Taloussanomat kolumni: Entä jos huumeet laillistettaisiin?

 

Lähde: http://www.taloussanomat.fi/ajatukset/2009/07/07/
enta-jos-huumeet-laillistettaisiin/200915840/145


Entä jos huumeet laillistettaisiin?

Jos Suomessa vallitsisi edelleen alkoholin kieltolaki, maa
muistuttaisi huumekartellien Meksikoa, kun kilpailevat viinajengit
ampuisivat toisiaan taistellessaan viinan salakaupan
miljoonamarkkinoista. Yhtenä aamuna Ilta-Sanomien pääjutun aiheena
voisi olla, että 12 miestä kuoli Helsingin keskustan viinasodassa.

Kieltolaki mädättäisi yhteiskuntaa, eikä poliisiinkaan voisi aina
luottaa. Politiikot kärähtäisivät vaalirahoituksen ottamisesta
viinajengeiltä. Niillä olisi varaa lahjoitella vaikka kuinka hienoja
taidelasivaaseja. Laittoman viinan ympärille kehittyisi satojen
miljoonien erillistalous, jossa huono raha ajaisi hyvän rahan pois.

Mutta kieltolain ironia olisi siinä, että kansa joisi todennäköisesti
yhtä paljon kuin nytkin ellei peräti enemmän. Kieltolaki olisi huono
asia siitä huolimatta, että vapaasti myynnissä olevasta alkoholista
koituu suurta vahinkoa yhteiskunnalle ja monet yksilöt kuolevat
siihen.

Merkittävä joukko amerikkalaisia tutkijoita, poliiseja ja
terveysviranomaisia on jo pitkään ollut sillä kannalla, että myös
huumeet olisi laillistettava - niin vastenmieliseltä kuin se
tuntuukin.

Rikollisuuden polttoainetta

Jos huumeet laillistettaisiin, huumekaupan huumekartellit kuihtuisivat
rahan puutteeseen, kun huumeiden orjat saisivat aineensa laillisesti
ja halvalla. Huumeet lakkaisivat toimimasta rikollisuuden
pääasiallisena polttoaineena. Näin moni myymälävarkaus, murto, varkaus
ja ryöstö jäisi tekemättä.

Yalen yliopiston oikeustieteen professori Steven B. Duke kirjoitti
äskettäin The Wall Street Journalissa, että Meksikon huumesodan
verenvuodatus muistuttaa 1930-luvun kieltolain Chicagoa, vaikka Al
Caponen lestinheittäjien touhu oli pientä siihen verrattuna, mitä
Meksikossa tapahtuu.

Meksikon huumerikollisuuden väkivaltainen vaihe alkoi vuonna 2000, kun
hallitus alkoi koventaa keinojaan ja pani poliisit ja sotilaat
asialle. Siihen saakka huumekartellien toiminta oli perustunut
lahjontaan ja korruptioon, mutta nyt tulivat aseet mukaan.


Siitä lähtien kartellit ovat sotineet paitsi viranomaisia myös
toisiaan vastaan. Vuodesta 2005 lähtien on kuollut 10 000 poliisia,
sotilasta, huumekartellien jäsentä ja sivullista. Uhreja tulee nelisen
sataa joka kuukausi. Verityöt ovat levinneet myös Yhdysvaltoihin ja
Keski- ja Etelä-Amerikkaan.

Meksiko on pyytänyt Yhdysvaltoja tiukentamaan aseiden myyntiä, koska
kartellit käyttävät Yhdysvalloista ostamiaan aseita. Vaikka asehuolto
saataisiin poikki, kuluisi vuosia ennen kuin se vaikuttaisi
huumekartellien tulivoimaan merkittävästi.

Rajojen tarkempi vartiointikin on osoittautunut haaveeksi, koska
presidentti George W. Bushin määräyksestä rakennetun yli 3 000
kilometriä pitkän korkean sähköaidan läpi, yli ja ali virtaa
maahanmuuttajia ja huumeita. Ja vaikka maaraja saataisiin tiiviiksi,
jäisi vielä 20 000 kilometriä valvomatonta rantaviivaa.

Meksikon kaaoksen syy Yhdysvalloissa

Yhdysvallat ja Meksiko voisivat yrittää sitoa valtavat määrät
sotilaita ja poliiseja huumesotaan, mutta siitä seuraisi
kumipatjailmiö; kun yhdestä kohtaan painaa, toinen kohta pullistuu eli
huumeet tulisivat muita reittejä pitkin.

