- Tietoja
- Julkaistu: 29.04.2008 29.04.2008
- Osumat: 5663 5663
Maaliskuussa 2008 kansainvälinen yhteisö aloitti vuonna 1998 YK:n
yleisistunnossa julistetun kymmenvuotisen huumeohjelman
arviointiprosessin Wienissä. Tämä vuoden kestävä arviointiprosessi
huipentuu vuonna 2009 maaliskuussa pidettävään ministeritason
kokoukseen, jossa tullaan päättämään seuraavan kymmenen vuoden
ohjelmasta.
YK:n huumekomissio (CND) kokoontui 10.-14.3.2008 Wienissä arvioimaan YK:n kymmenvuotisen huumeohjelman tuloksia. YK:n huume- ja rikostoimiston (UNODC) päällikkö Antonio Maria Costa on peräänkuuluttanut kansalaisjärjestöjen ottamista mukaan politiikan muotoiluun. Transform-järjestö Britanniasta seuraa huumepolitiikkamme tulevaisuuden muotoilua YK:ssa. Se toi julki Antonio Costan CND:n kokouksessa esittämän raportin, joka kertoo kansalaisjärjestöjen esittämän kritiikin myös menevän läpi virallisissa piireissä.
(http://transform-drugs.blogspot.com/2008/03/unodc-director-declares-international.html )
Näyttää siltä, että olisi tapahtumassa jotain uutta laadittaessa uusia sopimuksia kansainväliselle huumevalvonnalle. Raportissa "Making drug control 'fit for purpose': Building on the UNGASS decade"
(http://www.tdpf.org.uk/drug %20control%20%27fit%20for%20purpose%27.pdf )
Costa esittää mm. seuraavaa:
Sopimusten tulisi vastata tarkoitustaan ja nyt ollaan myöntämässä, että aika on toinen kuin niitä luotaessa. Tarvitaan uudenlaista sitoutumista monenvälisten sopimusten periaatteisiin ja jaettuun vastuuseen, sitoutumista siihen, että uudistusten tulee perustua empiirisiin toasiasioihin eikä ideologiaan ja käynnistää tätä tukevia konkreettisia toimenpiteitä, jotka eivät ole retoriikkaa ja julistusta.
Kun katsotaan kulunutta sataa vuotta, nähdään, että valvontajärjestelmän soveltaminen on aiheuttanut monia ei-aiottuja seurauksia.
Ensimmäinen ei-aiottu seuraus on valtavan suuret rikolliset markkinat, jotka välittävät kiellettyjä aineita tuottajilta kuluttajille ja houkuttavat valtavilla voitoillaan yhä lisää rikollisainesta.
Toiseksi kansanterveys, jonka pitäisi olla huumevalvonnan lähtökohta, on työnnetty taustalle.
Kolmanneksi ns. ilmapallovaikutus eli tiukentunut kontrolli yhdessä paikassa tuottaa huumekaupan kasvua toisessa paikassa.
Järjestelmä näyttää toimivan siten, että huumeista riippuvat syrjäytyvät, heidät leimataan moraalisesti ja heidän on vaikea saada hoitoa, vaikka he olisivat siihen halukkaita.
Haittojen vähentämisen politiikkaa on nähty ikäänkuin olisi olemassa ristiriita ennaltaehkäisyn ja hoidon ja toisaalta huumeiden käytön terveydellisten ja sosiaalisten haittavaikutusten vähentämisen välillä. Tämä on väärä vastakkainasettelu. Nämä politiikat ovat toisiaan täydentäviä.
Onkin hyvin järkeenkäypää, että huumevalvontaa ja huumesopimusten soveltamista kehitetään siten, että niissä otetaan huomioon terveys ja ihmisoikeudet.
Huumepolitiikka, kansainvälinen politiikka ja kansalaisjärjestöt
Käänteentekevä CND:n vuoden 2008 kokouksessa oli YK:n ihmisoikeusjulistuksen ottaminen huomioon YK:n huumeohjelmaa laadittaessa.
