Yle Radio 1: Kirsi Virtanen - Kaikki huumeet ovat yhtä vaarallisia
- Tietoja
- Julkaistu: 24.08.2008 24.08.2008
- Osumat: 11574 11574
Yle Radio 1 -kanavalla esitetty radio-ohjelma jossa toimittaja Kirsi Virtanen käsittelee huumeasiaa, lähinnä kannabista, Suomessa. Ohjelma löytyy Ylen sivuilta kuunneltavana 20.10.2008 asti:
http://areena.yle.fi/toista?id=1440291
"Kaikki huumeet ovat yhtä vaarallisia"
"Niinköhän? Höpöhöpö.Saman logiikan mukaan ksylitoli olisi yhtä vaarallista kuin vodka - ovathan molemmat alkoholeja. Porttiteoria jonka mukaan kannabis johtaa koviin huumeisiin on sekin yhä edelleen näyttämättä toteen.Koska jos se pitäisi paikkansa, eikös hollantilaisten kuuluisi kaikkien osata lentää - eikäpelkästään sen yhden aavelaivan?"
Kirsin Blogi aiheesta:
http://blogit.yleradio1.yle.fi/kirsivirtanen/huumet
http://areena.yle.fi/toista?id=1440291
"Kaikki huumeet ovat yhtä vaarallisia"
"Niinköhän? Höpöhöpö.Saman logiikan mukaan ksylitoli olisi yhtä vaarallista kuin vodka - ovathan molemmat alkoholeja. Porttiteoria jonka mukaan kannabis johtaa koviin huumeisiin on sekin yhä edelleen näyttämättä toteen.Koska jos se pitäisi paikkansa, eikös hollantilaisten kuuluisi kaikkien osata lentää - eikäpelkästään sen yhden aavelaivan?"
Kirsin Blogi aiheesta:
http://blogit.yleradio1.yle.fi/kirsivirtanen/huumet
Rockarien suosikkihuume myötätuulessa
- Tietoja
- Julkaistu: 02.08.2008 02.08.2008
- Osumat: 10644 10644
Julkaistu: 31.07. klo: 15:01
http://elisa.net/uutiset/viihde/?id=31381
Asialla on demokraattinen kansanedustaja Barney Frank, tukijoinaan samaisen puolueen kansanedustajat Barbara Lee ja Lacy Clay. Kolmikko vetoaa lainsäätäjien tukeen, jotta HR 5843 -tunnuksella kirjattu esitys etenisi. HR 5843 on yhtä kuin An Act To Remove Federal Penalties for the Personal Use of Marihuana by Responsible Adults.
Se sallisi "vastuuntuntoiselle aikuiselle" sata grammaa marihuanaa, josta 30 grammaa olisi siirrettävissä muille "vastuuntuntoisille aikuisille", kunhan kysymyksessä ei olisi kaupustelu, ansaitsemistarkoitus.
Marihuanan osittainen laillistaminen helpottaisi viranomaisten työtä suuresti. Marihuanaan liittyvät pidätykset, kuulustelut, ratsiat, oikeudenkäynnit jne vievät näet aikaa muilta tärkeämmiksi koetuilta asioilta.
Aiheesta muualla:
http://www.drugpolicy.org/news/073108decrim.cfm
http://blog.norml.org/2008/07/ 30/congress-sets-sights-on-cannabis-prohibition-
laws-major-press-conference-today-in-washington/
http://elisa.net/uutiset/viihde/?id=31381
Rockarien suosikkihuume myötätuulessa
USA:n edustajainhuoneessa Washingtonissa on tehty lakialoite marihuanan käytön rangaistavuuden poistamiseksi aikuisten käyttäjien osalta.Asialla on demokraattinen kansanedustaja Barney Frank, tukijoinaan samaisen puolueen kansanedustajat Barbara Lee ja Lacy Clay. Kolmikko vetoaa lainsäätäjien tukeen, jotta HR 5843 -tunnuksella kirjattu esitys etenisi. HR 5843 on yhtä kuin An Act To Remove Federal Penalties for the Personal Use of Marihuana by Responsible Adults.
Se sallisi "vastuuntuntoiselle aikuiselle" sata grammaa marihuanaa, josta 30 grammaa olisi siirrettävissä muille "vastuuntuntoisille aikuisille", kunhan kysymyksessä ei olisi kaupustelu, ansaitsemistarkoitus.
Marihuanan osittainen laillistaminen helpottaisi viranomaisten työtä suuresti. Marihuanaan liittyvät pidätykset, kuulustelut, ratsiat, oikeudenkäynnit jne vievät näet aikaa muilta tärkeämmiksi koetuilta asioilta.
Aiheesta muualla:
http://www.drugpolicy.org/news/073108decrim.cfm
http://blog.norml.org/2008/07/ 30/congress-sets-sights-on-cannabis-prohibition-
laws-major-press-conference-today-in-washington/
10 000 ihmistä ei voi olla väärässä
- Tietoja
- Julkaistu: 03.04.2008 03.04.2008
- Osumat: 12040 12040
http://www.adressit.com/kannabis
Kannabiksen hyväksyminen jatkaa kasvuaan; Viina sumentaa suhteellisuudentajun
- Tietoja
- Julkaistu: 04.01.2008 04.01.2008
- Osumat: 14572 14572
Kannabiksen hyväksyminen jatkaa kasvuaan
Lähde: Pekka Hakkarainen ja Leena Metso (2007) Huumekysymyksen
muuttunut ongelmakuva. Vuoden 2006 huumekyselyn tulokset.
Yhteiskuntapolitiikka Vol. 72, 5/2007; Huumetilanne Suomessa 2007 -
Huumevuosiraportti EMCDDA:lle.
http://www.stakes.fi/FI/ajankohtaista/Tiedotteet/2007/58_2007.htm
http://www.stakes.fi/FI/ajankohtaista/Tiedotteet/2007/75_2007.htm
http://www.stakes.fi/tilastot /tilastotiedotteet/reitox/
Huumetilanne%20Suomessa%202007.pdf
Stakesilta on ilmestynyt kaksi tutkimusta Suomen
huumausainetilanteesta: Huumekysymyksen muuttunut ongelmakuva ja
EMCDDA:n vuosiraportin Suomen tilannetta koskeva osuus, Huumetilanne
Suomessa 2007.
Molempia uutisoitiin laajalti mutta täysin vaille huomiota on jäänyt
kannabiksen hyväksymisen vuodesta toiseen jatkuva kasvu. Hakkaraisen ja
Metson tiedotteessa tämä vielä muistetaan mainita:
”Väestön mielipiteissä on tapahtunut huomattavia muutoksia. Niiden
osuus, joiden mielestä huumeet aiheuttavat yhteiskunnalle enemmän
ongelmia kuin alkoholi, on vähentynyt vuosien 2002 ja 2006 välillä 32
prosentista 18 prosenttiin. Kansalaisten huoli alkoholiongelmista on
kasvanut ja mielipiteet säännöllisen humalajuomisen riskeistä
kiristyneet. Käsitykset kannabiksen kokeilun riskeistä ovat sen sijaan
lientyneet.”
Artikkelin sivuilla 548 - 549 esitetyissä käyrissä ja luvuissa tämä
kehitys näkyy niin selvänä, että ilmeisesti toimittajat eivät ole
lukeneet itse tutkimusta lainkaan.
Tutkimuksessa kysyttiin asennoitumista kannabikseen kysymyksellä
kokeeko riskin vähäiseksi, jos kokeilee kannabista 1 - 2 kertaa. Vuoden
2006 tiedot ovat seuraavassa taulukossa ja vertailuna vuoden 2005
prosenttiluku.
Kaikki 37% (vuonna 2005 34%)
Miehet 43%
Naiset 30%
15 - 24 v. 50%
25 - 34 v. 56%
35 - 44 v. 40%
45 - 69 v. 23%
Jo yli puolet 15 - 35 vuotiaista pitää kannabiksen kokeilua
haitattomana. Kannabiksen säännöllistä käyttöä pitää hyväksyttävänä 5%
kaikista kun vain 9% hyväksyy enää tupakoinnin, jonka hyväksyntä
romahti 90-luvun lopulla. Ikäluokissa 15 - 35 v. kannabiksen käytön
hyväksyy 10 %, samalla tasolla tupakoinnin kanssa. Alkoholin
säännöllisen käytön pitäminen haitattomana on laskenut alle 20%:n koko
väestöstä.
Huumeongelman mittasuhteet hukassa
EMCDDA:n vuosiraportti antaa seuraavanlaisen kokonaisarvion
huumeongelmamme mittasuhteista (EMCDDA 22.11.2007
http://www.emcdda.europa.eu/html.cfm/index407EN.html)
:
Suomen huumeongelman julkiset kulut:
Määrä (miljoonaa euroa) 272,0
Osuus julkisista kokonaismenoista (%) 0,36
Osuus (%) BKT:stä 0,18
Sosiaali- ja terveydenhuolto (%) 76
Lainvalvonta (%) 24
Suomessa (vuoden 2004 tiedot) huumeiden käyttöön, lääkkeiden
väärinkäyttö mukaan luettuna, liittyvien välillisten kustannusten
laskettiin olevan suurin piirtein 400–800 miljoonaa euroa, josta
ennenaikaisen kuoleman takia menetettyjen ihmishenkien kustannusten
osuus oli 306–701 miljoonaa euroa ja tuotannonmenetysten osuus 61– 102
miljoonaa euroa.”
Reitoxin/Stakesin EMCDDA:lle tekemässä raportin tiivistelmässä
kerrotaan puolestaan:
”Huumeiden käyttö maksoi julkiselle sektorille 180 miljoonaa euroa
vuona 2005. Valtio maksoi kokonaiskustannuksista 107 miljoona euroa ja
kunnat 73 miljoonaa euroa. Haittojen vähentämisen ja turvallisuuden ja
järjestyksen ylläpito muodostivat noin 70 prosenttia kustannuksista.
Huumehoitoon ja haittojen ennaltaehkäisyyn käytettiin selvästi vähemmän
varoja.”
Eniten käytetyn huumeen, kannabiksen, osuus kustannuksista jää fiktion
puolelle, koska arviot ovat karkeita ja haittojen arviointiin on otettu
lääkkeiden väärinkäyttökin mukaan.
Kannabiksen markkinoista raportti kertoo seuraavaa:
”Tuoreen arvion mukaan takavarikoidun määrän (2004: 493 kg + 7840
kannabiskasvia) osuus olisi 10–25 % markkinoilla olevan kannabiksen
määrästä, kun yleensä arvioitu prosentti on 5-10 %.”
Stakes arvioisi siten markkinoilla liikkuvan 2 - 5 tonnia hasista ja
kaapeissa kypsyvän 30 000 - 80 000 kannabiskasvia vuosittain.
Mutta kertooko julkaistujen tietojen ristiriitaisuus huumepolitiikkamme
ristiriitaisuudesta. Koska huumeongelmamme osuus BKT:sta ja julkisista
kustannuksista on kuitenkin häviävä, on se ollut parasta jättää
poliitikkojemme moraalin kohottajaksi. Suomalaisessa
kannabispolitiikassa moralistiseen välinpitämättömyyteen liittyy
tietämättömyys kannabismarkkinoiden toiminnasta.
Stakesin tutkimuksista tiedotusvälineissä:
Nuorten huumekokeilut vähentyneet
Lähde: Helsingin Sanomat 2.11.2007
Nuorten kiinnostus huumekokeiluihin näyttää Stakesin tutkimuksen mukaan
vähentyneen. Myös heidän osuutensa huumeiden ongelmakäyttäjistä on
laskenut selvästi 1990-luvun lopun arvioista.
