Alkoholi vie yhä enemmän työikäisiä ihmisiä hautaan. Viime vuonna alkoholi nousi 15–64-vuotiaiden yleisimmäksi kuolinsyyksi ohi sepelvaltimotaudin.

Työikäisten miesten alkoholikuolemat ovat lisääntyneet lähes kolmanneksella muutamassa vuodessa, ja naisten osalta luku on kaksinkertaistunut vuosikymmenessä.

Yhteensä viinaan kuoli Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna noin 2 000 suomalaista, 150 enemmän kuin edellisenä vuonna. Puolet heistä oli keski-ikäisiä miehiä.

Tämän lisäksi alkoholi on usein osallisena itsemurhissa, ja lähes joka neljänteen tapaturmaiseen tai väkivaltaiseen kuolemaan liittyy humalatila.

Luvut eivät tule yllätyksenä Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessorille Kalervo Kiianmaalle.

"Nyt meillä maksetaan saadusta vapaudesta ja alentuneista hinnoista", Kiianmaa sanoo.

Alkoholiveron lasku pudotti erityisesti väkevien viinojen hintoja keväällä 2004. Veronalennusta seurasi viinasta johtuvien myrkytyskuolemien tilastopiikki.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvoksen Ismo Tuomisen mielestä työikäisten kuolemien lisääntyminen on jo kriisitilanne.

"Jos trendi jatkuu, niin puhutaan talouselämänkin kannalta merkittävästä asiasta, koska työikäiset ihmiset maksavat tulevien sukupolvien eläkkeet ja pitävät talouden kilpailukykyisenä", hän sanoo.

Suurin alkoholikuoleman riski on syrjäytyneellä keski-ikäisellä miehellä. Suomalaiset joivat viime vuonna 10,5 litraa puhdasta alkoholia kansalaista kohti. Koskenkorvaksi muutettuna määrä tarkoittaa pulloa viikossa.

Eduskunta käsittelee parhaillaan keinoja, joilla alkoholin kulutus saataisiin kuriin. Pulloihin suunnitellaan varoitustarroja, paljoustarjouksista halutaan eroon ja televisiomainonta aiotaan rajata iltoihin.

Lisäksi alkoholin myynti rajoitetaan alkamaan kaupoissa vasta yhdeksältä aamuseitsemän sijaan.

Kulutuksen lisääntyminen näkyy kuolintilastojen lisäksi myös päihdehuollossa. Alkoholin takia hoitoon tulevat ovat huonokuntoisempia kuin ennen.

"Kun saadaan halpaa viinaa, niin juodaan enemmän ja tullaan enemmän sairaaksi", tiivistää A-klinikkasäätiön Järvenpään sosiaalisairaalan johtaja Antti Holopainen.

Holopaisen mukaan hoidon ja kuntoutuksen tarve on kasvanut, mutta kunnat eivät anna riittävästi määrärahoja niiden järjestämiseen.