Suomalaismies sai erityisluvan käyttää kannabista kivunlievitykseen
- Tietoja
- Julkaistu: 05.12.2006 05.12.2006
- Osumat: 9498 9498
Suomalaismies sai erityisluvan käyttää kannabista kivunlievitykseen
Lääkekannabikseen liittyvää lainsäädäntöä ryhdytään selvittämään
Lähde: Turun Sanomat 12.11.2006
Lääkelaitos on myöntänyt suomalaismiehelle erityisluvan käyttää lääkkeellistä kannabista kivunlievityksekseen sairaanhoidollisista syistä. Lääkärin määräämä resepti on voimassa vuoden ajan, jonka jälkeen Lääkelaitos ei aio uusia nyt myöntämäänsä erityislupaa.
- Erityislupa on myönnetty yksittäisessä tapauksessa, jossa on riittävät lääketieteelliset perusteet hoidon hyödystä. Lääkelaitoksen normaali hallintokäytäntö on myöntää lääkeresepti vuodeksi kerrallaan, sanoo Lääkelaitoksen lääketurvaosaston osastopäällikkö Erkki Palva.
Sosiaali- ja terveysministeriön ylilääkäri Terhi Hermanson sanoo, että tapaus on ensimmäinen, jossa Suomessa on haettu lupaa käyttää kannabista lääkkeenä. Hän painottaa, että kyse on juridisesta asiasta, joka ei liity huumausainelainsäädännön periaatteelliseen linjaan.
Hermansonin mukaan sosiaali- ja terveysministeriön on ryhdyttävä selvittämään yksittäistapauksen vuoksi aiheen lainsäädännöllisiä tekijöitä.
- Tämä on juridinen ongelma, jota ei ole vielä ratkaistu.
Palva korostaa, että Lääkelaitoksen yksittäispäätös ei ole kannanotto lainsäädäntöön tai siihen, että lääkekannabis tulisi ottaa yleisesti hyväksytyksi hoitomuodoksi.
- Lääkkeen myyntiluvalle on punnittava kivunhoidolliset hyödyt ja riskit, jotka sisältävät väärinkäytön mahdollisuuden ja riippuvuuden syntymisen. Tässä vaiheessa on ennenaikaista sanoa, miten hyödyt ja riskit suhteutuvat keskenään, kun tutkimustietoa ei ole, Palva jatkaa.
Lääkelaitos on tehnyt noin 20 000 potilaskohtaista erityispäätöstä, jotka suurimmassa osassa sallivat jo markkinoilta poistettujen, hyväksi koettujen lääkeaineiden käytön.
Nyt myönnetty lääkekannabiksen erityispäätös on Suomessa ainut laatuaan.
Lääkekäytössä monissa maissa
Ministeriön asetuksessa lääkkeenmääräämisestä lääkekannabis kuuluu vuoden 1961 huumausaineyleissopimuksen luetteloon varsinaisista huumausaineista, joiden määrääminen lääketarkoitukseen on Suomessa kielletty.
Palvan ja Hermansonin mukaan muun muassa Hollannissa, Englannissa ja Kanadassa kannabiksella on myyntilupa lääkinnällisiin tarkoituksiin.
- Lääkekannabiksen kipua lievittävä vaikutus on vähäinen. Suomessa on käytössä huomattavasti vahvempia lääkeaineita, kuten morfiini ja muut opiaatit. Myös masennuslääkkeillä on todettu olevan vaikutusta kivun hoitoon, Hermanson sanoo.
Palva huomauttaa, että opiaattiryhmän kipulääkkeistä aiheutuu periaatteessa kannabista suurempi riippuvuus.
Kyse on hänen mukaansa osittain viranomaisten ja lääkäreiden peloista, kun kannabista ei osata ajatella objektiivisesti lääketieteelliseltä kannalta.
- Kun lääketieteelliseen keskusteluun tulee uusi aine, jonka käyttöön liittyy muitakin kuin lääkinnällisiä syitä, syntyy väistämättä ennakkoluuloja, Palva sanoo.