Sen sijaan yhä useammat 1990-luvun lopulla nuoruuttaan eläneistä
miehistä ovat jatkaneet kannabiksen käyttöä.
Viime vuoden kyselyn mukaan noin viidesosa 15–24-vuotiaiden ikäluokasta
oli kokeillut kannabista, kun vuonna 2002 sitä ilmoitti käyttäneensä
neljäsosa ikäluokasta.
Myös muut kotimaiset ja kansainväliset tutkimukset kertovat tutkijoiden
mukaan, että kiinnostus huumeita kohtaan olisi nuorten
juhlimiskulttuurissa ainakin jonkin verran vähentynyt.
Päinvastainen suunta näkyy tutkijoiden mukaan nuorten aikuisten eli
25–34-vuotiaiden keskuudessa. Nuoruudessaan niin sanottuun toiseen
huumeaaltoon mukaan tempautuneet miehet näyttävät yhä enemmän jatkavan
ainakin satunnaista pilven polttoa aikuisenakin. Osa tuolloin koukkuun
jääneistä jatkaa huumeiden käyttöä ilmeisesti myös aiempaa
aktiivisemmin.
Tämän 25–35-vuotiaiden ikäluokan miehistä kolmannes oli kyselyn mukaan
joskus kokeillut kannabista. Ikäluokasta 11 prosenttia oli käyttänyt
sitä myös vuoden sisään.
Naiset jättävät huumekokeilut edelleen useimmiten nuoruusvuosiensa
jälkeen.
Huumehoitoon satsataan yhä vähän
Lähde: Turun Sanomat 21.12.2007
Huumeiden käyttäjien hoitoon pääsy on yhä epävarmaa monessa
suomalaiskunnassa. Esimerkiksi puhtaita neuloja ja ruiskuja jakaa vain
joka kolmas kunta.
Stakesin mukaan huumeiden käytöstä aiheutuu valtiolle ja kunnille noin
180 miljoonan euron kulut vuodessa. Tästä potista suurin osa menee
turvallisuuden ja järjestyksen ylläpitoon.
Huumekuolemien määrä nousi edellisvuodesta
Lähde: YLE 20.12.2007
Huumekuolemien määrä nousi viime vuonna hieman edellisvuodesta. Sen
sijaan huumeiden käyttöön liittyvien tartuntatautien määrä on
vähentynyt.
Huumausaineisiin liittyviä kuolemantapauksia oli 183, mikä on viitisen
prosenttia enemmän kuin vuonna 2005.
Kaikista HIV-tartunnoista huumeruiskun välityksellä tapahtui viime
vuonna vain viisi prosenttia.
Huumeiden käyttö ja haitat ovat vakiintuneet 2000-luvun alun tasolle.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesin
raportin mukaan kannabiskokeilut, huumeiden ongelmakäyttö ja
huumausainerikokset ovat viime vuosina vakiintuneet tasolle, jolle ne
nousivat 1990-luvun lopulla.
Huumausaineiden ongelmakäyttäjiä arvioidaan Suomessa olevan 14 500 - 19
000. Kannabista on kokeillut noin 14 prosenttia suomalaisista.
Vuonna 2005 huumeiden käyttöön liityvät haitat maksoivat yhteiskunnalle
noin 180 miljoonaa euroa, eli 0,2 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Huumeiden käytön kasvu taantunut 2000-luvulla
Lähde: MTV3 20.12.2007
Huumeiden käyttö on kuitenkin edelleen yleisempää kuin viime
vuosikymmenellä.
Huumeiden käytön kasvu on tasaantunut Suomessa 2000-luvulla. Myös
huumekokeilujen määrä on pysynyt viime vuodet samalla tasolla.
Kasvukäyrän taittuminen näkyy myös terveyshaitoissa.
Stakesin mukaan joka seitsemäs suomalainen on kokeillut kannabista.
Huumeiden ongelmakäyttäjien määräksi arvioidaan 14500 - 19100. Heistä
valtaosa on amfetamiinia käyttäviä syrjäytyneitä miehiä.
Ongelmakäyttäjät ovat useimmin nuoria aikuisia, 25-34-vuotiaita.
Vaikka kovin nousu on taittunut, huumeita käytetään yhä enemmän kuin
1990-luvulla. Myös käytöstä aiheutuvat haitat ovat suuremmat.
Stakesin tutkimusten mukaan 1980-luvun loppupuolella syntyneiden lasten
ja nuorten kiinnostus huumeita kohtaan on vähäisempää kuin heitä
vanhemmilla ikäluokilla.
Stakesin erikoissuunnittelija Sanna Rönkä pitää mahdollisena, että tämä
asennemuutos voi olla osasyynä huumeiden käytön kasvun taittumiseen.
Röngän mukaan on kuitenkin vaikea sanoa tarkemmin, mistä muutos johtuu.
Hankalaa on myös arvioida, onko taantuminen pysyvää tai mihin suuntaan
käyttö lähivuosina kääntyy. Nuorisokulttuurin käänteet ja sen asenteet
huumeisiin saattavat muuttua nopeasti, Rönkä sanoo. Tämä tekee
ennustamisesta vaikeaa.
Raportin tekijät ovat kuitenkin huolissaan synkkenevistä
lastensuojeluluvuista. Monen huostaanoton takana on vanhempien
päihteiden käyttö. Myös nuorten lisääntyvät mielenterveysongelmat ovat
tutkijoiden mielestä hälyttäviä, sillä ne lisäävät huumekokeiluja.
Hoitotakuu koskee myös huumehoitoa
Huumehoitoon ja ennaltaehkäisyyn käytetään yhä liian vähän rahaa.
Valtiolta ja kunnilta meni rahaa huumehaittoihin vuonna 2005 noin 180
miljoonaa euroa. Tästä valtaosa käytettiin järjestyksen ja
turvallisuuden ylläpitoon. Sen sijaan huumehoitoon tai haittojen
ennaltaehkäisyyn jäi potista vain kolmannes.
Hoitoon pääsyssä on edelleen suuria alueellisia eroja. Stakesin
kehittämispäällikön Kristiina Kuussaaren mukaan isoissa kaupungeissa,
joissa käyttäjiä on enemmän, myös hoito toimii pieniä kuntia paremmin.
Hoitoon tarvitaan lisää rahaa. Kuussaaren mukaan hoitopaikkoja suurempi
ongelma ovat maksajat eli kunnat. Hoidon maksamisvastuu kuuluu
kunnalle.
Myös huumehoitoa koskee hoitotakuu.
Aikanaan kohua herättänyt huumeruiskujen ja -neulojen vaihto on
yleistynyt suomalaiskunnissa. Tällä on pystytty vähentämään
tartuntatautien kuten C-, B-, ja A-hepatiitin sekä HIV:n leviämistä
likaisten ruiskujen ja neulojen välityksellä.
Kolme vuotta sitten ruiskuja ja neuloja vaihtoi joka kolmas
suomalaiskunta. Nyt määrä arvioidaan suuremmaksi.
Kannabiksen käyttöön lääkkeenä halutaan selkeämmät säännöt
Lähde: YLE 17.12.2007
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/vasen/id77751.html
Kannabiksen lääkekäyttöön halutaan selkeämmät pelisäännöt. Sosiaali- ja
terveysministeriö olisi selkeyttämässä lainsäädäntöä niin, että
kannabiksen määrääminen esimerkiksi kipulääkkeeksi ei ole enää
lähtökohtaisesti lainvastaista.
Suomessa kannabista on käytetty lääkkeenä vain yksittäistapauksissa,
osittain johtuen vaikeasta lupakäytännöstä ja aiheen herkkyydestä.
Reilu vuosi sitten Lääkelaitos myönsi ensimmäistä kertaa erityisluvan
kannabiksen lääkekäyttöön selkäydinvamman takia kroonisista kivuista
kärsineelle miespotilaalle.
Lääkelaitos hylkäsi hakemuksen, koska lakia saattoi tulkita niin, että
kannabiksen määrääminen lääkkeeksi on Suomessa ehdottomasti kiellettyä.
Potilas valitti hallinto-oikeuteen, joka kumosi päätöksen.
Luvan ansiosta potilaan tila on parantunut huomattavasti, kertoo
hakuprosessia hoitanut apteekkari Markku Knuutila Turun Linnan
Apteekista.
Alun perin vuodeksi myönnettyä erityislupaa on nyt jatkettu yhdellä
vuodella eteenpäin.
Hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen sosiaali-ja terveysministeriö on
joutunut selkiyttämään lainsäädäntöä. Muutaman kuukauden kuluttua
asetusta muutetaan niin, että lääkekannabiksen määräämistä ei voida
enää kieltää laittomana.
Uudistusten jälkeenkin kannabiksen määräämiseen lääkkeeksi tarvitaan
edelleen lääkelaitoksen erityislupa.
Opiaattien kaltaiseen laajaan käyttöön kannabis tuskin koskaan tulee,
mutta tietyissä erityistapauksissa siitä voidaan saada apua muun muassa
MS-taudin lihasjäykkyyteen, kroonisiin kiputiloihin tai
silmänpainetautiin.
YLE Uutiset
Guidelines Sought for Medical Use of Cannabis
Published 17.12.2007
http://www.yle.fi/news/left/id77759.html
New guidelines are to be drawn up for the medical use of cannabis. The
Ministry of Social Affairs and Health wants to clarify legislation so
that prescribing cannabis to sufferers of chronic pain would no longer
be automatically illegal.
In Finland cannabis has been used for medicinal purposes only in
isolated cases, partly because of complicated legal issues and the
sensitivity of the subject.
Just over a year ago the National Agency for Medicines granted its
first special permission for medical cannabis for a man suffering from
chronic pain stemming from a back injury.
The Agency had initially rejected the application for the use of
medical cannabis prescribed by a Dutch doctor because its
interpretation of the law was that prescribing cannabis was absolutely
illegal in Finland. The patient appealed the case to his regional
Administrative Court, which overturned the decision.
The patient's condition has improved significantly during the past
year, says Turku pharmacist Markku Knuuttila, who dealt with the
application process.
The special permission, which was initially granted for one year, has
now been extended for another year.
The court decision has forced the Ministry for Social Affairs and
Health to clarify legislation. A few months from now changes are to be
enacted to allow marijuana by prescription.
Under the plan, even after the changes, medical cannabis prescriptions
will require the permission of the National Agency for Medicines.
Cannabis is not expected to be used as extensively as opiates, but in
certain cases it has been found to provide relief for the muscle spasms
of Multiple Sclerosis, chronic pain, and glaucoma.
Laihdutuslääke voi aiheuttaa masennusta
Lähde: Iltalehti 16.11.2007
Acomplia-lääke kaksinkertaistaa depressioriskin.
Masennuksesta ja ahdistuksesta kärsineille lääkettä ei pitäisi määrätä
lainkaan, tuore tutkimus paljastaa.
Professori Arne Astrup Kööpenhaminan yliopistosta on kollegoineen
analysoinut neljä lääkkeestä aiemmin tehtyä tutkimusta, joihin
osallistui yhteensä 4 000 potilasta. Heistä puolet sai oikeita
laihdutuslääkkeitä ja puolet lumelääkettä. Potilaat, joilla oli todettu
masennusriski, oli suljettu tutkimusryhmistä jo ennalta.
Astrupin mukaan Acomplia-lääkettä syöneet potilaat laihtuivat vuoden
aikana lähes viisi kiloa enemmän kuin lumelääkettä saaneet. He saivat
kuitenkin tuplasti enemmän masennusoireita ja kolme kertaa enemmän
ahdistusoireita kuin verrokkiryhmä.
