa: "Meillä ei viranomainen voi muka tehdä mitään ilman, että varmistutaan oikeusturvasta. Sellainen ajatustapa estäisi tällaisenkin uuden metodin käytön."

Rankimman linjanvedon teki kuitenkin Helsingin Sanomat pääkirjoituksessaan 15.9, jossa todetaan, että "Eduskunnassa odottaa hyväksymistään lakiesitys, joka antaa poliisille mahdollisuuden salakuunnella kotonaan olevaa törkeästä rikoksesta epäiltyä henkilöä. Oleellista esityksessä on, että kuuntelu ei vaadi todennäköisiä syitä, vaan pelkkä syy epäilyyn riittää kuuntelun sallimiseen. Lakiuudistus on periaatteellisesti merkittävä, sillä se rikkoo kansalaisten oikeutta kotirauhaan. Niinkin pyhään perusoikeuteen on poikkeustapauksessa pakko puuttua.

Kansalaiset ovat valmiita antamaan poliisille lähes rajattomat oikeudet törkeiden rikosten torjuntaan ja tutkintaan. Kansalaiset ovat myös tiukkojen rajoitusten ja kovien rangaistusten kannalla."

Vertailun vuoksi todettakoon, että esimerkiksi seksuaalirikoksissa ei saa edes puhelinkuunteluoikeuksia.



Huumesotaa halutaan lietsoa vaalien alla
Lähde: Turun Sanomat ja HBL 21.9.2002

Suomalaiset huumesoturit olivat värvänneet Ruotsista hätiin EU-piireissä rouva huumesotana tunnetun MaLou Lindholmin. Yhdessä tunnetun alkoholista toipuneen kansanedustajan Risto Kuisman kanssa IHRY järjesti eduskunnassa tilaisuuden huumesodasta kadonneen puhdin palauttamiseksi. Paikalle oli tullut muutama kansanedustaja ja toimittaja, joista varsinkin Turun Sanomien edustaja oli tarttunut täkyyn:

EU-maissa pidetään huumeita tärkeimpänä uhkana turvallisuudelle

Huumeet ovat päällimäinen turvallisuusuhka EU:n kansalaisten mielissä. Kaikki Euroopan maat ovat allekirjoittaneet YK:n sopimukset rajoittavasta huumepolitiikasta. Sitä korostaa myös YK:n lasten oikeuksien sopimus, jonka mukaan lapsella tulee olla oikeus elää laittomista huumeista vapaassa yhteiskunnassa.

Kuitenkin eri EU-maiden käytäntö harjoittaa tätä huumepolitiikkaa vaihtelee Ruotsin ja Suomen tiukasta linjasta Hollannin ja Belgian vapaampaan suuntaan. Eri mieltä ollaan myös siitä, pitäisikö huumeet hyväksyä yhteiskunnassa jo olemassa olevana haittana ja vähentää niiden aiheuttamia vaurioita vai pyrkiä huumeista vapaaseen yhteiskuntaan.

Suomen, mutta myös EU:n huumepolitiikan ristivetoon puututtiin kansainvälisessä huumepolitiikan seminaarissa Eduskunnassa. Järjestäjänä oli eduskunnan raittiusryhmä yhdessä Irti Huumeista ry:n kanssa.

- EU sellaisenaan ei ole, eikä pitäisi olla uhka rajoittavalle huumepolitiikalle. Kuitenkin se on sitä, huomautti ruotsalainen MaLou Lindholm, joka on tunnettu vaikuttaja eurooppalaisessa huumekeskustelussa. Hän viittaa tässä EU-poliitikkoihin suuntautuvaan huumemyönteiseen lobbailuun.

Kun EU:ssa pitäisi olla tavoite päästä eroon huumeongelmasta, huumeiden laillistamisliikkeet tekevät Lindholmin mukaan EU-maissa, mm. Britanniassa, Hollannissa ja Belgiassa, työtä huumeiden käyttöä rajoittavan lain kiertämiseksi.

- Pyritään perustamaan ns. Coffee Shopeja, joissa voi polttaa laillisesti hasista ja testaamaan nuorison ekstaasitabletteja ennen "raveja", minkä jälkeen niitä voisi käyttää. Metadonin ja subutexin käyttö pyritään laillistamaan ja saamaan kannabis ei-rikolliseksi.

Asiassa ei MaLou Lindholmin mukaan ole kyse siitä, valitaanko huumevapaa yhteiskunta vai vaurioiden vähentämisyhteiskunta. EU:n sisällä asiaa ajaa ylikansallinen radikaaliverkosto ja kansainvälinen kieltolain vastainen koordinaatio, joilla molemmilla on runsaasti rahaa käytössään.

Huumeiden laillistamisliikkeiden intensiivisestä työstä huolimatta rajoittavan huumepolitiikan tavoitteena on huumevapaa yhteiskunta ja pääsy eroon huumeongelmasta, vaikka se edes tiukasti huumeita vastustavissa maissa tuskin on mahdollista. - Ei edes Ruotsissa, väläytti Lindholm.

Myös Suomessa tulee Irti Huumeista ry:n toiminnanjohtajan Tapio Jaakkolan mukaan olla tavoitteena huumeeton yhteiskunta. Toiminta sen eteen tulisi aloittaa lähiympäristöstä ja perheestä.

Huumehoidon päämääräksi taas tulisi Jaakkolan mukaan ottaa ensisijaisesti paraneminen huumeriippuvuudesta.

Tässä törmäävät toisiinsa lääkkeellinen hoito ja lääkkeetön huumehoito.
- Kuvaavaa nykyisessä tilanteessa on, ettäkun huumeongelmaisten korvaushoitoon on meillä vuoden jono, niin lääkkeettömän hoidon paikkoja on auki koko ajan.
 

HBL antoi palstatilaa myös muille samassa tilaisuudessa esiintyneille asiantuntijoille:

"Liberalare drogpolitik är att ge upp"

Vi får inte acceptera droger som en oundviklig del av samhället. Då kan vi lika gärna ge upp kampen. Det säger MaLou Lindholm, inom EU-kretsar känd som kvinnan bakom knarkkriget.

"De knarkliberala organisationernas största fiende" är ett epitet som svenska MaLou Lindholm ofta får, och som hon är stolt över. I dag arbetar Lindholm som verksamhetsledare för anti-drogorganisationen Hassela International Network, men hon har också kämpat mot en liberalisering av knarket under sin tid som EU-parlamentariker.

Enligt henne är EU ett hot mot den restriktiva drogpolitiken. Hon arbetar aktivt mot en harmonisering av EU-ländernas drogpolitik, eftersom hon tror att den i förlängningen skulle innebära att knarket blir fritt.

Som ett exempel ger hon det förslag som EU-kommissionen bereder som bäst och som går ut på att medlemsländerna skall minimera de skador som droger förorsakar. I praktiken kan det här betyda stationer för utbyte av sprutor och t.ex. metadonbehandling för heroinister.

- Det här är första steget mot en liberalisering av narkotika. Sedan kommer sprutrummen där knarkarna får injicera under övervakning och kontrollstationer för att garantera att heroinet är rent. I Schweiz vill man till och med odla heroin för att slippa den internationella knarkhandeln. I stället för att satsa på förebyggande arbete och hjälpa människor ur missbruket accepterar man drogproblemet och skyfflar undan knarkarna, säger MaLou Lindholm.

Dubbla budskap

I MaLou Lindholms idealsamhälle skulle man satsa energin och skattepengar på bättre förebyggande arbete i skolorna, snabb medicinfri vård av dem som hamnat i knarkträsket och tvångsvård som sista alternativ. Sprututbytesverksamheten tror hon inte på.

- Det är som att säga att det är OK att du knarkar, bara du använder rena sprutor. I stället för att hjälpa folk ur missbruket, hjälper man dem att stanna kvar, säger hon.

Enligt Lindholm finns det inte heller några entydiga bevis för att sprutytbytesverksamhet minskar förekomsten av hiv. Den kontakt som vårdarna får till missbrukarna kunde enligt henne skapas också på andra sätt.

- I stället för sprutstationer borde vi inrätta speciella vårdstationer för missbrukare. De som sitter fast i knarkträsket vill sällan gå till en vanlig tandläkare eller bli uttittade på en hälsovårdscentral. Metadonprojekten, som går ut på att ersätta droger med syntetiska varianter som är rena och billiga, fördömer hon helt och hållet.

- Det leder bara till ett annat slags beroende. Jag har aldrig sett en metadonmissbrukare bli fri, säger hon.

Experter tvistar om vår drogpolitik

Innebär vår drogpolitik att vi struntar i knarkarna eller ser vi äntligen sanningen i vitögat? Social- och hälsovårdsministeriet och anti-drogorganisationerna är på kollisionskurs ifråga om vår framtida linje.

På pappret har Finland fortfarande en restriktiv drogpolitik. Men den utbredda användningen av syntetiska droger (t.ex. metadon) och sprutbytesstationerna har fått anti-drogorganisationerna på fötter.

- Social- och hälsovårdsministeriet förivrar sig och skenar iväg med sina projekt. I teorin ser politiken bra ut, men verkligheten är en annan, säger informatören vid Fri från narkotika Johanna Hackman, som på de flesta punkter håller med MaLou Lindholm.

Tapani Sarvanti, konsultativ tjänsteman vid social- och hälsovårdsministeriet, säger att det inte handlar om någon ny linje i statsrådet eller om bristande kontroll vid ministeriet, utan om att ta hänsyn till realiteterna.

- Det är bättre att ta skeden i vacker hand. Man måste se världen som den är, inte som man önskar att den vore.

Enligt honom är det ett faktum att alla inte blir av med sitt drogberoende och då är det läkarnas sak att hålla folk vid liv.

- I vissa fall är det klokt att minimera skadorna, att minska brottsligheten genom att ge metadon och förhindra hiv-smitta genom rena sprutor. Vi kan inte skicka alla knarkare till en öde ö, säger han.

Sarvanti har följt med beredningen av EU-kommissionens förslag om åtgärder som minskar de skador som droger förorsakar. Han påpekar att Finlands huvudsakliga linje fortfarande är att förebygga missbruk. Därför har Finland också stött Sveriges förslag om att betona prevention i EU-kommissionens nya papper.

Gammal propaganda

Tapani Sarvanti ser inte sprutbytesstationer och läkemedelsbehandling av missbrukare som liberalisering, utan snarare som mångsidighet och flexibilitet. MaLou Lindholms argument för en helt restriktiv politik avfärdar han som propaganda,

- Vi kan inte alltid upprepa samma saker. Om företag fungerade enligt de principerna skulle de för länge sedan ha gått i konkurs, säger han.

Han tycker inte heller att inställningen bland EU-tjänstemän och politiker är så svartvit som MaLou Lindholm låter förstå.

Även EU-parlamentarikern Astrid Thors ser EU som en möjlighet snarare än som ett hot.

- Tack vare polissamarbetet i EU kan vi gripa mycket större hajar än tidigare, säger hon.

Själv företräder hon en rätt restriktiv linje, men anser att sprutbytesstationer kan behövas för att få kontakt med missbrukarna. Thors är medveten om de konflikter som finns mellan dem som vill liberalisera och skärpa drogpolitiken, men anser inte att det är ett hinder för samarbete på EU-nivå.

- Vi måste bara begränsa samarbetet till de punkter där vi är överens, säger hon.



Hasista polttanut varusmies sai kovat sakot
Lähde: HS 14.9.2002

Ilmatorjuntaleirillä hasista polttanut varusmies tuomittiin perjantaina Espoon käräjäoikeudessa ankariin sakkoihin huumeen käyttörikoksesta ja palvelusrikoksesta. Miehelle tuomittiin 50 päiväsakkoa eli yhteensä 300 euroa sakkoa.

Paikallinen syyttäjä oli jättänyt syytteen nostamatta, sillä hänen mielestään rikokset olivat vähäisiä. Läntisen maanpuolustusalueen esikunta kanteli päätöksestä valtakunnansyyttäjänvirastoon.

Syyttäjä vaati miehelle lyhyttä ehdollista vankeusrangaistusta. Hasiksen poltto oli hänen mielestään vaarantanut muiden turvallisuuden.



Kansanedustajien on vaikea keskustella huumeista
Lähde: Helsingin Sanomat 5.9.2002
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=20020905KO7

Soininvaara epäili huumeiden nollarajan toimivuutta liikenteessä

Vaaleihin tähtäävä eduskunta yrittää kohottaa omaa moraalista tasoaan käymällä tiukkasanaista keskustelua huumeista. Tällä kertaa käsittelyssä oli nollarajan määrääminen joillekin huumeille liikenteessä.

Hallituksen esitys nollarajan määräämisestä huumeille liikenteessä sai myönteisen vastaanoton eduskunnalta keskiviikkona. Esitys lähetettiin lakivaliokunnan pohdittavaksi.

Huumeissa ajamisesta voi nykyisin tuomita vain, jos voidaan osoittaa, että ajokyky on huumeista alentunut.
Esityksen mukaan tuomio voitaisiin antaa, jos veressä on huumeita tai niiden hajoamistuotteita.

Eduskunnassa oli kuitenkin soraääni: vihreän liiton puheenjohtaja Osmo Soininvaara näki esityksessä kemiallisia ja oikeudellisia ongelmia.

Huumausaineiden lista on pitkä, ja suuresta osasta ei ole sellaista näyttöä, että ne heikentäisivät suorituskykyä. Osa aineista on kielletty urheilussa, koska ne parantavat suorituskykyä, Soininvaara luetteli.

Lisää löylyä Soininvaara löi kertomalla EU:n huumeviraston tutkimuksesta. Sen mukaan ei ole näyttöä, että kannabistuotteet vaikuttaisivat ajokuntoon, hän sanoi ja lisäsi itse ihmettelevänsä tulosta.

Vielä Soininvaara huomautti, että hajoamistuotteita voi olla veressä vielä viikkoja huumeiden käytön jälkeen. Tällöin ei hänen mukaansa rangaistaisikaan huumeissa ajamisesta vaan siitä, että on joskus käyttänyt huumeita - mistä on oma, lievempi rangaistuksensa.

Saatettaisiin jopa tuomita huumeissa ajamisesta joku, joka on pari viikkoa sitten käyttänyt kannabista toisessa maassa, jossa käyttö on laillista, Soininvaara maalaili.

Vaikka Soininvaara vakuutti olevansa muiden kanssa samaa mieltä siitä, että huumeissa ajavat on saatava pois liikenteestä, Klaus Hellberg (sd), Seppo Lahtela (kesk) ja Paula Kokkonen (kok) syyttivät häntä huumeiden vähättelystä ja kannabiksen suosimisesta.

Soininvaara joutui ihmettelemään, miten EU:n huumeviraston tutkimus voidaan panna hänen syykseen. "Kyllä tämä huumausainekeskustelu on Suomessa vaikeaa", hän huokaisi.

Esitys kiihotti kansanedustajat pitkään keskusteluun muun muassa ylinopeuksista ja punaisia valoja päin ajamisesta, joista lakiesityksessä ei sanota sanaakaan.



Huumevalistus tuottaa outoja hedelmiä
Lähde: Turun Sanomat 1.9.2002

Turun Sanomien sunnuntainumero tarjoaa tyyppillisen esimerkin virallisen huumevalistuksen hedelmistä:

Raitis kukkaistyttö sai huumehörhön leiman

Huume-epäily koulussa voi panna lujille oppilaan ja vanhempien välisen luottamuksen. Vaikka epäily olisi täysin aiheeton, otsaan jääneestä leimasta ei ehkä enää pääsekään eroon.

Niin kävi raittiille yhdeksäsluokkalaiselle Marille. Kun eteläsuomalaisessa kaupungissa kouluaan käyvä Mari eräänä aamuna saapui kouluun, päivä sai omituisen käänteen. Opettaja tuli jo ennen ensimmäisen tunnin alkua komentamaan tytön terveydenhoitajalle hemoglobiiniarvon mittaamista varten. Mari totteli kiltisti vakuuteltuaan ensin olevansa terve, mutta vastaanotolla opettajan käytös ei saanut selitystä. Hoitaja vihjaili vain, että Mari ei vaikuta työkykyiseltä.

- Se oli tosi absurdia. En käsittänyt yhtään mistä on kyse. Omituinen kohtelu alkoi ahdistaa, ja yritin laukaista jännitystä kysäisemällä, olenko piilokamerassa, selittää Mari.

- Se oli kuitenkin virhe. Terveydenhoitaja suuttui ja sanoi, ettei näillä asioilla ole leikkimistä, hän muistelee.

Sitten kouluterveydenhoitaja piti tytölle puolentoista tunnin luennon huumeista.

Vastaanväittäminen on hyödytöntä

- Ymmärsin, että minun oletettiin käyttävän huumeita. Olin tosi järkyttynyt ja tunsin itseni aivan avuttomaksi. Minulle oli selvää, etteivät huumeet ole minua varten, mutta en pystynyt puolustautumaan, Mari muistelee odottamatonta tilannetta.

