Kannabinoidien lääketutkimus etenee myös Suomessa

Endokannabinoidit

Lähde: endokannabinoidit pdf-tiedosto
http://www.student.oulu.fi/~taneliha/15min_Vertailevan_Endokrinologian_opiskelijaesitelma_
Endokannabinoidit/Endokannabinoidit.pdf

Oulun yliopistossa on valmistunut esittely ’Endokannabinoidit’, johon kannattaa myös tavallisen kansalaisen tutustua vaikka sanakirjan kanssa, koska se tarjoaa tiiviissä muodossa perusteet kannabinoidijärjestelmän tuntemiseen. Mukana on myös tutkittua tietoa kannabinoidien tunnetuista lääkinnällisistä vaikutuksista ja niiden vaikutustavoista myös tavallisen kannabiksen käyttäjän kannalta.

Kannabinoidilääkkeitä ilman psykoaktiivisia vaikutuksia

Lähde: Kuopion yliopisto, farmaseuttinen tiedekunta 11.11.2006
http://www.uku.fi/vaitokset/2006/ISBN951-27-0412-9ssaario.htm

Saario Susanna: Enzymatic Hydrolysis of the Endocannabinoid 2-Arachidonoylglycerol - Characterization and Inhibition in Rat Brain Membranes and Homogenates (Endokannabinoidi 2-arakidonoyyliglyserolin entsymaattisen hydrolyysin karakterisointi ja inhiboiminen rotan aivomembraaneissa ja -homogenaateissa). Kuopion yliopiston julkaisuja A. Farmaseuttiset tieteet. ISBN 951-27-0412-9

Väitöskirjan tiivistelmä:

Väitöskirjatyössä tutkittiin elimistön omien kannabinoidien entsymaattista hajoamista ja sen estämistä. Väitöskirjatyön aikana kehitettiin elimistön omien kannabinoidien (endokannabinoidien) entsymaattista hajoamista estävä yhdiste, joka on nyt kaupallisesti saatavana tutkimuskäyttöön.

Väitöskirjatyöstä saatuja tuloksia hyödynnetään tällä hetkellä Kuopion yliopistossa endokannabinoidien entsymaattista hajoamista estävien yhdisteiden suunnittelussa. Endokannabinoidien entsymaattista hajoamista estäviä yhdisteitä voidaan käyttää apuna tutkittaessa endokannabinoidien elimistövaikutuksia ja mahdollisesti lääkkeinä tiloissa, joissa endokannabinoidien pitoisuuden nostamisesta olisi hyötyä, kuten esim. ahdistus- ja kiputilat.

Cannabis Sativa -hamppukasvista saatavaa marihuanaa on käytetty lääkkeellisenä aineena mm. kivun hoitoon jo yli 4000 vuoden ajan.

Marihuanan lääkkeellistä käyttöä rajoittavat kuitenkin sen psykoaktiiviset vaikutukset eli nk. huumevaikutukset. Kannabinoidien farmakologiset vaikutukset välittyvät niitä sitovien proteiinien eli reseptoreiden kautta. Viime vuosikymmenien aikana on löydetty kaksi kannabinoidireseptorin alatyyppiä (CB1 ja CB2 -reseptorit), selvitetty niiden toimintamekanismi sekä löydetty useita kannabinoidireseptoreihin sitoutuvia elimistön omia aineita
(endokannabinoideja). Endokannabinoidien biologiset vaikutukset jäävät kuitenkin hyvin heikoiksi ja lyhytaikaisiksi johtuen niiden nopeasta entsymaattisesta hajoamisesta elimistössä.

Entsymaattista hajoamista estävien yhdisteiden avulla endokannabinoidipitoisuuksia voidaan nostaa mahdollisesti ilman haitallisia psykoaktiivisia vaikutuksia (huumevaikutukset), jotka ovat tyypillisiä juuri synteettisille kannabinoideille. Koska elimistö tuottaa endokannabinoideja vain tarvittaessa, voidaan entsyymaattista hajoamista estävillä yhdisteillä saada aikaan hyvin paikallinen vaikutus. Toisin sanoen; entsyymaattista hajoamista estävät yhdisteet vähentävät endokannabinoidien hajoamista siellä, missä endokannabinoidipitoisuus on kohonnut, kun taas annosteltaessa synteettisiä kannabinoideja vaikutus kohdistuu koko elimistöön, mikä lisää synteettisten kannabinoidien haittavaikutusriskiä.

