Viina työikäisten suomalaisten miesten yleisin tappaja

Viime vuonna työikäisten miesten yleisimmäksi kuolinsyyksi nousivat alkoholisyyt eli alkoholisairaudet ja myrkytykset. Alkoholi on ohittanut sepelvaltimotaudin tämän väestöryhmän merkittävämpänä kuolinsyynä. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kuolemansyytilastosta.

Alkoholista johtuvista syistä kuoli viime vuonna kaikkiaan noin 2 000 ihmistä, mikä on noin 150 enemmän kuin edellisenä vuonna. Lähes puolet heistä oli 45-59-vuotiaita miehiä. Työikäisten naisten yleisin kuolinsyy oli vielä viime vuonna rintasyöpä, mutta alkoholi aiheutti jo lähes yhtä usean naisen kuoleman kuin rintasyöpäkin.

Alkoholista johtuvan kuolleisuuden kasvu viime vuonna johtui pitkäaikaiseen alkoholinkäyttöön liittyvien maksasairauksien lisääntymisestä. Sen sijaan alkoholimyrkytyskuolemia oli viime vuonna 80 vähemmän kuin vuonna 2004. Vuonna 2005 alkoholimyrkytys johti 464 suomalaisen kuolemaan.

Oikeuslääketieteen laitoksen johtaja Erkki Vuori uskoo, että alkoholimyrkytyksien kasvun määrä on taittunut.

- Meillä oli suotuisa vaihe 2000-luvun alussa, jolloin alkoholimyrkytyksiä oli selvästi alle neljänsadan. 2003 alkoi tämä nousu, ja vuonna 2004 oli viinan hullu vuosi. Silloin sai ruveta tuomaan niin paljon viinaa kuin halusi, maaliskuun alussa tuli veron alennus ja vappuna tuli Viron EU-jäsenyys, niin silloin alkoholimyrkytykset nousivat yli 500:n. Nyt se kasvu ei enää jatku, arvioi Vuori.

Vuoren mukaan tämän hetkisten tietojen perusteella alkoholimyrkytyskuolemien määrä pysynee tänä vuonna viime vuoden tasolla.

Alkoholimyrkytykset tappavat eniten keski-ikäisiä miehiä. Vuoren mukaan nuoria alle 20-vuotiaita ei juurikaan viinamyrkytyksiin kuole.

Jos alkoholimyrkytysten määrä onkin tasaantumassa, alkoholisairaudet tappavat enemmän suomalaisia kuin koskaan aiemmin. Stakesin erikoistutkija Pia Mäkelä on huolissaan erityisesti maksasairauksien määrän jyrkästä kasvusta. Näistä yleisin on maksakirroosi. Myös humalassa tapahtuneet kaatumiset ja putoamisonnettomuudet ovat lisääntyneet.

1990-luvun lopulla maksakirroosi tappoi viitisensataa suomalaista vuodessa. Vuonna 2001 määrä nousi sadalla, ja vuonna 2002 maksakirroosiin kuoli jo 660 suomalaista.

Seuraava jyrkkä nousu tapahtui vuonna 2004, jolloin maksakirroosikuolemien määrä nousi parilla sadalla eli 830 tapaukseen. Viime vuonna maksakirroosi vei lähes tuhat suomalaista. Mäkelä ei näe lähitulevaisuutta kovinkaan valoisana, sillä alkoholin kulutus kasvaa ja yhä useampi suomalainen on juonut jo varhaisnuoruudesta lähtien.

Alkoholin kulutus on noussut lamavuosien jälkeen koko ajan. Viime vuonna viinaa kului puhtaaksi alkoholiksi muutettuna 10,5 litraa per suomalainen. Vaikka kulutuksen kasvu taittuisikin, se ei välttämättä näy heti maksakirroosikuolemien määrässä.

- Kaikkein suurin kuolleisuus on keski-ikäisillä miehillä, 40-69-vuotiailla. Nyt vuoden 2004 seuraukset näkyvät näissä samoissa ikäryhmissä. Tämä ikäryhmä ei ole se, joka kuluttaa eniten. Mutta vakavat seuraukset näkyvät vasta, kun juomista on kestänyt pitkään.

Aivan toivottamalta tulevaisuus ei kuitenkaan näytä. Kun aiemmin julkkikset tilittivät mediassa juomistaan, on nyt alettu kertoa julkisesti myös juomisen lopettamisesta.

- Se on erittäin hyvä merkki. 10-15 vuotta sitten kukaan julkkis ei olisi suin surminkaan päästänyt suustaan tällaisia lausuntoja, vaikka olisi lopettanut juomisen. Se ei olisi ollut ollenkaan trendikästä. Koululaistutkimuksissa on tullut tällaisia tuloksia, että raittiita on enemmän kuin aikaisemmin, mutta toisaalta on myös yhä enemmän niitä nuoria, jotka juovat itsensä usein humalaan, erikoistutkija Mäkelä pohdiskelee.