Meksikossa on ollut useita hankkeita huumeiden laillistamiseksi.
Vuonna 2006 se oli jo presidentti Vicente Foxin allekirjoittamista
vailla, mutta Fox perääntyi Yhdysvaltojen ankaran painostuksen edessä.
Vaikka laki olisi mennyt läpi, se ei olisi poistanut väkivallan syytä,
koska kysymys ei ole Meksikon omista pienistä huumemarkkinoista vaan
siitä, kuka saa salakuljettaa ja myydä huumeita amerikkalaisille
markkinoille.

Ulkoministeri Hillary Clinton totesi Meksikossa käydessään, että
väkivallan syynä on "amerikkalaisten kyltymätön halu laittomiin
huumeisiin".

Huumeiden eteen tehdään mitä vain

Professori Steven Duken pitkäaikainen ratkaisu olisi se, että
Yhdysvallat laillistaisi huumeet. On tunnustettava se ikävä tosiasia,
että huumeiden makuun päästetessään ihmiset tekevät mitä tahansa
saadakseen niitä.

Huumekartellien ympärille syntynyt rikollisuus voidaan lopettaa, kun
huumekaupalta otetaan pois liikevoitto antamalla huumeiden jakelu,
kauppa ja säätely yhteiskunnan käsiin, hän sanoo.

Meksikosta tulevasta huumeesta on Duken mukaan 70 prosenttia
marijuanaa, jota voitaisiin kasvattaa Yhdysvalloissa. Siitä koituisi
10 miljardin dollarin verotulot samanlaisella verotuksella, jota
sovelletaan tupakkaan ja alkoholiin. Toiset 10 miljardia
säästettäisiin siinä, että marijuanan perään ei tarvitsisi valjastaa
poliisikoneistoa, oikeuslaitosta ja vankilajärjestelmää.

Duken mukaan laillistaminen on aloitettava marijuanasta, joka on kevyt
huume verrattuna esimerkiksi kokaiiniin, morfiiniin ja amfetamiiniin.
Professorin mielestä myös kovat huumeet on laillistettava myöhemmin,
koska niiden laittomuus vain pahentaa vahinkoja käyttäjissä.

Duke viittaa Portugalissa saatuihin kokemuksiin. Vaikka kaikkien
huumeiden henkilökohtainen käyttö ja hallussaspito tehtiin lailliseksi
kahdeksan vuotta sitten, Portugaliin ei ole tullut lisää huumeiden
käyttäjiä.

Portugali on pysynyt hyvin alhaisella tasolla huumetilastossa muuhun
Eurooppaan nähden. Laillistamisen yksi myönteinen seuraus on ollut se,
että portugalilaiset huumeidenkäyttäjät hakeutuvat aiempaa helpommin
hoitoon.

Markku Saksa, Washington

Kiinassa teloituksia YK:n huumeiden vastaisena päivänä

Kiinassa teloituksia YK:n huumeiden vastaisena päivänä
Päivitetty 26.6.2009 09:55
Lähde: http://www.nelonen.fi/uutiset/uutinen.asp?cat=2&d=60257

Kiina on viettänyt YK:n huumeiden vastaista päivää teloittamalla
ainakin 20 ihmistä.

Teloituksia ja huumeoikeudenkäyntejä on uutistoimisto Xinhuan mukaan
järjestetty viime päivinä ympäri maata. Yksistään Pekingissä
teloitettiin eilen kuusi huumekaupasta tuomittua.

Kuolemaan tuomittujen joukossa on muun muassa alle 200 grammaa
metamfetamiinia Pohjois-Koreasta salakuljettanut kiinalainen mies,
kertoi China Daily -lehti.

Kiina on perinteisesti teloittanut ja tuominnut huumekauppiaita 26.
kesäkuuta vietettävän huumeiden vastaisen päivän kunniaksi esimerkkinä
maan päättäväisyydestä taistella huumeita vastaan. Huumeidenkäytön on
varoiteltu olevan Kiinassa kasvussa.

Alkuvuonna annetut huumerikostuomiot ovat Xinhuan mukaan vaihdelleet
viiden vuoden vankeusrangaistuksista kuolemantuomioihin.

HS: Huumepoliisi ei ehdi valvoa suunnitelmallisesti rikoksia

Huumepoliisi ei ehdi valvoa suunnitelmallisesti rikoksia

Työaika kuluu yhä enemmän rutiinikeikkojen hoitamiseen

Anna Kopteff

Lähde: helsingin sanomat 22.6.2009

Poliisien mielestä huumerikosten torjunta on vaikeutunut 2000-luvulla.

Erityisen vähäisiksi poliisit kokevat keinot puuttua huumeiden viihdekäyttöön ja kannabiksen kotikasvatukseen. Myös mahdollisuudet katu- ja liikennevalvontaan sekä kenttätuntuma ovat heikentyneet.

Tämä käy ilmi Poliisiammattikorkeakoulun tutkimusraportista, jossa haastateltiin järjestys- ja rikospoliiseja vuosina 2003–2006.