- Tajusin, että on ihan turhaa nyt kertoa, etten käytä huumeita enkä edes tupakoi tai juo viinaa. Ei sillä olisi ollut mitään merkitystä. Huumeiden käyttäjä olisi vastannut samoin. Pysyin hiljaa.

Mari käpertyi itseensä ja odotti ahdistavan tilanteen loppumista. Hän luotti siihen, että äiti kuitenkin uskoisi tytärtään.

Terveydenhoitaja ehdotti hemoglobiininäytteen ottamista. Neuloja kammoava Mari pelästyi ehdotusta, ja hoitaja veti siitä omat johtopäätöksensä.

- Hoitaja rauhoitteli sitten minua sanomalla, että verinäytteestä otetaan vain hemoglobiiniarvo, ei mitään huumetestiä. Uskon, että hän valehteli päin naamaa, miettii Mari.

- Sitten hoitaja rupesi kaveriksi ja lupasi antaa minulle viikonlopun yli aikaa kertoa vanhemmilleni, ennen kuin hän ottaa itse heihin yhteyttä. Terveydenhoitaja piti ihan selvänä, että käytän huumeita.

Musta lista leimasi syyttömän

Huume-epäily voi rikkoa hyvin toimivan luottamuksen äidin ja tyttären välillä. Marin tapauksessa niin ei onneksi käynyt.

- Se olisi ollut maailmanloppu, jos äiti ei olisi uskonut minua. Nytkin alkaa itkettää, kun ajattelen sellaista, vaikka siitä on vuosia aikaa, Mari sanoo.

Marin äiti soitti terveydenhoitajalle ja vakuutti, ettei tyttö käytä huumeita.

Terveydenhoitaja huomautti, että vanhemmat eivät ehkä huomaa lapsensa huumeidenkäyttöä.

- Puhelinkeskustelu päättyi siihen, kun terveydenhoitaja totesi, että ehkä kyseessä sitten oli migreenikohtaus, kun minä olin niin poissaoleva. Kai se nyt panee vähän hiljaiseksi, kun noin hyökätään, Mari puuskahtaa.

Anteeksipyyntöä ei koskaan kuulunut.

- Se asia olisi pitänyt saada jonkinlaiseen päätökseen. Opettajien pitäisi uskaltaa muuttaa arviotaan, jos mitään todisteita ei löydykään. Aikuisten pitää pystyä myöntämään, että he ovat väärässä, Mari vaatii.

Myöhemmin kävi ilmi, että terveydenhoitaja ja monet opettajat epäilivät Maria edelleen huumehörhöksi.

- Eräs opettajista, joka oli naapurini ja koulukaverini äiti, löysi opettajanhuoneesta listan huumeiden käyttäjiksi epäillyistä oppilaista. Se oli jätetty tiedoksi kaikille opettajille. Minun nimenikin oli siellä, kertoo Mari.

- Kaipa ne ajattelivat sen verikokeen jälkeenkin, että aineet eivät vain jostain syystä tällä kertaa näkyneet testissä. Jos haluaa nähdä jonkun huumeidenkäyttäjänä, siihen viittaavia piirteitä löytää kyllä kenestä tahansa.

Kukkaistyttö herätti huomiota

Marilla on selvä käsitys siitä, miksi juuri häntä epäiltiin huumeista. Hän käyttäytyi spontaanisti ja temperamenttisesti, oli äänekäs ja ulospäinsuuntautunut. Hänen hiuksensa oli värjätty violetiksi ja maihinnousukenkiin oli maalattua auringonkukkia.

- Niillä on varmasti joku opas huumeiden käyttäjien tunnistamiseksi, jossa sanotaan, että kun nuori muuttuu radikaalisti, hän on alkanut käyttää jotain. Olin juuri värjännyt ja leikannut lyhyeksi pitkät vaaleat hiukset, koska olin murrosiässä ja etsin itseäni, kertoo Mari.

- Tiedän, että koulussa oli ihan tavallisen näköisiä poikia, jotka polttivat hasista. Heitä ei koskaan osattu epäillä mistään, hän sanoo.

Marin mielestä kouluterveydenhoitajalla ei missään vaiheessa ollut aikaa ja kiinnostusta kuunnella häntä oikeasti ja ottaa selvää, mikä hän on naisiaan.

- En tiedä, miten huume-epäilyyn pitäisi puuttua, mutta jos tuollaiseen luennointiin on aikaa, luulisi olevan aikaa myös tutustua ihmiseen, Mari kummeksuu.

Hänen yläasteellaan opiskeli yli 450 oppilasta. Suurissa kouluissa opettajien ei ole helppoa tutustua oppilaisiinsa ja luoda heihin luottamuksellista suhdetta. Marilta ei kuitenkaan löydy ymmärtämystä opettajien käytökselle. Nöyryyttävä prosessi vei pohjan luottamukselta molemmin puolin.

- Opettajat vain tekivät hätäisiä johtopäätöksiä. Jos nuorien kuuntelemiseen ei ole rahaa eikä aikaa, niin miksi sitten edes yritetään mitään, pettynyt tyttö kysyy.



Kannabinoidit halutaan lääkkeiksi apteekin hyllylle
Lähde: Helsingin Sanomat 31.8.2002
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=20020831KO10
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=20020831KO9

Kannabiksesta haetaan apua kipuun, MS-tautiin ja silmänpaineeseen

Vuosien kuluttua lääkäri saattaa määrätä potilaalle tabletteja, jotka sisältävät kannabinoideja eli kannabiksesta irrotettuja kemiallisia yhdisteitä.

Kuopion yliopiston kannabinoidien lääkekäyttöä tutkiva tutkijaryhmä on tehnyt löytöjä, joiden se uskoo edistävän kannabinoidilääkkeiden matkaa apteekin hyllylle.

Kannabiksen ja kannabinoidien lääkkeellistä käyttöä tutkitaan innokkaasti eri puolella maailmaa. Niistä etsitään apua muun muassa kivun hoitoon, aids- ja syöpäpotilaiden yleiskunnon vahvistamiseen, MS-taudin hoitoon ja silmänpaineeseen.

Dosentti Tomi Järvinen Kuopion yliopistosta kertoo, että uuden tablettimallin avulla vaikuttavat kannabinoidit saadaan aiempaa tehokkaammin elimistön käyttöön.

"Kannabinoidien ongelmana on niiden erittäin huono vesiliukoisuus ja imeytyminen. Lisäksi maksa yleensä ehtii pilkkoa aineet, ennen kuin ne vaikuttavat elimistössä."

Järvisen mukaan tutkimukset ovat kuitenkin vasta alussa. Hän arvioi uusien kannabinoidilääkkeiden olevan myynnissä noin kymmenen vuoden päästä.

Elimistön oman kannabinoidijärjestelmän löytyminen 1990-luvulla antoi uuden suunnan tutkijoille. Kuopiolaistutkijoiden tavoitteena on myös kehittää kannabinoidityyppinen lääkeaine, jolla olisi vain lääkevaikutus eikä huumaavia haittavaikutuksia.

Silmänpainetta alentavaa kannabista on määrätty lääkkeeksi esimerkiksi Yhdysvalloissa silmänpainetautia eli glaukoomaa sairastaville potilaille. Kuopiossa on kehitetty silmätippaliuos, joka vaikuttaa vain silmässä.

"Maailmalla kannabinoidien silmäliuosta on tutkittu ihmisilläkin", Tomi Järvinen sanoo.

"Tutkimuksissa on osoitettu, että kannabinoidia voidaan antaa suoraan silmään. Vaikutuspaikka on siis silmässä. Idea on, ettei sitä tarvitse ottaa sisäisesti tai polttaa, jolloin kannabinoidi leviäisi ympäri kehoa ja tulisi huumaavia vaikutuksia."

Lääkelaitokselta ja Helsingin yliopistollisen sairaalan kipuklinikalta arvioidaan, että kannabinoidilääkkeet voivat tulevaisuudessa olla "viimeisiä oljenkorsia" potilaille, jotka eivät saa apua muualta.

"Elimistön kannabinoidijärjestelmällä on joku merkitys, mutta sen lääketieteellistä hyötyä ei vielä tiedetä", sanoo kipuklinikan osaston ylilääkäri Eija Kalso.

Kalso kertoo, ettei ainakaan viimeaikaisissa syöpäpotilaiden pahoinvointi- ja kivunhoitotutkimuksissa ole todettu tähänastisia kannabinoidilääkkeitä muita paremmiksi. Yksittäiset potilaat sen sijaan ovat niistä saaneet apua.

Kalso epäilee, ettei haittavaikutuksista päästä kokonaan eroon.

"Jotkut joutuvat tekemään päätöksen haittavaikutusten ja tehon väliltä. Jotkut jäävät koukkuun. Heillä on sen jälkeen suurempi ongelma kuin aikaisemmin."

Lääkelaitoksen ylilääkäri Markku Toivonen huomauttaa, että jos markkinoille tuleva kannabinoidilääke sisältäisi kannabiksen tärkeintä vaikuttavaa ainetta, tetrahydrokannabinolia (TCH), sitä määrättäisiin potilaalle huumausainereseptillä kuten morfiinia. Väärinkäyttöä ei voida Toivosen mukaan kokonaan sulkea pois.  "Paras keino torjua sitä olisi tiukka kontrolli ja pakkaaminen mahdollisimman pieniin annoksiin."

Kannabiksen aineosia

Kannabista on käytetty lääkkeenä yhtä kauan kuin huumausaineenakin eli vähintään kolmetuhatta vuotta. Sen lääkkeellinen käyttö lienee tyrehtynyt aikoinaan sen huumaavan vaikutuksen vuoksi.

Kannabista käytetään yhä myös lääkkeenä. Esimerkiksi Kanada salli viime vuonna marihuanan käytön parantumattomasti sairaiden ja kroonikkopotilaiden hoidossa.

Kannabis eli hamppu on ruohokasvi, joka sisältää kaikkiaan neljääsataa erilaista yhdistettä, jotka aikaansaavat kannabiksen vaikutuksen. Yhdisteistä kuusikymmentä luetaan kannabinoideihin, joista tärkein vaikuttava osa on tetrahydrokannabinoli (THC).

Kannabinoideja voidaan tehdä myös laboratoriossa. 1990-luvulla tutkijat selvittivät, että kannabinoideja syntyy myös ihmisten elimistössä. Elimistössä on kannabinoidireseptoreita, joihin elimistön itsensä tuottamat kannabinoidit sitoutuvat ja säätelevätelimistön eri toimintoja niiden kautta.

Elimistön oman kannabinoidijärjestelmän löydyttyä kannabinoidien lääkekehitys on voimistunut, ja esimerkiksi Britanniassa siihen suhtaudutaan myönteisesti. Maailmalla on myynnissä kaksi kannabinoidilääkettä syöpä- ja aids-potilaiden yleiskunnon parantamiseen.



  Poliisi: kotikasvatukseen ei liity järjestäytynyttä rikollisuutta
Lähde: Iltalehti 13.8.2002

Vastineessaan festivaalien huumeratsioista käytyyn keskusteluun rikoskomisario Petri Juvonen Helsingin poliisilaitoksen huumerikosyksiköstä tuo esille sen, että poliisi takavarikoi myös muita laittomia huumeita kuin pelkästään kannabistuotteita. Samalla hän huomauttaa, että "Kannabiksen (marihuana) kotikasvatusta lukuunottamatta huumeiden myyntiin ja salakuljetukseen liittyy yleensä aina ammattimainen ja järjestäytynyt rikollisuus".

Johtopäätöksenä hän kuitenkin lisää: "Kaikkein eniten se hyötyisi siitä, ettei poliisi tee mitään. Poliisi aikoo vastaisuudessakin puuttua huumausainerikollisuuden koko kirjoon ja valvoa huumeiden myyntiä ja käyttöä mm. erilaisten yleisötilaisuuksien yhteydessä."



Maailma hampun näkökulmasta
Lähde: Green spot
http://www.greenspot.fi/pollan

Suomeksi on ilmestynyt yhdysvaltalaisen Michael Pollanin kirja Halun kasvioppi. Maailma kasvien näkökulmasta. Kirjassa on neljä lukua, joissa käsitellään neljää eri viljelykasvia, omenaa, perunaa, hamppua ja tulppaania.



'No me perustetaan hamppukaupunki'
Lähde: Lifesaver
http://lifesaver.net

Dub, reggae & hiphop -ryhmä Kapteeni Ä_ni julkaisi vinyyli EP:n, jolta löytyy jälleen uusi hamppulaulu, Hamppukaupunki. Kapteeni Ä_nen Massi täys mazq ja Tuutiruuhkaa sekä Kompostikoplan Täyteen saavat loogista jatkoa.



Hampusta kehitetään terveysvaikutteisia elintarvikkeita
Lähde: Helsingin Sanomat 9.8.2002
http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/juttu.asp?id=20020808OL32

Hampun siementen öljystä ja proteiinista aiotaan tehdä tulevaisuudessa uusia terveysvaikutteisia elintarvikkeita. Kotimainen kylmäpuristettu rypsiöljy voi saada hamppuöljystä kilpailijan, sillä hampun siemenissä puristetussa öljyssä on poikkeuksellisen paljon "hyvälaatuisia" rasvahappoja. Hamppuöljyn on huomattu vaikuttavan myös iho-oireisiin, joten siitä etsitään hoitoa ihottumaan.

Hampun siementen elintarvikekäyttöä on tutkittu Kuopion yliopistossa, jossa halutaan nostaa hamppu uudeksi kotimaiseksi öljykasviksi. Hampun siemenet sisältävät runsaasti proteiinia, joten Kuopiossa yritetään tehdä kotimaisesta hamppuproteiinista myös ulkomaisen soijan kilpailijaa. Hamppuproteiinia voitaisiin käyttää soijan tavoin ihmisten elintarvikkeissa sekä eläinten rehussa.

Suomessa hamppua on perinteisesti viljelty kuidun vuoksi, mutta Kuopiossa jalostettuun uuteen lajikkeeseen on saatu Suomessa poikkeuksellisesti myös siemeniä. Uuden lajikkeen huumaavan aineen eli tetrahydrokannabinolin (THC) pitoisuus alittaa EU:n määrittelemän rajan, joten sitä voitaisiin viljellä laillisesti.

HS:n lehtipainoksessa kerrotaan asiasta perusteellisemmin. Esimerkiksi jos rehuteollisuus käyttäisi kotimaista hamppuproteiinia ulkomailta tuotavan soijaproteiinin sijasta, se tutkija dosentti James Callawayn mukaan tietäisi 100 000 hehtaarin viljelmiä Suomessa.



Hampusta siivet tuulivoimalaan
Lähde: Tieteen kuvalehti 9/2002

Kasvikuidut korvaavat pian tekokuituja.

Hampun kuidut ovat sitkeitä ja kestäviä. Tulevaisuudessa hamppukuitu kilpailee tekokuitujen kanssa, sillä se on kevyt ja edullinen. Lisäksi sen ympäristölle aiheuttama rasitus on vähäinen. Hampusta suunnitellaan mm. siipiä tuulivoimalaan.

Halveksittu ja haukuttu kasvi on osoittautunut varsin monikäyttöiseksi raaka-aineeksi. Tanskassa Risön tutkimuskeskuksessa tutkitaan hamppukuidun käyttömahdollisuuksia. Tulokset osoittavat, että hamppukuituun perustuvat materiaalit voivat pian kilpailla tekokuitujen kanssa.

Laillista hamppua

Hamppukasvi yhdistetään normaalisti huumeisiin eli kannabistuotteisiin, kuten hasikseen ja marihuanaan. Useimmissa maissa, myös Suomessa, hampun viljely on kielletty juuri siksi, että siitä voidaan valmistaa huumaavia aineita. Viime aikoina joissakin maissa säädöksiä on hampun kohdalla löyhennetty. Esimerkiksi Kanada laillisti kannabiksen käytön saattohoidossa ja kroonisesti sairaiden potilaiden kipujen lievittämisessä viime vuonna.

Teollisuuden tarpeisiin viljellään kuitenkin EU:n säädösten mukaan hamppulajiketta, joka sisältää vain 0.2 prosenttia kannabiksen vaikuttavaa ainesosaa THC:tä.

Kuvateksti:

Tässä testataan hampun lujuutta. Hamppukuituinen 2 * 15 mm:n komposiittilevy säröili vasta, kun siihen kohdistui 950 kilon voima, joka riittää pienen henkilöauton nostamiseen.



Onko satamakaupunki Turku kannabiksen edelläkävijä?
Lähde: Turkulainen 4.8.2002

Elvy Musikan myönteinen arvio turkulaisen hamppukulttuurin tasosta on selvästi puhuttanut turkulaisia. Laajalti luettu paikallislehti Turkulainen kyseli asiantuntijoilta aiheesta. Poliisin edustaja on jälleen vailla loogisen ajattelun koulutusta:

Vapauttamiseen suhtautuu epäillen rikoskomisario Veli-Matti Soikkeli Turun huumeryhmästä, koska hänen mukaansa laillistaminen lisäisi tarjontaa ja tarjonta kysyntää.

