Saksa: Kotien salakuuntelua ei sallita Saksassa


Saksa
Kotien salakuuntelua ei sallita Saksassa
Lähde: Turun Sanomat 4.3.2004
http://www.turunsanomat.fi/osasto/?ts=1,3,0,0,153667,2004-03-04

Viranomaisten laajennettu oikeus yksityiskotien salakuunteluun on vastoin perustuslakia, Saksan perustuslakituomioistuin totesi keskiviikkoisessa päätöksessään.

Päätös koski kiisteltyä lakia, jota pidettiin aikanaan tarpeellisena järjestäytyneen rikollisuuden kitkemiseksi. Ihmisoikeusjärjestöt ja monet oikeusoppineet vastustivat lakia. Perustuslakituomioistuin totesikin päätöksessään, että laki loukkaa ihmisarvoa tavalla, jota ei voida hyväksyä edes rikollisuuden vastaisen taistelun nimissä. Yksityishenkilöiden keskusteluja heidän kodeissaan ei saa salakuunnella, ellei rikollisesta toiminnasta ole konkreettista näyttöä, Karlsruhessa toimiva oikeus totesi.

YK: Huumevalvonnan lieveilmiöt


YK
Huumevalvonnan lieveilmiöt
Lähde: INCB 3.3.2004
http://www.incb.org

Huumevalvonnan ja väkivallan yhteys

INCB:n, YK:n alaisen huumevalvontaviraston, tehtävä on valvoa kansainvälisten huumesopimusten noudattamista. INCB:llä ei ole varsinaista toimeenpano- eikä rankaisuvaltaa, ja kehotusten, suositusten ja paheksunnan ilmaisemiseksi se tarvitsee arvovaltaa.

1990-luvulla Euroopassa aloitettu haittoja vähentämään tarkoitettu politiikka on ollut alusta saakka INCB:n hampaissa. Jälleen kyseisiä toimenpiteitä soveltavat valtiot saavat varoituksen siitä, kuinka nämä toimenpiteet voivat tuoda apua ja helpotusta yksilö- ja paikallistasolla, mutta kuinka niillä voi olla "pitkän aikavälin negatiivisia seurauksia kansallisella ja kansainvälisellä tasolla" (266).

INCB ei näitä seurauksia selvennä mutta pelissä on "kansainvälisen huumevalvonnan" uskottavuus. Tämä pyhien tarkoitusperien suojelu saa perverssejä piirteitä raportissa.

Raportissa käytetään yksi kokonainen kappale (218) sen todistelemiseen, kuinka käyttöä vähentävä politiikka eli tämä INCB:n suosima kriminaalikontrolli on itsestään haittoja vähentävää.

Yksi raportin pääteemoista on huumeiden käytön ja väkivallan yhteyksien selvittäminen. Tässäkin INCB:n "asiantuntijat" ajautuvat mystisyyteen, koska eivät kykene näkemään kriminaalivalvonnan ja väkivaltaisuuden yhteyksiä.

Lehdistötiedotteessa viraston tiedemiehet huumeiden käytön ja väkivallan yhteyttä ihmetellessään lausuvat: "INCB painottaa tarkoin valvottujen laboratoriokokeiden antamien tulosten perusteella, että on hyvin vaikeaa ja harhaanjohtavaa esittää väkivallan ja laittoman huumeen nauttimisen välillä olevan suora kausaalisuhde. Tätä yhteyttä tulee tarkastella suhteessa niihin kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin tekijöihin, jotka vuorostaan vaikuttavat yksilön käyttäytymiseen."

Heille ei juolahda mieleen, että kulttuuriset ja yhteiskunnalliset tekijät voivat johtua heidän ylläpitämästään huumesodasta. Thaimaan viime vuoden huumekampanjaa käsitellessään INCB kuittaa yli 2000 huumesodan uhria "ei-aiotuiksi seurauksiksi" ja toivottaa kampanjalle hyvää jatkoa (395).

Kannabiksesta sekaisin

Tätä taustaa vastaan on helppo arvata, että INCB:ssä suhtaudutaan sekä kannabiksen vapautumiseen että lääkekannabiksen tuloon (139) penseästi. Kannabiksen dekriminalisaatiota, uudelleenluokittelua tms. pohtivat valtiot Sveitsi (542) ja Kanada (320) etunenässä saavat INCB:ltä varoituksen siitä, että näiden politiikka voi saada kannabiksen näyttämään haitattomalta.

