Kannabiskuskin syyte rattijuopumuksesta hylättiin korkeimmassa oikeudessa

Tietoja

Julkaistu: 03.07.2016 03.07.2016

Osumat: 7205 7205

Kannabiskuskin syyte rattijuopumuksesta hylättiin - tämä on tärkeä ennakkotapaus! Maamme ylimmät oikeusviranomaiset alkavat olla asiassa samalla linjalla kuin SKY ja muut kansalaisjärjestöt ovat olleet jo pitkään: Rattijuopumustuomion pitäisi perustua heikentyneeseen ajokykyyn, eikä vain siihen että aineenvaihduntatuotteista havaitaan henkilön käyttäneen kannabista joskus aikaisemmin.

Erikoista jutussa on se, että korkeimpaan oikeuteen asian on vienyt juuri syyttäjän valitus. Syyttäjä vaati tuomion kumoamista, sillä syyttäjän mukaan lainsäätäjä ei ollut tarkoittanut, ett tuomioita annettaisiin pelkästään aineenvaihduntatuotteiden perusteella.

HS 15.6.2016

KORKEIN OIKEUS (KKO) on hylännyt rattijuopumussyytteen tapauksessa, jossa autonkuljettaja oli polttanut kannabista muutamia päiviä ennen ajoa. KKO:n mukaan kannabis ei enää vaikuttanut kuskin ajokykyyn. Huumeiden nollaraja liikenteessä ei tarkoita sitä, että tällaisesta teosta rangaistaisiin rattijuopumuksena, KKO totesi.

Myös Vantaan käräjäoikeudessa syyte oli hylätty, mutta Helsingin hovioikeus tuomitsi kuskin. Hovioikeus käsitteli asiaa vahvennetussa kokoonpanossa, ja kuskille annettiin sakkotuomio äänin 4–3.

Todella harvinaiseksi koko tapauksen teki se, että tuomion kumoamista ja syytteen hylkäämistä vaati KKO:ssa syyttäjä. Syyttäjän mukaan lainsäätäjä ei ollut tarkoittanut, että tällaisesta teosta rangaistaan, koska kuskin verestä löytynyt aine ei ollut vaikuttanut tämän ajokykyyn.

Antidoping-lääkärinä tunnetun Timo Seppälän asiantuntijalausunnon mukaan kannabis vaikuttaa ajoon 6–8 tuntia käytön lopettamisen jälkeen. Silloin veressä on kannabiksen vaikuttavaa ainetta THC:tä. Vielä sen jälkeen veressä saattaa olla jopa pari viikkoa THC:n aineenvaihduntatuotetta, joka ei kuitenkaan vaikuta ajokykyyn.

Tässä tapauksessa kuskin verestä oli löydetty nimenomaan aineenvaihduntatuotetta.

KKO HUOMAUTTI, että laki ja sen esityöt ovat ristiriidassa keskenään. Lain sananmuodon mukaan liikenteessä on huumeisiin nollatoleranssi eli rattijuopumukseen syyllistyy riippumatta siitä, onko huumeella vaikutusta ajokykyyn. Lain esitöissä taas todetaan, että rattijuopumussäännösten ulkopuolelle jää sellainen käyttö, jolla ei ole vaikutusta liikenneturvallisuuteen.

KKO:n mukaan verinäytteestä voidaan havaita kannabiksen käyttö huomattavasti pidempään kuin mitä lakia säädettäessä arvioitiin. Silloin uskottiin, että jäljet häviävät vuorokaudessa.

KKO tuli siihen tulokseen, että lain tulkitseminen aiempien, virheelliseksi osoittautuneiden käsitysten mukaisesti johtaa lopputulokseen, joka ei vastaa lainsäätäjän tahtoa. Kaiken lisäksi kannabiksen käyttäjän olisi silloin vaikea arvioida, milloin hän on ajokunnossa. Tämä ei vastaa vaatimusta siitä, että rikosvastuun pitää olla ennakoitavissa.

Vaikka rattijuopumussyyte hylättiin, kuski tuomittiin kuitenkin huumeen käyttörikoksesta ja ajokortitta ajosta 25 päiväsakkoon.

KKO:n päätöksen tekivät oikeusneuvokset Gustav Bygglin, Ilkka Rautio, Marjut Jokela,Ari Kantor ja Päivi Hirvelä.

