Ulkomaan uutiset

Pilleri liikalihavuutta ja tupakointia vastaan

Tietoja: Julkaistu: 30.12.2006 30.12.2006; Osumat: 3692 3692

Pilleri liikalihavuutta ja tupakointia vastaan

Lähde: BBC 10.3.2004
http://news.bbc.co.uk/2/hi/health/3497308.stm

Ranskalainen lääkeyhtiö Sanofi-Synthelabo on tuomassa markkinoille kannabistutkimukseen perustuvan synteettisen lääkkeen, tuotenimeltään rimonabant, jonka on potilaskokeissa todettu vaikuttavan siten, että ylipainoiset ja tupakoijat saisivat siitä apua mielihaluihinsa.

Rimonabant vaikuttaa sulkemalla ihmisen aivoissa sijaitsevan sisäsyntyisen kannabinoidijärjestelmän, joka säätelee nälkää ja muita tarpeitamme. Marihuana ja muut kannabistuotteet voivat tehdä ihmisestä nälkäisen vaikuttaessaan samaan järjestelmään.

USA: Synteettisiä kannabinoideja kiireellä apteekkiin ja pörssiin

Tietoja: Julkaistu: 30.12.2006 30.12.2006; Osumat: 3726 3726

USA
Synteettisiä kannabinoideja kiireellä apteekkiin ja pörssiin
Lähde: Pharmos News Releases 23.2.2004 ja 30.9.2003
http://www.pharmoscorp.com/news/news.html

Tiedotteessaan yhdysvaltalainen lääkeyhtiö Pharmos kertoo sijoittajille ja muille alan ihmisille Waldor Astoria hotellissa järjestämästään tiedotustilaisuudesta, jossa selvitettiin yhtiön uuden tuotelinjan kehitystä.

Viime vuonna USA:n elintarvike- ja lääkevalvontavirasto, FDA, myönsi yhtiön kehittämälle synteettiselle kannabinoidille, dexanabinolille, kiireellisen kehitysluvan sen takia, että lääkettä käytetään hoitamaan ihmishengen vaarantavia aivovammoja, mihin ei ole olemassa muuta lääkitystä. Samainen virasto on tähän asti estänyt lääkekannabistutkimuksia. Lääke on tulossa myyntiin vielä tänä vuonna ja sille ennustetaan satojen miljoonien dollareiden markkinoita.

Kannabiksen vaikutuksista erilaisiin hermostovaivoihin ja -vaurioihin:
http://www.pharmoscorp.com/development/index.html

Pilleri liikalihavuutta ja tupakointia vastaan

Lähde: BBC 10.3.2004
http://news.bbc.co.uk/2/hi/health/3497308.stm

Brasilia: Huumeiden käyttö dekriminalisoitiin

Tietoja: Julkaistu: 30.12.2006 30.12.2006; Osumat: 3925 3925

Brasilia
Huumeiden käyttö dekriminalisoitiin
Lähde: Drug War Chronicle 20.2.2004, Drug Policy Alliance 26.2.2004
http://www.mapinc.org/drugnews/v04/n310/a02.html
http://www.drugpolicy.org/news/02_26_04brazil.cfm

Brasilian kansanedustuslaitoksen alahuone hyväksyi lain, jolla lopetetaan huumeiden käyttäjien rankaiseminen. Jos Brasilian senaatti hyväksyy lain, huumeiden käytöstä tavattu ensikertalainen voidaan määrätä yleishyödyllisiin töihin enintään viideksi kuukaudeksi mutta huumeiden käyttö ei ole enää peruste pidätykselle eikä vangitsemiselle.

Lainsäädäntö painottaa haittojen vähentämistä, määrää hoitoa sitä haluaville sekä sallii aineiden uskonnollisen käytön.

Huumekauppiaille on luvassa kovemmat rangaistukset. Kaupankäynnin rajana pidetään yli 30 marihuanagramman tai yli 2 kokaiinigramman hallussapitoa.