Lopullinen päätös ihmisoikeuksista hyväksyttiin kokouksessa kuitenkin vesitettynä versiona. Ihmisoikeudet jäävät edelleen pelkäksi sitoutumiseksi periaatteeseen ilman minkäänlaista virallista valvontaa ja UNODC:lle asetettiin seurantaraportin takarajaksi vasta 2010 eli vuosi uuden huumeohjelman sopimisen jälkeen eikä ennen sitä.
Monille maailman maille ihmisoikeuksien julistaminen on poliittisesti arka asia. Huumesodan nimissä tehtyjä ihmisoikeusloukkauksia mm. Thaimaassa ja Kolumbiassa ei ole pidetty ihmisoikeusloukkauksina eikä niitä ole käsitelty missään YK:n elimissä. Niinpä CND:n kokouksessa ihmisoikeuspykäliä vastaan hyökkäsivät Kiinan johdolla mm. Thaimaa, Pakistan, Kuuba, USA ja Kanada, jonka uusi pääministeri on vienyt maan ulkopolitiikan täysin USA:n taakse. Ihmisoikeuksia CND:ssä puolusti monien muiden maiden ohella myös Suomi.
Tätä byrokraattien ja uradiplomaattien pyörittämää prosessia on seuraamassa koko ajan kasvava joukko kansalaisjärjestöjä kuten ENCOD, International Harm Reduction Association, Transnational Institute sekä Transform.
ENCOD
http://www.encod.org/info/The-Life-of-a-Human-Rights.html
International Harm Reduction Association
http://www.ihrablog.net/2008 /03/cnd-passes-ground-breaking -yet-watered.html
Transnational Institute
http://www.ungassondrugs.org/
Brittiläinen Transform on saanut YK:n talous- ja sosiaalineuvoston (ECOSOC) myöntämän erityisneuvonantajan aseman ja se ottaa osa kesäkuussa Wienissä järjestettävään kansalaisjärjestötapaamiseen "Beyond 2008", jossa aiotaan koota eri järjestöjen esittämä kritiikki yhdeksi raportiksi ja luovuttaa se vuonna 2009 CND:lle sen pohtiessa tulevan kymmenen vuoden huumeohjelmaa YK:lle.
YK:n huumekomissio (CND) kokoontui 10.-14.3.2008 Wienissä arvioimaan YK:n kymmenvuotisen huumeohjelman tuloksia. YK:n huume- ja rikostoimiston (UNODC) päällikkö Antonio Maria Costa on peräänkuuluttanut kansalaisjärjestöjen ottamista mukaan politiikan muotoiluun. Transform-järjestö Britanniasta seuraa huumepolitiikkamme tulevaisuuden muotoilua YK:ssa. Se toi julki Antonio Costan CND:n kokouksessa esittämän raportin, joka kertoo kansalaisjärjestöjen esittämän kritiikin myös menevän läpi virallisissa piireissä.
(http://transform-drugs.blogspot.com/2008/03/unodc-director-declares-international.html )
Näyttää siltä, että olisi tapahtumassa jotain uutta laadittaessa uusia sopimuksia kansainväliselle huumevalvonnalle. Raportissa "Making drug control 'fit for purpose': Building on the UNGASS decade"
(http://www.tdpf.org.uk/drug %20control%20%27fit%20for%20purpose%27.pdf )
Costa esittää mm. seuraavaa:
Sopimusten tulisi vastata tarkoitustaan ja nyt ollaan myöntämässä, että aika on toinen kuin niitä luotaessa. Tarvitaan uudenlaista sitoutumista monenvälisten sopimusten periaatteisiin ja jaettuun vastuuseen, sitoutumista siihen, että uudistusten tulee perustua empiirisiin toasiasioihin eikä ideologiaan ja käynnistää tätä tukevia konkreettisia toimenpiteitä, jotka eivät ole retoriikkaa ja julistusta.