Väitöskirjatyössä kehitettiin entsyymiaktiivisuuden määritysmenetelmät, joissa tutkittiin endokannabinoidien entsymaattista hajoamista ja sen estämistä erilaisilla kemiallisilla yhdisteillä. Lisäksi väitöskirjatyössä suunniteltiin ja valmistettiin uusi endokannabinoidien entsymaattista hajoamista estävä yhdiste, jota voidaan hyödyntää kannabinoidijärjestelmän entsyymitutkimuksissa.

Menetelmissä testattiin joukko kaupallisia yhdisteitä, joiden joukosta löytyi useita endokannabinoidien hajoamista estäviä yhdisteitä. Näitä yhdisteitä käytetään johtomolekyyleinä uusien endokannabinoidien entsymaattista hajoamista estävien yhdisteiden suunnittelussa.

 

Kannabinoidilääkkeistä odotetaan lievitystä kipuun ja ahdistukseen

Lähde: YLE 14.11.2006
http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id8391.shtml

Tutkijat odottavat, että kivusta ja ahdistuksesta kärsivät potilaat saavat tulevaisuudessa apua kannabinoidilääkkeistä. Kehitteillä olevilla lääkkeillä ei ole huumaavaa vaikutusta. Eläinkokeissa on saatu lupaavia tutkimustuloksia kannabinoidilääkkeiden hoitavista vaikutuksista.

Kuopion yliopiston tutkija Susanna Saario teki väitöstutkimuksensa kannabinoidilääkkeistä. Cannabis sativa-hamppukasvista saatavaa marihuanaa on käytetty esimerkiksi kivun hoitoon jo yli 4000 vuoden ajan. Marihuana ei sovi sellaisenaan lääkkeeksi huumaavan vaikutuksensa vuoksi. Cannabis sativan terveyttä edistävät vaikutukset ovat siis olleet vuosituhansia ihmisten tiedossa, mutta alan lääketutkimus on vielä suhteellisen tuore ilmiö, Saario sanoo. "Elimistön kannabinoidijärjestelmään kuuluvat reseptorit ja entsyymit on löydetty 80-90-lukujen aikana. Ja cannabis sativan vaikuttava aine, tetrahydrokannabinoli (THC) eristettiin 60-luvulla ensimmäisen kerran. Nyt uudella tutkimusalalla tehdään maailmanlaajuisesti aktiivista lääkekehitystyötä."

Ihmisen elimistössä on luonnostaan kannabinoideja, eli samoja vaikuttavia aineita kuin cannabis sativa-kasvissa. Esimerkiksi kiputilanteessa elimistö helpottaa tuskaa tuottamalla endokannabinoideja. Ongelma on se, kannabinoidien vaikutus on heikko ja lyhytaikainen. Tutkija Susanna Saarion väitöstyön lähtökohta oli se, että jos elimistön omien kannabinoidien toiminta-aikaa voitaisiin pitkittää, saataisiin aikaan kipua ja ahdistusta lievittäviä lääkkeitä.

Saarion väitöstutkimuksessa löytyi yhdiste, jolla elimistön oma kivunpoistojärjestelmä jatkoi toimintaansa. Ilman lääkitystä kannabinoideihin perustuva kivunlievitys kestää ihmisen kehossa luonnostaan hyvin lyhyen ajan. "Tutkimustulosteni perusteella voidaan mahdollisesti suunnitella uusia lääkkeitä kipuun ja ahdistukseen. Lääkekehitystyö on toki alkuvaiheessa vielä, jotta saamme aikaan sellaisia yhdisteitä, joita voidaan käyttää lääkkeenä." Uuden lääkkeen tutkimus- ja kehitystyö kestää noin kymmenen vuotta, tutkija muistuttaa.