Kasvattaa itsemurha-alttiutta
Yhdysvaltain lääkelaitos FDA keskeytti jo kesällä Acomplian myynnin
tutkimusten osoitettua, että se lisää masennus-, unihäiriö- ja
itsemurhariskiä. Kaksi erääseen amerikkalaistutkimukseen
osallistuneista oli tehnyt itsemurhan.
Sittemmin EU:n lääkearviointivirasto Emea on tiukentanut suosituksiaan.
Masennuspotilaille tai depressiosta aiemmin kärsineille lääkettä ei
Emean mukaan pitäisi määrätä lainkaan.
- Acomplia on turvallinen laihdutusmenetelmä kunhan sitä vain määrätään
oikeille potilaille, professori Astrup totesi Dagens Nyheter -lehdelle.
- Lääkärin täytyy tuntea potilaansa hyvin, tutkia hänet tarkoin ja
seurata häntä.
Acomplia auttaa laihtumaan vähentämällä näläntunnetta. Astrupin mukaan
lääkettä nauttivien ja itsensä masentuneiksi tuntevien ei pidä lopettaa
lääkitystä.
- Mutta heidän pitää ottaa yhteyttä lääkäriinsä.
(Acomplia nimellä myynnissä oleva B1 kannabisreseptorin vastavaikuttaja
rimonabant tuli Suomen apteekeihin jo kaksi vuotta sitten, mikä kertoo
paljon lääkemarkkinoilla vallitsevista asenteista kannabislääkkeitä
kohtaan.)
Huumeiden aiheuttamat psykiatriset ongelmat lisääntyneet
Lähde: Helsingin Sanomat 11.11.2007
Huumeiden käyttöön liittyvien psykiatristen ongelmien määrä on
lisääntynyt, kertoo Väli-Suomen sanomalehtien Sunnuntaisuomalainen.
Stakesin ylläpitämän hoitoilmoitusrekisterin mukaan ongelmien määrä on
1990-luvulta nelinkertaistunut.
Huumeisiin liittyviä psykiatrisia häiriöitä ilmeni vuonna 2005 noin 2
300, kun 15 vuotta aiemmin niitä oli vain hieman yli 500.
Eniten tutkijat ovat huolissaan kannabiksen aiheuttamista
mielenterveysongelmista, kirjoittaa Sunnuntaisuomalainen.
Runsas kannabiksen käyttö voi kaksinkertaistaa riskin sairastua
psykoosiin. Kannabiksen käytön on arveltukin lisäävän psykoosiin
sairastuneiden määrää tulevaisuudessa.
Viina sumentaa suhteellisuudentajun
Lähde: Helsingin Sanomat 1.12.2007
Pikkujouluaikana se riistäytyy taas käsistä: hillitön juopottelu, johon
suomalaiset työ- ja opiskelijayhteisöt kiihottavat toinen toisiaan.
Viinanhuuruinen juhlinta jatkuu jouheasti joulunpyhille, ja sen voi
pysäyttää ainoastaan pitkä ja ankara Alkon lakko.
Pullon henki on vapautettava, sillä täällä Suomenniemellä on
sosiaalisesti hyväksyttävää ellei suotavaa sekoittaa päänsä viinalla.
Toimituksen aamukokouksissa on syksyn aikana keskusteltu siitä, miten
me toimittajat suhtaudumme päihteiden käyttöön.
Ei ole uutinen, että ryyppäämisellä rehvastelu on osa toimittajienkin
ammattikulttuuria. Vaikuttaako se siis tapoihimme kirjoittaa
päihteistä?
Juopottelusta on lupa kirjoittaa keveälläkin kädellä, sillä alkoholi
yhdistetään vapautuneeseen hauskanpitoon.
Mutta kirjoitapa lupsakka reportaasi puiston perällä pilveä
pössyttelevistä nuorista. Se aiheuttaisi närkästyksen: ollaanko tässä
nyt aliarvioimassa niiden ihmisten tuskaa, joiden omainen on ajautunut
huumeongelmiin?
Lähtökohta on tietysti se, että alkoholi on Suomen ainoa laillistettu
päihde. Toinen lähtökohta on, ettei huumeongelmia ole syytä
aliarvioida.
Siitä huolimatta väitän, että suomalaiset elävät alkoholin suhteen
harhaisessa todellisuudessa. Pidämme viinaa kynsin hampain viisasten
juomana, vaikka jokainen tietää, millaiset arvet juopottelu jättää
yhteiskuntaamme.
Viinan sumentama suhteellisuudentaju on johtanut pahimmanlaatuiseen
kaksinaismoralismiin.
Huumelainsäädäntömme on Euroopan kireimpiä. Edellinen hallitus kiristi
lainsäädäntöä entisestään niin, että nykyään kukkaruukun omistajia
voidaan epäillä huumausaineen valmistamisen yrittämisestä.
Sama hallitus löysäsi alkoholiverotusta, ja seuraukset ovat kaikkien
tiedossa.
Huumetestit yleistyvät työpaikoilla. Samoilla työpaikoilla
hymistellään, kun työtoveri on ilmiselvästi tuhoamassa omaa ja
läheistensä elämää laillisella päihteellä.
Tässä ei ole hirveästi järkeä.
Moni sanoo, että jos lainsäädäntöämme höllennettäisiin mietojen
huumeiden kuten kannabiksen suhteen, sen käyttö karkaisi myös käsistä.
Tämä on hyvä argumentti, siksi tässäkään kirjoituksessa ei ajeta
vapaampia huumelakeja.
Tässä kirjoituksessa sanotaan, että suomalaisen päihdeongelman ydin on
kulttuuri, joka ihannoi rajua ja rajatonta päihtymistä – ja että
alkoholi on päihteistämme tuhoisin.
Entä jos ensimmäinen portti kohti vakavaa päihde- tai huumeriippuvuutta
ei olekaan hippikesän kunniaksi kääräisty marihuanasätkä? Entä jos se
onkin vanhempien seurassa lapsena vietetty lauantai?
Jossain vaiheessa tämänkin kansakunnan pitäisi ryhtyä puhumaan asioista.
Jos se ei tapahdu juhannuksena, kun pelastusmiehet naaraavat hukkuneita
humalaisia Suomen sinisistä järvistä; jos se ei tapahdu heinäkuussa,
kun huostaanottolaitokset täyttyvät ryyppyputkeen ajautuneiden
vanhempien hämmentyneistä lapsista; jos se ei tapahdu marraskuussa, kun
Tilastokeskus julkistaa vuosittaiset tilastot Koskenkorvaan kuolleiden
kansalaisten määrästä, niin se ei tapahdu koskaan.
Että oikein kosteaa pikkujoulukauden jatkoa vain kaikille.
Lähde: Pekka Hakkarainen ja Leena Metso (2007) Huumekysymyksen
muuttunut ongelmakuva. Vuoden 2006 huumekyselyn tulokset.
Yhteiskuntapolitiikka Vol. 72, 5/2007; Huumetilanne Suomessa 2007 -
Huumevuosiraportti EMCDDA:lle.
http://www.stakes.fi/FI/ajankohtaista/Tiedotteet/2007/58_2007.htm
http://www.stakes.fi/FI/ajankohtaista/Tiedotteet/2007/75_2007.htm
http://www.stakes.fi/tilastot /tilastotiedotteet/reitox/
Huumetilanne%20Suomessa%202007.pdf
Stakesilta on ilmestynyt kaksi tutkimusta Suomen
huumausainetilanteesta: Huumekysymyksen muuttunut ongelmakuva ja
EMCDDA:n vuosiraportin Suomen tilannetta koskeva osuus, Huumetilanne
Suomessa 2007.
Molempia uutisoitiin laajalti mutta täysin vaille huomiota on jäänyt
kannabiksen hyväksymisen vuodesta toiseen jatkuva kasvu. Hakkaraisen ja
Metson tiedotteessa tämä vielä muistetaan mainita:
”Väestön mielipiteissä on tapahtunut huomattavia muutoksia. Niiden
osuus, joiden mielestä huumeet aiheuttavat yhteiskunnalle enemmän
ongelmia kuin alkoholi, on vähentynyt vuosien 2002 ja 2006 välillä 32
prosentista 18 prosenttiin. Kansalaisten huoli alkoholiongelmista on
kasvanut ja mielipiteet säännöllisen humalajuomisen riskeistä
kiristyneet. Käsitykset kannabiksen kokeilun riskeistä ovat sen sijaan
lientyneet.”
Artikkelin sivuilla 548 - 549 esitetyissä käyrissä ja luvuissa tämä
kehitys näkyy niin selvänä, että ilmeisesti toimittajat eivät ole
lukeneet itse tutkimusta lainkaan.
Tutkimuksessa kysyttiin asennoitumista kannabikseen kysymyksellä
kokeeko riskin vähäiseksi, jos kokeilee kannabista 1 - 2 kertaa. Vuoden
2006 tiedot ovat seuraavassa taulukossa ja vertailuna vuoden 2005
prosenttiluku.
Kaikki 37% (vuonna 2005 34%)
Miehet 43%
Naiset 30%
15 - 24 v. 50%
25 - 34 v. 56%
35 - 44 v. 40%
45 - 69 v. 23%
Jo yli puolet 15 - 35 vuotiaista pitää kannabiksen kokeilua
haitattomana. Kannabiksen säännöllistä käyttöä pitää hyväksyttävänä 5%
kaikista kun vain 9% hyväksyy enää tupakoinnin, jonka hyväksyntä
romahti 90-luvun lopulla. Ikäluokissa 15 - 35 v. kannabiksen käytön
hyväksyy 10 %, samalla tasolla tupakoinnin kanssa. Alkoholin
säännöllisen käytön pitäminen haitattomana on laskenut alle 20%:n koko
väestöstä.
Huumeongelman mittasuhteet hukassa
EMCDDA:n vuosiraportti antaa seuraavanlaisen kokonaisarvion
huumeongelmamme mittasuhteista (EMCDDA 22.11.2007
http://www.emcdda.europa.eu/html.cfm/index407EN.html)
:
Suomen huumeongelman julkiset kulut:
Määrä (miljoonaa euroa) 272,0
Osuus julkisista kokonaismenoista (%) 0,36
Osuus (%) BKT:stä 0,18
Sosiaali- ja terveydenhuolto (%) 76
Lainvalvonta (%) 24
Suomessa (vuoden 2004 tiedot) huumeiden käyttöön, lääkkeiden
väärinkäyttö mukaan luettuna, liittyvien välillisten kustannusten
laskettiin olevan suurin piirtein 400–800 miljoonaa euroa, josta
ennenaikaisen kuoleman takia menetettyjen ihmishenkien kustannusten
osuus oli 306–701 miljoonaa euroa ja tuotannonmenetysten osuus 61– 102
miljoonaa euroa.”
Reitoxin/Stakesin EMCDDA:lle tekemässä raportin tiivistelmässä
kerrotaan puolestaan:
”Huumeiden käyttö maksoi julkiselle sektorille 180 miljoonaa euroa
vuona 2005. Valtio maksoi kokonaiskustannuksista 107 miljoona euroa ja
kunnat 73 miljoonaa euroa. Haittojen vähentämisen ja turvallisuuden ja
järjestyksen ylläpito muodostivat noin 70 prosenttia kustannuksista.
Huumehoitoon ja haittojen ennaltaehkäisyyn käytettiin selvästi vähemmän
varoja.”
Eniten käytetyn huumeen, kannabiksen, osuus kustannuksista jää fiktion
puolelle, koska arviot ovat karkeita ja haittojen arviointiin on otettu
lääkkeiden väärinkäyttökin mukaan.
