Kannabiksen geeniperimää selvitettiin – lajit tunnistetaan usein väärin
- Tietoja
- Julkaistu: 18.11.2015 18.11.2015
- Osumat: 6716 6716
Helsingin Sanomat kirjoitti syyskuussa alla olevan artikkelin kannabiksen perimän kartoittamisesta. Artikkelin mukaan tutkittujen kannabislajikkeiden perimä ei useinkaan vastaa sitä mitä uskotaan - uusi näkökulma "kannabishifistelijöiden" indica vs. sativa -keskusteluun?!
University of British Columbian artikkeli aiheesta
Kannabiksen geeniperimää selvitettiin – lajit tunnistetaan usein väärin
Kannabis eli marihuana on paitsi huume, myös lääkeaine. Nyt sen perimää on selvitetty Kanadassa. Maassa viljellään paljon kannabista lääkkeeksi.
Kasvitieteilijä Jonathan Page Brittiläisen Kolumbian yliopistosta johti tutkimusta, joka ensi kertaa selvitti laajalti kannabiksen geneettistä monimuotoisuutta.
Tutkijat selvittivät 81 marihuana- ja 43 hamppunäytteen geneettistä perimää. Geenimuunnosten avulla he selvittivät kasvien välisiä suhteita.
Kannabiskasvien kolme lajia eli C. sativa, C. indica ja C. ruderalis tunnistetaan usein väärin.
Suullinen perimätieto yhdistää kasveihin eri ominaisuuksia. Esimerkiksi indican uskotaan rentouttavan ja rauhoittavan ja sativan piristävän.
Tutkijat löysivät vain kohtalainen geneettisen yhteyden sen välillä, minkä kasvattaja ilmoitti marihuanan kannaksi ja kannan oikean geneettisen alkuperän välillä.
Esimerkiksi näyte jamaikalaisesta marihuanasta, joka on luokiteltu C. sativaksi, oli näytteissä geneettisesti lähes samanlainen kuin C. indica -kannan kanssa.
"Kannabiksen kasvattajat mainitsevat usein sativan tai indican osuuden, mutta eivät kerro sitä täsmällisesti", Page selittää.
Kanada on maailman johtava Cannabis sativan eli hampun tuottaja. Maassa viljellään yli 30 000 hehtaarilla hampun siemeniä ja kuituja.
Kanadassa tarvitaan lääkintäviranomaisen lupa, jos haluaa kasvattaa hamppua lääketieteen käyttöön. Luvan saaneet 25 viljelijää tuottavat lääkettä noin 21 000 kanadalaiselle potilaalle.
"Marihuanalla ja hampulla on eri merkitys eri maiden lainsäädännössä", Page sanoo.
"Nyt marihuanan ja hampun eroja ei voida määrittää tarkasti lajikkeen tai sen siitä kerrotun historian mukaan. Tarvitsemme tarkan ja luotettavan geneettisen luokituksen kannabikselle ja hampulle."
Kannabiksen genetiikan ymmärrys auttaisi kasvin jalostusta. Kasvitukija Page on perustanut biotekniikan kasvuyrityksen, joka testaa ja jalostaa kannabista.
Pro gradu -työ kannabisvalistuksesta
- Tietoja
- Julkaistu: 15.03.2015 15.03.2015
- Osumat: 7320 7320
Sokeista pisteistä valaistumiseen. Kriittisen kannabisvalistuksen tietoperustaa rakentamassa.