"Tällä ei dekriminalisoida huumeiden käyttöä mutta tämä on tärkeä askel yhteiskunnan kaksinaismoraalin hävittämisessä, koska laissa sanotaan, ettei huumeiden käyttäjää enää vangita," kertoi lakialoitteen puuhamies Paulo Pimenta, vallassa olevan työläispuolueen kansanedustaja.

Luiz Paulo Guanabara, Brasilian kieltolain vastaisen ryhmän Psicotropicuksen puheenjohtaja, kritisoi lakimuutosta liian lievänä muutoksena mutta kiittää sitä askelena oikeaan suuntaan.

"Laissa on hyvää, että se auttaa julkisen mielipiteen luomisessa ja että se on askel kohti oikeudenmukaisempaa ja järkevämpää huumepolitiikkaa. Tuomarit voivat suositella hoitoa, mutta laki ei velvoita ihmisiä noudattamaan suosituksia. Tämä on askel kohti tulevaa vapauttamista."

Pakkohoidon sijasta laki vaatii antamaan ilmaista hoitoa huumeiden käyttäjän sitä vaatiessa. Se on myös merkki siitä, että presidentti Lula da Silvan hallitus pitää lupauksensa huumepolitiikan uudistamisesta.

Intia: Kolonialistien ruoho on vihreämpää

Tietoja: Julkaistu: 30.12.2006 30.12.2006; Osumat: 4105 4105

Intia
Kolonialistien ruoho on vihreämpää
Lähde: Business Standard 21.2.2004
http://www.mapinc.org/drugnews/v04/n303/a05.html

Intialainen talouslehti Business Standard tarttuu ajankohtaiseen aiheeseen, entisissä emämaissa tapahtuvaan kannabiksen käytön liberalisointiin, joiden pakottamana myös Intia kriminalisoi pitkät perinteet omaavan kannabiskulttuurinsa.

Intiassa ihminen voi saada parista grammasta charasta kymmenen vuoden vankeustuomion samalla kun ryöstöstä, kidnappauksesta tai lapsen pahoinpitelystä voi langettaa vain seitsemän. Eikä tämä riitä vaan päälle tulee sakot, vapaalta vastaamaan pääseminen on vaikeaa ja toinen tuomio aiheuttaa kuolemanrangaistuksen.

Tämän seurauksena vuoden 1985 julmasta huumelaista on tullut viimeisten 19 vuoden aikana Intian poliisin sortoväline. Vaikka lain mukainen kymmenen vuoden rangaistus on tarkoitettu salakuljettajille ja kauppiaille käyttäjien saadessa korkeintaan kolme, käytännössä kiinnisaatuja uhataan syyttää kaupankäynnistä rahan kiristämiseksi.

Suurin osa uhreista on Intian köyhimpiä, kantajia ja riksakuskeja, jotka käyttävät charasta tai ganjaa kovan työpäivänsä keventämiseksi.

Ironisesti Intiassa lievemmästä rikoksesta saa helpommin tuomion. Tuomitsemisaste murhissa on 35%, 29% raiskaustapauksissa, 29% kidnappauksissa mutta 50% huumelain rikkomuksissa. Lisäksi asian käsittelyä odottavat jutut kasautuvat vuosi vuodelta. Vuonna 2000 näitä oli 90 000 ja nämä tukkivat muutenkin ylikuormitettua oikeuslaitosta.

Huumelaki vahingoittaa Intiaa myös taloudellisesti. Vuosikymmeniä Intia sai turismituloja kymmeniltä tuhansilta reppuselkämatkaajilta, jotka saapuivat tänne halvan loman ja hasiksen polttelun takia.

Manalissa olen nähnyt, kuinka heidän kulutus antaa potkua paikallistaloudelle. Vieraat vuokraavat huoneita, syövät ravintolossa, ostavat käsitöitä, vuokraavat moottoripyöriä ja retkioppaita, heidän ulkomaanpuhelut pitivät yllä puhelinkioskeja ja heidän nettitarpeensa toi tänne internetkahvilat.

Mutta näiden vierailijoiden määrä on laskenut 80 prosenttia, koska Manalin poliisin sortotoimet ja rahankiristys on karkottanut heidät.