Tutkimuksessa haastateltujen poliisien mielestä omatoimiselle valvonnalle ja rikosten ennaltaehkäisemiselle ei riitä aikaa.

Saman ongelman ovat huomanneet myös pääkaupunkiseudun poliisit. Heidän työaikansa kuluu yhä enemmän päivystyksestä ilmoitettavien rutiiniluontoisten hälytyskeikkojen hoitamiseen.

"Poliisin pitää kuitenkin hoitaa ne. Kaikenlaisia hälytystehtäviä ja juttujen kirjaamista on niin paljon, että itse suunniteltua katukaupan ja -käytön valvontaa ei ehdi", sanoo Helsingin poliisin huumerikosyksikön rikoskomisario Jari Pynnönen.

Joitakin kertoja vuodessa poliisi selvittää kohteita myös etukäteen niin sanotussa projektitutkinnassa, johon kuuluu iskuja, kotietsintöjä ja tarkastuksia.

Resurssit ovat tiukassa ja väkeä on vähän. Länsi-Uudenmaan poliisilaitokselta rikoskomisario Juha Tompuri sanoo, että vähäisiä voimavaroja kohdennetaan olennaiseen, ja yhteistyötä tehdään eri poliisilaitosten kanssa.

"Jutuista kyllä tulee entistä massiivisempia ja niiden käsittelyt venyvät. Toisaalta se mahdollistaa entistä syvemmältä penkomisen."

Arvioiden mukaan 5–10 prosenttia huumerikoksista pystytään selvittämään.

 

Piilorikollisuus paljastuu usein vain poliisin omilla tutkimuksilla, mutta aikapula vaikeuttaa työtä.

"Hälytyspartiot ovat kiireisiä eikä "luppoaikaa" ole. Poliisit haluaisivat valvoa, mutta siihen ei riitä aikaa", rikoskomisario Pynnönen harmittelee.

Hallinnolliset asiat lohkaisevat aikaa valvonnalta, jonka ihmiset kokevat tärkeäksi yleisen turvallisuuden kannalta.

Kannabiksen kotikasvatus rehottaa pääkaupunkiseudulla

Anna Kopteff

Lähde: Helsingin sanomat 22.6.2009

Huumerikollisuus on poliisin mukaan muuttunut 2000-luvulla ammattimaiseksi bisnekseksi. Rikoksia suunnitellaan tarkkaan, ja viime vuosina rikollispiirit ovat myös kansainvälistyneet.

Helsingin, Espoon ja Vantaan poliisien mukaan kannabiksen kotikasvatus on lisääntynyt koko pääkaupunkiseudulla, mutta myös koko Suomessa.

"Lamput ja lämmittimet ovat parempia, samoin ilmastoinnit. Haju ei aina leviä enää pitkälle kerrostaloasuntojen rappukäytäviin", toteaa rikoskomisario Pentti Kangasniemi Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta.

Kotikasvatus paljastuukin usein jonkin muun jutun yhteydessä, kuten juhlien järjestyshäiriöiden tai asunnossa sattuneen vesivahingon takia.

"Kiinnijäämisen riski on oletettavasti pienempi, mikä ehkä houkutteleekin käyttäjiä tuottamaan kannabista itse", rikoskomisario Juha Tompuri Länsi-Uudenmaan poliisilaitokselta toteaa.

"Domestic cannabis in Denmark and Finland"-tutkimus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toteuttaa tutkimushankkeen ”Domestic cannabis in Denmark and Finland”, johon kuuluu kyselytutkimus. Tutkimuksella kartoitetaan kannabiksen kotikasvatuksen laajuutta ja toiminnan ominaispiirteitä Suomessa ja Tanskassa. Tutkimus on osa laajempaa kansainvälistä tutkimusyhteistyötä, missä Suomen ja Tanskan lisäksi ovat mukana Belgia, Hollanti, Iso-Britannia, Espanja, Kanada, Yhdysvallat, Australia ja Uusi-Seelanti.

Kyselytutkimus toteutetaan netissä ja se avataan vastaajille maanantaina 18.5.2009 osoitteessa www.thl.fi/kukka. Vastaaminen tapahtuu nimettömänä ja vastaukset käsitellään luottamuksellisina. Tulokset julkaistaan siten, että yksittäistä vastaajaa ei voi niistä tunnistaa.

Jotta Suomen tilanteesta saataisiin mahdollisimman edustava kuva, toivomme runsasta osallistumista tutkimukseen.

Pekka Hakkarainen
Osastojohtaja
Päihteet ja riippuvuus osasto
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Jussi Perälä
Hankkeen tutkija

Lisätietoja hankkeesta antaa tutkija Jussi Perälä (jussi.perala (at) thl.fi, GSM 040-4840988)