Suomen kannabisyhdistys ry STM:n kuulemistilaisuudessa

Tietoja

Julkaistu: 18.11.2015 18.11.2015

Osumat: 7776 7776

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) järjesti 6.6.2015 Helsingissä kuulemistilaisuuden, jossa oli edustettuina eri kansalaisjärjestöjä ja päihdepolitiikan tutkijoita.

Tilaisuuden tarkoitus oli kerätä tietoa Suomen huumausainepoliittisesta nykytilanteesta kutsumalla yhteen kentällä toimivia järjestöjä. Kerättyjä tietoja ja kokemuksia käytettiin myöhemmin STM:n omassa huumausainepoliittisessa lausunnossa keväällä 2015 aloittaneelle Juha Sipilän johtamalle hallitukselle.

Suomen kannabisyhdistys oli myös edustettuna tässä tilaisuudessa, yhdistyksen tilaisuudessa esittämä linjaus on alla. Edustettuina olivat myös mm. Lumme ry, A-kliniikkasäätiö, EHYT, TuSKY, ja eurooppalainen EMCDDA.

Lue lisää: Suomen kannabisyhdistys ry STM:n kuulemistilaisuudessa

Sittenkin oikeusvaltio?

Tietoja

Julkaistu: 03.09.2014 03.09.2014

Osumat: 7813 7813

Tuntuu että vuonna 2014 Suomessa on tapahtunut huumausainepolitiikan saralla paljon, eikä vuosi vielä ole läheskään ohi.

Vuoden alussa SKY sai monen vuoden työn jälkeen virallistettua asemansa, kun se vihdoin pääsi yhdistysrekisteriin. Muutama vuosi sitten voimaan tullut kansalaisen oikeus tehdä valitus poliisin käyttämistä aiheettomista pakkokeinoista toi elokuussa julkisuuteen ensimmäiset tapaukset, joissa käy ilmi kuinka poliisi saattaa varsin hepposin perustein toimeenpanna kotietsinnän vaikka keskellä yötä.

Menneisyyteen peilaten tuntuu uskomattomalta että Suomessa oikeuslaitos voi huomuttaa poliisia pakkotoimien suhteellisuuden puutteesta huumeiden kyseessä ollessa, kuten alla olevassa HS:n uutisessa. Onko suomesta sittenkin tulossa oikeusvaltio? Jäämme odottamaan mitä vielä mullistavampaa loppuvuosi tuo tullessaan.

Korkein oikeus moittii Helsingin poliisia laittomista kotietsinnöistä

Korkein oikeus (KKO) on ensimmäistä kertaa linjannut poliisin tekemien kotietsintöjen laillisuutta. Kahdessa ennakkopäätöksessään KKO katsoo, että Helsingin poliisi on tehnyt kotietsintöjä ilman laissa säädettyjä edellytyksiä tai rikkonut suhteellisuusperiaatetta.

KKO kumosi alempien oikeusasteiden päätökset. Niiden mielestä poliisin kotietsinnät olivat olleet lainmukaisia.

Mahdollisuus viedä kotietsintöjen laillisuus tuomioistuimen tutkittavaksi tuli lakiin kolme vuotta sitten.

Molemmissa päätöksissä oli kyse tilanteesta, jossa poliisin pysäyttämä autoilija kieltäytyi huumausaineen pikatestistä. Pitkälti sen takia komisario – molemmissa tapauksissa sama komisario – määräsi kotietsinnän, koska poliisin tulkinnan mukaan miehiä oli syytä epäillä huumausaineen käyttörikoksesta.

Lain mukaan poliisi voi tehdä etsinnän, jos tutkittavasta rikoksesta voi seurata vähintään kuuden kuukauden vankeusrangaistus. Huumausaineen käyttörikoksen enimmäisrangaistus on juuri kuusi kuukautta.

Tammikuussa 2012 poliisi pysäytti aamuyöllä 41-vuotiaan helsinkiläismiehen auton. Mies käyttäytyi poliisin mukaan ärtyneesti, eikä sanonut syytä, miksi hän kieltäytyi huumepikatestistä.

Tämän vuoksi komisario määräsi kotietsinnän miehen kotiin. Etsintä aloitettiin kello 4.45 aamulla. Asunnossa oli miehen puoliso ja heidän 2-vuotias lapsensa. Etsinnässä ei löytynyt huumeita tai muutakaan takavarikoitavaa.

KKO:n mukaan poliisilla ei ollut syytä epäillä miestä huumausaineen käyttörikoksesta. Pelkkä huumetestistä kieltäytyminen ja ärtynyt käytös eivät riitä perusteeksi epäillä ketään huumausaineen käyttäjäksi.