Kannabiksen markkinoista raportti kertoo seuraavaa:
”Tuoreen arvion mukaan takavarikoidun määrän (2004: 493 kg + 7840
kannabiskasvia) osuus olisi 10–25 % markkinoilla olevan kannabiksen
määrästä, kun yleensä arvioitu prosentti on 5-10 %.”
Stakes arvioisi siten markkinoilla liikkuvan 2 - 5 tonnia hasista ja
kaapeissa kypsyvän 30 000 - 80 000 kannabiskasvia vuosittain.
Mutta kertooko julkaistujen tietojen ristiriitaisuus huumepolitiikkamme
ristiriitaisuudesta. Koska huumeongelmamme osuus BKT:sta ja julkisista
kustannuksista on kuitenkin häviävä, on se ollut parasta jättää
poliitikkojemme moraalin kohottajaksi. Suomalaisessa
kannabispolitiikassa moralistiseen välinpitämättömyyteen liittyy
tietämättömyys kannabismarkkinoiden toiminnasta.
Stakesin tutkimuksista tiedotusvälineissä:
Nuorten huumekokeilut vähentyneet
Lähde: Helsingin Sanomat 2.11.2007
Nuorten kiinnostus huumekokeiluihin näyttää Stakesin tutkimuksen mukaan
vähentyneen. Myös heidän osuutensa huumeiden ongelmakäyttäjistä on
laskenut selvästi 1990-luvun lopun arvioista.
Sen sijaan yhä useammat 1990-luvun lopulla nuoruuttaan eläneistä
miehistä ovat jatkaneet kannabiksen käyttöä.
Viime vuoden kyselyn mukaan noin viidesosa 15–24-vuotiaiden ikäluokasta
oli kokeillut kannabista, kun vuonna 2002 sitä ilmoitti käyttäneensä
neljäsosa ikäluokasta.
Myös muut kotimaiset ja kansainväliset tutkimukset kertovat tutkijoiden
mukaan, että kiinnostus huumeita kohtaan olisi nuorten
juhlimiskulttuurissa ainakin jonkin verran vähentynyt.
Päinvastainen suunta näkyy tutkijoiden mukaan nuorten aikuisten eli
25–34-vuotiaiden keskuudessa. Nuoruudessaan niin sanottuun toiseen
huumeaaltoon mukaan tempautuneet miehet näyttävät yhä enemmän jatkavan
ainakin satunnaista pilven polttoa aikuisenakin. Osa tuolloin koukkuun
jääneistä jatkaa huumeiden käyttöä ilmeisesti myös aiempaa
aktiivisemmin.
Tämän 25–35-vuotiaiden ikäluokan miehistä kolmannes oli kyselyn mukaan
joskus kokeillut kannabista. Ikäluokasta 11 prosenttia oli käyttänyt
sitä myös vuoden sisään.
Naiset jättävät huumekokeilut edelleen useimmiten nuoruusvuosiensa
jälkeen.
Huumehoitoon satsataan yhä vähän
Lähde: Turun Sanomat 21.12.2007
Huumeiden käyttäjien hoitoon pääsy on yhä epävarmaa monessa
suomalaiskunnassa. Esimerkiksi puhtaita neuloja ja ruiskuja jakaa vain
joka kolmas kunta.
Stakesin mukaan huumeiden käytöstä aiheutuu valtiolle ja kunnille noin
180 miljoonan euron kulut vuodessa. Tästä potista suurin osa menee
turvallisuuden ja järjestyksen ylläpitoon.
Huumekuolemien määrä nousi edellisvuodesta
Lähde: YLE 20.12.2007
Huumekuolemien määrä nousi viime vuonna hieman edellisvuodesta. Sen
sijaan huumeiden käyttöön liittyvien tartuntatautien määrä on
vähentynyt.
Huumausaineisiin liittyviä kuolemantapauksia oli 183, mikä on viitisen
prosenttia enemmän kuin vuonna 2005.
Kaikista HIV-tartunnoista huumeruiskun välityksellä tapahtui viime
vuonna vain viisi prosenttia.
Huumeiden käyttö ja haitat ovat vakiintuneet 2000-luvun alun tasolle.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesin
raportin mukaan kannabiskokeilut, huumeiden ongelmakäyttö ja
huumausainerikokset ovat viime vuosina vakiintuneet tasolle, jolle ne
nousivat 1990-luvun lopulla.
Huumausaineiden ongelmakäyttäjiä arvioidaan Suomessa olevan 14 500 - 19
000. Kannabista on kokeillut noin 14 prosenttia suomalaisista.
Vuonna 2005 huumeiden käyttöön liityvät haitat maksoivat yhteiskunnalle
noin 180 miljoonaa euroa, eli 0,2 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Huumeiden käytön kasvu taantunut 2000-luvulla
Lähde: MTV3 20.12.2007
Huumeiden käyttö on kuitenkin edelleen yleisempää kuin viime
vuosikymmenellä.
Huumeiden käytön kasvu on tasaantunut Suomessa 2000-luvulla. Myös
huumekokeilujen määrä on pysynyt viime vuodet samalla tasolla.
Kasvukäyrän taittuminen näkyy myös terveyshaitoissa.
Stakesin mukaan joka seitsemäs suomalainen on kokeillut kannabista.
Huumeiden ongelmakäyttäjien määräksi arvioidaan 14500 - 19100. Heistä
valtaosa on amfetamiinia käyttäviä syrjäytyneitä miehiä.
Ongelmakäyttäjät ovat useimmin nuoria aikuisia, 25-34-vuotiaita.
Vaikka kovin nousu on taittunut, huumeita käytetään yhä enemmän kuin
1990-luvulla. Myös käytöstä aiheutuvat haitat ovat suuremmat.
Stakesin tutkimusten mukaan 1980-luvun loppupuolella syntyneiden lasten
ja nuorten kiinnostus huumeita kohtaan on vähäisempää kuin heitä
vanhemmilla ikäluokilla.
Stakesin erikoissuunnittelija Sanna Rönkä pitää mahdollisena, että tämä
asennemuutos voi olla osasyynä huumeiden käytön kasvun taittumiseen.
Röngän mukaan on kuitenkin vaikea sanoa tarkemmin, mistä muutos johtuu.
Hankalaa on myös arvioida, onko taantuminen pysyvää tai mihin suuntaan
käyttö lähivuosina kääntyy. Nuorisokulttuurin käänteet ja sen asenteet
huumeisiin saattavat muuttua nopeasti, Rönkä sanoo. Tämä tekee
ennustamisesta vaikeaa.
Raportin tekijät ovat kuitenkin huolissaan synkkenevistä
lastensuojeluluvuista. Monen huostaanoton takana on vanhempien
päihteiden käyttö. Myös nuorten lisääntyvät mielenterveysongelmat ovat
tutkijoiden mielestä hälyttäviä, sillä ne lisäävät huumekokeiluja.
Hoitotakuu koskee myös huumehoitoa
Huumehoitoon ja ennaltaehkäisyyn käytetään yhä liian vähän rahaa.
Valtiolta ja kunnilta meni rahaa huumehaittoihin vuonna 2005 noin 180
miljoonaa euroa. Tästä valtaosa käytettiin järjestyksen ja
turvallisuuden ylläpitoon. Sen sijaan huumehoitoon tai haittojen
ennaltaehkäisyyn jäi potista vain kolmannes.
Hoitoon pääsyssä on edelleen suuria alueellisia eroja. Stakesin
kehittämispäällikön Kristiina Kuussaaren mukaan isoissa kaupungeissa,
joissa käyttäjiä on enemmän, myös hoito toimii pieniä kuntia paremmin.
Hoitoon tarvitaan lisää rahaa. Kuussaaren mukaan hoitopaikkoja suurempi
ongelma ovat maksajat eli kunnat. Hoidon maksamisvastuu kuuluu
kunnalle.
Myös huumehoitoa koskee hoitotakuu.
Aikanaan kohua herättänyt huumeruiskujen ja -neulojen vaihto on
yleistynyt suomalaiskunnissa. Tällä on pystytty vähentämään
tartuntatautien kuten C-, B-, ja A-hepatiitin sekä HIV:n leviämistä
likaisten ruiskujen ja neulojen välityksellä.
Kolme vuotta sitten ruiskuja ja neuloja vaihtoi joka kolmas
suomalaiskunta. Nyt määrä arvioidaan suuremmaksi.
Kannabiksen käyttöön lääkkeenä halutaan selkeämmät säännöt
Lähde: YLE 17.12.2007
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/vasen/id77751.html
Kannabiksen lääkekäyttöön halutaan selkeämmät pelisäännöt. Sosiaali- ja
terveysministeriö olisi selkeyttämässä lainsäädäntöä niin, että
kannabiksen määrääminen esimerkiksi kipulääkkeeksi ei ole enää
lähtökohtaisesti lainvastaista.
Suomessa kannabista on käytetty lääkkeenä vain yksittäistapauksissa,
osittain johtuen vaikeasta lupakäytännöstä ja aiheen herkkyydestä.
Reilu vuosi sitten Lääkelaitos myönsi ensimmäistä kertaa erityisluvan
kannabiksen lääkekäyttöön selkäydinvamman takia kroonisista kivuista
kärsineelle miespotilaalle.
Lääkelaitos hylkäsi hakemuksen, koska lakia saattoi tulkita niin, että
kannabiksen määrääminen lääkkeeksi on Suomessa ehdottomasti kiellettyä.
Potilas valitti hallinto-oikeuteen, joka kumosi päätöksen.
Luvan ansiosta potilaan tila on parantunut huomattavasti, kertoo
hakuprosessia hoitanut apteekkari Markku Knuutila Turun Linnan
Apteekista.
Alun perin vuodeksi myönnettyä erityislupaa on nyt jatkettu yhdellä
vuodella eteenpäin.
Hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen sosiaali-ja terveysministeriö on
joutunut selkiyttämään lainsäädäntöä. Muutaman kuukauden kuluttua
asetusta muutetaan niin, että lääkekannabiksen määräämistä ei voida
enää kieltää laittomana.
Uudistusten jälkeenkin kannabiksen määräämiseen lääkkeeksi tarvitaan
edelleen lääkelaitoksen erityislupa.
Opiaattien kaltaiseen laajaan käyttöön kannabis tuskin koskaan tulee,
mutta tietyissä erityistapauksissa siitä voidaan saada apua muun muassa
MS-taudin lihasjäykkyyteen, kroonisiin kiputiloihin tai
silmänpainetautiin.
YLE Uutiset
Guidelines Sought for Medical Use of Cannabis
Published 17.12.2007
http://www.yle.fi/news/left/id77759.html
New guidelines are to be drawn up for the medical use of cannabis. The
Ministry of Social Affairs and Health wants to clarify legislation so
that prescribing cannabis to sufferers of chronic pain would no longer
be automatically illegal.
In Finland cannabis has been used for medicinal purposes only in
isolated cases, partly because of complicated legal issues and the
sensitivity of the subject.
Just over a year ago the National Agency for Medicines granted its
first special permission for medical cannabis for a man suffering from
chronic pain stemming from a back injury.
The Agency had initially rejected the application for the use of
medical cannabis prescribed by a Dutch doctor because its
interpretation of the law was that prescribing cannabis was absolutely
illegal in Finland. The patient appealed the case to his regional
Administrative Court, which overturned the decision.
The patient's condition has improved significantly during the past
year, says Turku pharmacist Markku Knuuttila, who dealt with the
application process.
The special permission, which was initially granted for one year, has
now been extended for another year.
The court decision has forced the Ministry for Social Affairs and
Health to clarify legislation. A few months from now changes are to be
enacted to allow marijuana by prescription.