Palva toivoo tulevaisuudessa tieteellistä näyttöä lääkekannabiksen tehosta ja turvallisuudesta.
Apteekkarin mukaan tärkeintä, että sairas ihminen saa avun
Ainoana Suomessa erikoisluvan lääkekannabiksen käyttöön saanut mies hakee lääkkeensä apteekista kymmenen päivän annoksina. Lääkkeen käyttöä valvotaan tiukasti.
Turun Linnan Apteekin apteekkarin Markku Knuutilan mielestä on käsittämätöntä, että Suomen viranomaiset eväävät lainsäädäntöön vedoten maailmalla tutkitusti hyväksi havaitun ja vakavasti sairaan potilaan kipuja lievittävän hoitomuodon. Maissa, joissa lääkekannabiksella on myyntilupa, ainetta käytetään muun muassa selkäydinkipuihin ja multippeliskleroosin eli MS-taudin hoitoon.
- On järjen vastaista, että apu halutaan kieltää potilaalta, joka on löytänyt hollantilaisen professori Cambridgen avulla toimivan pätevän hoitomuodon vahvojen opiaattien tilalle. Opiaatiti eivät sovi kaikille. Luulisi, että viranomaiset haluaisivat päinvastoin Suomesta tutkimuksellista lisätietoa, jotta lakipykäliä voitaisiin tarvittaessa muuttaa saadun tiedon suuntaiseksi, Knuutila sanoo.
Mies, jolle nyt myönnettiin erityislupa lääkekannabiksen käyttöön kivunlievityksessä, vaurioitti vakavasti selkänsä ja niskansa auto-onnettomuudessa neljä vuotta sitten. Siitä lähtien hän on kärsinyt neuropaattisesta kivusta, joka johtuu selän hermovaurioista. Neljä ensimmäistä kuukautta mies oli kiputilansa vuoksi liikuntakyvytön. Kolmen vuoden ajan hän söi erilaisia opiaattijohdannaisia, jotka aiheuttivat sivuoireita vatsassa ja sydämessä.
- Opiaatit toivat jonkinasteista kivunlievitystä, mutta eivät parantaneet oireita. Aloin etsiä vaihtoehtoista hoitomenetelmää, joka perustuisi turvalliseen lääkitykseen, turvallisuussyistä nimettömänä esiintyvä mies sanoo.
Mies taisteli 20 kuukautta, ennen kuin erityislupa myönnettiin. Asia eteni lopulta hallinto-oikeuteen, joka katsoi, että Lääkelaitoksen pitää myöntää erityislupa, koska lääketieteelliset perustelut ovat olemassa.
Lääkekannabikselle tulee olla erityisluvan lisäksi maahantuontilupa, Hollannin vientilupa sekä YK:n maakiintiö.
Elämänlaatu paremmaksi
Mies on käyttänyt lääkekannabista nyt puolentoista viikon ajan. Hän hakee lääkkeensä apteekista kymmenen päivän annoksina eli 20 grammaa kerrallaan. Kolme neljäsosaa päiväannoksesta hän ottaa nestemäisenä teen seassa, yhden neljäsosan poltettuna.
- Elämänlaatu on parantunut huomattavasti. Elimistö toimii paremmin, ja unensaantiprosessi on helpompi kuin kipulääkkeitä käyttäessäni. Ahdistustilat ja masennus ovat hävinneet, mies kuvailee.
Knuutila korostaa, että mies saa lääkkeensä tiukan kontrollin alaisena, eikä väärinkäyttöriskiä ole. Hän käy säännöllisesti lääkärin vastaanotolla, joka varmistaa hoidon onnistumisen. Knuutila tekee myös tarkan eron kannabiksen lääkinnällisen ja huumekäytön välille.
- Lääkekannabista kasvatetaan Hollannissa valtiollisen lääkekannabisviraston laitoksissa, jossa kaikki olosuhteet on tarkkaan standardoitu ja valvottu sekä aineen pitoisuudet tarkkaan määritelty.