Lääkekannabiksen kasvava kannatus on myös saanut INCB:n huolestumaan (141). Eikä ihme: saahan sekin kannabiksen vaikuttamaan haitattomalta, jopa terveelliseltä. INCB pyytää raportissaan edellisten vuosien tavoin ko. valtioita tuomaan esille tutkimustiedon kannabiksen terveydellisistä vaikutuksista.

Kannabiksen luokittelu "kansainvälisen huumevalvonnan" eli huumekieltolain perustana olevassa ainelistassa kuvastaa tämän valvonnan sekavuutta. Kannabis, kannabispihka eli hasis sekä erilaiset tinktuurat ja muut jalosteet ovat vuoden 1961 huumausainesopimuksen keltaisella listalla yhdessä heroiinin ja muiden vaarallisten huumeiden kanssa.

Kannabiksen vaikuttava aine tetrahydrocannabinoli eli THC on vuoden 1971 psykotrooppisten aineiden sopimuksessa 1. listalla jälleen heroiinin ja muiden vastaavien kanssa.

Raportissa on otettu yhdeksi teemaksi lääkekäytön määrittely (227) ja siinä osassa tuodaan esille, kuinka synteettisen THC:n vaikutukset ovat tulleet niin hyvin todennetuiksi, että se on siirretty vuoden 1971 sopimuksen ainelistalla II kategoriaan (153). Delta-9-tetrahydrocannabinoli ja sen kemialliset muunnokset on sijoitettu listalle vaihteeksi amfetamiinin ja muiden vastaavien vaarallisten aineiden kanssa.

Ainelistalta löytyy myös kauppanimi dronabinol, amerikkalaisen lääkeyhtiön kehittämä (-)- trans-delta-9-tetrahydrocannabinoli.

Väkivallan käsittely ja kannabiksen luokittelun sekavuus kertovat siitä, kuinka hakoteillä "kansainvälinen huumevalvonta" voikaan olla. Kuvaava esimerkki tästä norsunluutornissa tehdystä raportista nousee esille Afrikan osuudessa.

Afrikkaa käsittelevän osuuden alussa INCB kantaa vastuuta kehitysmaiden ihmisten hyvinvoinnista kiinnittäessään huomiota siihen, kuinka viljelijöiden siirtyminen kannabiksen viljelyyn aiheuttaa ruuanpuutetta ja nälänhätää (238). Tämän tyyppinen maailmankaupan realiteettien sivuuttaminen oman yksisilmäisen politiikan ajamiseksi romuttaa INCB:n uskottavuutta ja arvovaltaa.


USA: Hoitoon tai vankilaan


USA
Hoitoon tai vankilaan
Lähde: Drug Policy Alliance 2.3.2004
http://www.drugpolicy.org/news/03_02_04marijuana.cfm Kun INCB raportissaan hehkuttaa kannabiksen vaarallisuutta sillä perusteella, kuinka paljon se aiheuttaa hoidon tarvetta USA:ssa, osoittaa USA:n hallituksen oma tutkimus, että 82.5% marihuanan takia hoitoon hakeutuvista joutuu sinne hallituksen pakottamana. Tutkimuksen mukaan nämä eivät hakeudu hoitoon omasta tahdostaan kannabiksen aiheuttamien ongelmien takia, vaan he ovat ensi kertaa kiinnijääneitä, joille tuomari on määrännyt huumehoitoa vankeusrangaistuksen vaihtoehdoksi.

USA: Tiedemiehet: Bushin hallitus vääristelee tutkimustuloksia


USA
Tiedemiehet: Bushin hallitus vääristelee tutkimustuloksia
Lähde: Helsingin Sanomat 20.2.2004

Vääristelyllä tuettiin hallituksen politiikkaa

Presidentti George W. Bushin hallitus vääristelee ja piilottelee ennen kokemattomasti tieteellisiä tutkimustuloksia tukeakseen omaa politiikkaansa. Hallitus ohjailee tieteellistä neuvonantajajärjestelmäänsä estääkseen oman poliittisen ohjelmansa vastaisen tiedon julkitulon. Se myös estää valtion palveluksessa olevia tiedemiehiä julkistamasta epämieluisia tutkimustuloksia.