Ulkomaisten matkailijoiden houkuttelemisen lisäksi ganjan ja charaksen polttaminen on ollut osa intialaista elämäntapaa vuosisatoja. Edelleen kylien ihmiset kutsuvat näitä mietoja hallusinogeeneja Shiva jumalan lahjaksi, Shivji ki booti.

Vielä 25 vuotta sitten monissa Intian osavaltioista oli valtion luvalla toimivia ganja-kauppoja, ja edelleen bhangia myydään laillisesti. Bhang aiheuttaa lievemmän päihtymyksen kuin charas, koska se on tehty kuivatuista ja murskatuista kannabiksen lehdistä.

Puolustaessaan Hollannin coffee-shop -järjestelmää maan ministeri sanoi taannoin, että ihmisiä kuolee alkoholiin, tupakkaan, heroiiniin ja kokaiiniin mutta onko kukaan koskaan kuullut kenenkään kuolleen marihuanaan? Intia on aina tiennyt tämän.

Miksi Intian valtion pitää sitä paitsi sekaantua huumeen käyttäjän yksityiseen käytökseen ja rangaista siitä? Jos hän vahingoittaa itseään niin entä sitten? Ihmisiä kuolee liikaan tupakointiin, juomiseen, syömiseen ja vuoristokiipeilyyn.

Mutta ei heitä estetä nautinnoissaan. Niinpä Goan rannalla hasista haluavat eurooppalaiset ja amerikkalaiset turistit tulee myös jättää rauhaan. Hänen rahansa elättää paikallisia asukkaita.

Huumelain suurin onnettomuus on sen valikoiva täytäntöönpano. Kymmenet tuhannet sadhut polttavat hasista ja ganjaa mutta ei heitä pidätetä, koska heiltä ei voi kiristää mitään.

Jonkun rikkaan intialaisen (tai eurooppalaisen) nappaaminen lain rikkomisesta on onnenpotku poliiseille. Mutta järjetön huumelain noudattaminen raunioittaa myös Intian köyhimpiä.

Vertaa tätä stalinistista järjestelmää Eurooppaan tai Yhdysvaltoihin, missä Alaskan osavaltio sallii ihmisten kasvattaa ja käyttää marihuanaa kodeissaan. Belgiassa hasiksenkäyttäjä joutuu tekemisiin viranomaisten kanssa vain jos hänestä on ongelmia muille.

Useissa Yhdysvaltojen osavaltioissa on kansanäänestyksissä hyväksytty aloitteita marihuanan lääkekäytön sallimiseksi lääketarkoituksiin. Ottakaamme oppia näistä valtioista. Kumotaan huumelaki vuodelta 1985.

Marokko: Maanjäristys osui kannabiksen päätuotantoalueelle

Tietoja: Julkaistu: 30.12.2006 30.12.2006; Osumat: 4257 4257

Marokko
Maanjäristys osui kannabiksen päätuotantoalueelle
Lähde: Independent 28.2.2004, Reuters 21.1.2004, BBC 28.2.2004
http://news.independent.co.uk/world/africa/story.jsp?story=495956
http://www.mapinc.org/drugnews/v04/n345/a04.html
http://www.reuters.com/newsArticle.jhtml?type=topNews&storyID=4176994
http://news.bbc.co.uk/1/hi/world/africa/3490790.stm
Marokko
http://news.bbc.co.uk/1/hi/world/middle_east/country_profiles/791867.stm

Ketaman kylässä metsien ja luoksepääsemättömien laaksojen ympäröimänä hasiksen kauppa käy kahviloissa. Täällä Marokon "Villissä Lännessä" Assani, eräs "bisnesmiehistä" pyörittelee päätään kysyttäessä elämästä Rifin alueella.

"Täällä Rifillä olemme vapaita ja köyhiä. Miksi välittäisimme hallituksen määräyksistä, kun se ei tee mitään meidän eteen ? Kuulumme paarioihin. Täällä on vain kifiä. Se pitää meidät hengissä, ei hallitus. Missä kuningas on silloin, kun tarvitsemme häntä? Hän on hylännyt meidät."