- Myynti ja välitys ovat pääosin rikollisliigojen organisoimaa, eikä yhteiskunnan tavoitteena voi olla niiden lisääminen. Pitäisikö jakelun olla valtion käsissä, jotta valvonta pelaisi? Mistä valtio ostaisi kannabiksen, kun välittäminen on laitonta?

- Turussa on tuhansia kannabiksen käyttäjiä, joista useat ovat "elämäntapaintiaaneja", jotka kasvattavat komeroissa marijuanaa omiksi tarpeikseen. Vuodessa tosin jää kiinni vain noin 10-20 kotiviljelijää. Valtaosa Turussa liikkuvasta kannabiksesta tulee eri reittejä ulkomailta.

Huumevalvontaa ollaan muuttamassa käyttäjien rankaisemisesta hoitoon ja organisoidun huumekaupan pysäyttämiseen.
- Pilvenpolttajia jää kiinni muun huumevalvonnan ohessa, mutta siinäkin on kyse päihderikoksesta. Poliisi toimii voimassa olevan lain mukaan, eikä arvota eri huumeita.

Viime syksyn lakimuutoksen myötä Turun viranomaisten päihdetiimi pyrkii saamaan varsinkin nuoret ja ensikertalaiset hoitoon, jolloin syyttäjä voi luopua rangaistusvaatimuksesta.

- Kannabiksen ongelmakäytöksi luokitellaan 15-24 sätkän viikkokäyttö, mutta se on harvinaista. Ongelma on, että kukaan ei voi tietää, miten huumeet vaikuttavat omalla kohdalla. Kun välittäjä vielä jonakin kertana tarjoaa kannabis-eioota, niin pää kovempiin aineisiin aukeaa.

- Ihmisten lokeroiminen on toisaalta musta-valkoista, sillä arviolta 80 prosenttia käyttäjistä on myös välittäjiä. Eikö olisi kaikkein paras saada välittäjät lopettamaan?

Psykiatrian erikoislääkäri Jukka Voutilaisen mukaan nykyinen keskustelu keskittyy liikaa huumausaineisiin.
- "Vaarallisen huumeen" käsite on hankala, sillä riippuvuusalttius on hyvin yksilöllistä. Ainekeskustelun sijaan huomio olisi keskitettävä käyttäjiin ja heidän ongelmiinsa. Luokiteltaessa voitaisiin puhua kokeilijoista, satunnaiskäyttäjistä ja pakonomaisista käyttäjistä.

Vihreiden Panttereiden edustajaa ei oltu tavoitettu kesälomien johdosta.



Poliisi kiistää ylilyönnit Koneistossa
Lähde: Helsingin Sanomat 2.8.2002
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=20020802KA1

Netissä väitteitä peräsuolen tarkastuksista

Poliisin toiminta viime viikonloppuna järjestetyllä Koneisto-festivaalilla on aiheuttanut närää festivaalikävijöiden keskuudessa. Esimerkiksi netissä lifesaver.netin keskustelupalstalla kerrotaan mielivaltaisista peräsuolen tarkastuksista, alasti riisuttamisista ja ruumiintarkastuksista.

Festivaalilla kärähti huumeista 70 ihmistä.

Komisario Petri Juvonen Helsingin rikospoliisin huumerikosyksiköstä kiistää jyrkästi ylilyönnit.

"Mitään peräsuolitarkastuksia ei ole tehty. Nämä ovat näitä juttuja, joita aina paisutellaan ja levitetään festivaalien jälkeen."

Juvosen mukaan henkilön katsastuksen eli kehon tutkimisen sisältä saa suorittaa vain lääkäri poliisin päällystöön kuuluvan henkilön määräyksestä.

Sen sijaan Juvosen mukaan festivaaleilla tehtiin lukuisia henkilön tarkastuksia eli tutkittiin vaatteet, laukut ja saatettiin riisuttaa henkilö jopa alasti.

"Henkilön tarkastuksen saa tehdä, jos on vahva epäily rikoksesta, josta törkeimmillään voi saada vähintään kuusi kuukautta vankeutta."

Vahva epäily perustuu poliisin näkemään huumekauppaan, koiran haistamiseen tai järjestysmiesten suorittamassa sisääntulotarkastuksessa löytämiin huumeisiin.

"Henkilön tarkastus kuitenkin tehdään poissa muiden näköpiiristä, sen suorittaa samaan sukupuoleen kuuluva poliisi ja se kirjataan rekisteriin."

Juvonen sanoo ymmärtävänsä hyvin, että jotkut toimet ovat ärsyttäneet. Koneistossa tehtiin kymmeniä tarkastuksia, joissa tarkastettava osoittautui syyttömäksi.

"Kyllähän se rajua on, jos napataan käsipuolesta ja viedään tarkastukseen - varsinkin jos on syytön. Koira kuitenkin haistaa huumeen, jos henkilö on ollut jonkun pilveä polttavan seurassa. Itse ei tarvitse polttaa."

Juvonen muistuttaa, että poliisin toimista voi tehdä kantelun esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille, jos tuntee oikeuksiaan loukatun.

Eduskunnan oikeusasiamies:
http://www.eduskunta.fi/

Oikeuskanslerin virasto:
http://www.vn.fi/okv/suomi/ok2f.htm



Chilikasvattaja ratsattiin huume-epäilyjen vuoksi
Lähde: Ilta-Sanomat 1.8.2002

Virallisen huumevalistuksen lietsoma kannabishysteria alkaa saavuttaa tragikoomisia piirteitä Harjavallassa tapahtuneen poliisioperaation valossa:

Perättömät huumehuhut johtivat aiheettomaan kotietsintään tiistai-iltana Harjavallassa, kun poliisipartio ratsasi täysin varoittamatta chilikasvattajan ja tämän avovaimon rivitaloasunnon.

Pariskunnan epäiltiin harjoittavan kotonaan laitonta kannabiksen kasvatusta, vaikka kyse oli aivan tavallisista chili-kasveista.

- En ollut itse paikalla, kun poliisit tulivat, mutta avovaimo oli. He esittivät ovella kotietsintäluvan, hääräsivät siellä ja tutkivat paikkoja, ilmeisesti kannabista etsivät. Meillä oli vielä vieraita sillä hetkellä, ja he tietysti ihmettelivät, että mitäs tämä oikein on, chilikasvattaja Kaitsu kertoo.

Huume-epäilyjen kohteeksi joutuneelta pariskunnalta tentattiin sumeilematta tietoja mm. entisistä asuinpaikkakunnista ja naapurisovusta.

- He kyselivät avovaimolta kaikenlaista. Milloin olemme muuttaneet paikkakunnalle, onko naapureiden kanssa ollut kränää, mistä loisteputkivalaisimet ovat peräisin ja olemmeko koskaan poltelleet kannabistuotteita, Kaitsu sanoo.

- Minulla ei ole mitään käsitystä, että mistä nämä perättömät ilmiannot ja vihjepuhelut ovat tulleet. Se voi olla naapuri, ohikulkija, ihan kuka tahansa.

Kaitsu ymmärtää, että asiaan perehtymättömän voi olla vaikea havaita eroja chili- ja kannabiskasvien välillä. Silti kotietsintä tuntuu kohtuuttomalta.

- Onhan ne puskat sadan metrin päästä samannäköisiä, jos ei kumpiakaan puskia ole koskaan nähnyt.



Sata juhlavierasta kärähti kannabiksesta
Kansan Uutiset 31.7.2002

Yli sata henkilöä pysäytettiin Faces-festivaalin portilla epäiltynä huumausaineiden käytöstä. Perjantai-illan tehotarkastuksessa huumausaineita löytyi noin 30 henkilöltä, joita sakotettiin hallussapidosta.

Ylikonstaapeli Frank Holmlund Karjaan poliisista kertoo, että kyse oli lähinnä kannabistuotteista.

- Huumekoirat haistoivat sadan henkilön äskettäin käyttäneen tai oleskelleen tilassa, jossa on poltettu marihuanaa, Holmlund kertoo.

Poliisi tiesi tarkkailla festarivieraita edellisvuosien kokemuksesta. Vaihtoehtoväen suosimilla festivaaleilla monet suhtautuvat mietoihin huumausaineisiin myönteisesti. Järjestyshäiriöitä huumausaineet eivät ole aiheuttaneet.

Perjantai-iltaan rajoittunut tehotarkastus yllätti festivaalivieraat.

- Kyllähän kaikki tietää, että täällä on paljon kannabiskansaa, totesi eräs festivaalien työntekijä

Hän kritisoi sitä, ettei poliisi tiedottanut ennakkoon täsmäiskustaan. Esimerkiksi Helsingin Koneisto-festivaalin osanottajille ilmoitettiin etukäteen, että poliisi tulee valvomaan tarkasti huumausaineiden käyttöä.



Yli sata jäi kiinni huumeista etnofestivaaleilla
Lähde: Helsingin Sanomat 30.7.2002

Poliisi otti kiinni yli sata huumeidenkäyttäjää viikonlopun Faces-etnofestivaaleilla Billnäsin Ruukissa ja antoi 30:lle sakot huumeiden käytöstä.

Poliisin mukaan etnofestivaaleilla oli aikaisempina vuosina käytetty näkyvästi huumeita, joten tänä vuonna poliisi järjesti tapahtumaan täsmäiskun, johon otti osaa kymmenkunta poliisia. Valvontaiskun aikana festivaalialueella oli noin 2000 juhlijaa.

Nuorin kiinnijäänyt oli 15-vuotias ja vanhin 51-vuotias. Kaikille epäillyille annettiin huumevalistusta ja heille kerrottiin hoitoonohjauksesta.

Huumeidenkäyttäjät eivät poliisin mukaan aiheuttaneet vakavia järjestyshäiriöitä. Sen sijaan muutamat alkoholin vaikutuksen alaisina olleet häiriköivät festivaaleilla.



Huumevalvonnassa jäi kiinni 70 Koneistossa juhlinutta
Lähde: Helsingin Sanomat 30.7.2002
http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/juttu.asp?id=20020729OL12

Koneisto-tapahtumaan tehdyssä poliisin huumevalvonnassa jäi viikonlopun aikana kiinni noin 70 juhlijaa. Kymmenisen tapausta paljastui vakavaksi ja niistä kirjattiin huumausainerikos.

Muille kiinnijääneille kirjoitettiin sakko huumausaineen käyttörikoksesta, koska heillä oli mukanaan vähäinen määrä omaan käyttöön tarkoitettua huumetta. Ketään epäillyistä ei pidätetty.

"Poliisi ei ehkä odottanut ihan noin suurta kiinnijääneiden määrää. Prosentuaalisesti vastaaviin tilaisuuksiin verrattuna kiinnijääneiden osuus kaikista juhlijoista oli kuitenkin sama kuin aiemminkin eli noin prosentin paikkeilla", sanoi rikoskomisario Petri Juvonen Helsingin poliisista.

Poliisi teki ratsian elektronisen musiikin Koneisto-festivaalin päätapahtumaan Kaapelitehtaalla perjantaina ja lauantaina. Lisäksi muutama kiinnijäänyt napattiin Helsingin Hietaniemen uimarannalta, jossa soivat ilmaiskonsertit lauantaina ja sunnuntaina.

Takavarikoiduista huumausaineista suurin osa oli marihuanaa, hasista ja ekstaasitabletteja.

Huumevalvontaan osallistui Helsingin poliisilaitos, Espoon poliisilaitos ja tulli. Valvonta liittyi pääkaupunkiseudun huumeidentorjuntahankkeen erillisprojektiin, jonka tarkoituksena on estää ja paljastaa huumeiden katuvälitystä.



Alkoholin aiheuttamat haitat kasvussa
Lähde: Helsingin Sanomat 18., 29 ja 30.7.2002

http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20020718KO4
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=20020729KO3
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=20020729KO2
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=20020730KO7
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=20020730KO2
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=20020730KO1

Keskikesällä alkoholin aiheuttamat haitat korostuvat veronmaksajien rentoutuessa ainoalla sallitulla tavalla. Heinäkuussa HS:n eri artikkeleista hahmottuu alkoholikulttuurin kuva: sairaaloiden ensiapukäynneistä jopa puolet johtuvat humalaisista. Alkoholiverotuksella pitäisi paikata sen käytön aiheuttamat haitat mutta kulut jäävät kuntien ja päihdepotilaiden harteille. Valtion kuluja on karsittu leikkaamalla päihdekuntoutusta ja ongelmat kärjistyvät.

Yksi yleisimpiä huolenaiheita kunnissa päihdeasioista vastaavilla työntekijöillä on lasten, nuorten ja naisten lisääntynyt alkoholin käyttö. Vastauksista ilmeni, että työntekijät tuntevat voimattomuutta. Lasten ja nuorten alkoholinkäyttöön ei jakseta tai osata puuttua, tai voimavarat eivät yksinkertaisesti riitä. On tavallaan annettu periksi.

Kuntien päihdeasiamiehet kertoivat, että laman jälkeisten vuosien säästötoimet kostautuvat kalliimpina hoitoina ja vaikeammin hoidettavina ongelmina. On käynyt niin, että järjestelmän, jonka piti ehkäistä syrjäytymistä, on itse asiassa edesauttanut sitä.

Alkoholiin kuolee vuosittain 3000 ihmistä, huumeisiin 200, kannabikseen ei ole ilmoitettu kuolleen vielä yhtään. Millä voidaan perustella paternalistinen huumepolitiikka kun verrattuna alkoholiin kannabiksen käyttäjiäkin käsitellään kuin eri planeetalla eikä hoitoa ole edes periaatteessa ?



Keskusrikospoliisi: huumesota jatkuu Suomessa
Lähde: Suomen Kuvalehti 26.7.2002

Keskusrikospoliisin apulaispäällikkö  Robin Lardot kannabiksen laillistamisesta SK:n haastattelussa:

Kysymys:
Miedot huumeet laillistettiin Englannissa vastikään. Pitäisikö Suomen seurata esimerkkiä?

Vastaus:
Missään nimessä ei tulisi, vaikka asia ei ole kovin yksinkertainen. Joissakin maissa, kuten Englanissa tai Hollannissa, on haluttu keskittää viranomaisten resurssit vahvojen huumeiden kurissapitämiseen. Tämä on kuitenkin huono tie ja tulee kyseeseen korkeintaan vasta silloin kun perustaistelu huumeita vastaan on kaikilla rintamilla jo menetetty.

Meillä on sellainen käsitys, että hasiksen käyttäjien joukosta löytyvät ne, jotka muutaman vuoden kuluttua siirtyvät koviin huumeisiin. Siksi kaikkeen huumausainerikollisuuteen täytyy puuttua. Nollatoleranssi ehkäisee huumerikollisuuden kasvualustan.



"Kannabista voisi käyttää lääkkeenä kuten morfiinia"
Lähde: Ilta-Lehti 23.7.2002
http://www.iltalehti.fi/2002/07/23/20020723_uuKannabis.shtml

Kannabiksen terveysvaikutukset ovat vielä nykyäänkin hämärän peitossa. Huumaavan kasvin lainsuojaton asema on estänyt lääkefirmoja tutkimasta asiaa perin pohjin. Toisaalta huumeen tutkimiseen ei suuria rahoja välttämättä halutakaan uhrata.

Ylilääkäri Kimmo Kuoppasalmi Kansanterveyslaitoksen mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osastolta sanoo, että keskustelua kannabiksesta hallitsee tietämättömyys, varsinkin Suomessa.

- Suomalaisille ajattelumalli, että kannabiksella olisi lääkkeellistä käyttöä, on uusi. Ei osata ajatella että kannabista voisi käyttää lääkkeenä ihan samalla tavalla kuin opiaatteja ja morfiinia.

- Tiedämme siitä liian vähän. Sekä sen mahdollisista hyvistä että huonoista puolista. Tietämättömyyden vuoksi asioita usein ylikorostetaan, suuntaan tai toiseen. Muissa maissa perinteet keskustella näistä asioista ovat paljon pidemmällä.

Kuoppasalmi suhtautuu myönteisesti kannabiksen tutkimiseen lääkekäyttöä varten, mutta edellyttää lääkkeeltä ensin pätevää tieteellistä näyttöä.

- Jos jotkut lääkefirmat lähtevät kehittämään kannabista lääkkeellisesti, niin saamme tiedon onko se parempi vai yhtä hyvä kuin jo olemassa olevat lääkkeet tiettyjen sairauksien hoidossa, Kuoppasalmi sanoo.

Riippuvuus kuin alkoholin käytössä

Tutkimuksia haittaa se, että Intiasta peräisin oleva kasvi on useimmissa maissa huumausainelistalla. Pitkäaikaisessa tutkimustyössä myös epäonnistumisriskit ovat suuret.

Tutkimuksia jarruttaa myös se, että riippuvuus on eräs kannabiksen käytön selvimmistä riskeistä. Noin kymmenen prosenttia kannabista joskus kokeilleista tulee siitä riippuvaiseksi. Riippuvuus on suunnilleen yhtä yleistä kuin alkoholin käyttäjillä, mutta
harvinaisempaa kuin esimerkiksi tupakoijilla. Riippuvuuden uskotaan olevan suurempi ongelma nuorille käyttäjille.

