HS vieraskynä: Kannabiksen kontrollointiin tarvitaan monia keinoja
- Tietoja
- Julkaistu: 02.05.2014 02.05.2014
- Osumat: 6970 6970
Helsingin Sanomat 11.4.2014 Pääkirjoitus
Vieraskynä
Kannabiksen kontrollointiin tarvitaan monia keinoja
Joidenkin tekojen rangaistavuudesta luopuminen ei välttämättä merkitse huumeen laillistamista.
Suomessa on vireillä kansalaisaloite kannabiksen dekriminalisoimiseksi. Sen mukaan kannabiksen käytön, hallussapidon ja kasvatuksen rangaistavuudesta pitäisi luopua, jos kannabis on tarkoitettu omaan käyttöön.
Kansalaisaloitteen taustalla on monia yhteiskunnallisia, oikeudellisia ja sosiaalisia perusteita. Tutkimusten mukaan kannabiksen käyttö ja kotikasvatus ovat lisääntyneet. Kannabista ovat kokeilleet sadattuhannet suomalaiset: esimerkiksi 25–34-vuotiaista miehistä 15 prosenttia on käyttänyt kannabista viimeksi kuluneen vuoden aikana.
Käytön laajuutta kuvaa myös se, että viime vuonna takavarikoitiin ennätysmäärä kannabiskasveja, 23 000 kappaletta.
Dekriminalisointi ja depenalisointi pitää erotella toisistaan. Dekriminalisoinnilla tarkoitetaan tietyn menettelyn sallimista luopumalla sen rikosoikeudellisesta rangaistavuudesta. Depenalisointi tarkoittaa, että menettelyä pidetään yhä oikeudellisessa mielessä rikoksena, mutta rikosoikeudellisia rangaistuksia ei käytetä.
Huumeita koskevat asenteet ovat lieventyneet, mutta tutkimusten mukaan suuri osa suomalaisista suhtautuu huumeisiin yhä kielteisesti. Myös poliittisessa keskustelussa pidetään kiinni tiukasta linjasta. Depenalisointi onkin dekriminalisointia realistisempi tapa säännellä kannabiksen käyttöä.
Jo nykyisessä rikosoikeusjärjestelmässä kannabiksen käytöstä, hallussapidosta omaa käyttöä varten ja kannabiksen kasvatuksesta voidaan jättää rangaistus antamatta. Poliisia, syyttäjää ja tuomareita on kuitenkin kritisoitu siitä, että rangaistuksesta luopumista koskevia säännöksiä ei ole sovellettu riittävän laajasti ja soveltamiskäytännöt ovat olleet epäyhtenäisiä.
Käytäntöä on tosin jo yhdenmukaistettu tarkentamalla rikosoikeudellisia säännöksiä ja ohjeistamalla poliisia ja syyttäjiä aiempaa paremmin.
Rikoslaki ei ole täysin johdonmukainen. Kannabiksen käyttö ja hallussapito omaa käyttöä varten on rangaistavaa huumausaineen käyttörikoksena, kun taas kannabiksen viljely täyttää automaattisesti huumausainerikoksen tunnusmerkit. Näiden rikosten rangaistusasteikko on erilainen.
Rangaistuksen ankaruuteen vaikuttaa siten sattumanvaraisesti, jääkö ihminen kiinni käyttäessään itse kasvattamaansa kannabista viljelyn päätyttyä vai kesken viljelyn, jolloin rangaistus on ankarampi.
Vaikka lainsäätäjä on korostanut rangaistukselle vaihtoehtoisia seuraamuksia, tilastojen mukaan rangaistuksesta luopuminen ei ole huumausainerikoksissa yleistä.