Kehon omasta kannabiksesta toivotaan helpotusta särkyyn

Lähde: Turun Sanomat 6.11.2006

Ihmiskeho tuottaa kannabiksen kaltaisia aineita, joiden vaikutusta tehostavia lääkkeitä voidaan tulevaisuudessa mahdollisesti käyttää kivun ja ahdistuksen hoitoon. Kuopion yliopiston tutkijan Susanna Saarion mukaan endokannabinoidien vaikutukset elimistössä ovat heikkoja niiden nopean hajoamisen vuoksi.

- Kiputilanteessa elimistö alkaa tuottaa endokannabinoideja, mutta ne hajoavat hyvin nopeasti. Jos entsyymejä voitaisiin estää hajottamasta kannabinoideja, kipua lievittävä vaikutus ei jäisi heikoksi ja lyhytaikaiseksi, Saario kertoo.

Saario on tuoreessa farmaseuttisen kemian väitöskirjassaan tutkinut yhdisteitä, joilla hajoamista voidaan estää.

Cannabis Sativa -hamppukasvista saatavaa marihuanaa on käytetty lääkeaineena muun muassa kivun hoitoon jo yli 4 000 vuoden ajan. Nykyään markkinoilla on esimerkiksi Sativex-nimistä suusuihketta, jossa on hampusta tehtyä uutetta. Lääke on tarkoitettu MS-tautiin liittyvän kivun hoitoon.

Suomessa Sativexia ei ole hyväksytty käyttöön. Kanadassa lääkettä käytetään, ja joissain tapauksissa potilas voi saada luvan ostaa myös poltettavaa kannabista.

- Sitä on määrätty jonkin verran glaukooma-potilaille laskemaan silmänpainetta.

- Kannabislääkkeitä käytetään myös aids-potilaiden ruokahalua herättämään ja helpottamaan kemoterapiapotilaiden pahoinvointia, jos muut lääkkeet eivät auta.

Tänä syksynä Suomen markkinoille on tullut uusi elimistön kannabinoidijärjestelmään vaikuttava lääke, Acomplia, joka on tarkoitettu liikalihavuuden hoitoon.

Elimistön aineilla ei huumevaikutusta

Kannabiksen haittoja ovat tunnetusti sen huumaavuus ja väärinkäytön riski.

Keskushermostossa syntyvillä elimistön omilla kannabinoideilla ei ole huumevaikutusta. Ne säätelevät kehon välittäjäaineiden vaikutusta ja vaikuttavat muun muassa nälän tunteeseen.

- Endokannabinoideja tutkitaan maailmalla paljon. Tarkkaan ei vielä tiedetä, mikä niiden tarkoitus kehossa on.

Saarion tutkimus tähtää kannabinoidien hajoamista estävien yhdisteiden kehittämiseen.

Yhdisteistä pyritään myöhemmässä vaiheessa kehittämään lääkkeitä tulehduskivun, hermosäryn ja ahdistuksen hoitoon.

- Jos oikea yhdiste löytyy, voi kestää kymmenenkin vuotta ennen kuin lääke on käytössä, Saario muistuttaa.

Uusien kannabinoidi CB1-reseptorin ligandien synteesi

Lähde: Kuopion yliopisto, Farmaseuttinen tiedekunta 9.12.2006
http://www.uku.fi/vaitokset/2006/ISBN951-27-0415-3tparkkari.htm

Parkkari Teija (FM) (2006) Synthesis of Novel Cannabinoid CB1 Receptor Ligands (Uusien kannabinoidi CB1-reseptorin ligandien synteesi).

Väitöskirjan tiivistelmä:

Elimistön omien kannabinoidien synteettiset johdokset: uusia työkaluja kannabinoiditutkimukseen

Elimistön omia kannabinoideja käytetään tutkimustyökaluina selvitettäessä elimistön kannabinoidijärjestelmän toimintaa ja merkitystä. Näiden ns. endokannabinoidien ongelmana on kuitenkin nopea entsymaattinen hajoaminen, mikä vaikeuttaa niiden analysointia sekä lyhentää merkittävästi niiden vaikutusaikaa.