- Tapaus on ollut potilaan kannalta sietämätön. Viranomaisilta puuttui rohkeutta ottaa vastuuta luvan myöntämiseen kohtuullisessa ajassa, mikä aiheutti potilaalle valtavasti kuluja ja vaivaa.
- Toivon, että tämä tapaus herättää asiallista keskustelua. On ensisijaisen tärkeää, että vakavasti sairas ihminen saa hoitoa. Potilasta tulee hoitaa hoitotulosten eikä lakipykälien mukaan.
Turun hallinto-oikeuden päätöksen perustelu
Lähde: Turun hallinto-oikeus 7.9.2006
http://www.oikeus.fi/37348.htm
Turussa syyskuussa annetussa hallinto-oikeuden päätöksen perusteluissa liikenneonnettomuudessa pysyvän selkävamman saaneen potilaan kipulääkityksestä todetaan:
"1) Hallinto-oikeus kumoaa lääkelaitoksen päätöksen ja palauttaa asian lääkelaitokselle uudelleen käsiteltäväksi. Lääkelaitos ei mainitsemillaan perusteluilla ole voinut hylätä hakemusta.
Hakemuksessa on kyse lääkkeellisen kannabiksen luovuttamisesta kulutukseen. Lääkkeellinen kannabis (tetrahydrokannabinoli) kuuluu vuoden 1961 huumausaineyleissopimuksen luetteloon IV ja psykotrooppisia aineita koskevan yleissopimuksen luetteloon I. Suomi on ratifioinut molemmat sopimukset ja niiden sisältö on otettu huomioon huumausainelaissa. Tetrahydrokannabinoli on huumausainelain tarkoittama huumausaine.
Molempien sopimuksien tavoitteena on huumausaineiden väärinkäytön ja laittoman kaupan estäminen. Sopimuksissa todetaan kuitenkin myös se, että huumausaineiden lääkinnöllinen käyttö on jatkuvasti välttämätöntä tuskan ja kärsimysten lieventämiseksi ja asianmukaisin toimenpitein on varmistettava huumausaineiden saanti tähän tarkoitukseen."
Kyseisessä päätöksessä viitataan vuoden 1961 huumausaineyleissopimukseen, ns. Single Convention, jonka esipuheessa todetaan:
Recognizing that the medical use of narcotic drugs continues to be indispensable for the relief of pain and suffering and that adequate provision must be made to ensure the availability of narcotic drugs for such purposes,
Desiring to conclude a generally acceptable international convention replacing existing treaties on narcotic drugs, limiting such drugs to medical and scientific use, and providing for continuous international co-operation and control for the achievement of such aims and objectives,
Artiklassa 4 tämä sopimuksen tavoite täsmennetään:
GENERAL OBLIGATIONS
The parties shall take such legislative and administrative measures as may be necessary:
a) To give effect to and carry out the provisions of this Convention within their own territories;
b) To co-operate with other States in the execution of the provisions of this Convention; and
c) Subject to the provisions of this Convention, to limit exclusively
to medical and scientific purposes the production, manufacture, export,
import, distribution of, trade in, use and possession of drugs.
Kukkaruukkulaki astuu voimaan 1.1.2007
- Tietoja
- Julkaistu: 05.12.2006 05.12.2006
- Osumat: 9514 9514
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/utaveps.scr?%7BKEY%7D=HE+53/2006
http://www.edilex.fi/virallistieto/he/20060053
http://www.edilex.fi/virallistieto/mt/lavm20060011
Eduskunnan syyskuussa hyväksymä lisäys huumelakiin, ns. kukkaruukkulaki, astuu voimaan 1.1.2007. Lain käytännön merkitystä ei ole selitetty julkisuudessa mutta lain turhuus ja epämääräinen tunkeutuminen ajattelurikoksen alueelle on herättänyt kritiikkiä.