- Mitä nuoremmista on kysymys, sitä vähemmän tiedämme, mitä haittoja kannabis voi kehittyvälle keskushermostolle aiheuttaa, Kuoppasalmi sanoo.

Syöpäsairaille ja aids-potilaille

Myönteisimmät vaikutukset kannabiksella on huomattu olevan muun muassa syövän ja aids-potilaiden lääkehoitoihin liittyvien pahoinvointioireiden hoitamiseen. Myös glaukooman eli silmänpainetaudin hoidossa sitä on käytetty. Kannabis on laskenut silmänsisäistä painetta, kun muut keinot ovat olleet tehottomia. Tieteellinen näyttö kuitenkin puuttuu.

- Kannabista pitäisi verrata jo olemassa oleviin lääkkeisiin, joten sen pitäisi olla vähintään yhtä tehokas. Esimerkiksi glaukoomalla on jo olemassa hyviä lääkkeitä, joten olisi hassua käyttää lääkettä, josta ei ole tieteellistä näyttöä, Kuoppasalmi sanoo.

Kuvateksti:
Kansanterveyslaitoksen ylilääkärin Kimmo Kuoppasalmen mielestä kannabiksen käytöstä lääkkeenä ei ole varsinkaan Suomessa tarpeeksi tietoa. Sen vuoksi kasvin vaikutuksia usein ylikorostetaan puoleen tai toiseen.



Oikeusministeri selittää Britannian kannabispolitiikkaa
Lähde: Turun Sanomat 23.7.2002

Oikeusministeri ja SDP:n kansanedustaja Johannes Koskinen laittaa käsitykset Britannian kannabisluokituksen muutoksesta järjestykseen kolumnissaan Turun Sanomissa:

Huumepolitiikan väärät viestit

Britannian sisäministeri David Blunkett toi alkukuusta julki ehdotuksensa tarkistuksista huumeiden vastaiseen linjaan. Se uutisoitiin meilläkin näyttävästi muka mietojen huumeiden sallimisena.

Tosiasiassa työväenpuolueen hallitus tavoittelee sellaista huumesanktioiden  porrastusta tekojen vakavuuden mukaan, mikä meillä ja monessa muussa maassa jo toimii.

Satunnaista käyttäjää ei välttämättä rangaista, jos poliisi katsoo puhuttelun riittävän, ja sekä poliisin että oikeuslaitoksen toimet mitoitetaan huumerikosten vakavuuden ja aineiden vaarallisuuden suhteessa.

Käyttäjien osalta ensisijaista on käytön katkaiseminen ja hoitoonohjaus, huumekauppiaiden pysäyttämiseksi tehokas rikosten torjunta, tutkinta, syyttäminen ja rankaiseminen. Blunkettin pakettiinkin sisältyi kannabiskauppiaiden maksimirangaistusten  kiristäminen aina 14 vuoteen.

Uutisoinnin sävyttäminen on toistoa siitä, miten Portugalin ja Espanjan toimista on raportoitu aiemmin. Sielläkään ei huumekriminalisointeja ole purettu, mutta pyritty siirtämään huumeiden vastaisen työn painopistettä käyttäjien rankaisemisesta hoitoon ja laajamittaisen huumekaupan katkaisemiseen.

Kaikissa näissä maissa sekä marihuana että kovat huumeet ovat levinneet yhteiskuntaan paljon laajemmin ja vaarallisemmin kuin Suomessa.

Muutoksia huumepolitiikkaan on jouduttu tekemään pakon edessä, kun puuttuminen käyttörikoksiin on ongelman laajuuden tähden jäänyt sattumanvaraiseksi.

Väärä ja sävytetty viestintä kytkeytyy ideologisempiin mietojen huumeiden  vapauttamispyrkimyksiin. Ei liene salaisuus, että meillä esimerkiksi vihreissä  lobbaillaan hollantilaismallisen huumepolitiikan puolesta, missä miedompien  huumeiden käyttö ja kauppa on osaksi laillistettu.

Eurooppaan huumeliberalismia on lainattu Atlantin takana käytävästä keskustelusta. Yhtenä merkittävänä agenttina on häärännyt brittiläinen Economist-lehti, muutoinkin markkinaliberalismin äänenkannattajana tunnettu. USA:ssa huumevyörytyksen totaalisuus on saanut monet fundeeraajat nostamaan kädet pystyyn pilvenpolton kohdalla.

Toisten välttämättömyydeksi kokemasta linjasta ei pidä vääntää hyvettä. On varmasti terveempää ja kestävämpää kehitystä muuttaa yhteiskuntaamme helpommaksi elää kuin helpottaa pakoa kemiallisiin harhamaailmoihin.

Oikea viesti huumepolitiikasta olisi tämä: jokainen maa tehostaa työtään huumekaupan katkaisemiseksi, kysynnän vähentämiseksi ja käyttäjien vieroittamiseksi. Kansainvälistä yhteistyötä tiivistetään huumerikosten torjunnassa ja tutkinnassa sekä rikoshyötyjen jäljittämisessä.



Pilvessä lääkärin määräyksestä
Lähde: Helsingin Sanomat 21.7.2002
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=20020721ER5

On kesäinen sunnuntaiaamu. Elvy Musikka kävelee Helsinki-Vantaan lentoaseman tullitarkastuksen lävitse parisataa grammaa kannabista matkatavaroissaan.

Musikka ei hermoile, sillä tulliviranomaiset ovat hänen matkantekonsa kannalta pieni murhe. Isompi murhe ovat pitkät lennot, joiden aikana kannabista ei saa polttaa.

"Sen vuoksi söin kannabispikkuleivän ennen lähtöä New Yorkista. Olin ihan pilvessä jo ennen kuin pääsimme ilmaan", Musikka kertoo.

Musikka on todennäköisesti ensimmäinen ihminen, joka on käyttänyt kannabista laillisesti Suomen maaperällä sen jälkeen, kun Suomi kriminalisoi sen 1966.

"Ennen matkaa olin yhteydessä Suomen konsulaattiin Los Angelesissa. He ilmoittivat, että voin tuoda pilveä Suomeen, jos minulla on reseptini mukana", Musikka kertoo.

Musikan oikeus polttaa pilveä perustuu kansainvälisiin periaatteisiin ja Suomen lakiin. Vaikka lääke olisi Suomessa lainvastainen, lääkettä tarvitseva saa tuoda sitä kahdella ehdolla: lääkettä saa olla mukana enintään kahden viikon tarpeiksi, ja sen käyttäjällä pitää olla lääkärin kirjoittama resepti.

Musikalla on resepti. Hän on yksi seitsemästä amerikkalaisesta, joilla on Yhdysvaltain liittovaltion lupa käyttää kannabista lääkkeenä. Ilman kannabista Musikka sokeutuisi.

Erityisen lämpimästi Elvy muistelee Turkua.

"Olen polttanut paljon erilaista pilveä ja toiminut Amsterdamissa tuomarina kannabislajikkeiden välisessä kilpailuissa, mutta täytyy sanoa, että melkein parasta pilveä olen polttanut Turussa. Mississipin yliopiston kasvattajilla on paljon opittavaa turkulaisilta."
 


  Helsingin huumepoliisissa ihmetellään säästöjä
Lähde: Alueuutiset 10.7.2002
http://www.alueuutiset.com/news.shtml

Valtiovarainministeriö haluaa karsia ankaralla kädellä syyttäjien ja tuomioistuinten menoja. Asiasta ollaan tehty ehdotuksia ja suunnitelmia moneen suuntaan, mutta ministeriön säästölinja tullee pitämään.

Helsingin huumepoliisissa, johon säästötoimet tulevat myös kohdistumaan, odotetaan ensi vuotta lievällä kauhulla.

- Pahalta näyttää. Huumerikollisuus kasvaa, kokeilijat ovat yhä nuorempia ja samalla poliisin toimintamahdollisuuksia leikataan. Mihin suuntaan tässä halutaan Suomen huumetilannetta viedä, huumepoliisista äimistellään.

Helsingin Sanomissa 4. heinäkuuta julkaistun uutisen mukaan erityisesti syyttäjien ja tuomarien mielestä talous- ja huumerikosten ehkäisyyn suunnatut erityisohjelmat ovat vaarassa lamaantua supistusten vuoksi.

Vielä pari vuotta sitten pääkaupunkiseudun poliiseille oli varaa kohdentaa erityismäärärahoja, joilla tehtiin laajoja ja tehokkaita iskuja "huumeluukkuihin", joissa myytiin käyttäjille huumausaineita ja joissa narkomaanit myös asustelivat. Ensi vuonna erikoismäärärahoja tuskin tulee olemaan.

- Näiden erikoisiskujen yhteydessä paljastui surullinen seikka: yhä nuoremmat kokeilevat huumeita, kertoo rikosylikonstaapeli Matti Piipponen.

-Joukossa saattoi olla jopa alle 15-vuotiaita.

Kentällä toimivalla Piipposella ei ole halua ottaa kantaa mahdollisiin säästöuutisiin, mutta hänellä on selkeä näkemys siitä, miksi pääkaupunkiseudun tilanne on menossa jatkuvasti huonompaan suuntaan.

- Asennekasvatus on aivan pielessä. Nuoret eivät kaikesta valistuksesta huolimatta tiedä, minkä kanssa he ovat tekemisissä, kun ensikokemuksia haetaan. Surullista on myös se, että nuoret luovat oman logiikkansa päihdekäytöksessään.

- Eräskin totesi, että on helpompaa kävellä aineissa kuin keskikaljapullo kädessä. Joku saattaa puuttua kaljapullon kanssa esiintyvään, mutta huumeiden käyttöä ei huomaa niin helposti...

Huumeet luovat nuorille paineita

Opetushallituksen tuore tutkimus osoittaa, että nuoret osaavat suhtautua elämäänsä varsin optimistisesti. Nuorten perusarvot ovat edelleen hyvin kohdallaan. Huumeet luovat kuitenkin paineita ja jännitteitä nuorten keskinäiseen kanssakäymiseen. Suhtautuminen päihteisiin on lieventynyt, ja osa vanhemmista ei suhtaudu mietojen huumeiden käyttöön tai ensimmäisiin kokeiluihin kovin tuomitsevasti. Nuoret kokevat olevansa ristiriitaisessa tilanteessa, jos joku tuttavapiirissä kokeilee huumausaineita.

Poliisin takavuosien erikoismäärärahoilla toteutetuilla iskuilla pyrittiin iskemään juuri käyttäjätasolle, eli sinne, missä ensimmäiset kokeilut tehdään.

Nyt uhkaavat säästötoimet tulevat horjuttamaan nollatoleranssia, eli ripeätä puuttumista ensimmäisiin huumeidenkäytön oireisiin.



Armeija testaa huumeita
Lähde: Helsingin Sanomat 26.6.2002 ja 29.6.2002
http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/juttu.asp?id=20020625OL42
http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20020629KO15

Armeija aloittaa huumetestit lokakuussa

Puolustusvoimat aloittaa huumetestauksen lokakuun alussa. Testejä tehdään varusmiehille, ammattisotilaille ja muille työntekijöille, sotilasopiskelijoille ja reserviläisille.

Puolustusvoimien kanta huumausaineisiin on ehdottoman kielteinen. Minkään huumeen käyttöä ei hyväksytä palveluksessa eikä vapaa-aikana. "Puolustusvoimat aikoo tehdä vuosittain 4 000-4 500 huumetestiä", kertoo sotilaslakimies Risto Lerssi, joka oli huumetyöryhmän sihteeri.

Huumetestiin tarvitaan testattavan suostumus. Käytännössä sotilasuralle, rauhanturvaajaksi ja moniin varusmiestehtäviin kuten upseeriksi, sotilaspoliisiksi ja räjähdysainevaraston hoitajaksi ei pääse, jos ei suostu testiin.

Hasista tuprutellut varusmies saa syytteen

Valtakunnansyyttäjänvirasto on määrännyt syytteeseen varusmiehen, joka oli tuprutellut hasista muun muassa kovapanosammuntaleirillä. Mies oli oman kertomuksensa mukaan käyttänyt jonkin verran hasista myös muulloin varusmiespalvelunsa aikana vuonna 2001.

Kokkolan syyttäjä oli päättänyt jättää syytteen nostamatta miestä vastaan, sillä hänen mielestään kyse oli vähäisestä rikoksesta.

Läntisen maanpuolustusalueen esikunta kanteli päätöksestä valtakunnansyyttäjänvirastoon. Kantelun mukaan hasiksen poltto ei ollut vähäinen rikos, koska vähäisenkin huumemäärän käyttäminen kovapanosammunnoissa luo merkittävän turvallisuusriskin.

Valtakunnansyyttäjänvirasto oli samaa mieltä. Se määräsi, että miestä on syytettävä huumeen käyttörikoksesta.



Huumeiden käyttö ei ole vain henkilökohtainen asia
Lähde: Helsingin Sanomat 24.6.2002
Kampanjan kotisivut
http://www.huumaa.net

Keskustelu huumeista keskittyy usein käytön ympärille, jolloin huumetalouden vaikutukset kehitysmaihin jäävät huomioimatta. Keskiviikkona 26. kesäkuuta keskustelua yritetään laajentaa, kun vietetään kansainvälistä huumeiden väärinkäytön ja huumausainekaupan vastustamisen päivää.

Keskiviikkona voi tutustua esimerkiksi Elämäntapaliiton kolmivuotiseen Huu-Maa - Huumeet ja kehitys-kampanjaan, jonka mukaan huumeita voi tarkastella samalla tavalla kuin monikansallisen yhtiön markkinoimia lenkkitossuja, äidinmaidon vastikkeita tai banaaneja.

Tuotantoa miettiessään tajuaa, että kärsijöinä tässäkin kaupassa ovat kehitysmaiden ympäristö sekä köyhät ihmiset, jotka viljelevät, jalostavat ja usein myös salakuljettavat huumeita.



Vankilat täyttyvät huumerikollisista
Lähde: Helsingin Sanomat 19.6.2002, 20.6.2002
http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/juttu.asp?id=20020619OL16
http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20020619KA6

Suomalais-virolaisen liigan saldoksi 200 kiloa huumeita

Hämeenlinnan poliisi ja Viron rajavartiolaitoksen huumeryhmä ovat yhdessä iskeneet suomalais-virolaiseen huumausaineliigaan. Virolaiset ovat vastanneet huumausaineiden tuonnista, toiminnan suunnittelusta ja johtamisesta. Suomalaiset ovat puolestaan huolehtineet myynnistä ja jakelusta Suomessa. Huumeista saatu raha on tilitetty eri kanavia pitkin Viroon.

Vantaan käräjäoikeus antoi tiistaina päätöksen huumeiden levityksestä. Päätekijäksi osoittautunut tukkukauppias sai yhdeksän vuoden tuomion ja yhdeksän muuta keskeistä levittäjää eri pituisia tuomioita.

Poliisitutkinnassa on tullut esille yli 200 kilon huumausainemääriä. Poliisi on jutun yhteydessä takavarikoinut yli 100 kiloa hasista ja yli neljä kiloa amfetamiinia. Takavarikoitu hasismäärä vastaa noin 300 000-400 000 käyttöannosta. Sen hinta katukaupassa olisi noin miljoona euroa.

           Huumekauppias sai yhdeksän vuoden vankeustuomion

Päätekijä, vantaalainen Arho sai yhdeksän vuoden vankeustuomion.  Kihlakunnansyyttäjä Juha-Mikko Hämäläinen katsoo Arhon kumppaneineen edustaneen huumekaupassa ylintä tukkuporrasta, joka asioi suoraan maahantuojien kanssa.

Virosta tuodut aineet levisivät Arhon kautta pääkaupunkiseudulle ja muualle Etelä-Suomeen. Laaja ja organisoitu levitys jatkui 16 kuukauden ajan. Yksi merkittävä hasiksen ostaja oli hiljattain yli viiden vuoden huumetuomion saanut vantaalainen Glenn Blomerus, joka myi ainetta eteenpäin muun muassa ns. "Eiran mafialle". Siihen kuului parikymppisiä nuoria Etelä-Helsingistä, jotka polttelivat pilveä ja kauppasivat sitä toisilleen.



Nollaraja liikenteeseen huumeille mutta ei alkoholille eikä lääkkeille
Lähde: Jippii, 19.06.2002
http://www.jippii.fi/uutiset/kotimaa/?aid=63772

Huumeille on tulossa nollaraja liikenteessä. Tarkoituksena on, että moottoriajoneuvon kuljettaja tuomitaan rattijuopumuksesta, jos hänen veressään on ajon aikana tai sen jälkeen huumeen vaikuttavaa ainetta tai sen aineenvaihduntatuotetta. Hallitus antaa esityksensä lainmuutoksesta eduskunnalle ensi viikolla.

Huumeen vaikutuksen alaisena ajanut voidaan nykyisin tuomita rattijuopumuksesta vain, jos voidaan osoittaa hänen ajokykynsä huonontuneen. Käytännössä näytön saaminen tästä on ollut vaikeaa. Muutosta perustellaan sillä, että laissa säädetty selkeä nollaraja poistaa ongelman.