Under the plan, even after the changes, medical cannabis prescriptions
will require the permission of the National Agency for Medicines.
Cannabis is not expected to be used as extensively as opiates, but in
certain cases it has been found to provide relief for the muscle spasms
of Multiple Sclerosis, chronic pain, and glaucoma.
Laihdutuslääke voi aiheuttaa masennusta
Lähde: Iltalehti 16.11.2007
Acomplia-lääke kaksinkertaistaa depressioriskin.
Masennuksesta ja ahdistuksesta kärsineille lääkettä ei pitäisi määrätä
lainkaan, tuore tutkimus paljastaa.
Professori Arne Astrup Kööpenhaminan yliopistosta on kollegoineen
analysoinut neljä lääkkeestä aiemmin tehtyä tutkimusta, joihin
osallistui yhteensä 4 000 potilasta. Heistä puolet sai oikeita
laihdutuslääkkeitä ja puolet lumelääkettä. Potilaat, joilla oli todettu
masennusriski, oli suljettu tutkimusryhmistä jo ennalta.
Astrupin mukaan Acomplia-lääkettä syöneet potilaat laihtuivat vuoden
aikana lähes viisi kiloa enemmän kuin lumelääkettä saaneet. He saivat
kuitenkin tuplasti enemmän masennusoireita ja kolme kertaa enemmän
ahdistusoireita kuin verrokkiryhmä.
Kasvattaa itsemurha-alttiutta
Yhdysvaltain lääkelaitos FDA keskeytti jo kesällä Acomplian myynnin
tutkimusten osoitettua, että se lisää masennus-, unihäiriö- ja
itsemurhariskiä. Kaksi erääseen amerikkalaistutkimukseen
osallistuneista oli tehnyt itsemurhan.
Sittemmin EU:n lääkearviointivirasto Emea on tiukentanut suosituksiaan.
Masennuspotilaille tai depressiosta aiemmin kärsineille lääkettä ei
Emean mukaan pitäisi määrätä lainkaan.
- Acomplia on turvallinen laihdutusmenetelmä kunhan sitä vain määrätään
oikeille potilaille, professori Astrup totesi Dagens Nyheter -lehdelle.
- Lääkärin täytyy tuntea potilaansa hyvin, tutkia hänet tarkoin ja
seurata häntä.
Acomplia auttaa laihtumaan vähentämällä näläntunnetta. Astrupin mukaan
lääkettä nauttivien ja itsensä masentuneiksi tuntevien ei pidä lopettaa
lääkitystä.
- Mutta heidän pitää ottaa yhteyttä lääkäriinsä.
(Acomplia nimellä myynnissä oleva B1 kannabisreseptorin vastavaikuttaja
rimonabant tuli Suomen apteekeihin jo kaksi vuotta sitten, mikä kertoo
paljon lääkemarkkinoilla vallitsevista asenteista kannabislääkkeitä
kohtaan.)
Huumeiden aiheuttamat psykiatriset ongelmat lisääntyneet
Lähde: Helsingin Sanomat 11.11.2007
Huumeiden käyttöön liittyvien psykiatristen ongelmien määrä on
lisääntynyt, kertoo Väli-Suomen sanomalehtien Sunnuntaisuomalainen.
Stakesin ylläpitämän hoitoilmoitusrekisterin mukaan ongelmien määrä on
1990-luvulta nelinkertaistunut.
Huumeisiin liittyviä psykiatrisia häiriöitä ilmeni vuonna 2005 noin 2
300, kun 15 vuotta aiemmin niitä oli vain hieman yli 500.
Eniten tutkijat ovat huolissaan kannabiksen aiheuttamista
mielenterveysongelmista, kirjoittaa Sunnuntaisuomalainen.
Runsas kannabiksen käyttö voi kaksinkertaistaa riskin sairastua
psykoosiin. Kannabiksen käytön on arveltukin lisäävän psykoosiin
sairastuneiden määrää tulevaisuudessa.
Viina sumentaa suhteellisuudentajun
Lähde: Helsingin Sanomat 1.12.2007
Pikkujouluaikana se riistäytyy taas käsistä: hillitön juopottelu, johon
suomalaiset työ- ja opiskelijayhteisöt kiihottavat toinen toisiaan.
Viinanhuuruinen juhlinta jatkuu jouheasti joulunpyhille, ja sen voi
pysäyttää ainoastaan pitkä ja ankara Alkon lakko.
Pullon henki on vapautettava, sillä täällä Suomenniemellä on
sosiaalisesti hyväksyttävää ellei suotavaa sekoittaa päänsä viinalla.
Toimituksen aamukokouksissa on syksyn aikana keskusteltu siitä, miten
me toimittajat suhtaudumme päihteiden käyttöön.
Ei ole uutinen, että ryyppäämisellä rehvastelu on osa toimittajienkin
ammattikulttuuria. Vaikuttaako se siis tapoihimme kirjoittaa
päihteistä?
Juopottelusta on lupa kirjoittaa keveälläkin kädellä, sillä alkoholi
yhdistetään vapautuneeseen hauskanpitoon.
Mutta kirjoitapa lupsakka reportaasi puiston perällä pilveä
pössyttelevistä nuorista. Se aiheuttaisi närkästyksen: ollaanko tässä
nyt aliarvioimassa niiden ihmisten tuskaa, joiden omainen on ajautunut
huumeongelmiin?
Lähtökohta on tietysti se, että alkoholi on Suomen ainoa laillistettu
päihde. Toinen lähtökohta on, ettei huumeongelmia ole syytä
aliarvioida.
Siitä huolimatta väitän, että suomalaiset elävät alkoholin suhteen
harhaisessa todellisuudessa. Pidämme viinaa kynsin hampain viisasten
juomana, vaikka jokainen tietää, millaiset arvet juopottelu jättää
yhteiskuntaamme.
Viinan sumentama suhteellisuudentaju on johtanut pahimmanlaatuiseen
kaksinaismoralismiin.
Huumelainsäädäntömme on Euroopan kireimpiä. Edellinen hallitus kiristi
lainsäädäntöä entisestään niin, että nykyään kukkaruukun omistajia
voidaan epäillä huumausaineen valmistamisen yrittämisestä.
Sama hallitus löysäsi alkoholiverotusta, ja seuraukset ovat kaikkien
tiedossa.
Huumetestit yleistyvät työpaikoilla. Samoilla työpaikoilla
hymistellään, kun työtoveri on ilmiselvästi tuhoamassa omaa ja
läheistensä elämää laillisella päihteellä.
Tässä ei ole hirveästi järkeä.
Moni sanoo, että jos lainsäädäntöämme höllennettäisiin mietojen
huumeiden kuten kannabiksen suhteen, sen käyttö karkaisi myös käsistä.
Tämä on hyvä argumentti, siksi tässäkään kirjoituksessa ei ajeta
vapaampia huumelakeja.
Tässä kirjoituksessa sanotaan, että suomalaisen päihdeongelman ydin on
kulttuuri, joka ihannoi rajua ja rajatonta päihtymistä – ja että
alkoholi on päihteistämme tuhoisin.
Entä jos ensimmäinen portti kohti vakavaa päihde- tai huumeriippuvuutta
ei olekaan hippikesän kunniaksi kääräisty marihuanasätkä? Entä jos se
onkin vanhempien seurassa lapsena vietetty lauantai?
Jossain vaiheessa tämänkin kansakunnan pitäisi ryhtyä puhumaan asioista.
Jos se ei tapahdu juhannuksena, kun pelastusmiehet naaraavat hukkuneita
humalaisia Suomen sinisistä järvistä; jos se ei tapahdu heinäkuussa,
kun huostaanottolaitokset täyttyvät ryyppyputkeen ajautuneiden
vanhempien hämmentyneistä lapsista; jos se ei tapahdu marraskuussa, kun
Tilastokeskus julkistaa vuosittaiset tilastot Koskenkorvaan kuolleiden
kansalaisten määrästä, niin se ei tapahdu koskaan.
Että oikein kosteaa pikkujoulukauden jatkoa vain kaikille.
AL: Kannabiksen lääkekäyttö aina lailliseksi; Kannabiksen käyttäjät ääneen väitöstutkimuksessa
- Tietoja
- Julkaistu: 04.01.2008 04.01.2008
- Osumat: 8940 8940
Kannabisaktivistit leirinuotiolla
Lähde: Taru Kekoni (2007) Kannabiksen käyttö, yhteiskunnallinen
reagointi ja siihen vastaaminen: Kannabisaktivistien näkökulma.
Tampereen yliopisto.
http://acta.uta.fi/pdf/978-951-44-7151-3.pdf
http://www.tiedeuutiset.fi/kategoria.aspx?id=7&uid=532#532
”Kannabiksen käytöstä Suomessa vähän julkista keskustelua”
Kannabisaktivistit liittävät kannabiksen käyttöön ideologisia ja
välineellisiä merkityksiä, jotka ovat kaukana nuorten kokeilullisen
käytön tai toisaalta päihteiden ongelmallisen sekakäytön
viitekehyksestä, joihin kannabiksen käyttö yleensä Suomessa liitetään.
Tällaisia merkityksiä ovat kannabiksen lääkekäyttöön ja sen käyttöön
uskonnon tai elämäntavan kautta liitetyt merkitykset.
Yhteiskunnallisten toimijoiden (kuten poliisi-, tulli- ja
oikeusviranomaisten, sosiaali- ja terveysalan toimijoiden sekä median
ja valtaväestön) suhtautuminen kannabiksen käyttöä kohtaan on
kannabisaktivistien näkökulmasta stereotypioihin ja kategorisointiin
perustuvaa ja asettaa kannabiksen käyttäjät osaksi ongelmallista
"huumeiden käyttäjien" ryhmää.
Yhteiskunnalliset toimijat työntävät kannabiksen käyttäjiä
marginaaliin, ulottumattomiin tai näkymättömiin yleisiltä
yhteiskunnallisen toiminnan alueilta. Kannabiksen käyttäjät vastaavat
tähän voimakkaasti marginalisoivaan yhteiskunnalliseen reagointiin
kolmella eri tavoin.
He voivat pitää käyttönsä tarkasti vain tietyn lähipiirin tiedossa ja
vaieta siitä täysin muissa yhteyksissä (yksityiset neuvottelut).
Toisaalta kannabiksen käyttäjät voivat vetäytyä omia arvojaan paremmin
vastaaviin kulttuurisiin keskuksiin (kulttuuriset neuvottelut).
Kolmanneksi he voivat tuoda kannabiksen käytön yhteiskunnalliseen
asemaan liittämänsä uudelleenmäärittely-yritykset näkyvästi esille
kannabisaktivismin avulla (yhteiskunnalliset neuvottelut). Kannabiksen
käyttäjät pyrkivät tuottamaan uudenlaisia, yhteiskunnassa vallitsevista
käsityksistä poikkeavia määrittelyjä kannabiksen käytöstä. Samalla he
vastustavat yhteiskunnallisen reagoinnin heille tuottamaa marginaalista
asemaa.
Tutkimustulosten toivotaan omalta osaltaan monipuolistavan kannabiksen
käyttöön liittyvää yhteiskunnallista keskustelua maassamme.
Kannabikseen kuten muihinkin laittomiin huumeisiin ja niiden käyttöön
liittyvä "puhumattomuuden kulttuuri" aiheuttaa sen, että kannabiksen
käytöstä ja sen yhteiskunnallisesta asemasta käydään Suomessa hyvin
vähäisissä määrin julkista keskustelua.
Keskusteluun mukaan ei pääse juuri muu kuin virallisesti hyväksytty
näkökulma kannabiksen käytöstä ja sen aiheuttamista riskeistä. Tämä
vaikuttaa osaltaan niin valtaväestön kuin viranomaistenkin näkökulmiin
ja käsityksiin kannabiksen käytöstä ja käyttäjistä.