Kansainvälisten huumesopimusten tarkoitus on ollut vaikuttaa yli rajojen käytävään eli ns. kansainväliseen huumekauppaan mutta poliitikkomme ovat USA:n moralistista tulkintaa seuraten tunkeutuneet ihmisten yksityiselämään, ja tätä kautta he luovat samalla markkinoita kansainväliselle laittomalle kaupalle.
Tapaus Kukkaruukku
Lähde: HS:n NYT-liite 10.11.2006 s. 20-21
Eduskunta tiukensi huumelainsäädäntöä, ja nyt hampun kasvatukseen tarkoitetun kukkaruukun valmistamisen yrittäminenkin on laitonta. Tervetuloa kannabiksen kotikasvattajien todellisuuteen!
Miltä uusi laki vaikuttaa huumetutkijan näkökulmasta?
"Järjettömimpiä kuulemiani lakeja", sanoo suomalaisten huumeidenkäytöstä tohtoriksi väitellyt tutkija Mikko Salasuo. Uudistus ei hänen mielestään auta yhteiskuntaa huumeiden vastaisessa taistelussa, vaan on pelkkä moraalinen sormenheristys - puoli vuotta ennen vaaleja.
"Näinkö kaukana lainsäädäntömme todellisuus on ajasta, jossa elämme?" Salasuo kysyy.
Ja millainen sitten on aikamme todellisuus?
Tuhansilla suomalaisilla on ikkunalaudalla, vaatekaapissa, vessassa, mökillä tai puutarhassaan kannabisviljelmä. Yhä useampi pilvenpolttelija viljelee kannabista hissun kissun kotonaan sen sijaan, että ostaisi sitä huumeiden välittäjältä.
Viime vuonna poliisi teki Suomessa 1633 kannabiskasvien takavarikkoa. Se on ennätysmäärä ja tarkoittaa, että Suomessa tehdään kymmeniä takavarikkoja viikossa. Suurin osa kiinni jääneistä on kotikasvattajia, jotka käyttävät itse viljelemänsä tuotteet. Mutta vain aniharva kannabispuutarhuri jää kiinni.
Poliisi löysi kerrostalosta huumeviljelmän
- Tietoja
- Julkaistu: 05.12.2006 05.12.2006
- Osumat: 9883 9883
Poliisipartio on löytänyt kannabisviljelmän kerrostalosta Jampan kaupunginosassa Järvenpäässä.
Partio oli hälytystehtävissä talossa, kun se tunsi rappukäytävässä kannabiksen erittäin voimakkaan "yrttisen" tuoksun. Hajun lähteeksi paljastui asunto, josta löydettiin parikymmentä kannabiskasvia ja kymmeniä grammoja valmista marihuanaa sekä lämpölamppuja.
Poliisin tilastojen mukaan kannabiksen kotikasvatus on viime aikoina lisääntynyt. Syyskuun loppuun mennessä oli Keski-Uudenmaan kihlakunnan poliisilaitoksen alueelta löytynyt tänä vuonna jo 15 viljelmää. Helsingissä samana aikana viljelmiä paljastui yli 60 ja koko Etelä-Suomen läänin alueella kaikkiaan kolmisensataa viljelmää.
Huumeviljelmien yhteydessä poliisi on törmännyt myös mitä ihmeellisimpiin sähkölaiteviritelmiin, jotka ovat vaaraksi paloturvallisuudelle.
Helsingin Sanomat: Hamppua kannattaisi viljellä
- Tietoja
- Julkaistu: 04.12.2006 04.12.2006
- Osumat: 5035 5035
Helsingin Sanomat 2.10.1993
Leila Nieminen
Hamppua kannattaisi viljellä
Hamppu on huumaavan vaikutuksensa takia julistettu syyttä pannaan länsimaissa.