Kun katsotaan kulunutta sataa vuotta, nähdään, että valvontajärjestelmän soveltaminen on aiheuttanut monia ei-aiottuja seurauksia.
Ensimmäinen ei-aiottu seuraus on valtavan suuret rikolliset markkinat, jotka välittävät kiellettyjä aineita tuottajilta kuluttajille ja houkuttavat valtavilla voitoillaan yhä lisää rikollisainesta.
Toiseksi kansanterveys, jonka pitäisi olla huumevalvonnan lähtökohta, on työnnetty taustalle.
Kolmanneksi ns. ilmapallovaikutus eli tiukentunut kontrolli yhdessä paikassa tuottaa huumekaupan kasvua toisessa paikassa.
Järjestelmä näyttää toimivan siten, että huumeista riippuvat syrjäytyvät, heidät leimataan moraalisesti ja heidän on vaikea saada hoitoa, vaikka he olisivat siihen halukkaita.
Haittojen vähentämisen politiikkaa on nähty ikäänkuin olisi olemassa ristiriita ennaltaehkäisyn ja hoidon ja toisaalta huumeiden käytön terveydellisten ja sosiaalisten haittavaikutusten vähentämisen välillä. Tämä on väärä vastakkainasettelu. Nämä politiikat ovat toisiaan täydentäviä.
Onkin hyvin järkeenkäypää, että huumevalvontaa ja huumesopimusten soveltamista kehitetään siten, että niissä otetaan huomioon terveys ja ihmisoikeudet.
Huumepolitiikka, kansainvälinen politiikka ja kansalaisjärjestöt
Käänteentekevä CND:n vuoden 2008 kokouksessa oli YK:n ihmisoikeusjulistuksen ottaminen huomioon YK:n huumeohjelmaa laadittaessa.
Lopullinen päätös ihmisoikeuksista hyväksyttiin kokouksessa kuitenkin vesitettynä versiona. Ihmisoikeudet jäävät edelleen pelkäksi sitoutumiseksi periaatteeseen ilman minkäänlaista virallista valvontaa ja UNODC:lle asetettiin seurantaraportin takarajaksi vasta 2010 eli vuosi uuden huumeohjelman sopimisen jälkeen eikä ennen sitä.
Monille maailman maille ihmisoikeuksien julistaminen on poliittisesti arka asia. Huumesodan nimissä tehtyjä ihmisoikeusloukkauksia mm. Thaimaassa ja Kolumbiassa ei ole pidetty ihmisoikeusloukkauksina eikä niitä ole käsitelty missään YK:n elimissä. Niinpä CND:n kokouksessa ihmisoikeuspykäliä vastaan hyökkäsivät Kiinan johdolla mm. Thaimaa, Pakistan, Kuuba, USA ja Kanada, jonka uusi pääministeri on vienyt maan ulkopolitiikan täysin USA:n taakse. Ihmisoikeuksia CND:ssä puolusti monien muiden maiden ohella myös Suomi.
Tätä byrokraattien ja uradiplomaattien pyörittämää prosessia on seuraamassa koko ajan kasvava joukko kansalaisjärjestöjä kuten ENCOD, International Harm Reduction Association, Transnational Institute sekä Transform.
ENCOD
http://www.encod.org/info/The-Life-of-a-Human-Rights.html
International Harm Reduction Association
http://www.ihrablog.net/2008 /03/cnd-passes-ground-breaking -yet-watered.html
Transnational Institute
http://www.ungassondrugs.org/
Brittiläinen Transform on saanut YK:n talous- ja sosiaalineuvoston (ECOSOC) myöntämän erityisneuvonantajan aseman ja se ottaa osa kesäkuussa Wienissä järjestettävään kansalaisjärjestötapaamiseen "Beyond 2008", jossa aiotaan koota eri järjestöjen esittämä kritiikki yhdeksi raportiksi ja luovuttaa se vuonna 2009 CND:lle sen pohtiessa tulevan kymmenen vuoden huumeohjelmaa YK:lle.