Näin raskaiden syytösten uskoisi olevan peräisin oppositiopuolue demokraattien likaisten temppujen osastolta. Niiden takana on kuitenkin paljon arvovaltaisempi joukko, yli 60 johtavaa tiedemiestä, muun muassa 20 nobelistia.

Ryhmä allekirjoitti selvityksen, jonka teetti tiedepoliittinen ryhmä nimeltä Union of Concerned Scientists, suomeksi vaikkapa huolestuneiden tiedemiesten liitto. 60-sivuisessa raportissa on runsaasti esimerkkejä raskaiden syytösten tueksi.

Hyvä esimerkki on ajankohtainen tutkimus kasvihuoneilmiöstä. Raportin mukaan Bushin hallitus pyysi virkakautensa alkajaisiksi kansallista tiedeakatemiaa käymään läpi asiasta tehdyt kansainväliset tutkimukset. Akatemia asettui samalle kannalle kuin laajasti arvostettu kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC, jonka mielestä ilmaston lämpeneminen on tosiasia ja ihmisen toimilla on siihen merkittävä osuus.

Bushin hallituksen edustajat korostivat kuitenkin, etteivät epävarmat tutkimustulokset anna aihetta pakollisiin päästörajoituksiin. Ne koskisivat mm. öljyteollisuutta, johon Bushilla lähipiireineen on läheiset suhteet.

Presidentti itse kutsui kasvihuoneilmiöön huomiota kiinnittänyttä oman ulkoministeriönsä raporttia YK:lle "byrokraattien paperiksi".

Hallitus poisti maininnat kasvihuoneilmiöstä ympäristöministeriön vuosiraportista ja vaati suuria, ilmiötä vähätteleviä muutoksia toiseen saman ministeriön raporttiin, josta koko aihepiiri lopulta jouduttiin jättämään. Jopa silloinen ympäristöministeri Christine Todd Whitman kutsui prosessia "brutaaliksi".

Hallitus käpälöi raportin mukaan tieteellistä tietoa toisessa lempiaiheessaan perhesuunnittelussa.

Kansallinen syöpäinstituutti lisäsi internet-sivuilleen hallituksen painostuksesta maininnan, jonka mukaan abortilla ja rintasyövällä on keskinäinen yhteys. Tieteellistä todistetta siitä ei ole, mutta Bushin hallitus vastustaa joka käänteessä aborttia ja tarjoaa ainoaksi hyväksyttäväksi ehkäisykeinoksi pidättäytymistä yhdynnästä.

Huolestuneet tiedemiehet vaativat presidenttiä muuttamaan hallituksensa toimintatapoja. Kongressia vaaditaan valvomaan ja tiedemiehiä olemaan valppaina.

Valkoisen talon mielestä protestointiin ei ole aihetta. Bushin tiedeneuvonantaja John Marburger sanoo The New York Times -lehdessä raportissa esille tuotujen ongelmien olevan yksittäistapauksia eri hallinnonaloilta eikä suinkaan osoituksia yhtenäisestä politiikasta.

Union of Concerned Scientists:
http://www.ucsusa.org/

Hallituksella lupa valehdella laillistamiskysymyksissä

Lähde: Cannabisnews 12.3.2004
http://www.cannabisnews.com/news/thread18490.shtml
  Kongressin tutkiva osasto, ONDCP, antoi hallituksen huumevalvontavirastolle rajoittamattoman luvan johtaa yleisöä harhaan vastustaessaan "huumeiden laillistamista". Vuoden 2002 vaaleissa sama kongressin osasto yritti kaikin tavoin vastustaa eri osavaltioiden kansanäänestyksiä marihuanalakien ja muun huumepolitiikan uudistamiseksi.

YK: Kuinka hävisin huumesotani


YK
Kuinka hävisin huumesotani
Lähde: Independent 30.3.2004
http://news.independent.co.uk/uk/crime/story.jsp?story=506403

Mike Tracen uran nousut ja laskut ovat kuin vertauskuva siitä, kuinka huumepolitiikkaamme tehdään.