Linkki tutkielmaan Tampereen yliopiston sivuilla: https://tampub.uta.fi/handle/10024/96228
| Tekijä(t): | Juurinen, Rosita |
| Nimeke: | Sokeista pisteistä valaistumiseen. Kriittisen kannabisvalistuksen tietoperustaa rakentamassa. |
| Hyväksytty: | 2014-09-30 |
| Yksikkö: | Kasvatustieteiden yksikkö |
| Oppiaine: | Kasvatustiede - Education |
| Sivumäärä: | 135 s. |
| Kieli: | fi |
| URN: | URN:NBN:fi:uta-201410242252 |
| Asiasanat: | kannabis; huumevalistus; kriittinen pedagogiikka; päihdekasvatus; ehkäisevä päihdetyö |
| Tiivistelmä: | Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan kannabisvalistuksen kehittämistarpeita erityisesti oppilaitoskontekstin ja koulukasvatuksen näkökulmista. Kannabiksen käyttö on viime vuosina arkipäiväistynyt ja kannabismarkkinoissa tapahtuneet muutokset ovat herättäneet laajaa yhteiskunnallista keskustelua kannabiksen sääntelyn uudelleenarvioinnin puolesta. Samaan aikaan muutokset oppimiskäsityksessä ja oppimisympäristöjen siirtyminen yhä enemmän vapaa-ajan media- ja verkkoympäristöjen suuntaan vaikuttavat siihen, millä ehdoin ajantasaista päihdekasvatusta ja huumevalistusta tulee toteuttaa. Päihdekasvatus ja -valistustoimintaa toteutetaan tällä hetkellä monenkirjavin käytäntein, kuntien ja oppilaitosten päättäessä suhteellisen itsenäisesti toiminnan järjestämisestä. Tutkimusten mukaan tietous päihdekasvatuksen laadun kriteereistä ja suosituksista ei ole siirtynyt riittävällä tavalla käytännön opetus- ja valistustoimintaan. Valistus ei useinkaan kohtaa nuorten elämismaailmaa ja todellisuutta. Kannabiksen osalta valistusta on kritisoitu siitä, että se antaa liian epärealistisen ja harhaanjohtavan kuvan aineen haitallisuudesta ja vesittää siten luottamusta koko valistustoimintaan. Kouluväki ja nuorten parissa toimivat kaipaavat päivitettyä ohjeistusta kannabiksesta keskustelemiseksi sekä kannabista koskevan valistuksen ja opetuksen järjestämiseksi. Näistä taustatekijöistä tämä tutkimus lähtee liikkeelle. Tutkimus on teoreettinen ja se etsii vastausta siihen, mistä koostuu kriittisen kannabisvalistuksen tietoperusta. Tietoperusta on keskeinen ehkäisevän päihdetyön laadun tekijä, jonka varaan käytännön toiminta rakentuu. Tietoperusta varmistaa, ettei kannabisvalistusta tehdä uskomusten, mielikuvien tai aatteiden pohjalta, vaan perustuen tutkimustietoon itse aihepiiristä ja toiminnassa käytetyistä menetelmistä. Tutkimuksen pedagoginen ja taustateoreettinen viitekehys on kriittinen pedagogiikka. Sen johdosta hahmottelemani kannabisvalistus pohjautuu keskeisesti kriittisiin informaatio- ja medialukutaitoihin, nuorten omien ajattelutaitojen kehittämiseen ja tunteiden reflektioon. Kriittiseen pedagogiikkaan perustuva kannabisvalistus varustelee yksilön kyseenalaistamisen taidoilla ja kyvyllä nähdä kannabiskysymys laajasti eri näkökulmista. Tutkimuksen aineisto koostuu aiemmasta tutkimuksesta ja alaa koskevista materiaaleista, tietoperustaan nostamiltani aihealueilta. Osana aineistoa näyttäytyy oma vuosien työkokemus ehkäisevän huumetyön kentältä ja siitä nouseva tietovaranto. Tutkimuksessa sovellan kriittisen pedagogiikan ja kriittisen mediakasvatuksen oppeja kannabisvalistukseen ja luon siten kriittisen kannabisvalistuksen käsitteen. Pyrin myös laajentamaan valistus -käsitteen ymmärrystä ja palauttamaan sen arvoa. Tutkimuksen tuloksena esittelen kuusikohtaisen kriittisen kannabisvalistuksen tietoperustan. Rakentamani tietoperusta antaa tieteellistä selkänojaa sekä käytännön sovellusten suuntaviivoja kannabisvalistusta ja ehkäisevää päihdetyötä toteuttaville tahoille, niin kouluympäristöissä kuin muissakin nuorten kasvatuksen konteksteissa. |
114 kertaa turvallisempaa kuin alkoholi
- Tietoja
- Julkaistu: 15.03.2015 15.03.2015
- Osumat: 7946 7946
Linkki tutkimukseen:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4311234/
Saksalais-kanadalainen tutkijaryhmä on julkaissut tutkimuksen, jossa on vertailtu tupakan, kannabiksen, alkoholin ja muiden huumeiden turvallisuutta. Turvallisuuden mittariksi he ovat valinneet tyypillisen käyttöannoksen suhteen tappavaan annokseen. Tutkimuksen lopputulos on, että tällä tavalla mitattuna alkoholi ja tupakka kuuluvat korkean riskin päihteisiin, kun taas kannabis on matalan riskin päihde.