Kannabiksen käyttäjien yksilöllisten, kulttuuristen ja
yhteiskunnallisten merkitysrakenteiden esiintuomisen toivotaan
virittävän keskustelua myös siitä, miten kannabiksen käyttöön
mahdollisesti liittyviin ongelmiin kyettäisiin tämänhetkisiä käytäntöjä
paremmin vastaamaan esimerkiksi päihdehoidon tai muun sosiaalisen tuen
käytännöissä.
Aihetta tarkasteltiin 36 kannabisaktivistin näkökulmasta. Haastatellut
kannabisaktivistit ovat yhtä lukuun ottamatta myös kannabiksen
käyttäjiä.
Kannabiksen käyttäjät ääneen väitöstutkimuksessa
Lähde: Turun Sanomat 8.12.2007
Kannabisaktivistit pyrkivät eroon rikollisen leimasta
Kannabista käyttävät kokevat, että yhteiskunnan viranomaiset työntävät
heidät ulos yhteiskunnasta eivätkä pysty puuttumaan käyttäjillä
esiintyviin ongelmiin, kuten sosiaaliseen syrjäytymiseen, toteaa
yhteiskuntatieteiden maisteri Taru Kekoni väitöskirjassaan.
Kekoni tarkastelee Tampereen yliopistoon valmistuneessa sosiaalityön
väitöksessään Suomessa yleisimmin käytetyn laittoman huumausaineen,
kannabiksen, käyttöä ja siihen kohdistuvaa yhteiskunnallista reagointia
sekä reagointiin vastaamista.
Kekoni haastatteli tutkimukseensa 36 itsensä kannabisaktivistiksi
määrittelevää henkilöä. Useat heistä eivät kuitenkaan toimineet
kummassakaan Suomessa toimivasta, kannabiksen käyttöä puolustavasta
järjestöstä. Aktivistien yksityinen toiminta saattaa olla lehtiin
kirjoittamista tai kannanottoja poliitikoille.
Haastatellut eivät olleet yhtenäinen ryhmä, vaan olivat iältään
19-56-vuotiaita ja hyvinkin erilaisista yhteiskunnallisista asemista.
- Mukana oli opiskelijoita, työssäkäyviä ja syrjäytyneitä. Reilu
kolmannes oli naisia, Kekoni kertoo.
Käyttäjien haastattelu tutkimuksessa on poikkeuksellista, sillä yleensä
äänessä ovat viranomaiset.
Huumeidenkäyttäjät yhtenä ryhmänä
Haastatelluille kannabisaktivisteille kannabiksen käyttö näyttäytyy
suomalaisista käyttäjistä yleisesti poiketen myös hyvin vahvasti
elämäntavallisena.
Vahvimmin se liittyy uskonnollisiin ja muihin hengellisiin kokemuksiin.
Moni kertoo käyttävänsä kannabista lääkinnälliseen tarkoitukseen.
Lääkinnällisen käytön he tosin ovat määritelleet itse.
Kannabiksen ja sen käyttäjän asema nähdään tärkeäksi ja asemaan
halutaan vaikuttaa. Yhtä lukuun ottamatta kaikki haastatellut käyttävät
kannabista, mutta haluavat välttää rikolliseksi leimautumista.
Aktivismillaan he pyrkivät vastaamaan tähän leimaamiseen.
- Suomessa on yleinen puhetapa, jossa huumeidenkäyttäjät määritellään
yhtenä ryhmänä, Kekoni huomauttaa.
Osa kannabiksen käyttäjistä vastaa marginalisointiin vaikenemalla
tarkasti käytöstään muualla kuin tiukassa lähipiirissä.
Jotkut Kekonin haastattelemista aktivisteista kokivat olevansa
riippuvaisia kannabiksesta ja kärsivät lisäksi sosiaalisista
ongelmista, kuten syrjäytymisestä. Osa oli ollut muiden ohjaamana
huumehoidossa, mutta se ei lopettanut heidän käyttöään.
- Olisi myös tärkeämpää huomioida marginalisoitujen käyttäjien omia
näkökulmia siinä, miten käyttäjillä esiintyviin ongelmiin voidaan
puuttua, Kekoni sanoo.
Hän toivoo väitöskirjansa osaltaan monipuolistavan kannabiksen käyttöön
liittyvää yhteiskunnallista keskustelua.
YTM Taru Kekonin sosiaalityön alaan kuuluva väitöskirja "Kannabiksen
käyttö, yhteiskunnallinen reagointi ja siihen vastaaminen:
Kannabisaktivistien näkökulma" tarkastetaan Tampereen yliopistossa 14.
joulukuuta.
Väitöskirja aktivistin näkökulmasta
Kannabisaktivistille hamppu- ja kannabisaktivismin eron tuominen esille
lienee väitöksen vavahduttavin huomio. Suomalaisessa kannabisliikkeessä
käy aikamoinen ristiveto. Kannabiksen käyttö yhdistää erilaisia ja
erityyppisiä ryhmiä ja tahoja, jotka eivät muuten ehkä olisi
tekemisissä keskenään.
Kannabisaktivismi on keskittynyt kannabiksen käytön lailisen aseman
muuttamiseen. Hamppuaktivismi pyrkii hampun erilaisten
käyttötarkoitusten rehabilitointiin, joka onkin kehittynyt pitkälle.
Kehityksessä varsinaisen kannabisaktivismin alue on supistunut kun myös
lääkekannabiksen käyttö siirtyy pian terveydenhoidon piiriin.
Näin kannabiskysymys eli sen asema rikoslaissa ja kansainvälisissä
huumausainesopimuksissa on jäänyt ikäänkuin ilmaan roikkumaan kiellon
alkuperäisten perustelujen liudentuessa muun yhteiskunnan kehitykseen.
Näin kannabisaktivisti voi kokea joutuvansa koko ajan enemmän erilleen
hamppukysymyksestä. Tavallaan toivoisikin, että kannabiksen kieltolaki
puhkeaisi hiljaa ja huomaamatta omaan ristiriitaansa. Huumesodan
tuulimyllyt ovat kuitenkin entisensä, jopa vahvistuneet kuten
huumepoliisin valta sanella urkintaoikeuksiaan.
Oivaltava on myös Kekonin luonnehdinta suomalaisen kannabisaktivismin
toiminnasta: hänen mukaansa suuri osa toiminnasta on
ns.leiritulitarinointia. Tällä tarinoinnilla on kahtalainen luonne:
toisaalta se tyydyttää ihmisten tarvetta kuulua yhteen ja on sisäänpäin
kääntynyttä. Toisaalta tämän tarinoinnin kautta välittyy yhä uusille
käyttäjäsukupolville sellaista sensuroitua tai vaiettua tietoa, josta
yhteiskunnassa vaietaan tai jota jopa sensuroidaan. Tämä selittää sitä,
miksi kannabiksen väitetyt terveydelliset ja mielenterveydelliset
haitat eivät toteudu siinä mittakaavassa kuin niiden tulisi
tiedotusvälineiden kertomana näkyä yhteiskunnassa.
Miten pilvi vaikuttaa?
Lähde: Hamppu.net 23.12.2007
http://hamppu.net/tutkimus/toimintakykytutkimus.pdf
Hamppu.net julkaisi sadan kannabiksen käyttäjän kertomuksiin perustuvan
tutkimuksen kannabiksen vaikutuksista. Lajissaan ainutlaatuinen
selvitys antaa mielenkiintoisen ja myyttejä horjuttavan kuvan
kannabiksen käytöstä ja käyttäjistä. Tutkimus edustaa nuorten
kannabiksen käyttäjien ydinryhmää Stakesin väestökyselyyn perustuvan
tutkimuksen vastakohtana ja hyvänä lisänä Kekonin tutkimille
kannabisaktivisteille.
Aineisto on kerätty www-keskustelupalstalta, jolla on 4000 osanottajaa.
Otokseksi kerättiin 100 vastausta, joiden vastaajista 74% oli alle 25
vuotiaita. Vastaajien kannabiksen käyttö on myös keskivertoa
runsaampaa, koska noin 75% vastaajista ilmoitti käyttävänsä kannabista
vähintään viikoittain ja jopa 23,9% päivittäin.
Tutkimuksesta ei käy selville vastaajien sukupuolijakauma, mikä voi
kuulostaa trivialta mutta vertailujen vuoksi tulokset olisi voitu
esittää myös suhteessa vastaajien sukupuoleen. Monet itsestäänselvyydet
voivat olla sukupuolisesti värittyneitä mielipiteitä, joiden esille
saaminen syventäisi asian ymmärtämistä.
Tutkimuksen tiivistelmä:
Anna Anonyymi
Miten pilvi vaikuttaa?
Tutkimus kannabiksen koetuista vaikutuksista
Kannabis on levinnein laiton huumausaine niin kansainvälisellä kuin
Suomenkin tasolla. Kannabiksen vaikutuksiin liittyvä tutkimus on
kuitenkin vähäistä ja julkisessa keskustelussa esitetään hyvin
erilaisia näkemyksiä siitä, miten kannabis vaikuttaa yksilöön
päihtymishetkellä ja sen jälkeen. Jo akuutin päihtymystilan
vaikutuksista on hyvin toisistaan poikkeavia kuvauksia.
Tämän tutkimuksen kohteena ovat kannabiksen vaikutukset ja niiden
vaihtelu. Samalla tavoitteena on kerätä lisätietoa kannabiksen
käyttäjistä sekä heidän päihteiden käytöstään yleisemmällä tasolla.
Aineistoon kerättiin kyselyn avulla sadan henkilön vastaukset
internetin kannabisaiheiselta keskustelusivustolta.
Kannabiksen vaikutukset avautuvat hyvin moniulotteisina riippuen
selvästi myös muista tilanteeseen liittyvistä tekijöistä kuin itse
päihteestä. Kannabispäihtymyksen luonne voi olla aktivoiva tai
passivoiva ja sosiaalisuutta lisäävä tai vähentävä ympäristötekijöistä
ja yksilöstä riippuen. Monet käyttäjät säätelevät näitä
ympäristötekijöitä kokeakseen haluttuja vaikutuksia ja kannabista
voidaan käyttää varsin erilaisissa tilanteissa passiivisesta
koti-illasta aktiiviseen juhlintaan.
Tutkimus osallistuu julkiseen keskusteluun tuottamalla täsmentävää ja
selittävää tietoa kannabiksen vaikutuksista päihtymyksen aikana ja sen
jälkeen. Se tuottaa myös lisätietoa kannabista aktiivisemmin
käyttävistä suomalaisista koskien heidän kannabiksen käyttötapojaan ja
muihin päihteisiin liittyviä tottumuksia. Tutkimus pyrkii avaamaan ja
selkeyttämään kannabiksen vaikutuksiin ja käyttäjiin liittyviä
käsityksiä julkisessa keskustelussa sekä tuomaan kansalaisille
lisätietoa kannabiksen vaikutuksista käytännön tasolla.
Kannabiksen lääkekäyttö helpottunee keväällä
Lähde: Aamulehti 27.12.2007
http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/60825.shtml
Kipu: Myyntiluvattoman aineen määräämiseen tarvitaan jatkossakin
lääkelaitoksen erityislupa
Sosiaali- ja terveysministeriö aikoo selkeyttää lainsäädäntöä niin,
että kannabiksen määrääminen kipulääkkeeksi on jatkossa
yksiselitteisesti laillista.