The Independent-lehden toimittaja haastatteli Mike Tracea ensimmäisen kerran sen jälkeen, kun hänet erotettiin YK:n huumetoimiston kysynnän rajoittamisesta vastaavan toimiston eli kansainvälistä huumepolitiikkaa johtavan toimiston johtajan virasta.

Hänen uransa alkoi 1980-luvulla kodittomien huumeiden käyttäjien hoitamiseen erikoistuneesta Centrepoint-laitoksesta Lontoossa. Hän oli myös uranuurtaja huumeriippuvaisten vankien hoidossa ja teki hyväntekeväisyysjärjestöstä RAPT:sta (Rehabilitation for Addicted Prisoners Trust) sekä lobbausjärjestön että hoitokeskuksen.

1990-luvulla hänestä oli tullut huumehoidon edustaja liki jokaiseen hallituksen komiteaan. Kun Tony Blairin piti alkaa toteuttaa vaalilupauksiaan, oli Trace luonteva valinta suunnittelemaan hallituksen uutta huumepolitiikkaa.

"Tiesimme sen, että hallituksen täytyy nimittää poliisimies Daily Mailin lukijakunnan miellyttämiseksi mutta sitten alkoi kiertää huhuja, että hallitus haluaisi tasapainottaa tätä nimittämällä apulaiseksi alan asiantuntijan. He nimittivät minut, koska he ymmärsivät huumeongelman koko laajuuden."

Alussa yhteistyö hallituksen huumetsaarin Keith Hellawellin kanssa sujui hyvin.

"Poliittisesti kinkkisestä kannabiskysymyksestä olimme samaa mieltä. Hän oli liberaali kuten minäkin. Mutta ymmärsimme, että vuoden 1998 poliittisen tilanteen takia hallitus ei halunnut edetä asiassa nopeasti. He pelkäsivät keskiluokan reaktiota. Päätimme antaa asian hautua ja parin ensimmäisen vuoden aikana keskityimme suurinta vahinkoa aiheuttaviin huumeisiin."

Tuolloin he laativat hallitukselle huumeohjelman "Tackling Drugs To Build a Better Britain", jota on sittemmin kopioitu ympäri maailman.

1990-luvun lopulla hallituksen linja alkoi muuttua tiukempaan suuntaan, ja vuonna 2000 hallituksen huumetsaarin virka lakkautettiin.

Trace ei kuitenkaan ole huumeiden laillistaja: "Meidän tulisi hyväksyä perusasia: veronmaksajien kannalta poliisin ponnistelu kuluttaa miljardeja sen yrittäessä panna huumelakeja täytäntöön jokaisen huumeiden käyttäjän kohdalla. Tätä on yritetty jo 40 vuotta."

"Länsimaista löytyy runsaasti todistusaineistoa siitä, että huumeiden käyttöä ei saada vähennettyä ankarilla rangaistuksilla. Myöskään valistus ja ehkäisytyö, vaikka kuinka laadukasta, ei lopeta ongelmaa."

"Huumeiden käyttöä ei voi lopettaa eikä valistaa pois. Mutta voimme vähentää huumeiden käytön aiheuttamia haittoja. Meidän tulisi siirtää rahat lain täytäntöönpanosta haittojen vähentämiseen."

Tällaisten asioiden takia YK:n huume- ja rikostoimiston (UNODC) uusi johtaja Antonio Maria Costa pyysi Tracea vuonna 2002 johtamaan kysynnän vähentämiseen tähtäävää ohjelmaa. Tämä vei hänet maailmanlaajuisen huumestrategian ytimeen.

Huumeiden laillistajien viides kolonna

UNODC on ollut vuosikymmeniä kovan linjan kieltolain kannattajien hallussa USA:n painostuksen takia. YK on muodollisesti sitoutunut vähentämään huumeiden kysyntää (sekä huumeiden aiheuttamia haittoja) jo 1980-luvun lopulta saakka mutta käytännössä sen resurssit on kohdistettu poliisitoimeen, rikollisliigojen hävittämiseen ja kehitysmaiden köyhien maanviljelijöiden huumesatojen myrkkyruiskutuksiin. Tracen nimitys tuntui antavan uudet kasvot YK:n huumepolitiikalle, aivan kuin pieni särö olisi ilmestynyt maailmanlaajuisen kieltolain tuhoisaan strategiaan.