Vähäisistä huumausainerikoksista voitaisiin antaa enemmän huomautuksia ankarampien seuraamusten sijaan. Tällöin poliisin voimavaroja voitaisiin keskittää vakavien rikosten tutkimiseen. Vaihtoehtoisiin seuraamuksiin kuuluvat myös alaikäisille järjestettävät puhuttelutilaisuudet. Niitä voisi olla enemmän. Lisäksi täysi-ikäisillä huumeidenkäyttäjillä on mahdollisuus välttyä sakolta hakeutumalla hoitoon.
Kansalaiset, viranomaiset ja poliitikot näyttävät suhtautuvan suopeasti huumeidenkäyttäjien hoidon lisäämiseen. Myös kansainvälisten tutkimusten mukaan hoidot kannattaa ottaa poliisin, syyttäjien ja tuomareiden keinovalikoimaan.
Suomalaisen huumepolitiikan kontrollia painottava linja on lähtenyt siitä, että rikoksesta pitäisi aina seurata rangaistus.
Hallitus on tehnyt eduskunnalle syyteneuvottelua ja syyttämättä jättämistä koskevan esityksen. Se sisältää muutosehdotuksen, jolla murretaan rangaistuksen merkitystä korostavaa ajattelumallia.
Syyttämättä jättäminen ei tarkoittaisi kannanottoa henkilön syyllisyyteen. Sen sijaan rangaistuksesta luovuttaisiin erilaisten kohtuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen liittyvien syiden perusteella.
Ehdotettu muutos tukisi käytäntöä, jossa rangaistukset eivät olisi ensisijainen yhteiskuntapolitiikan keino. Kannabiksen käytön, hallussapidon ja kasvatuksen sääntelyyn tarvitaan monipuolista keinovalikoimaa, jossa hyödynnetään eri ammattiryhmien osaamista.
Jussi Tapani ja Heini Kainulainen
Tapani on rikosoikeuden professori ja Kainulainen kriminologian dosentti Turun yliopistossa.
IL: Kannabiksen puolustaja uskoo laillistamiseen Suomessa
- Tietoja
- Julkaistu: 28.01.2014 28.01.2014
- Osumat: 7617 7617
Suomen kannabisyhdistyksen perustaja ei näe kannabiksen laillistamisessa mitään haittavaikutuksia.
Timo Larmela perusti Suomen Kannabisyhdistyksen 1991 turhauduttuaan tapaan, jolla yhteiskunta suhtautui kannabiksen käyttäjiin.
Larmelan mukaan kannabiksen laillistamisella olisi ainoastaan positiivisia vaikutuksia.
- Ihmisiä ei enää rangaistaisi tämmöisen turhan asian takia.
Lue myös:
Yle: Marihuanan kotikasvatuksesta yhä kovia rangaistuksia Suomessa – osa asiantuntijoista haluaisi muutoksen lakiin
- Tietoja
- Julkaistu: 21.01.2014 21.01.2014
- Osumat: 6957 6957
Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman antama tuki marihuanan laillistamiselle vauhdittaa keskustelua myös Suomessa. Asiantuntijat pitävät realistisimpana keskustelun avaamista kannabiksen käytön poistamiseksi rikoslaista.
Yhdysvaltain presidentti Barack Obama kommentoi maanantaina marihuanan laillistamista Coloradon ja Washingtonin osavaltioissa ja piti tätä tervetulleena.
Obama myös vertasi marihuanaa alkoholiin ja totesi, ettei marihuanan poltto ole alkoholin käyttöä vaarallisempaa, vaikkakin pitää tapaa huonona ja epäterveellisenä.
– Kieltämättä kansainvälisestikin katsoen nyt on isoja avauksia käynnissä ihan uudella tapaa. Aiemmin ei tällaista kannabiksen totaalista laillistamista taida Uruguayta lukuun ottamatta olla, sanoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n erikoistutkija Tuukka Tammi Yle Uutisille.
Huumemarkkinoista väitellyt sosiologi Jussi Perälä pitää Obaman lausuntoa merkittävänä.