- Tarkoituksena on täsmentää kahta pykälää, joiden välinen ristiriita
on tehnyt epäselväksi, saako lääkekannabista määrätä potilaalle
erityislupavalmisteena vai ei, sosiaali- ja terveysministeriön
hallitusneuvos Pekka Järvinen kertoo.
Resepti yhdellä
Lain mukaan lääkäri voi tarvittaessa määrätä potilaalle erityisluvalla
lääkkeitä, joille ei ole Suomessa haettu myyntilupaa. Kannabiksen
kohdalla säännöksen soveltaminen on kuitenkin ollut ongelmallista,
koska aine kuuluu huumeisiin, joiden määrääminen lääkkeeksi on
kiellettyä.
Suomen ensimmäinen erityislupa lääkekannabiksen käyttöön myönnettiin
vuosi sitten turkulaismiehelle, joka oli loukannut selkänsä ja niskansa
auto-onnettomuudessa.
Lääkelaitos hylkäsi lupahakemuksen, koska tulkitsi lakia niin, että
lääkekannabiksen käyttö on Suomessa kiellettyä.
Mies valitti päätöksestä Turun hallinto-oikeuteen, joka kumosi
lääkelaitoksen kieltävän päätöksen lääketieteellisin perustein.
Taistelua luvan puolesta
Tänä vuonna mies joutui jälleen taistelemaan Hollannista tulevan aineen
maahantuontilupien kanssa.
Tapauksen seurauksena sosiaali- ja terveysministeriö ryhtyi
selvittämään, pitääkö asetusta lääkekannabiksen käytöstä muuttaa.
Turkulaismies oli aikaisemmin saanut selän hermovaurioista johtuviin
kipuihinsa opiaattijohdannaista, joka aiheutti hänelle muun muassa
sydän- ja vatsaoireita. Turun Linnan
Apteekin apteekkari Markku Knuutila kertoo, että kannabiksen käyttö on
kohentanut miehen vointia selvästi.
- Vuosi sitten mies ei pystynyt edes nukkumaan. Nyt hän on palautunut
työkykyiseksi, Knuutila sanoo.
Hallitusneuvos Pekka Järvisen mukaan on harvinaista, että potilas
hyötyy lääkekannabiksesta enemmän kuin muista
kivunlievitysmenetelmistä.
- Ihmiset ovat toki erilaisia, hän myöntää.
Myyntilupaa ei haettu
Kannabista saa myydä lääkinnällisiin tarkoituksiin ainakin Kanadassa,
Hollannissa ja Britanniassa. Suomessa yksikään lääkeyritys ei Järvisen
mukaan ole anonut myyntilupaa.
Hän kuitenkin huomauttaa, että Suomessa on myyntiluvallisina lääkkeinä
monia kannabista vahvempia huumaavia aineita, esimerkiksi opiaatteja.
Lääkelaitoksen lääketurvaosaston päällikkö Erkki Palva ei usko lain
selkiyttämisen lisäävän kannabiksen lääkekäyttöä Suomessa.
- Useimmissa tapauksissa parempi hoitomuoto löytyy muualta, hän arvioi.
AL: Kannabiksen lääkekäyttö aina lailliseksi
Lähde: Iltalehti 27.12.2007
Kannabiksen lääkekäytöstä on tulevaisuudessa tulossa yksiselitteisesti
laillista, kun sosiaali- ja terveysministeriö saa alan lainsäädännön
selkiytettyä, kertoo Aamulehti.
Nykyisen lain mukaan lääkäri voi tarvittaessa määrätä potilaalle
erityisluvalla lääkkeitä, joille ei Suomessa ole haettu myyntilupaa.
Kannabis on kuitenkin huumeeksi luokiteltuna ongelmatapaus.
Ministeriö ryhtyi selvittämään asiaa, kun turkulaismies, jolle oli
myönnetty Suomen ensimmäinen lääkekannabislupa, oli joutunut
taistelemaan aineen maahantuontilupien kanssa.
Turun Linnan Apteekin apteekkari Markku Knuutila kertoo, että
kannabiksen lääkekäyttö on helpottanut turkulaismiehen selän
hermovaurioista johtuvia kipuja. Knuutilan mukaan mies ei pystynyt
vuosi sitten edes nukkumaan, mutta nyt hän on palautunut työkykyiseksi.
Lähde: Taru Kekoni (2007) Kannabiksen käyttö, yhteiskunnallinen
reagointi ja siihen vastaaminen: Kannabisaktivistien näkökulma.
Tampereen yliopisto.
http://acta.uta.fi/pdf/978-951-44-7151-3.pdf
http://www.tiedeuutiset.fi/kategoria.aspx?id=7&uid=532#532
”Kannabiksen käytöstä Suomessa vähän julkista keskustelua”
Kannabisaktivistit liittävät kannabiksen käyttöön ideologisia ja
välineellisiä merkityksiä, jotka ovat kaukana nuorten kokeilullisen
käytön tai toisaalta päihteiden ongelmallisen sekakäytön
viitekehyksestä, joihin kannabiksen käyttö yleensä Suomessa liitetään.
Tällaisia merkityksiä ovat kannabiksen lääkekäyttöön ja sen käyttöön
uskonnon tai elämäntavan kautta liitetyt merkitykset.
Yhteiskunnallisten toimijoiden (kuten poliisi-, tulli- ja
oikeusviranomaisten, sosiaali- ja terveysalan toimijoiden sekä median
ja valtaväestön) suhtautuminen kannabiksen käyttöä kohtaan on
kannabisaktivistien näkökulmasta stereotypioihin ja kategorisointiin
perustuvaa ja asettaa kannabiksen käyttäjät osaksi ongelmallista
"huumeiden käyttäjien" ryhmää.
Yhteiskunnalliset toimijat työntävät kannabiksen käyttäjiä
marginaaliin, ulottumattomiin tai näkymättömiin yleisiltä
yhteiskunnallisen toiminnan alueilta. Kannabiksen käyttäjät vastaavat
tähän voimakkaasti marginalisoivaan yhteiskunnalliseen reagointiin
kolmella eri tavoin.
He voivat pitää käyttönsä tarkasti vain tietyn lähipiirin tiedossa ja
vaieta siitä täysin muissa yhteyksissä (yksityiset neuvottelut).
Toisaalta kannabiksen käyttäjät voivat vetäytyä omia arvojaan paremmin
vastaaviin kulttuurisiin keskuksiin (kulttuuriset neuvottelut).
Kolmanneksi he voivat tuoda kannabiksen käytön yhteiskunnalliseen
asemaan liittämänsä uudelleenmäärittely-yritykset näkyvästi esille
kannabisaktivismin avulla (yhteiskunnalliset neuvottelut). Kannabiksen
käyttäjät pyrkivät tuottamaan uudenlaisia, yhteiskunnassa vallitsevista
käsityksistä poikkeavia määrittelyjä kannabiksen käytöstä. Samalla he
vastustavat yhteiskunnallisen reagoinnin heille tuottamaa marginaalista
asemaa.
Tutkimustulosten toivotaan omalta osaltaan monipuolistavan kannabiksen
käyttöön liittyvää yhteiskunnallista keskustelua maassamme.
Kannabikseen kuten muihinkin laittomiin huumeisiin ja niiden käyttöön
liittyvä "puhumattomuuden kulttuuri" aiheuttaa sen, että kannabiksen
käytöstä ja sen yhteiskunnallisesta asemasta käydään Suomessa hyvin
vähäisissä määrin julkista keskustelua.
Keskusteluun mukaan ei pääse juuri muu kuin virallisesti hyväksytty
näkökulma kannabiksen käytöstä ja sen aiheuttamista riskeistä. Tämä
vaikuttaa osaltaan niin valtaväestön kuin viranomaistenkin näkökulmiin
ja käsityksiin kannabiksen käytöstä ja käyttäjistä.
Kannabiksen käyttäjien yksilöllisten, kulttuuristen ja
yhteiskunnallisten merkitysrakenteiden esiintuomisen toivotaan
virittävän keskustelua myös siitä, miten kannabiksen käyttöön
mahdollisesti liittyviin ongelmiin kyettäisiin tämänhetkisiä käytäntöjä
paremmin vastaamaan esimerkiksi päihdehoidon tai muun sosiaalisen tuen
käytännöissä.
Aihetta tarkasteltiin 36 kannabisaktivistin näkökulmasta. Haastatellut
kannabisaktivistit ovat yhtä lukuun ottamatta myös kannabiksen
käyttäjiä.
Kannabiksen käyttäjät ääneen väitöstutkimuksessa
Lähde: Turun Sanomat 8.12.2007
Kannabisaktivistit pyrkivät eroon rikollisen leimasta
Kannabista käyttävät kokevat, että yhteiskunnan viranomaiset työntävät
heidät ulos yhteiskunnasta eivätkä pysty puuttumaan käyttäjillä
esiintyviin ongelmiin, kuten sosiaaliseen syrjäytymiseen, toteaa
yhteiskuntatieteiden maisteri Taru Kekoni väitöskirjassaan.
Kekoni tarkastelee Tampereen yliopistoon valmistuneessa sosiaalityön
väitöksessään Suomessa yleisimmin käytetyn laittoman huumausaineen,
kannabiksen, käyttöä ja siihen kohdistuvaa yhteiskunnallista reagointia
sekä reagointiin vastaamista.
Kekoni haastatteli tutkimukseensa 36 itsensä kannabisaktivistiksi
määrittelevää henkilöä. Useat heistä eivät kuitenkaan toimineet
kummassakaan Suomessa toimivasta, kannabiksen käyttöä puolustavasta
järjestöstä. Aktivistien yksityinen toiminta saattaa olla lehtiin
kirjoittamista tai kannanottoja poliitikoille.
Haastatellut eivät olleet yhtenäinen ryhmä, vaan olivat iältään
19-56-vuotiaita ja hyvinkin erilaisista yhteiskunnallisista asemista.
- Mukana oli opiskelijoita, työssäkäyviä ja syrjäytyneitä. Reilu
kolmannes oli naisia, Kekoni kertoo.
Käyttäjien haastattelu tutkimuksessa on poikkeuksellista, sillä yleensä
äänessä ovat viranomaiset.
Huumeidenkäyttäjät yhtenä ryhmänä
Haastatelluille kannabisaktivisteille kannabiksen käyttö näyttäytyy
suomalaisista käyttäjistä yleisesti poiketen myös hyvin vahvasti
elämäntavallisena.
Vahvimmin se liittyy uskonnollisiin ja muihin hengellisiin kokemuksiin.
Moni kertoo käyttävänsä kannabista lääkinnälliseen tarkoitukseen.
Lääkinnällisen käytön he tosin ovat määritelleet itse.
Kannabiksen ja sen käyttäjän asema nähdään tärkeäksi ja asemaan
halutaan vaikuttaa. Yhtä lukuun ottamatta kaikki haastatellut käyttävät
kannabista, mutta haluavat välttää rikolliseksi leimautumista.
Aktivismillaan he pyrkivät vastaamaan tähän leimaamiseen.
- Suomessa on yleinen puhetapa, jossa huumeidenkäyttäjät määritellään
yhtenä ryhmänä, Kekoni huomauttaa.
Osa kannabiksen käyttäjistä vastaa marginalisointiin vaikenemalla
tarkasti käytöstään muualla kuin tiukassa lähipiirissä.
Jotkut Kekonin haastattelemista aktivisteista kokivat olevansa
riippuvaisia kannabiksesta ja kärsivät lisäksi sosiaalisista
ongelmista, kuten syrjäytymisestä. Osa oli ollut muiden ohjaamana
huumehoidossa, mutta se ei lopettanut heidän käyttöään.