Koska kannabisyhdistystä on syytetty liian puolueellisen tiedon julkaisemisesta, pitää lisätä tähän ettei kannabiksen haitallisuutta yleensäkään perustella yliannostusriskillä, vaan skitsofreniariskillä, joka tosin sekin lienee suurempi alkoholin tapauksessa.
Stara 24.2.2015
http://www.stara.fi/2015/02/24/alkoholi-114-kertaisesti-tappavampi-kuin-kannabis/
Tutkimus: Kannabis 114 kertaa turvallisempaa kuin alkoholi
Lehtien otsikoihin on noussut tutkimus, jonka mukaan alkoholi on jopa 114 kertaa tappavampi aine ihmiselle kuin kannabis. Nature-tiedejulkaisun sivuilla on äskettäin raportoitu tutkimuksesta, jonka mukaan alkoholi tappaa 114 kertaisesti verrattuna kannabikseen.
The Washington Post -lehti uutisoi, että tutkimuksessa on vertailtu alkoholin, heroiinin, kokaiinin, tupakan, ekstaasin, metamfetamiinin ja kannabiksen vaikutuksia elimistöön. Tutkimuksessa on käytetty jokaisen päihdeaineen kohdalla annosyksikköä, joita käyttäjät yleisimmin käyttävät.
Alkoholin kohdalla tulokset olivat kiistattomat. Tutkimuksen mukaan alkoholi oli moninkertaisesti tappavampi kuin muut päihdeaineet. Alkoholin jälkeen tappavimmat päihteet olivat heroiini ja kokaiini. Marijuana oli vähiten vaarallisin ihmisen hengelle.
Annosten lukumäärien vertailut osoittavat, että siinä missä marijuana olisi ihmiselle hengenvaarallinen, olisi alkoholi tappanut ihmisen 114 kertaisesti. Pieni määrä alkoholiannoksia aiheutti myrkytystilan, kun taas muissa päihdeaineissa annokset eivät olleet vielä hengenvaarallisia. Kyseisen tutkimuksen tuloksista laadittu raportti on luettavissa kokonaisuudessaan Nature.com -julkaisun Scientific Reports -osiossa.
THL: Kannabis ja terveys
- Tietoja
- Julkaistu: 22.10.2014 22.10.2014
- Osumat: 7461 7461
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut "Tutkimuksesta tiiviisti"-julkaisusarjassaan mielenkiintoisen artikkelin: TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 17, KESÄKUU 2014: Kannabis ja terveys
IL: Tuhannet suomalaiset käyttävät kotikannabista lääkkeenä
- Tietoja
- Julkaistu: 22.10.2014 22.10.2014
- Osumat: 6518 6518
Iltalehti: http://www.iltalehti.fi/terveys/2014101418743850_tr.shtml
Tuhannet suomalaiset käyttävät kotikannabista lääkkeenä
Kotona kasvatetun kannabiksen käyttäminen omaksi lääkkeeksi voi viedä ojasta allikkoon.
Moni kannabiksen kotikasvattaja viljelee kannabista lääkekäyttöä varten. Kannabiksella lääkitään monenlaisia sairauksia ja vaivoja.
Tämä käy ilmi Australiassa, Belgiassa, Iso-Britanniassa, Suomessa, Saksassa ja Tanskassa tehdystä kannabiksen kotikasvattajiin kohdistuneesta tutkimuksesta.
Tutkimus tehtiin verkkokyselynä ja siihen vastasi yli 5000 kannabiksen kasvattajaa. Suomesta hyväksyttyjä vastauksia kertyi 1179.
Suomessa, Australiassa ja Iso-Britanniassa yli puolet vastanneista kertoi kasvattavansa kannabista lääkekäyttöä varten.
Arvioiden mukaan Suomessa on noin kymmenen tuhatta kannabiksen kotikasvattajaa. Tuhannet suomalaiset käyttävät siis kotikannabista itsehoitolääkkeenään.
Kotikannabista masennukseen
Eniten suomalaiskäyttäjät käyttivät kannabista masennukseen ja mielialahäiriöihin. Tähän tarkoitukseen kannabista kertoi tutkimuksessa käyttävänsä lähes joka toinen kotikasvattaja.