– USA on huumesodan ykkösmaa, joten jos se alkaa laillistaa marihuanan käyttöä, niin kyllä sillä on suuri vaikutus Eurooppaan, Perälä sanoi Yle Uutisille.
Perälä toivoo, että keskustelua käytäisiin myös Suomessa.
– Marihuanan laillistaminen Suomessa on utopiaa, mutta jossain vaiheessa asialle pitäisi tapahtua jotain. Suomessa saa ankaran rangaistuksen jo aikomuksesta käyttää huumausaineita.
Perälä pitäisi tärkeänä marihuanan käyttörikoksen poistamista tai lieventämistä:
– Parasta olisi, jos marihuanan käyttö poistettaisiin rikoslaista ja siitä saisi vaikka vain hallinnollisen seuraamuksen.
Suomessa kannabista kokeilevat erityisesti nuoret aikuistet eli 15–34-vuotiaat. Luvut käyvät ilmi Huumetilanne Suomessa 2012 -raportista.
Hasiksen takavarikkomäärät ovat viime vuosina vaihdelleet, mutta hasista salakuljetetaan Suomeen edelleen. Se, paljonko kyseistä huumausainetta jää tullin haaviin, on pitkälle tullin tuurista kiinni.
Sen sijaan marihuanan kotikasvatus on yleistynyt.
– Tämä on uudempaa ilmiötä. Internetistä löytyy ohjeet marihuanan kasvatukseen ja sieltä saa tilattua kaikki tarvikkeet kasvin siemeniä myöten, Tammi totesi.
Tammen mukaan Suomessa kymmeniä tuhansia kotikasvattamoja, joista tosin suurin osa on pieniä, muutaman kasvin kotipuutarhatoimintaa.
– Olemme halunneet hakea lainvalvonnan puolelta linjauksia, miten tähän tulisi suhtautua, koska silläkin logiikalla voidaan mennä, että kotikasvatuksen tavallaan hellempi kohtelu tarkoittaisi toiminnan siirtymistä ammattirikollisilta käyttäjäpiireihin, jotka eivät tue muuta rikollisuutta, Tammi sanoi.
Perälän mukaan trendit muuttuvat; marihuanan kotikasvatusta on 2000-luvulla helpottanut välineiden hankkiminen ja tekniikan kehittäminen:
– Hasiksesta on tullut enemmän rikollisten juttu.
KHO: Kannabisyhdistys ei ole hyvän tavan vastainen
- Tietoja
- Julkaistu: 03.01.2014 03.01.2014
- Osumat: 12430 12430
Hyviä uutisia! Suomen kannabisyhdistys on vihdoin pääsemässä yhdistysrekisteriin! Päätös tehtiin Korkeimman hallinto-oikeuden 7-jäsenisessä, eli vahvennetussa jaostossa. Varmaankin sen takia päätöstä saatiin odottaa, että kysessä on linjamuutos aiempaan ennakkopäätökseen vuodelta 1997.
"Yhdistyksen ensisijainen tarkoitus, joka liittyi päihdepolitiikkaan vaikuttamiseen, ei ollut keskeisten demokraattisten tai oikeusvaltiollisten periaatteiden vastainen eikä siinä määrin yleisten etujen vastainen, että rekisteröinti olisi voitu niillä perusteilla evätä." KHO:2014:1
Kannabis on yleisin varusmiespalveluksen estävä päihde
- Tietoja
- Julkaistu: 06.11.2013 06.11.2013
- Osumat: 14016 14016
HS:ssa julkaistun uutisen mukaan kannabis on yleisin varusmiespalveluksen estävä tai sitä lykkäävä päihde, ks. alla. Näyttäisi siltä, että moni täysi-ikäistymässä oleva nuori mies ei pelkää myöntää kannabiskokeiluja viranomaisille. Kertooko tämä kulttuurin muutoksesta? Kuinka moni salaa maistaneensa kannabista?