Hamppu on hyvin monikäyttöinen kasvi ja sen viljely olisi myös ekologisesti mielekästä, sanoo amerikkalainen Jack Herer, joka kirja 'Hanf - die Wiederentdeckung der Nutfplantze Cannabis Marihuana' ilmestyy lähiaikoina Saksassa saksalaisen tiedetoimittaja Mathias Bröckersin täydentämänä. Kirjaa selostettiin äskettäin mm.Spiegel-lehdessä.
Hamppua tunnetaan kahta lajia. Euroopassa viljellään
Cannabis sativaa ja Aasiassa hieman vahvempaa ns.intianhamppua,
Cannabis indicaa.
Hampusta saatava kannabis eli hasis kuuluu lievien mutta
kiellettyjen huumausaineiden joukkoon. Huumausta aiheuttaa kasvin
emikukinnon erittämä tetrahydrokannabinoli eli THC. Kuivatuista ja
jauhetuista varren latvoista tehdään marihuanaa.
Nopeasti kasvavaa hamppua on käytetty antiikin ajoista asti. Hamppu
soveltuu erityisesti paperin ja vahvojen tekstiilien kuten peitteiden,
säkkien ja purjeiden valmistukseen.
Hamppu on kestävämpää kuin puuvilla ja soveltuu paperin valmistukseen
paremmin kuin puu, koska se on tuottoisampaa ja sen valmistamisesta
aiheutuu vähemmän ympäristöhaittoja. Se oli Euroopassa tärkeä
kuitukasvi 1800-luvun lopulle saakka, kunnes puuvilla ja tekokuidut
korvasivat sen. Hampusta voidaan valmistaa värejä. Siitä saatavat
aineet soveltuvat farmakologian tarkoituksiin. Kasvi ei ole altis
tuholaisille.
Kirjan saksankieliseen painokseen on lisätty kölniläisen
ympäristöinstituutin hampusta tekemä arvio. Instituutin lausunto tukee
kirjan väitteitä.
Hererin ja Bröckersin kirja on painettu puoleksi hampusta
valmistetulle paperille.
Hamppukasvien viljely kiellettiin Saksassa 1982. Suomessa saa viljellä
hamppua, mutta siitä ei saa valmistaa huumeita.(HS)
Maamiehen käsikirja v.1947: Hamppu
- Tietoja
- Julkaistu: 04.12.2006 04.12.2006
- Osumat: 4825 4825
"Maamiehen Käsikirja" 3. painos vuodelta 1947, s. 219-221
Hamppu
Hamppu tuotiin Aasiasta Eurooppaan n. 1500 e. Kr. Kesti kuitenkin kauan ennekuin se tuli tunnetuksi koko Euroopassa. Suomeen se lienee tullut samoihin aikoihin kuin pellava. V. 1369 se mainitaan veroparselina. Suurimmillaan oli hampuntuotanto 1880-luvulla, nykyisin se on vähäistä. Hamppua viljellään pääasiassa syrjäseuduilla maamme itäosissa, missä yksinomaan vanhoja maatiaiskantoja käytetään. Ne ovat aikaisia, ja tuleentuvat 60-70 päivässä, joten niitä voidaan viljellä kesannossakin. Ne ovat matalia ja antavat suhteellisen pieniä kuitusatoja. Kuitu on hienoa ja soveltuu hienoihinkin kudonnaisiin. Ulkomaiset hamppujalosteet ovat korkeita ja antavat suurempia satoja, mutta ovat yleensä niin myöhäisiä, etteivät ennätä Suomessa valmistua.
Viljelys
Hamppu menestyy parhaiten kepeämultaisilla, hyvässä kasvukunnossa
olevilla mailla. Hikevät hiekka- ja moreenimaat, joissa on "vanhaa
voimaa", ovat varsin sopivia. Hyvänlaatuiset mutasuot ovat erittäin
edullisia, sillä niiltä saadaan suuria satoja ilman typpilannoitteita.