Kannabista käytettiin myös muun muassa kroonisten kiputilojen, ahdistus- ja paniikkioireiden, päänsäryn, migreenin ja suolistovaivojen hoitoon.
Kotona kasvatetun kannabiksen käyttäjä ei yleensä kerro lääkärilleen käyttävänsä kannabista.
Tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL) kertoo, että suomalaisilla tutkimuksessa mukana olleilla kasvattajilla oli kotona muutama kasvi.
- Monet kuitenkin tarjoavat itse kasvattamaansa kannabista myös kavereille ja tuttaville. Kannabiksen käyttöönhän liittyy vahva sosiaalinen ilmapiiri.
Vahvat lajikkeet suosittuja
Hakkaraisen mukaan kannabiskasveja tavataan kotioloista lähes joka puolella Suomea.
Suurin osa kasvattajista kertoi merkittäväksi syyksi kannabiksen kasvatukseen sen, että näin toimien kannabista ei tarvitse ostaa katukaupan rikollisista piireistä. Tärkeänä pidettiin myös kannabiksen puhtautta. Katukaupasta ostettuna ei ole varmaa, mitä ostettu tuote oikein sisältää.
Suomalainen kannabiksen kasvattaja haluaa lajikkeen, joka on mahdollisimman vahvaa.
- Suomessa ollaan vahvan kannabiksen perään kotikasvatuksessa. Esimerkiksi Belgiassa tilanne on täsmälleen päinvastoin. Kotikasvattaja haluaa siellä miedon lajikkeen, kertoo Hakkarainen.
Vakavia haittavaikutuksia
Kaksi kolmasosaa kannabista omaksi lääkkeekseen kasvattaneista ilmoitti saaneensa lääkärin diagnoosin vaivoilleen.
Kannabiksen kotikäytössä ja -annostelussa itsehoitolääkkeenä on monia riskejä.
Yksi ongelma on eri lääkeaineiden yhteisvaikutus. Jos lääkäri ei tiedä potilaan käyttävän itse kasvatettua kannabista, hän voi määrätä potilaalle toisen lääkkeen, jolla on yhdessä kannabiksen kanssa käytettynä haittavaikutuksia.
- Mielenterveysongelmissa kannabiksen käytön riskit voivat olla suuriakin. Kannabis voikin pitkittää ja pahentaa masennusta, kertoo ylilääkäri Timo Seppälä THL:stä.
Kertakäytöstä infarkti
Kannabiksen käytöstä voi tulla akuutteja ja kroonisia haittoja.
Akuutti haitta voi olla ahdistuneisuus ja paha olo. Onnettomuusriski kasvaa, koska kannabis vaikuttaa paikan ja etäisyyden arviointiin sekä muistiin ja koordinaatioon.
- Jos henkilöllä on olemassa oleva, mutta ei diagnosoitu sydänvika, kannabiksen kertakäytöstä voi olla seurauksena jopa sydäninfarkti, Seppälä sanoo.
Suurina ja vahvoina annoksina kannabis voi aiheuttaa hallusinaatioita ja paniikkireaktioita. Myös psykoosiriski kasvaa.
Pitkäaikaishaittoja ovat muun muassa karsinogeenien kertyminen elimistöön, joka voi kasvattaa eräiden syöpälajien riskiä jopa kolminkertaiseksi.
Lääkärit määräävät lääkekannabista on muun muassa glaukooman ja MS-taudin hoitoon.
Ei sovellu itsehoitolääkkeeksi
Seppälän mukaan itse viljelty kannabis eroaa vaikutuksiltaan ja laadultaan vakioiduista lääkekannabisvalmisteista. Siksi se ei sovellu itsehoitolääkkeeksi missään olosuhteissa.
Toistaiseksi ei ole löytynyt yhtään lääketieteellistä käyttötarkoitusta, johon ei olisi olemassa kannabista käyttökelpoisempia lääkeaineita.
Kannabista ei kirjoiteta reseptilääkkeeksi kovinkaan helposti siksi, että kannabista ei ole tutkittu samalla tavoin kuin lääkkeitä. Kuitenkin lääkekannabis voi olla yksi vaihtoehto silloin, kun muista hoidosta ei ole ollut hyötyä.
- Itsehoitolääkkeenä kannabiksen suurin riski on mahdollinen psyykkinen riippuvuus. Elämä voi alkaa kietoutua kannabiksen käytön ympärille, Seppälä sanoo.