Vaikka Marokossa kuningas on kaiken kritiikin yläpuolella, Assanin sanat saavat vastakaikua kifin tuotantoalueen kylissä ja kaupungeissa aina Al Hoceiman satamakaupunkiin saakka, missä maanantainen maanjäristys tappoi vähintään 600 ihmistä ja jätti 60 000 kodittomiksi. Joidenkin arvioiden mukaan lopullinen uhrien määrä voi olla jopa 3000.

Asiantuntijoiden mukaan raivolla on juurensa syvällä rifiläisten ja heidän muodollisten hallitsijoidensa välisessä eripurassa, minkä selvin ilmentymä on kifin hallitseva asema paikallistaloudessa.

Professori Pascual Moreno, Valenciassa Espanjassa sijaitsevan maaseutu- ja maataloustutkimuskeskuksen johtaja sekä Rifin alueen asiantuntija: "Kannabis on täyttänyt sen tyhjiön, jonka loivat siirtomaavaltojen passiivisuus sekä Marokon hallituksen kyvyttömyys parantaa alueen elinolosuhteita. Kifistä on tullut kuningas."

YK:n huumeohjelman julkaiseman Marokko-raportin mukaan kannabiskaupan kokonaisarvo on 7.2 miljardia Englannin puntaa mutta tämä rikollinen raha ei päädy sellaisenaan Ketaman huumeparoneille eikä alueen maanviljelijöille. Suurin osa voitoista jää huumekunkuille, joista useimmat ovat Espanjan aurinkorannikolla majailevia brittiläisiä, hollantilaisia, espanjalaisia ja saksalaisia rikollisia.

Kauppaa tutkineet sanovat, että se on perintöä Rifin alueen hallitsijoiden vuosikymmeniä kestäneestä sorrosta ja välinpitämättömyydestä. Ensiksi olivat Ranska ja Espanja ja näiden jälkeen Rabatin hallitus, joka kaksi vuotta itsenäistymisen jälkeen vuonna 1958 tukahdutti väkivaltaisesti berberikapinan.

Professori Moreno, joka johti epäonnista EU projektia, jolla yritettiin houkutella maanviljelijöitä kasvattamaan avokadoja kifin sijaan: "Tämän kapinan tukahduttamisen aiheuttama kauna elää edelleen vahvana. Berberit tuntevat itsensä loukatuiksi ja hylätyiksi. Alueen teihin ja kouluihin on annettu vähän rahaa, mutta verrattuna muuhun maahan Rif on alikehittynyt ja osaton."

"Yhä useampi ihminen päätyy kasvattamaan kifiä tai jättämään maansa, koska mitään muuta ei ole. Lopulta syntyy Ketaman kaltaisia paikkoja, jossa eletään kuin viimeisellä rajalla. Puuttuu vain pyssyjä heiluttelevat cowboyt. Alueella kasvatetaan niin paljon kannabista, ettei se ole edes omavarainen. 80 prosenttia ruuasta pitää tuoda muualta. Ilman mittavia investointeja Rabatista mikään ei muutu."

Tuottajamaassa käyttäjät kärsivät

Tarjoilija levitti nopeasti sanaa Cafe de la Plage'ssa Rabatissa: "Lopettakaa väsääminen, kytät tulee!"

Paikan omistajan hiljentäessä reggaen asiakkaat heittelivät marihuanansa ja sätkäpaperinsa hietikolle psykedeelisesti maalatun kahvilakojun eteen.

Siviilipukuiset poliisit pidättivät 30 ihmistä. Kaikkia tullaan todennäköisesti syyttämään huumeen hallussapidosta.

"Ei heidän pitäisi vangita polttelijoita vaan kannabiksen kasvattajat. Kuinka ylipäänsä joku voidaan pidättää kansallisen tuotteen kuluttamisesta?" kysyy Rachid Moudni, eräs kahvilan asiakkaista.

Moudnin skeptisyys heijastaa monen muun marokkolaisen asennetta, mikä on katkera hallituksen linjaa kohtaan vangita käyttäjiä maassa, joka tuottaa suurimman osan Euroopassa kulutetusta kannabiksesta.