Tämän väitöskirjatyön tavoitteena oli endokannabinoidien rakenteita synteettisesti muokkaamalla lisätä entsymaattista pysyvyyttä ilman, että biologinen aktiivisuus merkittävästi vähenee. Lisäksi väitöskirjatyössä tutkittiin endokannabinoidi-tyyppisten yhdisteiden rakenne-aktiivisuus-suhteita, joita voidaan hyödyntää uusien lääkeainekandidaattien suunnittelussa.

Kannabinoidit ovat kemiallisia yhdisteitä, joiden vielä 80-luvulla uskottiin esiintyvän ainoastaan kannabis-kasveissa. Nykyään kuitenkin tiedetään, että myös elimistö tuottaa omia kannabinoideja, jotka toimivat elimistössä osana hermoston säätelyjärjestelmää. Vaikka kannabinoidien vaikutukset useisiin elimistön perustoimintoihin on tiedetty jo vuosikymmeniä, mekanismi, jolla kannabinoidit toimivat, säilyi pitkään arvoituksena. 1980-luvun lopulla voitiin kuitenkin vihdoin vahvistaa, että elimistössä todellakin on kannabinoidien vaikutuksia välittäviä proteiineja, joita kutsutaan CB1- ja CB2-reseptoreiksi.

Elimistön kannabinoidijärjestelmä uutena tutkimusalueena on kiinnostava kohde myös lääkekehitykselle. Kannabinoidijärjestelmän mielenkiintoa lisää se, että terapiakohteita on useita, ja monet niistä ovat sellaisia, joihin ei tällä hetkellä ole sopivaa lääkitystä tai se on riittämätöntä. Kannabinoidien merkittävimpiä terapeuttisia sovelluskohteita ovat tällä hetkellä syömishäiriöt -erityisesti liikalihavuus- glaukooma, tietyntyyppinen kipu sekä erilaiset hermokudoksen tuhoutumiseen liittyvät sairaudet/vammat.

Kannabis on ollut lääkkeellisessä käytössä jo vuosisatoja, ja sen tehosta löytyy paljon epävirallista tietoa, mutta sen hyväksyminen lääkkeeksi on hankalaa useistakin syistä. Kannabis sisältää satoja yhdisteitä, joiden yhteisvaikutuksia ei tiedetä. Suurin ongelma lienee kuitenkin kannabiksen huumevaikutukset, joilta on käytännössä mahdotonta välttyä. Uusien, synteettisten kannabinoidien odotetaan kuitenkin tuovan ratkaisun kannabiksen lääkkeellisen käytön ydinongelmiin. Puhtaiden kannabinoidien tutkiminen, modifiointi ja annostelu on helpompaa ja tulokset luotettavampia. Modernein lääkesuunnittelun keinoin on myös mahdollista vähentää tai jopa kokonaan poistaa kannabinoidien huumevaikutukset.

Tässä väitöskirjatyössä haluttiin synteettisen kemian keinoin lisätä endokannabinoidien entsymaattista pysyvyyttä, jotta yhdisteitä voitaisiin hyödyntää tehokkaammin tutkimustyökaluina. Vertailtaessa syntetisoituja yhdisteitä endokannabinoideihin voitiin havaita, että ne olivat selkeästi entsymaattisesti pysyvämpiä. Lisäksi niiden biologiset aktiivisuudet olivat samaa luokkaa tai jopa parempia kuin vertailukohtana olevien endokannabinoidien. Työssä kehitettyjä yhdisteitä voidaan siis käyttää endokannabinoidien sijaan erilaisissa biokemiallisissa ja farmakologisissa tutkimuksissa.

Väitöskirjatyössä selvitettiin lisäksi, miten tietyt kemialliset muutokset endokannabinoidien rakenteissa vaikuttavat niiden biologiseen aktiivisuuteen. Näitä ns. rakenne-aktiivuus -suhteita käytetään nyt apuna tietokoneavusteisessa lääkeaineensuunnittelussa. Työssä pystyttiin lisäksi todistamaan, vastoin aikaisemmin julkaistuja tuloksia, että tietyntyyppiset endokannabinoidien johdokset pystyvät aktivoimaan molempia kannabinoidireseptorityyppejä yhtä voimakkaasti. Tämä tarkoittaa sitä, että yhdisteet ovat käyttökelpoisia molempia reseptoreja käsittelevissä tutkimuksissa.