- Olisi myös tärkeämpää huomioida marginalisoitujen käyttäjien omia
näkökulmia siinä, miten käyttäjillä esiintyviin ongelmiin voidaan
puuttua, Kekoni sanoo.
Hän toivoo väitöskirjansa osaltaan monipuolistavan kannabiksen käyttöön
liittyvää yhteiskunnallista keskustelua.
YTM Taru Kekonin sosiaalityön alaan kuuluva väitöskirja "Kannabiksen
käyttö, yhteiskunnallinen reagointi ja siihen vastaaminen:
Kannabisaktivistien näkökulma" tarkastetaan Tampereen yliopistossa 14.
joulukuuta.
Väitöskirja aktivistin näkökulmasta
Kannabisaktivistille hamppu- ja kannabisaktivismin eron tuominen esille
lienee väitöksen vavahduttavin huomio. Suomalaisessa kannabisliikkeessä
käy aikamoinen ristiveto. Kannabiksen käyttö yhdistää erilaisia ja
erityyppisiä ryhmiä ja tahoja, jotka eivät muuten ehkä olisi
tekemisissä keskenään.
Kannabisaktivismi on keskittynyt kannabiksen käytön lailisen aseman
muuttamiseen. Hamppuaktivismi pyrkii hampun erilaisten
käyttötarkoitusten rehabilitointiin, joka onkin kehittynyt pitkälle.
Kehityksessä varsinaisen kannabisaktivismin alue on supistunut kun myös
lääkekannabiksen käyttö siirtyy pian terveydenhoidon piiriin.
Näin kannabiskysymys eli sen asema rikoslaissa ja kansainvälisissä
huumausainesopimuksissa on jäänyt ikäänkuin ilmaan roikkumaan kiellon
alkuperäisten perustelujen liudentuessa muun yhteiskunnan kehitykseen.
Näin kannabisaktivisti voi kokea joutuvansa koko ajan enemmän erilleen
hamppukysymyksestä. Tavallaan toivoisikin, että kannabiksen kieltolaki
puhkeaisi hiljaa ja huomaamatta omaan ristiriitaansa. Huumesodan
tuulimyllyt ovat kuitenkin entisensä, jopa vahvistuneet kuten
huumepoliisin valta sanella urkintaoikeuksiaan.
Oivaltava on myös Kekonin luonnehdinta suomalaisen kannabisaktivismin
toiminnasta: hänen mukaansa suuri osa toiminnasta on
ns.leiritulitarinointia. Tällä tarinoinnilla on kahtalainen luonne:
toisaalta se tyydyttää ihmisten tarvetta kuulua yhteen ja on sisäänpäin
kääntynyttä. Toisaalta tämän tarinoinnin kautta välittyy yhä uusille
käyttäjäsukupolville sellaista sensuroitua tai vaiettua tietoa, josta
yhteiskunnassa vaietaan tai jota jopa sensuroidaan. Tämä selittää sitä,
miksi kannabiksen väitetyt terveydelliset ja mielenterveydelliset
haitat eivät toteudu siinä mittakaavassa kuin niiden tulisi
tiedotusvälineiden kertomana näkyä yhteiskunnassa.
Miten pilvi vaikuttaa?
Lähde: Hamppu.net 23.12.2007
http://hamppu.net/tutkimus/toimintakykytutkimus.pdf
Hamppu.net julkaisi sadan kannabiksen käyttäjän kertomuksiin perustuvan
tutkimuksen kannabiksen vaikutuksista. Lajissaan ainutlaatuinen
selvitys antaa mielenkiintoisen ja myyttejä horjuttavan kuvan
kannabiksen käytöstä ja käyttäjistä. Tutkimus edustaa nuorten
kannabiksen käyttäjien ydinryhmää Stakesin väestökyselyyn perustuvan
tutkimuksen vastakohtana ja hyvänä lisänä Kekonin tutkimille
kannabisaktivisteille.
Aineisto on kerätty www-keskustelupalstalta, jolla on 4000 osanottajaa.
Otokseksi kerättiin 100 vastausta, joiden vastaajista 74% oli alle 25
vuotiaita. Vastaajien kannabiksen käyttö on myös keskivertoa
runsaampaa, koska noin 75% vastaajista ilmoitti käyttävänsä kannabista
vähintään viikoittain ja jopa 23,9% päivittäin.
Tutkimuksesta ei käy selville vastaajien sukupuolijakauma, mikä voi
kuulostaa trivialta mutta vertailujen vuoksi tulokset olisi voitu
esittää myös suhteessa vastaajien sukupuoleen. Monet itsestäänselvyydet
voivat olla sukupuolisesti värittyneitä mielipiteitä, joiden esille
saaminen syventäisi asian ymmärtämistä.
Tutkimuksen tiivistelmä:
Anna Anonyymi
Miten pilvi vaikuttaa?
Tutkimus kannabiksen koetuista vaikutuksista
Kannabis on levinnein laiton huumausaine niin kansainvälisellä kuin
Suomenkin tasolla. Kannabiksen vaikutuksiin liittyvä tutkimus on
kuitenkin vähäistä ja julkisessa keskustelussa esitetään hyvin
erilaisia näkemyksiä siitä, miten kannabis vaikuttaa yksilöön
päihtymishetkellä ja sen jälkeen. Jo akuutin päihtymystilan
vaikutuksista on hyvin toisistaan poikkeavia kuvauksia.
Tämän tutkimuksen kohteena ovat kannabiksen vaikutukset ja niiden
vaihtelu. Samalla tavoitteena on kerätä lisätietoa kannabiksen
käyttäjistä sekä heidän päihteiden käytöstään yleisemmällä tasolla.
Aineistoon kerättiin kyselyn avulla sadan henkilön vastaukset
internetin kannabisaiheiselta keskustelusivustolta.
Kannabiksen vaikutukset avautuvat hyvin moniulotteisina riippuen
selvästi myös muista tilanteeseen liittyvistä tekijöistä kuin itse
päihteestä. Kannabispäihtymyksen luonne voi olla aktivoiva tai
passivoiva ja sosiaalisuutta lisäävä tai vähentävä ympäristötekijöistä
ja yksilöstä riippuen. Monet käyttäjät säätelevät näitä
ympäristötekijöitä kokeakseen haluttuja vaikutuksia ja kannabista
voidaan käyttää varsin erilaisissa tilanteissa passiivisesta
koti-illasta aktiiviseen juhlintaan.
Tutkimus osallistuu julkiseen keskusteluun tuottamalla täsmentävää ja
selittävää tietoa kannabiksen vaikutuksista päihtymyksen aikana ja sen
jälkeen. Se tuottaa myös lisätietoa kannabista aktiivisemmin
käyttävistä suomalaisista koskien heidän kannabiksen käyttötapojaan ja
muihin päihteisiin liittyviä tottumuksia. Tutkimus pyrkii avaamaan ja
selkeyttämään kannabiksen vaikutuksiin ja käyttäjiin liittyviä
käsityksiä julkisessa keskustelussa sekä tuomaan kansalaisille
lisätietoa kannabiksen vaikutuksista käytännön tasolla.
Kannabiksen lääkekäyttö helpottunee keväällä
Lähde: Aamulehti 27.12.2007
http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/60825.shtml
Kipu: Myyntiluvattoman aineen määräämiseen tarvitaan jatkossakin
lääkelaitoksen erityislupa
Sosiaali- ja terveysministeriö aikoo selkeyttää lainsäädäntöä niin,
että kannabiksen määrääminen kipulääkkeeksi on jatkossa
yksiselitteisesti laillista.
- Tarkoituksena on täsmentää kahta pykälää, joiden välinen ristiriita
on tehnyt epäselväksi, saako lääkekannabista määrätä potilaalle
erityislupavalmisteena vai ei, sosiaali- ja terveysministeriön
hallitusneuvos Pekka Järvinen kertoo.
Resepti yhdellä
Lain mukaan lääkäri voi tarvittaessa määrätä potilaalle erityisluvalla
lääkkeitä, joille ei ole Suomessa haettu myyntilupaa. Kannabiksen
kohdalla säännöksen soveltaminen on kuitenkin ollut ongelmallista,
koska aine kuuluu huumeisiin, joiden määrääminen lääkkeeksi on
kiellettyä.
Suomen ensimmäinen erityislupa lääkekannabiksen käyttöön myönnettiin
vuosi sitten turkulaismiehelle, joka oli loukannut selkänsä ja niskansa
auto-onnettomuudessa.
Lääkelaitos hylkäsi lupahakemuksen, koska tulkitsi lakia niin, että
lääkekannabiksen käyttö on Suomessa kiellettyä.
Mies valitti päätöksestä Turun hallinto-oikeuteen, joka kumosi
lääkelaitoksen kieltävän päätöksen lääketieteellisin perustein.
Taistelua luvan puolesta
Tänä vuonna mies joutui jälleen taistelemaan Hollannista tulevan aineen
maahantuontilupien kanssa.
Tapauksen seurauksena sosiaali- ja terveysministeriö ryhtyi
selvittämään, pitääkö asetusta lääkekannabiksen käytöstä muuttaa.
Turkulaismies oli aikaisemmin saanut selän hermovaurioista johtuviin
kipuihinsa opiaattijohdannaista, joka aiheutti hänelle muun muassa
sydän- ja vatsaoireita. Turun Linnan
Apteekin apteekkari Markku Knuutila kertoo, että kannabiksen käyttö on
kohentanut miehen vointia selvästi.
- Vuosi sitten mies ei pystynyt edes nukkumaan. Nyt hän on palautunut
työkykyiseksi, Knuutila sanoo.
Hallitusneuvos Pekka Järvisen mukaan on harvinaista, että potilas
hyötyy lääkekannabiksesta enemmän kuin muista
kivunlievitysmenetelmistä.
- Ihmiset ovat toki erilaisia, hän myöntää.
Myyntilupaa ei haettu
Kannabista saa myydä lääkinnällisiin tarkoituksiin ainakin Kanadassa,
Hollannissa ja Britanniassa. Suomessa yksikään lääkeyritys ei Järvisen
mukaan ole anonut myyntilupaa.
Hän kuitenkin huomauttaa, että Suomessa on myyntiluvallisina lääkkeinä
monia kannabista vahvempia huumaavia aineita, esimerkiksi opiaatteja.
Lääkelaitoksen lääketurvaosaston päällikkö Erkki Palva ei usko lain
selkiyttämisen lisäävän kannabiksen lääkekäyttöä Suomessa.
- Useimmissa tapauksissa parempi hoitomuoto löytyy muualta, hän arvioi.
AL: Kannabiksen lääkekäyttö aina lailliseksi
Lähde: Iltalehti 27.12.2007
Kannabiksen lääkekäytöstä on tulevaisuudessa tulossa yksiselitteisesti
laillista, kun sosiaali- ja terveysministeriö saa alan lainsäädännön
selkiytettyä, kertoo Aamulehti.
Nykyisen lain mukaan lääkäri voi tarvittaessa määrätä potilaalle
erityisluvalla lääkkeitä, joille ei Suomessa ole haettu myyntilupaa.
Kannabis on kuitenkin huumeeksi luokiteltuna ongelmatapaus.
Ministeriö ryhtyi selvittämään asiaa, kun turkulaismies, jolle oli
myönnetty Suomen ensimmäinen lääkekannabislupa, oli joutunut
taistelemaan aineen maahantuontilupien kanssa.
Turun Linnan Apteekin apteekkari Markku Knuutila kertoo, että
kannabiksen lääkekäyttö on helpottanut turkulaismiehen selän
hermovaurioista johtuvia kipuja. Knuutilan mukaan mies ei pystynyt
vuosi sitten edes nukkumaan, mutta nyt hän on palautunut työkykyiseksi.