Nollarajaa ei ole tarkoitus soveltaa huumeiksi luokiteltaviin lääkevalmisteisiin, jos kuljettajalla on oikeus käyttää niitä. Näitä ovat esimerkiksi uni- ja masennuslääkkeet.



  Huumepolitiikkaa Ankkalinnasta
Lähde: Helsingin Sanomat  30.5.2002
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=20020530KA3

Vapaa markkinatalous jatkaa voittokulkuaan Suomen huumepolitiikassa HS:ssa julkaistun uutisen mukaan:

Orangelaisia poliiseja on Suomessa viikon ajan tutustumassa muun muassa keskusrikospoliisin dna-jaokseen. Suomen-vierailun yhteydessä Orangen seriffi Michael S. Carona luovutti eilen Säätytalossa isännille 6 000 dollarin (noin 6 300 euroa) sekin, joka käytetään huumevalistukseen Suomessa.

Orangen apulaisseriffi George Jaramillo uskoo, että tiukka linja tehoaa. "Kun koululainen erotetaan, syöpä [huumeiden käyttö] ei leviä hänen ympärilleen", apulaisseriffi sanoo.

Amerikkalaista on myös oppaan huumevalistus. Alkoholin sanotaan tekevän ihmiset väsyneiksi ja sairaiksi. Sen ei kerrota tuhoavan aivosoluja. Hasiksesta puolestaan sanotaan yksinkertaisesti, että aine "tuhoaa aivot".



Huumepolitiikka ei pure
Lähde: Helsingin Sanomat 26.5
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=20020526ER1
piriöverit II maailmansodassa:
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=20020526ER2

Ovatko lontoolaiset menneet sekaisin? Yli kymmenentuhatta ihmistä marssi toukokuussa Lontoossa saadakseen kannabiksen lailliseksi. Samanlaisia mielenosoituksia on Britanniassa järjestetty viime vuosina useita.

Näin alkaa Helsingin Sanomien sunnuntaisivuilla julkaistu kattava selostus kansainvälisen huumepolitiikan kehityksestä ja tämän hetken tilanteesta Euroopassa. Rinnakkaisartikkelissa käydään läpi Suomen huumeidenkäytön historiaa, mikä on virkistävä poikkeus suomalaisessa historiattomassa huumekeskustelussa, jossa huumeongelma räjähtää käsiin tihenevään tahtiin.


Hesari uutisoi Englannin kannabiksen uudelleenluokittelusta!
Lähde: Helsingin Sanomat 22.5.2002 ja BBC 20.5.2002
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=20020522UL7
http://news.bbc.co.uk/hi/english/uk/newsid_1997000/1997427.stm

Helsingin Sanomat oli sijoittanut uutisen Englannin huumelakeja selvittäneen arvovaltaisen komitean raportin julkaisusta sekä tulevasta kannabiksen uudelleenluokittelusta shokkikuvitusta käyttävän videon uutisointiin. Nuoren ja lahjakkaan heroiiniin kuolleen tyttären vanhemmat olivat antaneet luvan käyttää poliisin ottamaa autenttista kuvamateriaalia kouluihin tarkoitetussa huumeiden vaaroista varoittavassa opetusvideossa.

HS sivuutti kuitenkin luvan tyttärensä järkyttävästä kuolemasta kertovien kuvien käyttöön antaneiden vanhempien motiivit. Mick and Pauline Holcroft kertoivat BBC:lle, että jos Englanti olisi omaksunut Hollannin politiikan, heidän tyttärensä olisi vielä elossa. Vierailtuaan Hollannissa he ovat vakuuttuneita maassa harjoitettavasta avoimesta huumepolitiikasta ja kannattavat kannabiskahviloita, jotta huumeiden käyttäjien ja katudiilereiden yhteys saataisiin katkaistua.



Suomi taipui törkeiden rikosten rangaistusten yhtenäistämisessä
Lähde: Helsingin Sanomat 30.4.2002
http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20020430KO2

Suomi taipui perjantaina EU:ssa hyväksymään itselleen sopimattoman periaatepäätöksen, jonka perusteella törkeiden rikosten rangaistusasteikkoja aletaan yhdenmukaistaa jäsenmaissa. Jos Suomi noudattaa jatkossa EU:n periaatelinjaa, se johtaa eräiden rikosten rangaistusten tuntuvaan koventumiseen ja romuttaa juuri pääosin uusitun rikoslain sisäisen johdonmukaisuuden.

EU:ssa yritetään sovittaa yhteen eri maissa käytettävät rangaistukset esimerkiksi kansainvälisessä ja järjestäytyneessä rikollisuudessa. Kohteina ovat esimerkiksi huumerikokset, ihmiskauppa, rahanpesu, lahjonta ja rahanväärennökset.


Poliisille yhdysmies Aurinkorannikolle
Helsingin Sanomat 24.4.2002
http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20020424KO9

Suomen poliisi lähettää oman yhdysmiehensä myös Espanjan Aurinkorannikolle ensi vuoden alusta alkaen. Samalla Kyprokselle sijoitettu vanhin yhdysmiehen virka lopetetaan. Viran siirto Välimeren itälaidasta länsilaitaan kuvastaa hyvin sitä, miten parissa vuosikymmenessä hasiksen kulkureitti kasvatusalueilta Suomeen on muuttunut.

Kyproksen virka perustettiin viitisentoista vuotta sitten, koska sieltä voitiin puuttua erityisesti Libanonista Pohjoismaihin suuntautuvaan hasissalakuljetukseen. Nyttemmin hasista tuodaan Suomeen pääosin Pohjois-Afrikasta, joten yhdysmiehenkin on syytä olla lähempänä huumeen lähtömaata.



Etelä-Suomessa toiminut huumeiden tukkuporras kiinni
Helsingin Sanomat 20.4. ja 21.4.2002
http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20020420KA1
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=20020421KO11

Ns. Eiran mafian tutkinnan yhteydessä on paljastunut se tavallinen tarina tämän hetkisestä huumekaupasta:

Hämeenlinnan poliisi on selvittänyt pääosin laajan huumeita välittäneen tukkuportaan toiminnan. Tukkuporras on ollut varsin merkittävä tekijä Etelä-Suomen huumekaupassa, sillä poliisi laskee, että sen kautta on kulkenut kaikkiaan 140 kiloa hasista, kaksitoista kiloa amfetamiinia ja noin 2 700 ekstaasipilleriä.

Tukkuportaan toimintakuviot ovat tyypillisiä tämän hetken huumekaupassa Suomessa. Päätekijät eli isojen erien maahantuojat ovat olleet virolaisia ja venäläisiä, jotka ovat sitten myyneet aineet eteenpäin suomalaisille.

Määrästä vain murto-osa on saatu takavarikkoon.

Osa Suomenkin huumekaupoista päätetään Viron yhteiskassassa

Rikollisten yhteenliittymä, Tallinnan yhteiskassa (Obtshak) valvoo osaa huumekaupasta ja -salakuljetuksesta, joka suuntautuu Virosta Suomeen. Virosta tulee valtaosa Suomen markkinoilla myytävästä amfetamiinista.

Harva pystyy sanomaan, kuinka suuri osuus Suomen amfetamiinibisneksestä on yhteiskassan valvonnassa, mutta arvata voi, ettei yhteiskassa seuraa vain taustalta hyvinkin tuottoisaa bisnestä lahden yli. Varmasti yhteiskassa kerää osansa myös Suomen pimeistä viina-, pirtu- ja tupakkamarkkinoista.
 
Perussyy siihen miksi amfetamiinia virtaa Virosta Suomeen on yksinkertainen. Siitä ansaitsee vähintään kolme kertaa enemmän, kun sen tuo Suomenlahden yli.


Huumeiden käytön kasvu taittunut
Helsingin Sanomat 13.4.2002
http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/juttu.asp?id=20020413OL22

Huumeiden käytön kasvu on vihreiden puheenjohtajan, peruspalveluministeri Osmo Soininvaaran arvion mukaan saatu Suomessa katkeamaan. Myös huumekuolemien määrä on kääntynyt selvään laskuun.

Sen sijaan hän on huolissaan suomalaisten alkoholin kulutuksen kasvusta.

Huumeisiin hän uskoo sosiaali- ja terveysministeriön ajaman hoito- ja valistuslinjan purreen tiukkaa poliisin ja tullin "pamppulinjaa" paremmin.



Helle ei hyväksy huumeiden massatestauksia työpaikoilla
Lähde: Kansan Uutiset 9.4.2002

"Alkoholi ja lääkkeet paljon isompi ongelma"

Kansanedustaja, perustuslakivaliokunnan jäsen Esko Helle ei hyväksy työpaikoille kaavailtuja huumetestejä. Helteen mukaan testeille ei ole esitetty riittäviä perusteita.

Työelämän huumetestejä ajetaan Helteen mukaan mediassa ja politiikassa kestämättömillä perusteilla. Vallalla on "halki, poikki ja pinoon" -mentaliteetti, jolla on vain vähän tekemistä tosiasioiden kanssa. Helle vaatii työpaikkojen huumetestauksen perusteeksi asiallisia tilastotietoja. Helteen mukaan on selvää, että alkoholi ja lailliset lääkkeet ovat työelämässä huomattavasti laittomia huumeita suurempi ongelma.

- On aivan turha tuoda huumetestiesitystä eduskuntaan, jos samalla ei esitetä perusteellisia tilastoja alkoholin, lääkkeiden ja laittomien huumeiden aiheuttamista työtapaturmista, Helle sanoo.

Toistaiseksi Helle ei ole saanut käsiinsä tapaturmatilastoa edes alkoholin tai lääkkeiden osalta. Suurin ongelma on kuitenkin alkoholi, ja mm. psyykenlääkkeiden huimasti kasvanut myynti viittaa siihen, että työelämässä nekin ovat laittomia huumeita huomattavasti suurempi ongelma. Alkoholin ja lääkkeiden aiheuttamat ongelmat ovat kaikkien tiedossa, mutta asia on liian arkipäiväinen niin politiikan kuin tiedotusvälineiden kannalta. Siksi huumeongelma on edelleen "hyvä vihollinen".

- Huumeiden vastaisuudella on politiikassa helppo profiloitua, Helle huomauttaa.

Kansanterveyslaitoksen Timo Seppälä: Huumetestit ovat epäluotettavia

Huumeiden seulontatutkimuksessa tulee enemmän vääriä positiivisia testituloksia kuin oikeita. Varmennustestien tulokset sen sijaan ovat hyvin luotettavia. Toisaalta niissäkään ei paljastu läheskään kaikkien huumeiden käyttö, sanoo Kansanterveyslaitoksen laboratorion johtaja, lääketieteen ja kirurgian tohtori Timo Seppälä.

- Jos ajatellaan vaikkapa amfetamiinijohdannaisia, niin internetin kautta markkinoidaan monenlaisia amfetamiinin ja ekstaasin sukulaisia, ja ne eivät tule seulontavaiheen testeissä näkyviin. Myöskin LSD ja muut hallusinogeeniset aineet ovat testeissä hyvinkin huonosti näkyviä, tämä koskee oikeastaan kaikkia niin sanottuja design-huumeita.

Testit paljastavat huumeet jopa kuukauden ajan käytön jälkeen. Toisaalta monet huumeet katoavat muutamassa päivässä.

- Satunnainen kannabiksen pöllyttely näkyy testeissä muutaman vuorokauden pöllyttelyn jälkeen, vaikutukset ovat tietenkin poistuneet jo sitä ennen. Sen sijaan kannabiksen säännöllinen ja pitkäaikainen käyttö voi testeissä näkyä kuukaudenkin, Seppälä sanoo.

Toisaalta esimerkiksi koviin huumeisiin laskettava amfetamiini näkyy testeissä keskimäärin muutamia päiviä, tosin näkyvyyttä voidaan kemiallisesti manipuloida. Seppälä ei usko, että huumetestaus ohjaisi kannabiksen käyttäjiä kovempiin huumeisiin, mutta muissa huumeryhmissä testeillä saattaisi olla myös käyttöä ohjaavaa vaikutusta.

- Tietenkin jos on joku testisysteemi ja se paljastaa esimerkiksi jotkin opiaattijohdannaiset, niin siirrytään käyttämään sellaisia opiaattijohdannaisia, joita testisysteemi ei paljasta.

Testaus on iso bisnes

Huumetestaus on maailmalla laaja bisnes, jossa toistaiseksi suurimman hyödyn ovat keränneet yksityiset laboratoriot. Seppälän mukaan edes Yhdysvalloissa, jossa testejä eniten käytetään, ei ole esitetty kustannushyötysuhteita, jotka osoittaisivat testien kannattavuuden. Seppälä sanookin, että testien mahdollinen hyöty on ammattikohtaista. Ainakin liikenneala sekä aseiden käyttöön liittyvät ammatit, kuten vartijan ja poliisin työ ovat sellaisia, joissa testeistä on hyötyä ainakin alan imagolle.

- Mutta kun mennään vaikka kaupan alalle tai ravintola-alalle, on aivan turha lähteä testejä tekemään.

Seppälä ei suosittele testejä myöskään kouluihin.

- Jos koulussa on ongelmia jollakin henkilöllä, niin otetaan häntä niskasta kiinni ja puhutellaan ja mietitään ystävällisesti, mitä voidaan tehdä. Käytetään sitten testiä apuvälineenä, jos ei muuten onnistu.



Alkoholin kieltolaki kumottiin 70 vuotta sitten
Lähde: Helsingin Sanomat 5.4.2002
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=20020405KA7
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=20020405KO2
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=20020405KO1

Päivälleen 70 vuotta sitten päättynyt kieltolaki pyrki raitistamaan Suomen kansan ja nostamaan sen moraalia kieltämällä yli kahden prosentin vahvuiset alkoholijuomat. Laki epäonnistui tavoitteissaan lähes täydellisesti.

Alkoholinkulutus nousi, rikollisuus lisääntyi ja raaistui. Pirtun salakuljettajista tuli kansan sankareita.

"Yleinen lainkuuliaisuus romahti kieltolain alussa", tiivistää sosiaalihistorian professori Matti Peltonen Helsingin yliopiston yhteiskuntahistorian laitokselta.

Kieltolain suuri ongelma oli, että se teki tavallisista, alkoholia nauttivista kansalaisista rikollisia. Lain rikkomisesta tuli lähes kansanliike, ja myös yhteiskunnan huipulla oltiin välinpitämättömiä.

"Kun ministerit kestitsivät ulkomaalaisia vieraitaan Helsingin hotelleissa ja Valtioneuvoston salissa, määrättiin vahtimestarit hakemaan takavarikoitua viinaa kottikärryillä", Peltonen hymähtää.



Väitöskirja kieltolain seurauksista
Lähde: Hufvudstadsbladet 17.2.2002

Väitöskirjan Suomen ravintolalaitoksen kehittymisestä kirjoittaneen Merja Sillanpään (Merja Sillanpää (2002) Säännöstelty huvi. SKS) mukaan kieltolaki tuhosi suomalaisen ravintolakulttuurin ja loi myytin suomalaisten huonosta viinapäästä, mistä kieltolain myötä tuli itseään toteuttava ennuste. Kieltolain jälkeen perustetun ALKO:n yleisökyselyistä tuli esille se, että varsinaiset raittiusintoilijat tiesivät vähiten alkoholista. Sillanpään mukaan kieltäminen ja kontrolli eivät aina tuota haluttuja tuloksia.



Etelä-Helsingin hasislevitys toi syytteet 39 nuorelle
Lähde: Helsingin Sanomat 5.4.2002
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=20020405KA3

Helsingin käräjäoikeuden suurin sali oli muuttua ahtaaksi torstaina, kun etelähelsinkiläisten nuorten hasisharrastuksesta alkunsa saanut oikeudenkäynti alkoi.  Syytteitä luettiin 39:lle lähinnä Etelä-Helsingin kaupunginosissa asuvalle nuorelle, joista valtaosa on 17-22-vuotiaita.

Poikkeuksellista jutussa on lähinnä se, etteivät syytetyt vastaa perinteistä kuvaa huumerikollisista. Mafia-nimityksestä huolimatta huumekauppoihin ei ilmeisesti ole kuulunut väkivaltaa eikä muutakaan oheisrikollisuutta. Nuorten ei ole todennäköisesti myöskään tarvinnut varastaa saadakseen rahaa hasishankintoihin, ja hasista on myyty - välillä myös pelkkään omakustannushintaan - lähinnä omassa kaveriporukassa.


Työryhmä torjuu huumetestit
Lähde: Helsingin Sanomat 28.3.2002

Työntekijöiden yleiset seulonnat torjutaan ministeriön selvityksessä

Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä ei pidä työntekijöiden yleisiä huumeseulontoja tarpeellisina.

Työryhmän keskiviikkona luovuttaman selvityksen mukaan testien tulisi olla tarkoin suunnattuja. Päihdetestejä voitaisiin tehdä työpaikoilla, jos siihen olisi työtehtävään, työturvallisuuteen tai päihteettömään työyhteisöön liittyvä perusteltu syy.

Testeillä ei saisi mitata työntekijän yleistä luotettavuutta.

Työryhmä esittää selvitystyönsä perusteella säädettäväksi erityistä lakia, joka koskisi päihdetestausta työelämässä.