Hamppu vaatii runsaan lannoituksen. Karjanlantaa voidaan käyttää
20-40 tonnia/ha. Väkilannoitteena annetaan 200-300 kg/ha superfosfaattia
ja saman verran 40%:ista kalisuolaa. Typpilannoitteita annetaan
kivennäismaille kasvukunnosta riippuen 100-500 kg/ha. Runsaskaan
typpilannoitus ei aiheuta lakoutumista kuten pellavalla. Kalkki vaikuttaa
edullisesti mailla, joissa esiintyy tämän aineen puutetta.
Kylvöön lähdetään, kun maa on saatu kunnollisesti muokatuksi.
Itämisalustan tulee olla hienomuruinen, jotta siemen voisi kunnollisesti
itää ja tasaisesti orastua. Kylvöön on käytettävä vain hyvin tuleentunutta
siementä. Hampuntaimi ei ole erityisemmin hallanarka, joten kylvön voi
suorittaa aikaisin. Kansanomainen tapa on suorittaa kylvö vasta kesäkuun
puolivälissä, mutta paljon suuremopi sato saadaan, jos kylvöön lähdetään
jo toukokuussa.
Siemenmäärä on maatiaishampulla 180-220 kg/ha ja ulkomaisilla
reheväkasvuisilla laadulla 100-150 kg/ha. Pienempi määrä tulee kysymykseen
riviviljelyksessä köysihamppua tuotettaessa. Kehruuhampun viljelyksessä
käytetään suurempia siemenmääriä. Konekylvö on käsinkylvöä edullisempi. -
Multaussyvyys 2.5-5.0 sm.
Hoitoa ei hamppu juuri tarvitse, sillä se kehittyy nopeasti ja
peittää maan jo n. 4 viikon kuluttua tukahduttaen rikkaruohot
varjostuksellaan. Jos maanpinta sattuisi liettymään, ennenkuin hamppu on
orastunut, rikotaan kuori kevyellä jyrällä. Jos käytetään suuria
rivivälejä, kuten on tapana hampun siemenviljelyksessä, on haraus, vieläpä
vähäinen multauskin tarpeellinen.
Korjuu suoritetaan joko nyhtämällä tai niittämällä. Myöskin
itseluovuttavaa elonkorjuukonetta voidaan käyttää. Kun juuressa oleva
kuitu on käyttökelvottomana poistettu, on jälkimmäinen korjuutapa
suuremmilla aloilla edullisin. Ulkomaiset jalosteet valmistuvat niin
myöhään, että ne meillä on korjattava vihantina syyskuussa. Maatiaishamppu
valmistuu jo heinäkuun lopulla, jos kylvö on suoritettu toukokuussa.
Hedekasvit valmistuvat 2-3 viikkoa ennen emikasveja ja ovat täysin
lakastuneet ja käyttökelvottomat, kun emikasvit alkavat olla korjuukypsät.
Jos mieli saada hedekasveistakin kunnollinen kuitusato, ne olisi
korjattava erikseen kukkiessaan. Se on mahdollista vain pienillä aloilla.
Siementä ei meillä yleensä korjata erikseen, vaan kuitusadon yhteydessä.
Se on tuleentunut, kun latvatähkylät ovat kellastuneet ja harmahtavat
hedelmät, "siemenet", helposti irtaantuvat. Ne varisevat helposti ellei
niitä ajoissa korjata. Varret kuivataan kuhilaissa ja "sylkyt" rohkitaan
samaan tapaan kuin pellavan. Siemensato vaihtelee tavallisesti 400-700
kg/ha.
Hamppusadon käsittely suoritetaan samalla tavalla kuin
pellavasadon. Kaikki nämä työt on viljelijän suoritettava, sillä tehtaamme
eivät voi liotus- ym. laitteiden puutteessa ainakaan nykyisin ottaa
vastaan hamppua varsineen.
Maatiaishampun varsisato voi edullisissa tapauksissa nousta 8000-10000 kg/ha
ja lihdattu kuitusato 500-600kg/ha. Suurikasvuiset ulkomaiset hamput voivat
antaa jopa 30000 kh:n varsisatoja ja 800-900kg:n lihdattuja kuitusatoja ha:lta.