Aivan Etelä-Euroopan rantojen läheisyydessä Marokon Rifin alue on maailman johtava kannabiksen tuottaja. Euroopassa jopa 2/3:n kannabiksesta arvioidaan tulevan tältä vuoristoseudulta, missä tuhansia hehtaareita on kannabiksella.

Kaikki yritykset käydä käsiksi tuottajiin ovat epäonnistuneet korruption, köyhyyden ja Rifin alueen eristyneisyyden vuoksi.

Levoton menneisyys

Zoumin kylässä 140 kilometriä Rabatista pohjoiseen moni viljelijöistä on aloittanut kannabiksen viljelyn.

"Sata kiloa kifiä tuottaa 10 000 - 20 000 dirhamia (1150 - 2300 US$) kun taas sata kiloa vehnää tuottaa vain 250 - 300 dirhamia," kertoo eräs viljelijöistä.

"Löytyy selvä yhteys kannabiksen tuotannon ja alueen sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen alhaisen tason välillä", kertoo YK:n tukema raportti, joka tehtiin yhteistyössä hallituksen pohjoisen provinssin kehittämistoimiston kanssa.

Rifin alueen kehittymättömyys on seurausta vuosien eristyksestä Kuningas Hassanin valtakaudella, joka kuoli vuonna 1999 hallittuaan maata 38 vuotta.

Vuonna 1958 ollessaan vielä kruununprinssi hän johti armeijan tukahduttamaan Rifin kansannousua, mikä syntyi rifiläisten tyytymättömyydestä siihen, ettei heillä ollut edustusta uudessa itsenäisessä Marokossa, vaikka he olivat ensimmäisenä taistelemassa espanjalaisia valloittajia vastaan.

Rabatin tiukka politiikka on pehmentynyt sen jälkeen, kun valtaan astui Hassanin uudistusmielinen poika Kuningas Mohamed VI, joka on yrittänyt lopettaa alueen eristyneisyyden.

Kaksi kolmasosaa rifiläisistä eli noin 100 000 perhettä hankkii lisätuloja viljelemällä kannabista. Mutta myös nämä perheet elävät puutteessa ansaiten vain keskimäärin 2 550 dollaria vuodessa YK:n raportin mukaan.

Korruptio kukoistaa

Maanviljelijöiden lisäksi kannabiksen tuotantoketju työllistää tuhansia ihmisiä auton ajajista myyjiin maassa, missä työttömyys on 20% ja joka viides ihminen elää koyhyysrajan alapuolella.

Viljelijöiden mukaan viranomaiset ottavat osansa kannabiksen viljelyn tuotoista.

"Istutuksesta, kastelusta ja sadonkorjuusta aina myymiseen saakka viljelijän pitää maksaa viranomaisille, jotta he pysyisivät hiljaa. Muuten joudumme lain eteen", kertoo maanviljelijä Ahmed.

"Viranomaiset ottavat yli puolet tuloista," jatkaa 70 vuotias Saadia.

Paikallisviranomaiset kiistävät syytökset. Rabatin oikeusistuimessa käsitellään parhaillaan tapausta, jossa kannabiksen salakuljetuksesta Eurooppaan syytetään kahta salakuljettajaa ja kolmeakymmentä viranomaista, joihin kuuluu kolme tuomaria sekä poliisi- ja tullipäällystöä.

Pohjoisen provinssin kehittämistoimiston johtaja Driss Benhima myöntää hallituksen kyvyttömyyden saada viljelijöitä lopettamaan kannabiksen viljely.

"Marokon valtiolla ei ole tarjota tuottoisampaa viljelytuotetta," hän kertoo Reutersille.

Hän kertoo Marokon etsivän vaihtoehtoja ja haluavan kehittää alueen infrastruktuuria viljelijöiden eristyneisyyden purkamiseksi mutta "kaikki tekijät, mitkä jatkavat kannabiksen kasvatuksen leviämistä, ovat vahvempia kuin mahdollisuudet valvoa sitä."

Sivu 46 / 49