Kaikki työryhmässä mukana olleet työmarkkinajärjestöt ja työministeriön edustaja jättivät ehdotukseen eriävän kantansa.

He kokivat päihdetesteihin liittyvät ongelmat niin vaikeiksi, että työtä olisi jatkettava vielä työministeriön asettamassa työryhmässä.

Myös peruspalveluministeri Osmo Soininvaara (vihr) pitää asiaa keskeneräisenä. Työministeriön oma työryhmä selvittelee jo nyt huumetestiasiaa eri näkökulmasta.

"Varmaan odotamme työministeriön selvityksen valmistumista, ennen kuin asiaa aletaan eduskuntaan viemään", Soininvaara sanoo.

Koska päihdetesteillä puututaan yksilön perusoikeuksiin, testien tulisi työryhmän mukaan olla pääsääntöisesti vapaaehtoisia.

Työntekijällä olisi kuitenkin velvollisuus osallistua päihdetestiin silloin, kun työtehtävän suorittamiseen liittyy turvallisuusriski tai jos on syytä epäillä, että työntekijä esiintyy työssään päihtyneenä.

Ehdotettua lakia sovellettaisiin työntekijöihin, jotka työskentelevät työsopimuksen perusteella, virkasuhteessa tai siihen verrattavassa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa.

Päihdetestejä voitaisiin tehdä myös työnhakijalle ja työharjoittelijalle silloin, kun heidät on periaatteessa jo valittu tehtävään.

Päihdetestien tulokset olisivat salaisia. Työnantajalla olisi oikeus saada niistä johtopäätöstieto eli se, onko työntekijä sopiva, rajoituksin sopiva vai sopimaton työtehtäväänsä.

Työryhmän mielestä testit ovat luotettavia. Niiden perusteella on kuitenkin vaikea tehdä päätelmiä käytön luonteesta, koska ne kertovat tilanteesta ainoastaan testausajankohtana.

Koululaisten testaamiseen työryhmä ei ottanut kantaa, sillä se edellyttää vielä jatkovalmisteluja.



Lailliset ja laittomat aineet sekoittavat ministeri Itälän
Lähde: Turun Sanomat ja Aamulehti 24.3

Tampereella järjestetty Aamulehden huumeseminaari keräsi suuren yleisön, herätti kiivasta keskustelua ja sai huomattavasti palstatilaa Turun Sanomissa ja Aamulehdessä. Ministeri Itälä oli löytänyt uuden perustelun kannabiksen kieltolain jatkamiseksi:

Itälä ei vapauttaisi mietoja huumeita

Sisäministeri Itälä on tiukan huumepolitiikan kannalla, hän ei esimerkiksi kannata mietojen huumeiden kuten kannabiksen laillistamista. Kannabiksen vapauttaminen antaisi Itälästä väärän signaalin nuorille ja kertoisi käsien nostamisesta ylös huumeongelman edessä.

- Myös poliisin työ vaikeutuisi, jos huumekauppiailla olisi myynnissä sekä laillisia että laittomia huumeita. Lisäksi nuorten voi olla vaikea erottaa kymmenistä huumelajeista, mitkä ovat mietoja ja mitkä eivät.

Ministeri Itälä hoitaisi alaikäiset huumeiden käyttäjät pakolla

"Nuori" on huumesodan retoriikassa ensisijainen suojeltava kohde mutta yleensä nuoret ei "huumetilaisuuksissa" kerro mielipiteitään. Nyt nuorten ääntä kuultiin:

Rowan Rafferty tamperelaisesta Hirvee Haloo -nuorisoyhdistyksestä: "On tärkeää, että on joku paikka, jossa voi hengata. Että ei tarvitse mennä Macin tai McDonaldsin kulmalle hengaamaan. Eikä tarvitse käyttää huumeita, kun on töitä. Olemme 16-vuotiaita ja meillä on kaikilla töitä. Siitä saa lisäksi 'respectiä'."

Toivottavasti poliitikot kuuntelevat nuorten viestiä.



Ajokortin hakijalle kaavaillaan huumetestiä
Lähde: IltaSanomat, 12.3.2002

Ajokortin hakijalta olisi vaadittava huumetesti samaan tapaan kuin nyt edellytetään todistusta terveydentilasta. Kansanedustaja Jouni Lehtimäki (kok) on tehnyt tätä tarkoittavan lakialoitteen eduskunnalle.

Toimenpiteen perustelut ovat viime aikoina tulleet tutuiksi monen aloitteen yhteydessä:

Lehtimäen mukaan allekirjoittajat tietävät, ettei tällä aloitteella poisteta huumeongelmaa. Se on kuitenkin yksi tärkeä osa taistelussa huumeita vastaan.



  Arkkiatri Pelkosen mielestä huumetestien hyödyt kyseenalaisia
Lähde: Turun Sanomat 18.3.2002

Arkkiatri Risto Pelkonen suhtautuu epäilevästi sisäministeri Ville Itälän (kok) huumetestihankkeisiin.

- Ei koululaisten huumeongelmaa ratkaista testeillä. Erilaisia teknisiä konsteja on helppo löytää, mutta ongelmat ovat aivan muualla. En ole vakuuttunut, että Itälän keinoin pystytään ratkaisemaan huumeongelmaa.

Kokoomuksen puheenjohtajan, sisäministeri Ville Itälän mukaan koululaisten testaamiseen pitäisi vaatia vanhempien lupa. Näin saataisiin sisäministerin mielestä perheet paremmin huumekeskusteluun mukaan.

Arkkiatri on samaa mieltä kuin Pelastakaa Lapset ry:n lastenpsykiatri Jari Sinkkonen. Sinkkonen on muistuttanut, että lastensuojelulain mukaan jo 12-vuotiasta lasta pitää kuulla, puhumattakaan 15-16-vuotiaan mielipiteestä.

Pelkonen kannattaa tiukkaa vaitiolovelvollisuutta, joka sulkee huumekoukkuun jääneen koululaisen hoitajan suun - jopa vanhempien suuntaan.

- Kun nuori menee terveydenhoitajan tai koululääkärin luo huumeongelmansa kanssa, pitäisikö näiden rikkoa vaitiololupauksensa ja juosta heti kertomaan vanhemmille? arkkiatri kysyy ja vastaa itse.

- Nuoren pitää uskaltaa kääntyä ammattiauttajan puoleen ilman pelkoa kiinni jäämisestä. Viisas auttaja neuvoo ottamaan vanhemmat mukaan, sillä se on kaikkien yhteinen etu.

Toinen hoitokynnystä nostava päätös olisi arkkiatrin mielestä huumejärjestöjen potilasrekisterien yhdistäminen. Tilastojen teko helpottuisi, mutta lopputulos kärsisi. Loputtomien rekisterien kokoaminen on väärä tie, paaluttaa Pelkonen.

- Mitä enemmän yksityisyyttä rikotaan, sitä korkeammaksi nousee kynnys hakeutua hoitoon. Tärkeintä on ammattiväen koulutus ja kyky oivaltaa huumeiden käyttö oireiden takaa sekä luottamuksellinen suhde apua hakeviin.

Juristit pois lasten kasvatuksesta

Kansanedustajia puhuttanut rikosoikeudellisen alaikärajan laskeminen 15 vuodesta alemmaksi saa sekin tylyn tuomion arkkiatrilta.

- Se veisi ojasta allikkoon. Ikärajan lasku muuttaisi jo nyt ongelmallista suhdetta lasten, vanhempien ja koulun välillä. Ei lasten kasvatukseen saa juristeja sotkea.



Rikosten torjunnan ratkaisee raha ja seksikkyys
Lähde: Helsingin Sanomat 18.3.2002
http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/juttu.asp?id=20020317OL22

Talousrikosten torjunnasta kadonnut puhti

Into penkoa talousrikoksia on selvästi lopahtanut sitten 1990-luvun loppupuolen. Muutoksesta kertovat sekä tuoreet tilastot että monet muut havainnot.

Poliisin tietoon tulleiden uusien talousrikostapausten määrä on viime vuosina tasaisesti pudonnut. Tutkinta-ajat ovat kuitenkin pidentyneet ja avoinna olevien tapausten määrät nousseet. Myös takaisin saadun rikoshyödyn määrä on hiipunut.

Eräs syy löytyy kentältä, jossa arkista työtä tekevien tutkijoiden paras vire on kaikonnut. Poliisin talousrikostutkijoiden joukko on ikääntynyt ja leipääntynyt.

Myös tutkijoiden vaihtuvuus on suurta. Talousrikostutkijoita on koulutettu satamäärin, mutta silti nuoria on vaikea houkutella uralle, jossa ansiot jäävät monesta muusta poliisityöstä jälkeen.

Rikoksista epäiltyjen kantelut ja valitukset ovat tehneet työstä henkisesti raskaan. Niiden vastineeksi suuria ja näyttäviä saavutuksia tulee enää harvoin. Poliisin ohella sen ovat huomanneet syyttäjät.

Talousrikosten torjunta ei myöskään innosta poliitikkoja ja johtavia virkamiehiä entiseen tapaan. Esimerkiksi huumerikollisuus on vetänyt huomiota talousrikoksista.



Erinomainen vihollinen
Lähde: Aamulehti 17.3.2002
http://www.aamulehti.fi/uusi/20020317_ul05Kova.shtml

Aamulehden sunnuntainumero käsittelee huumeita koko aukeaman jutussa, jossa kannabiksen asemaa käsitellään asiallisesti:

Suomi ja muut tiukan huumekurin maat käyvät yhä kovemmin asein vihollista päin, vaikka huumeeton yhteiskunta on utopia.

Huumeista vapaa yhteiskunta on ihana näky. Se on nimenomaan näky, sillä todellisuudessa sellaista yhteiskuntaa ei ole koskaan ollut olemassa. Tajuntaa muuttavia aineita on käytetty läpi historian.

On olemassa vertailuja, joiden mukaan huumepolitiikalla ei yleensäkään voida paljon vaikuttaa huumeiden käytön yleisyyteen.

Kannabiksen laillistaneessa Hollannissa hasiksen ja marihuanan käyttö on suhteessa harvinaisempaa kuin tiukan linjan Yhdysvalloissa.

Kuinkahan moni suomalainen on muuten saanut ensi kosketuksensa "ruohoon" vaihto-oppilasvuotenaan Amerikassa?

Huume on aine, jonka ei-lääkinnällinen käyttö on syystä tai toisesta säädetty rikolliseksi.

Kriminalisoinnin perustelu ei välttämättä ole farmakologinen vaan kulttuurinen: kannabiksen kieltoa on vaikea perustella aineen vahvuudella maassa, jossa valtio myy kansalle väkeviä alkoholijuomia.

Parempi perustelu on se, että kannabiksen laillistaminen ehkä lisäisi entisestään päihteiden kokonaiskulutusta.

Rikostilastot kannabiksen laillistaminen puhdistaisi hetkessä: ainakin 70 prosenttia huumerikoksista haihtuisi.

Suomessahan lilliputti kannabis on joutunut huumejättiläistenkin pääedustajaksi, koska päättäjät eivät suostu jaottelemaan aineita mietoihin ja vahvoihin. Sana kannabis merkitsee huumehelvettiä.

Kuitenkin vain vahvat aineet (ja alkoholi) tappavat. Huumekuoleman syynä on yleensä se, ettei käyttäjä voi varmasti tietää rikollisilta hankitun aineen vahvuutta.

Voimakkaan riippuvuuden aiheuttavat kalliit piikkihuumeet pyörittävät oheisrikollisuuden ikiliikkujaa.

Huumeannoksen hinnan kokoaminen teettää omaisuusrikoksia. Ellei sekään riitä, käyttäjän on ryhdyttävä kauppiaaksi, uusien asiakkaiden värvääjäksi.

Ikiliikkuja pyörii, päättäjät kinastelevat, mitä lääkettä huumeriippuvaisten hoitoon sopii käyttää ja mitä ei sovi.


Huumesodan sato alkaa kypsyä
Lähde: Helsingin Sanomat 9.2. ja 12.2.2002
HS 12.2:
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=20020212KO15
HS 9.2.2002:
http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20020209KO1
moni rikoslaji väheni
http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20020209KO2
rikollisryhmien määrä kasvussa
http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20020209KO3

Suomessa jo yli 30 vuotta harjoitettu ja koko ajan koveneva huumepolitiikka on luonut meille huumemarkkinat, joita hallitsee järjestäytynyt kansainvälinen rikollisuus kaupaten kaikkia aineita samoista luukuista. Rinnastus alkoholikieltolain aikoihin ei ole enää pelkkä kielikuva:

Virolaiset ja vironvenäläiset rikollisryhmät ovat syrjäyttäneet muutamassa vuodessa lähes kokonaan suomalaiset kollegansa huumekaupasta Suomessa. Ryhmät pitävät nyt hallussaan useimmiten koko ketjua kovien huumeiden valmistuksesta, salakuljetuksesta ja tukkuportaasta välittäjiin asti.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi virolaisissa salalaboratorioissa valmistetaan amfetamiinia pelkästään Suomen markkinoille. Suomalaisille jää yhä useammin lähinnä käyttäjän osa.

Kyseessä on täysin liikemiesmäinen toiminta, johon kuuluu myös väkivallan empimätön käyttö.

Keskusrikospoliisin rikostietopalvelun strategisessa tutkimusyksikössä toimivan dosentin Jari Leskisen mukaan kovien huumeiden ennen näkemätön lisääntyminen Suomessa 1990-luvun lopulta lähtien johtuu virolaisten ja vironvenäläisten rikollisjohtajien
onnistuneesta läpimurrosta Suomen huumemarkkinoille.

Suurin osa Suomessa käytettävistä kovista huumeista - oli sitten kyse amfetamiinista, heroiinista tai ekstaasista - on virolaista tai Viron kautta tullutta. Virossa toimivat rikollisryhmittymät myös hallitsevat suurta osaa marokkolaisen hasiksen tuonnista Espanjan kautta Suomeen ja muihin Pohjoismaihin.

Vankilan tarkoitus olisi rangaista

Krp:n apulaispäällikön Kauko Aaltomaan mukaan arviot huumetilanteen rauhoittumisesta eivät pidäkään paikkaansa.

"Viime vuonna jopa poliisin piirissä oli puhetta siitä, että kotimaan huumemarkkinat olisi kyllästetty. Tuoreet luvu kertovat aivan toista", hän sanoo.

Aaltomaan mielestä poliisin tutkintamenetelmien tai tilastoinnin muutokset eivät selitä huumejuttujen määrän kasvua.

"Sekä huumeiden tarjonta että kysyntä ovat yksinkertaisesti nousseet", hän sanoo.

Suurin osa tunnetuista ryhmistä käy huumekauppaa. Listalla on myös useita moottoripyöräjengejä sekä joitain pirtun ja tupakan salakuljetukseen tai omaisuusrikoksiin erikoistuneita ryhmiä.

Eräät ryhmät toimivat, vaikka niiden jäsenet ja jopa johtajat ovat vankilassa.

"Vankiloita on hankala pullottaa. Se on realiteetti, jota ei kuitenkaan voi hyväksyä", Aaltomaa sanoo.

"Vankilan tarkoitus on rangaista ja pitää rikolliset pois uusista teoista." 



Huippumalli pidätettiin huumeista
Lähde: Ilta-Sanomat 1.2.2002

Nuoren huippumallin käryäminen 2 grammasta hasista ja tekoon nähden suhteeton julkinen leimaaminen kertoo paljon oleellista suomalaisen huumepolitiikan vinoutumista: vain harva käryää mutta kiinnijäänyt saa kantaa kollektiivista syyllisyyttä. Siinä näkyy myös se, kuinka kauas virallisesta politiikasta nuorten käsitykset kannabiksesta ovat erkaantuneet:

Jesse Hietanen pidätettiin hasiksen hallussapidosta

Jesse Hietanen toki tunnustaa poltelleensa muutaman vuoden ajan kannabista, mutta mitään muuta huumausainetta hän ei ole koskaan käyttänyt.

- Mielestäni kannabis ei ole alkoholia vaarallisempaa. Monet ihmiset polttavat sitä ja tiedän, etten olisi tullut siitä riippuvaiseksi.

- En tuomitse kannabiksen käyttöä, mutta kuten alkoholiakin, sitä voi nauttia mielestäni liian suurissa määrin, ja sellainen ei välttämättä ole järkevää, Jesse huomauttaa.

Hän painottaa, että aine on mm. Sveitsissä, Tanskassa, Hollannissa ja Englannissa laillista.

- Näissä maissa on jo tajuttu, ettei aine ole haitallista ja siksi se on laillistettu, Jesse jatkaa.

Jesse Hietanen tietää saavansa teostaan sakkorangaistuksen.

- Niin kauan kuin aineet ovat maassamme laittomia, en niihin enää koske. Jos kannabiksen käyttö tulee joskus lailliseksi, niin eihän sitä koskaan tiedä, hän miettii.