Entä kuinka moni vartavasten tuo esiin kannabiksen käyttönsä saadakseen vapautuksen? Luultavasti se on varmempi (joskin mielikuvituksettomampi :) tapa saada vapautus kuin klassinen hulluna esiintyminen. Varmasti se on myös helpompi tapa välttää koko juttu, kuin ilmoittautua totaalikieltäytyjäksi josta käytännössä automaattisesti seuraa puolen vuoden vankeus.
Sotilasviranomaiset perustelevat nollatoleranssia turvallisuuskysymyksillä; pössypää ei ehkä muista pitää asettaan tiukasti suunnattuna kohti vihollisen oletettua tulosuuntaa? Näyttää siltä, että turvallisuudessa on muutenkin kohennettavaa, kuten kidutusharjoitusskandaali osoittaa.
Luvut näyttävät suhteutettuna tältä: Kannabiksesta kutsunnoissa "kärynneitä" oli vuonna 2012 156 henkeä, se on vajaa viisi promillea koko miespuolisen ikäluokan 1994 koosta (33180 henkeä) [tilastokeskus]. Jos otetaan mukaan muiden päihteiden vuoksi hylätyt (71 kpl), päästään vajaaseen seitsemään promilleen.
Kannabis on yleisin varusmiespalveluksen estävä päihde
Toistasataa nuorta ei pääse armeijaan kannabiksen käytön takia
Kannabiksen käytön yleistyminen näkyy parhaillaan meneillään olevissa kutsunnoissa. Kannabis on nykyään yleisin päihde, jonka takia varusmiespalvelusta joudutaan lykkäämään.
Puolustusvoimat luokittelee vuosittain noin 150 nuorta palveluskelvottomaksi kannabiksen käytön takia. Viime vuonna kannabis esti tai lykkäsi palvelusta 156 nuorelta.
Muiden päihteiden takia palveluksesta vapautettiin 71 kutsunnoissa. Määrät ovat pysyneet kolmena edellisenä vuotena samalla tasolla.
Kutsuntoja organisoivan majuri Juhani Raannon mukaan pelkkä yksittäinen kokeilu ei kuitenkaan estä armeijaan pääsyä.
"Kertakokeilu, josta on aikaa vähintään puoli vuotta, ei välttämättä vaikuta palveluskelpoisuusluokkaan millään tavalla. Jos mies kokeilee säännöllisen epäsäännöllisesti kannabista, se toki vaikuttaa palveluskelpoisuusluokkaan. Puhdasta historiaa pitäisi olla vähintään puoli vuotta", Raanto kertoo.
Viidennes nuorista joutuu kutsuntojen varusmiesseulassa esimerkiksi terveydellisten tai sosiaalisten ongelmien takia tarkempaan syyniin. Sotilaslääketieteen keskuksen sairaanhoitaja selvittää muun muassa päihteidenkäyttöä.
"Esiin tulee runsasta alkoholinkäyttöä, sitten on huumeidenkäyttöä ja kannabis on näistä ehkä yleisin. Kokeilua ja ihan säännöllistä käyttöä", kutsuntasairaanhoitajaNiina Sairila kertoo.
Sairila kertoo selvittävänsä, miten säännöllistä tai satunnaista huumeidenkäyttö on, kuinka kauan nuori on käyttänyt huumeita ja onko aikomusta lopettaa. Kutsuntatilaisuudessa ei järjestetä huumetestejä.
Vaikka kutsunnoissa tulisikin luokitelluksi palveluskelvottomaksi päihteiden takia, on vuoden parin seuranta-ajan jälkeen mahdollista päästä palvelukseen.
Kutsunnanalainen voi saada kannabiksenkäytön takia joko C- tai E-luokituksen. C-luokituksella vapautetaan rauhanaikaisesta palveluksesta ja E-luokituksella ei kelpaa toistaiseksi palvelukseen.
Suurin osa kutsunnanalaisista on kuitenkin parasta A-luokkaa.