"Tämä toiminta on kuluttanut miljardeja dollareita huumemarkkinoiden tuhoamisyrityksissä. Alussa nämä markkinat olivat pienet mutta nyt valtavat. Ei tarvittu ihmemiestä tajuamaan, että toimintatavat vaativat uudelleenarviointia. Mielestäni tämä ei vaatinut koko järjestelmän purkamista. Tarvittaisiin vain rehellistä uudelleenarviointia."

Juuri kun tämä arviointi oli alussa, iltapäivälehti Daily Mail tuhosi Mike Tracen. Lehti julkisti Tracen sähköpostia nimitystä edeltävältä vuodelta. Otsikkona "Onko tämä pahantahtoinen salaliitto, jolla koko maailma saadaan koukkuun?"

Iso-Britannian apulaishuumetsaarin viran loppumisen jälkeen miljardööri George Soros oli ottanut yhteyttä Traceen ajatuksenaan luoda kansainvälinen huumelakien liberalisoinnin puolesta lobbaava ryhmä.

Miettiessään YK:n paikan vastaanottamista oli Trace kirjoittanut yhdelle ystävälleen sähköpostissa siitä, kuinka hänestä voisi tuossa uudessa virassa tulla "viides kolonnalainen".

(Nimitys oli ironinen viittaus USA:n 50-luvun kommunistivainoihin, kuinka tuolloin USA:n hallinnosta, kulttuurielämästä ja muusta yhteiskunnasta yritettiin löytää kommunistisoluttautujia, joita kutsuttiin viidenneksi kolonnaksi. Huumehaukat eivät kuitenkaan ymmärrä tällaista huumoria, koska huumesodan ideologinen perusta on 1950-luvun kommunistivainoissa. Mm. ruotsalainen kieltolakijärjestö HNNSweden jatkaa tämän "salajuonen" paljastamista uutissivuillaan.)

Tracen ura oli ohi viikon sisällä Daily Mailin jutun jälkeen. Ajatus liberaalista eliitistä muovaamassa huumepolitiikkaamme on päätön; ajatus Tracesta tämän pääsuunnittelijana olisi hilpeä, ellei sillä olisi ollut niin vakavia vaikutuksia "huumesodalle".

"Totuus on täysin päinvastainen," kertoo Trace. "Olin täysi poikkeus. Suurin osa kulissien takana vaikuttavista ihmisistä on tiukan linjan kannattajia. EU:n huipulla, YK:n huipulla ja Britannian hallituksen ydinryhmässä olin ainut henkilö, joka oli tehnyt työtä huumeiden käyttäjien parissa."

"Tavanomaisessa YK:n kokouksessa neljä henkilöä edusti poliisia ja tullia. Loput kolme olivat diplomaatteja. Ei ole varmaan yllätys, jos tällaisten ihmisten tekemässä politiikassa ei huumeiden käyttäjien haittojen vähentämistä tai julkisen terveydenhuollon parantamista aseteta kovin korkealle. Ajatus siitä, että he olisivat olleet minun puolella, on science fictionia."

Tracelle ei nimitetty seuraajaa ja UNODC on "uudelleenjärjestelty". Uudet suunnitelmat on hyllytetty. Costan poliittinen pääoma menetetty. Politiikka on palannut entiselleen agressiiviseksi kieltolaiksi.

"Ne, jotka eivät halua arvostelua eivätkä nykyisen politiikan uudelleenarviointia, voittivat diplomaattisen taistelun," luonnehtii Trace. "Olemme palanneet vanhaan asetelmaan: jokainen nykyisen politiikan kyseenalaistaja on huumekauppiaan kaveri."

Tällä hetkellä Trace johtaa heroiiniriippuvaisten hoitoon keskittynyttä laitosta Länsi-Lontoossa.

Tracen tarinan moraalinen opetus on karu: kuka tahansa kieltolain dogmaa vastustava, kuka tahansa, joka mieluummin hoitaa huumeiden käyttäjiä kuin huutaa heille, suljetaan huumepolitiikan muotoilun ulkopuolelle. Jos tällainen pääsee liian lähelle valtaa, hänet täytyy häätää pois. Näyttää siltä, kuin huumekieltolain maailmassa ei olisi tilaa älylliselle ajattelulle.