Portin paikka
Lähde: Turun Sanomat 27.1.2002

Turun Sanomissa yritetään pelastaa porttiteoriasta edes karmit, samalla aineiden jakaminen pehmeisiin ja koviin saa uutta sisältöä:

Jotkut vastustavat huumetestejä, koska eivät pidä satunnaista pilven pössyttelyä haitallisena. Wikman ei tee eroa kannabiksen ja muiden huumeiden käytön välillä.
- Kannabis on portti kovempiin aineisiin. Siihen jää todella pahasti koukkuun, vaikka sitä voi polttaa pitkänkin aikaa ilman, että käyttö näkyy ulkoisesti.

Wikmanin päihdekierre alkoi jo 12-vuotiaana. Hän hakeutui jännittäviltä tuntuneeseen kaveriporukkaan, jossa pää pantiin sekaisin monenlaisilla aineilla.
- Alkoholin jälkeen mukaan tulivat lääkkeet, bensat ja liimat 14-15-vuotiaana. 17-vuotiaana aloin käyttää kannabista ja amfetamiinia, 18-vuotiaana aloin piikittää heroiinia, amfetamiinia, LSD:tä ja ekstaasia. Käytin kymmenen vuotta aineita päivittäin.


Ministeri Itälä tuo huumepolitiikan mallit USA:sta
Lähde: Turun Sanomat 20.1.2002

Turun Sanomien reportaasi Ministeri Itälän USA:n matkasta selittää sen, miksi meillä toteutettava huumepolitiikka ei seuraa muissa EU-maissa hyväksi todettuja malleja:

Huumevalistusta koululaisille

Perjantaina suomalaisseurue siirtyi San Diegon ja Los Angelesin välissä olevaan Orange Countyyn. Suomen poliisin ja Orange Countyn Sheriffin välillä on tehty yhteistyötä jo yli 10 vuoden ajan, mm. koulutusvaihtona. Nyt meneillään on yhteinen, koululaisille suunnattu huumeidenvastainen valistustyö.

Suomalaisille koululaisille jaetaan 100 000 kappaletta kirjasta, joissa kerrotaan huumeiden vaaroista. Disney-yhtiö lahjoitti piirroshahmonsa kampanjan käyttöön, ja Los Angelesissa pidetään maaliskuussa varainkeruutilaisuus tämän materiaalin hankkimiseksi Suomen koululaisille. Orange Countyssa painotettiin vanhempien vastuuta lapsistaan.

Tilaisuutta isännöinyt apulaissheriffi George Jaramillo kertoi ostaneensa huumetestauskitin poikansa täytettyä 14 vuotta, jotta voisi tarpeen tullen testata tämän.

(Jos USA:n huumepoliisin kotisivuilta voidaan lukea Suomen tulevasta huumepolitiikasta niin tuoreen kannanoton valossa hampputeollisuuden näkymät tulevat säilymään huonoina jatkossakin: http://www.dea.gov/advisories/pa100901.html )



Lääkekannabis tulee - keskustelu käymättä
Lähde: Jippii uutispalvelu
http://www.jippii.fi/uutiset/teema/?kannabis

Kotimaiset asiantuntijat odottavat kannabiksesta johdettujen lääkkeiden tulevan laajalti markkinoille jo viiden, viimeistään kymmenen vuoden sisällä. Itse kannabiskasvin käyttöön lääkkeenä he suhtautuvat kielteisesti tai vähintäänkin erittäin varauksellisesti.

Viime kuun lopussa Kanada päätti laillistaa kannabiksen lääkkeenä, ja valtio alkaa kasvattaa sekä jakaa sitä vaikeasti sairaille kansalaisilleen. Samalla muualla maailmassa tutkitaan vielä kärsivällisesti kannabinoideja, kasvista saatavia yhdisteitä, joiden sovellutusmahdollisuuksia löytyy koko ajan lisää.

Suomalainen tutkimusryhmä mukana kovassa kilpajuoksussa

Kannabistutkimus alkoi 1970-luvulla, jolloin kasvin tärkein vaikuttava ainesosa THC löydettiin. Tutkija Tomi Järvisen työryhmä Kuopion yliopiston famaseuttisen kemian laitoksella aloitti 90-luvun alussa tutkimalla silmänpaineen hoitoa. Monet silmänpainetautipotilaat maailmalla olivat oma-aloitteisesti huomanneet, että kannabis helpottaa heidän vaivojaan. Ryhmä tutki, voisiko kannabiksesta erottaa silmänpaineeseen vaikuttavia yhdisteitä ja tehdä niistä silmätippoja. Samoihin aikoihin Israelissa löydettiin elimistön omat kannabinoidireseptorit, ja pian löytyivät myös elimistön sisäsyntyiset kannabinoidit. Ne nimettiin anandamiideiksi sanskriitin kielen autuutta tarkoittavan ananda-sanan mukaan.

- Jokaisen elimistö tuottaa omia kannabinoideja, Järvinen selvittää. --Elimistö on kuitenkin kaikkein viisain systeemi, ja jos siellä jotain ainetta on, sillä on myös jokin tehtävä. Tällainen elimistön sisäinen proteiini-järjestelmä, joka vaikuttaa varmasti erittäin moniin toimintoihin, on aina hyvä uusien lääkeaineiden kohde.

Tutkimus lähti voimakkaaseen kasvuun elimistön kannabinoidijärjestelmän löydyttyä 1990-luvun puolivälin jälkeen. Alan tutkijoiden kansainvälisen ICRS-järjestön vuosikouksessa viime kesäkuussa Madridissa oli jo 300-400 osallistujaa.

- Juuri lääkkeiden kehityspuolella on paljon lisää väkeä. Meidän tutkimusryhmä on kyllä eturintamassa, koska olimme niin ajoissa liikkeellä 1990-luvun alussa, Järvinen toteaa.

Järvisen ryhmän projekti kuuluu TEKES:n rahoittamaan Lääke 2000 -ohjelmaan. Mukana on myös kotimaisia lääkealan yrityksiä. Kilpailu on luonnollisesti erittäin kovaa - rahanarvoiset sovellutukset halutaan patentoida ennen kilpailijoita.

Kannabiksen lääke- ja huumekäyttö pyrittävä erottamaan

Kannabiksen historia huumausaineena kuumentaa koko keskustelun. Se tuo tilanteeseen väistämättä selkeän poliittisen ulottuvuuden.

Kanadassa tehtiin päätös laillistaa koko kasvin käyttö, vaikka sen vaikutusta ei vielä kunnolla tunnetakaan. Päätökseen liittyykin vaatimus panostuksesta aineen tutkimukseen. Kanada ei jäänyt odottamaan turvallisten lääkkeiden kehittämistä, vaikka niitä on tulossa jo lähivuosina. Taustalla saattaa olla paikallisten potilasjärjestöjen vuosia jatkunut painostus tai asiantuntijoiden pelko, että tilanne riistäytyy käsistä, kun vakavasti sairaat ihmiset alkavat hankkia ainetta rikollisilta markkinoilta.

Stakesin tuoreen Alkoholi ja huumeet 2000 -tutkimuksen mukaan joka kymmenes   suomalainen on kokeillut kannabista. Luku on asiantuntijoiden mukaan huolestuttavan suuri.

Kasvin käytön salliminen sellaisenaan lääkinnällisiin tarkoituksiin lisää painetta sen huvikäytönkin laillistamiseen. Itse asiassa Kanadan oikeusministeri Anne McLellan on jo myöntänyt, että maan nykyiset marihuanan käyttöä koskevat lait on tarkoitus tutkia uudelleen.

Tällä hetkellä Kanadan lisäksi kannabista voi käyttää lääkärin luvalla Tanskassa ja Italiassa. Italiassa potilas saa kasvattaa oman tarpeensa vaativan määrän sen jälkeen, kun on saanut paikallisilta viranomaisilta luvan. Saksassa nabilonia, AIDS-potilaiden hoidossa käytettyä synteettistä kannabinoidia, voi tuoda maahan erityisluvalla.

Yliproviisori Outi Hemmo Lääkelaitokselta sanoo, ettei Kanadan päätös vaikuta Suomeen mitenkään.

- Kanadan päätös tuntuu aika ristiriitaiselta, eikä se joka tapauksessa vaikuta meihin mitenkään. Jos joku EU-maa hyväksyisi kannabiksen virallisesti lääkkeeksi, olisi tilanne toinen. Mutta uskon, että EU:n alueella hakija hakisi ns. keskitetyn menetelmän kautta, eli lupaa haettaisiin komission alaiselta lääkevirastolta, joka tekisi päätöksen samalla koko unionille. Tällöinkin kyseeseen tulisi varmasti joku kasvista eristetty kannabinoidi tai sen synteettinen versio eikä koko kasvi, Hemmo sanoo.



Huumetestin tulos on useammin väärä kuin oikea
Lähde: Turun Sanomat, 11.01.2002.
http://www.turunsanomat.fi/lehti/ts/ko/127404.HTM

Pelko huumeidenkäytön leviämisestä omalle työpaikalle tai oppilaitokseen on lisännyt innostusta huumetestaukseen. Keskeinen ongelma on se, että testeissä tulee enemmän vääriä kuin oikeita positiivisia tuloksia. Lisäksi moni huumausaine jää testissä piiloon.

Jotta väärät tulokset saataisiin karsittua, testi pitäisi aina varmentaa laboratoriossa varmistusanalyysilla.

- Tuhannesta testistä lopputuloksena on muutama oikea positiivinen tulos ja muutama kymmenen väärää positiivista tulosta. Väärät negatiiviset tulokset jäävät huomaamatta, koska niitä ei tarkisteta, selvittää dosentti Timo Seppälä Kansanterveyslaitokselta.

Hän oli laatimassa yleisiä suosituksia huumetestaukseen, jotka Labquality Oy antoi viime vuoden lopulla.

Positiivinen tulos selvitettävä

Seppälä korostaa, että pelkän positiivisen tuloksen perusteella ei pidä tuomita huumeidenkäyttäjäksi. Varmistusanalyysin jälkeen pitäisi selvittää, mistä positiivinen tulos johtuu.

Esimerkiksi testinäytteestä löytynyt morfiini voi olla peräisin paitsi heroiinin tai morfiinin käytöstä, myös kodeiinia sisältävästä yskänlääkkeestä tai kipulääkkeenä käytetystä morfiinista. Myös unikonsiemeniä sisältävistä leivonnaisista voi tulla positiivinen tulos.

Testeillä voidaan havaita virtsasta tai syljestä tavallisimmat huumeet: amfetamiini, kannabis, kokaiini, LSD ja opiaatit. Osa testeistä paljastaa yhden aineen, osa useampia.

Havaitsematta jäävät monet amfetamiinijohdannaiset, hallusinogeeniset huumeet ja heroinistien vieroitus- ja korvaushoidoissa käytetyt buprenorfiini ja metadoni. Uni- ja rauhoittavista lääkkeistä testit tunnistavat vain pienen osan.

Seppälä korostaa valvonnan merkitystä näytteenotossa. Näytettä voi manipuloida esimerkiksi lisäämällä siihen jotakin huumeen peittävää ainetta. Aine voidaan piilottaa vaikkapa kynnen alle.

Kannabis näkyy pisimpään

Pisimpään virtsassa näkyy kannabis, säännöllisillä käyttäjillä jopa kuukauden. Heroiini, morfiini, kokaiini ja amfetamiini säilyvät yleensä muutaman vuorokauden.

   - Testien hyötyä työpaikoille on tutkittu erittäin huonosti. Alat joissa on ilmeinen onnettomuusriski, testeistä on varmasti jotakin hyötyä. Joillekin yrityksille testit voivat olla imagoasia, Seppälä pohtii.

Lainsäädäntö huumetestaukseen työpaikoilla ja oppilaitoksissa on valmisteilla. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä antaa raporttinsa testauksesta tammikuun lopussa.



Huumeita välittänyt "teiniliiga" paljastui
Lähde: Helsingin Sanomat, Ilta-Lehti ja TV-nytt, 11.1.2002

Helsingin parhailta asuinalueilta paljastui laaja 18-19 vuotiaiden nuorten hasista välittänyt ja käyttänyt joukko, joka ristittiin tiedotusvälineissä "teiniliigaksi" ja "Eira-mafiaksi".

Eniten mielenkiintoa liigan toiminnassa näytti herättävän, että sen toimintaan ei liittynyt mitään perinteisesti huumekauppaan liitettyjä lieveilmiöitä, varkauksia, väkivaltaa ja velkojen perintää. Nuoret olivat myös pysyneet erossa kovista huumeista.

Ilmeisesti tämän takia viranomaiset ovat päättäneet tutkia jutun viimeistä nuorta myöten.



Espoon kaupungin atk-päällikölle sakot huumepuheista
Lähde: Helsingin Sanomat 3.1.2002
http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20020103KA5

Espoon käräjäoikeus tuomitsi Espoon kaupungin atk-palvelujen päällikön kunnianloukkauksesta sakkoihin. Päällikkö oli luottamusmiespalaverissa epäillyt ääneen yhden alaisensa käyttävän huumeita tai lääkkeitä.

Kannabinoidien lääketutkimus etenee myös Suomessa

Kannabinoidien lääketutkimus etenee myös Suomessa

Endokannabinoidit


Lähde: endokannabinoidit pdf-tiedosto
http://www.student.oulu.fi/~taneliha/15min_Vertailevan_Endokrinologian_opiskelijaesitelma_
Endokannabinoidit/Endokannabinoidit.pdf

Oulun yliopistossa on valmistunut esittely ’Endokannabinoidit’, johon kannattaa myös tavallisen kansalaisen tutustua vaikka sanakirjan kanssa, koska se tarjoaa tiiviissä muodossa perusteet kannabinoidijärjestelmän tuntemiseen. Mukana on myös tutkittua tietoa kannabinoidien tunnetuista lääkinnällisistä vaikutuksista ja niiden vaikutustavoista myös tavallisen kannabiksen käyttäjän kannalta.

Kannabinoidilääkkeitä ilman psykoaktiivisia vaikutuksia


Lähde: Kuopion yliopisto, farmaseuttinen tiedekunta 11.11.2006
http://www.uku.fi/vaitokset/2006/ISBN951-27-0412-9ssaario.htm

Saario Susanna: Enzymatic Hydrolysis of the Endocannabinoid 2-Arachidonoylglycerol - Characterization and Inhibition in Rat Brain Membranes and Homogenates (Endokannabinoidi 2-arakidonoyyliglyserolin entsymaattisen hydrolyysin karakterisointi ja inhiboiminen rotan aivomembraaneissa ja -homogenaateissa). Kuopion yliopiston julkaisuja A. Farmaseuttiset tieteet. ISBN 951-27-0412-9

Väitöskirjan tiivistelmä:

Väitöskirjatyössä tutkittiin elimistön omien kannabinoidien entsymaattista hajoamista ja sen estämistä. Väitöskirjatyön aikana kehitettiin elimistön omien kannabinoidien (endokannabinoidien) entsymaattista hajoamista estävä yhdiste, joka on nyt kaupallisesti saatavana tutkimuskäyttöön.

Väitöskirjatyöstä saatuja tuloksia hyödynnetään tällä hetkellä Kuopion yliopistossa endokannabinoidien entsymaattista hajoamista estävien yhdisteiden suunnittelussa. Endokannabinoidien entsymaattista hajoamista estäviä yhdisteitä voidaan käyttää apuna tutkittaessa endokannabinoidien elimistövaikutuksia ja mahdollisesti lääkkeinä tiloissa, joissa endokannabinoidien pitoisuuden nostamisesta olisi hyötyä, kuten esim. ahdistus- ja kiputilat.

Cannabis Sativa -hamppukasvista saatavaa marihuanaa on käytetty lääkkeellisenä aineena mm. kivun hoitoon jo yli 4000 vuoden ajan.

Marihuanan lääkkeellistä käyttöä rajoittavat kuitenkin sen psykoaktiiviset vaikutukset eli nk. huumevaikutukset. Kannabinoidien farmakologiset vaikutukset välittyvät niitä sitovien proteiinien eli reseptoreiden kautta. Viime vuosikymmenien aikana on löydetty kaksi kannabinoidireseptorin alatyyppiä (CB1 ja CB2 -reseptorit), selvitetty niiden toimintamekanismi sekä löydetty useita kannabinoidireseptoreihin sitoutuvia elimistön omia aineita
(endokannabinoideja). Endokannabinoidien biologiset vaikutukset jäävät kuitenkin hyvin heikoiksi ja lyhytaikaisiksi johtuen niiden nopeasta entsymaattisesta hajoamisesta elimistössä.

Entsymaattista hajoamista estävien yhdisteiden avulla endokannabinoidipitoisuuksia voidaan nostaa mahdollisesti ilman haitallisia psykoaktiivisia vaikutuksia (huumevaikutukset), jotka ovat tyypillisiä juuri synteettisille kannabinoideille. Koska elimistö tuottaa endokannabinoideja vain tarvittaessa, voidaan entsyymaattista hajoamista estävillä yhdisteillä saada aikaan hyvin paikallinen vaikutus. Toisin sanoen; entsyymaattista hajoamista estävät yhdisteet vähentävät endokannabinoidien hajoamista siellä, missä endokannabinoidipitoisuus on kohonnut, kun taas annosteltaessa synteettisiä kannabinoideja vaikutus kohdistuu koko elimistöön, mikä lisää synteettisten kannabinoidien haittavaikutusriskiä.