Koska poliisilla ei ollut riittäviä syitä epäillä miestä rikoksesta, kotietsinnältä puuttui rikosepäilyä koskeva edellytys.

KKO:n mukaan poliisi toimi virheellisesti myös siinä, että kotietsintä tehtiin lievän rikosepäilyn perusteella keskellä yötä. Lain mukaan kotietsintää ei saa toimittaa kello 21:n ja 6:n välisenä aikana ilman erityistä syytä.

"Kerrotunlainen kotiin aamuyöllä tehtävä etsintä loukkaa perustuslain turvaaman kotirauhan ydinaluetta, minkä vuoksi tällaista etsintää koskeva päätöksenteko edellyttää erityistä harkintaa", KKO huomautti.

Syksyllä 2011 poliisi pysäytti kaksi kertaa 33-vuotiaan helsinkiläismiehen. Mies kieltäytyi huumetestistä, koska se on hänen mukaansa epäluotettava.

Turvallisuustarkastuksessa mieheltä löytyi huumeeksi luokiteltavaa reseptilääkettä. Mies lupasi toimittaa reseptin poliisille.

Komisario kuitenkin määräsi kotietsinnän miehen kotiin keskellä yötä. Etsinnässä löytyikin pari grammaa marihuanaa ja laiton ase.

Vajaa kuukausi myöhemmin sama mies pysäytettiin uudelleen, mutta tällöin kotietsinnässä ei löydetty mitään laitonta.

KKO:n mukaan ensimmäiselle kotietsinnälle oli sinänsä perusteet, mutta se oli kuitenkin laissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen vastainen. Huumausaineen käyttörikoksesta tuomitaan käytännössä pikkusakot, joten kotietsintä oli täysin suhteeton epäiltyyn rikokseen nähden.

Toiselle kotietsinnälle ei KKO:n mukaan edes ollut perusteita. Miehen autossa ei ollut mitään huumeisiin viittaavaa. Epäilyn perustaksi ei riittänyt myöskään se, että mies jätti toimittamatta lupaamansa reseptin.

KKO viittaa lain lisäksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntöön. Sen mukaan viranomaisen on arvioitava, onko etsinnästä johtuva puuttuminen kotirauhaan järkevässä suhteessa etsinnän tavoitteisiin. Huomioon pitää ottaa muun muassa tutkittavan rikoksen vakavuus ja sen merkitys asian selvittämisen kannalta.

KKO myös painottaa, että kotietsinnän edellytysten olemassaolo arvioidaan niiden tietojen perusteella, jotka poliisilla on ennen kotietsintää. Etsintää ei siis saa tehdä sen selvittämiseksi, löytyisikö sieltä viitteitä muistakin rikoksista.

Muita aiheeseen liittyviä juttuja Hesarissa:

• HS-SELVITYS: Luvan puhelinkuunteluun voi saada kevyin perustein

• NÄKÖKULMA: Poliisien valvonta ei voi perustua sokeaan luottamukseen

Metro-lehti: Marssi kannabiksen laillistamisen puolesta täytti keskustan kadut

Tietoja

Julkaistu: 04.05.2014 04.05.2014

Osumat: 7402 7402

Metro-lehti 3.5.2014

Helsingin keskustassa marssittiin lauantaina kannabiksen laillistamisen puolesta. Marssi alkoi kello 14 Hesperian puistosta ja eteni sieltä Mannerheimintietä pitkin Eduskuntatalolle. Keskustakierroksen jälkeen joukko palasi Hesperian puistoon.

Komisario Pekka Kallio kertoo, että kaikki sujui rauhallisesti.

– Marssi meni niin kuin järjestäjän kanssa sovittiin. Osallistujia oli noin 70, Kallio arvioi.

Poliisin mukaan liikenne jonoutui marssin takia, mutta suurilta ruuhkilta vältyttiin.

Marssin järjesti Suomen kannabisyhdistys, joka kannattaa kannabiksen laillistamista ja esimerkiksi kerää nimiä lakimuutosta puoltavaan kansalaisaloitteeseen. Hamppumarssi pidettiin lauantaina myös Turussa.

Kannabisyhdistyksen nettisivujen arkiston mukaan Hamppumarssi on järjestetty vuosittain alkaen keväästä 2007. 

SKY:n web-toimitus korjaa: Helsingissä Hamppumarssi on järjestety jo vuodesta 2001, mutta Suomessa ainakin Turussa on marssittu jo tätä ennen.