Väitöskirjatyössä kehitettiin entsyymiaktiivisuuden määritysmenetelmät, joissa tutkittiin endokannabinoidien entsymaattista hajoamista ja sen estämistä erilaisilla kemiallisilla yhdisteillä. Lisäksi väitöskirjatyössä suunniteltiin ja valmistettiin uusi endokannabinoidien entsymaattista hajoamista estävä yhdiste, jota voidaan hyödyntää kannabinoidijärjestelmän entsyymitutkimuksissa.

Menetelmissä testattiin joukko kaupallisia yhdisteitä, joiden joukosta löytyi useita endokannabinoidien hajoamista estäviä yhdisteitä. Näitä yhdisteitä käytetään johtomolekyyleinä uusien endokannabinoidien entsymaattista hajoamista estävien yhdisteiden suunnittelussa.

 

Kannabinoidilääkkeistä odotetaan lievitystä kipuun ja ahdistukseen


Lähde: YLE 14.11.2006
http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id8391.shtml

Tutkijat odottavat, että kivusta ja ahdistuksesta kärsivät potilaat saavat tulevaisuudessa apua kannabinoidilääkkeistä. Kehitteillä olevilla lääkkeillä ei ole huumaavaa vaikutusta. Eläinkokeissa on saatu lupaavia tutkimustuloksia kannabinoidilääkkeiden hoitavista vaikutuksista.

Kuopion yliopiston tutkija Susanna Saario teki väitöstutkimuksensa kannabinoidilääkkeistä. Cannabis sativa-hamppukasvista saatavaa marihuanaa on käytetty esimerkiksi kivun hoitoon jo yli 4000 vuoden ajan. Marihuana ei sovi sellaisenaan lääkkeeksi huumaavan vaikutuksensa vuoksi. Cannabis sativan terveyttä edistävät vaikutukset ovat siis olleet vuosituhansia ihmisten tiedossa, mutta alan lääketutkimus on vielä suhteellisen tuore ilmiö, Saario sanoo. "Elimistön kannabinoidijärjestelmään kuuluvat reseptorit ja entsyymit on löydetty 80-90-lukujen aikana. Ja cannabis sativan vaikuttava aine, tetrahydrokannabinoli (THC) eristettiin 60-luvulla ensimmäisen kerran. Nyt uudella tutkimusalalla tehdään maailmanlaajuisesti aktiivista lääkekehitystyötä."

Ihmisen elimistössä on luonnostaan kannabinoideja, eli samoja vaikuttavia aineita kuin cannabis sativa-kasvissa. Esimerkiksi kiputilanteessa elimistö helpottaa tuskaa tuottamalla endokannabinoideja. Ongelma on se, kannabinoidien vaikutus on heikko ja lyhytaikainen. Tutkija Susanna Saarion väitöstyön lähtökohta oli se, että jos elimistön omien kannabinoidien toiminta-aikaa voitaisiin pitkittää, saataisiin aikaan kipua ja ahdistusta lievittäviä lääkkeitä.

Saarion väitöstutkimuksessa löytyi yhdiste, jolla elimistön oma kivunpoistojärjestelmä jatkoi toimintaansa. Ilman lääkitystä kannabinoideihin perustuva kivunlievitys kestää ihmisen kehossa luonnostaan hyvin lyhyen ajan. "Tutkimustulosteni perusteella voidaan mahdollisesti suunnitella uusia lääkkeitä kipuun ja ahdistukseen. Lääkekehitystyö on toki alkuvaiheessa vielä, jotta saamme aikaan sellaisia yhdisteitä, joita voidaan käyttää lääkkeenä." Uuden lääkkeen tutkimus- ja kehitystyö kestää noin kymmenen vuotta, tutkija muistuttaa.

Kehon omasta kannabiksesta toivotaan helpotusta särkyyn

Lähde: Turun Sanomat 6.11.2006

Ihmiskeho tuottaa kannabiksen kaltaisia aineita, joiden vaikutusta tehostavia lääkkeitä voidaan tulevaisuudessa mahdollisesti käyttää kivun ja ahdistuksen hoitoon. Kuopion yliopiston tutkijan Susanna Saarion mukaan endokannabinoidien vaikutukset elimistössä ovat heikkoja niiden nopean hajoamisen vuoksi.

- Kiputilanteessa elimistö alkaa tuottaa endokannabinoideja, mutta ne hajoavat hyvin nopeasti. Jos entsyymejä voitaisiin estää hajottamasta kannabinoideja, kipua lievittävä vaikutus ei jäisi heikoksi ja lyhytaikaiseksi, Saario kertoo.

Saario on tuoreessa farmaseuttisen kemian väitöskirjassaan tutkinut yhdisteitä, joilla hajoamista voidaan estää.

Cannabis Sativa -hamppukasvista saatavaa marihuanaa on käytetty lääkeaineena muun muassa kivun hoitoon jo yli 4 000 vuoden ajan. Nykyään markkinoilla on esimerkiksi Sativex-nimistä suusuihketta, jossa on hampusta tehtyä uutetta. Lääke on tarkoitettu MS-tautiin liittyvän kivun hoitoon.

Suomessa Sativexia ei ole hyväksytty käyttöön. Kanadassa lääkettä käytetään, ja joissain tapauksissa potilas voi saada luvan ostaa myös poltettavaa kannabista.

- Sitä on määrätty jonkin verran glaukooma-potilaille laskemaan silmänpainetta.

- Kannabislääkkeitä käytetään myös aids-potilaiden ruokahalua herättämään ja helpottamaan kemoterapiapotilaiden pahoinvointia, jos muut lääkkeet eivät auta.

Tänä syksynä Suomen markkinoille on tullut uusi elimistön kannabinoidijärjestelmään vaikuttava lääke, Acomplia, joka on tarkoitettu liikalihavuuden hoitoon.

Elimistön aineilla ei huumevaikutusta

Kannabiksen haittoja ovat tunnetusti sen huumaavuus ja väärinkäytön riski.

Keskushermostossa syntyvillä elimistön omilla kannabinoideilla ei ole huumevaikutusta. Ne säätelevät kehon välittäjäaineiden vaikutusta ja vaikuttavat muun muassa nälän tunteeseen.

- Endokannabinoideja tutkitaan maailmalla paljon. Tarkkaan ei vielä tiedetä, mikä niiden tarkoitus kehossa on.

Saarion tutkimus tähtää kannabinoidien hajoamista estävien yhdisteiden kehittämiseen.

Yhdisteistä pyritään myöhemmässä vaiheessa kehittämään lääkkeitä tulehduskivun, hermosäryn ja ahdistuksen hoitoon.

- Jos oikea yhdiste löytyy, voi kestää kymmenenkin vuotta ennen kuin lääke on käytössä, Saario muistuttaa.

Uusien kannabinoidi CB1-reseptorin ligandien synteesi

Lähde: Kuopion yliopisto, Farmaseuttinen tiedekunta 9.12.2006
http://www.uku.fi/vaitokset/2006/ISBN951-27-0415-3tparkkari.htm

Parkkari Teija (FM) (2006) Synthesis of Novel Cannabinoid CB1 Receptor Ligands (Uusien kannabinoidi CB1-reseptorin ligandien synteesi).

Väitöskirjan tiivistelmä:

Elimistön omien kannabinoidien synteettiset johdokset: uusia työkaluja kannabinoiditutkimukseen

Elimistön omia kannabinoideja käytetään tutkimustyökaluina selvitettäessä elimistön kannabinoidijärjestelmän toimintaa ja merkitystä. Näiden ns. endokannabinoidien ongelmana on kuitenkin nopea entsymaattinen hajoaminen, mikä vaikeuttaa niiden analysointia sekä lyhentää merkittävästi niiden vaikutusaikaa.

Tämän väitöskirjatyön tavoitteena oli endokannabinoidien rakenteita synteettisesti muokkaamalla lisätä entsymaattista pysyvyyttä ilman, että biologinen aktiivisuus merkittävästi vähenee. Lisäksi väitöskirjatyössä tutkittiin endokannabinoidi-tyyppisten yhdisteiden rakenne-aktiivisuus-suhteita, joita voidaan hyödyntää uusien lääkeainekandidaattien suunnittelussa.

Kannabinoidit ovat kemiallisia yhdisteitä, joiden vielä 80-luvulla uskottiin esiintyvän ainoastaan kannabis-kasveissa. Nykyään kuitenkin tiedetään, että myös elimistö tuottaa omia kannabinoideja, jotka toimivat elimistössä osana hermoston säätelyjärjestelmää. Vaikka kannabinoidien vaikutukset useisiin elimistön perustoimintoihin on tiedetty jo vuosikymmeniä, mekanismi, jolla kannabinoidit toimivat, säilyi pitkään arvoituksena. 1980-luvun lopulla voitiin kuitenkin vihdoin vahvistaa, että elimistössä todellakin on kannabinoidien vaikutuksia välittäviä proteiineja, joita kutsutaan CB1- ja CB2-reseptoreiksi.

Elimistön kannabinoidijärjestelmä uutena tutkimusalueena on kiinnostava kohde myös lääkekehitykselle. Kannabinoidijärjestelmän mielenkiintoa lisää se, että terapiakohteita on useita, ja monet niistä ovat sellaisia, joihin ei tällä hetkellä ole sopivaa lääkitystä tai se on riittämätöntä. Kannabinoidien merkittävimpiä terapeuttisia sovelluskohteita ovat tällä hetkellä syömishäiriöt -erityisesti liikalihavuus- glaukooma, tietyntyyppinen kipu sekä erilaiset hermokudoksen tuhoutumiseen liittyvät sairaudet/vammat.

Kannabis on ollut lääkkeellisessä käytössä jo vuosisatoja, ja sen tehosta löytyy paljon epävirallista tietoa, mutta sen hyväksyminen lääkkeeksi on hankalaa useistakin syistä. Kannabis sisältää satoja yhdisteitä, joiden yhteisvaikutuksia ei tiedetä. Suurin ongelma lienee kuitenkin kannabiksen huumevaikutukset, joilta on käytännössä mahdotonta välttyä. Uusien, synteettisten kannabinoidien odotetaan kuitenkin tuovan ratkaisun kannabiksen lääkkeellisen käytön ydinongelmiin. Puhtaiden kannabinoidien tutkiminen, modifiointi ja annostelu on helpompaa ja tulokset luotettavampia. Modernein lääkesuunnittelun keinoin on myös mahdollista vähentää tai jopa kokonaan poistaa kannabinoidien huumevaikutukset.

Tässä väitöskirjatyössä haluttiin synteettisen kemian keinoin lisätä endokannabinoidien entsymaattista pysyvyyttä, jotta yhdisteitä voitaisiin hyödyntää tehokkaammin tutkimustyökaluina. Vertailtaessa syntetisoituja yhdisteitä endokannabinoideihin voitiin havaita, että ne olivat selkeästi entsymaattisesti pysyvämpiä. Lisäksi niiden biologiset aktiivisuudet olivat samaa luokkaa tai jopa parempia kuin vertailukohtana olevien endokannabinoidien. Työssä kehitettyjä yhdisteitä voidaan siis käyttää endokannabinoidien sijaan erilaisissa biokemiallisissa ja farmakologisissa tutkimuksissa.

Väitöskirjatyössä selvitettiin lisäksi, miten tietyt kemialliset muutokset endokannabinoidien rakenteissa vaikuttavat niiden biologiseen aktiivisuuteen. Näitä ns. rakenne-aktiivuus -suhteita käytetään nyt apuna tietokoneavusteisessa lääkeaineensuunnittelussa. Työssä pystyttiin lisäksi todistamaan, vastoin aikaisemmin julkaistuja tuloksia, että tietyntyyppiset endokannabinoidien johdokset pystyvät aktivoimaan molempia kannabinoidireseptorityyppejä yhtä voimakkaasti. Tämä tarkoittaa sitä, että yhdisteet ovat käyttökelpoisia molempia reseptoreja käsittelevissä tutkimuksissa.

Iltalehti testasi nikotiinituotteet

Lähde: Iltalehti 13.10.2006

Tupakasta vieroittautuville on tarjolla monen moista nikotiinituotetta.

Seitsemästä tupakkalakkoon ryhtyneestä testaajasta ainoastaan yhden savuttomuus piti. Kyseinen onnistuja, yli kolmekymmentä vuotta polttanut mies kertoo lopettamisen olevan erittäin vaikeaa.

- Ajatus hukassa kuin suunnistajalla, joka ei löydä rastia, testaaja kuvailee oloaan ilman tupakkaa.

Testiin kuului niin nikotiinilaastareita, -purkkaa, -imeskelytabletteja kuin -filttereitäkin.

Nikotiinituotteita kokeilleista neljä kertoi kärsineensä pahoinvoinnista, ihottumasta tai kuumeilusta lakon aikana. Kansanterveyslaitoksella työskentelevän asiantuntijalääkäri Kristiina Patjan mukaan oireet eivät johdu itse korvaustuotteista, vaan nimenomaan nikotiinin vähyydestä.

- Tuotteissa on huomattavasti vähemmän nikotiinia kuin tupakassa, ja lisäksi niitä otetaan joskus liian pieninä annoksina. Korvaustuotteetkaan eivät koskaan poista kaikkia vierotusoireita.

Suomessa kokeiltiin geenimuunneltua tupakkaa

Lähde: Helsingin Sanomat 16.10.2006

Tupakoitsijat ovat polttaneet 1990-luvulla tietämättään geenimuunneltua tupakkaa tupakkateollisuuden kehittäessä uusia riippuvuutta aiheuttavia tupakkalajikkeita.

Suomen tupakoitsijat ovat tietämättään olleet tupakkateollisuuden koe-eläimiä 1990-luvulla, kun täällä kokeiltiin geenimuunneltua tupakkaa. Näin kertoi syöpäjärjestöjen ylilääkäri Matti Rautalahti maanantaina Helsingissä, kun Suomen ASH ry (Action on Smoking and Health) ja Suomen Syöpäyhdistys julkistivat raporttinsa Suomalaista ja eurooppalaista tupakkapolitiikkaa.

Raportin ovat tehneet Mervi Hara ja Satu Lipponen.

Nikotiini on tupakassa sitoutuneena tervaan, jota aluksi yleisesti pidettiin vahingollisimpana ainesosana. Teollisuus tiesi paremmin, että niin syöpää kuin riippuvuutta aiheuttaa nimenomaan nikotiini, jonka määrää pyrittiin savukkeissa lisäämään. Kasvinjalostuksella yritettiin luoda uusia lajikkeita, joissa olisi enemmän nikotiinia ja enemmän nikotiinin "vapaata" muotoa, joka vaikuttaa nopeammin aivoihin ja luo vahvemmin riippuvuutta.

Tupakkateollisuuden "synkeitä salaisuuksia" on julkistanut muun muassa uutistoimisto AP käytyään läpi tuhansia salassa pidettyjä dokumentteja. Niistä tuli julkisia oikeusprosessin yhteydessä.

Syöpätutkijoiden mukaan tupakkateollisuus on osannut monin tavoin hidastaa tupakointirajoituksia Suomessakin, vaikka terveysvaarat ovat olleet tiedossa jo vuodesta 1951. Suomi oli edelläkävijä vielä 1976, kun tupakkalaki kielsi mainonnan, tupakoinnin yleisillä paikoilla ja kulkuneuvoissa. Nyt Suomen lainsäädäntö on jäänyt huomattavasti jälkeen monien muiden maiden tilanteesta, syöpäjärjestöjen edustajat sanovat.

Rautalahti kysyy, miksei Suomen laki kiellä nytkään muuntogeenisen tupakan käyttöä savukkeiden raaka-aineena. Tehtaat ovat näet pyrkineet kehittämään myös tupakkalajeja, joiden muut riippuvuutta aiheuttavat aineet vaikuttaisivat enemmän nyt, kun nikotiinin osuutta on laeilla rajoitettu.

Esimerkiksi ravintoloiden savuttomuuden ennättivät ennen Suomea toteuttamaan Irlanti, Norja, Italia, Malta, Ruotsi, Skotlanti, Liettua, Pohjois-Irlanti, Viro ja Islanti.

Valmistajat hidastaneet tupakoinnin rajoituksia

Lähde: Helsingin Sanomat 17.10.2006

Tupakointia rajoittavia lakeja on Suomessa säädetty yllättävän hitaasti, vaikka rajoituksilla on ollut kansalaisten tuki. Maanantaina julkaistun raportin mukaan syynä hitauteen on tupakkateollisuuden voimakas vaikutus. Tupakkapolitiikan kehitystä 1950-luvulta nykypäivään ovat tutkineet toiminnanjohtaja Mervi Hara ja tiedotuspäällikkö Satu Lipponen.

Esimerkkinä he mainitsevat ravintoloiden tupakointikiellon, joka tulee voimaan ensi vuonna. Kuitenkin tupakoinnin terveysvaarat ovat olleet tiedossa jo vuodesta 1951.