Silminnäkijä: 54 vuotta koukussa

Tietoja

Julkaistu: 03.10.2006 03.10.2006

Osumat: 4248 4248

Lähde: TV2 12.8.2004

Huumeita käytettiin ja salakuljetettiin Suomessa laajasti jo 1920-luvulla. Tunnustetuksi ongelmaksi huumeet nousivat vasta sodanjälkeisessä Suomessa. Sodassa haavoittuneille annettiin morfiinia, kaukopartiomiehille jaettiin piristävää amfetamiinia ja rivimiehet saivat yskänärsytykseen heroiinitabletteja. Huumekoukkuun jäi satoja veteraaneja. Kovin montaa 1940- ja 1950-luvun narkomaania ei ole elossa kertomassa suomalaisen huumekulttuurin alkuajoista.

76-vuotias helsinkiläinen Usko on poikkeus. Hänen ennätyspitkä huumekierteensä alkoi haavoittumisesta kesällä 1944 Karjalan kannaksella. Usko oli haavoittuessaan 17-vuotias. Hän pääsi kovista huumeista eroon vasta 71-vuotiaana. Hän on siis käyttänyt huumeita kuudella eri vuosikymmenellä.

Vapaaehtoisena sotaan lähtenyt ja jalkoihin haavoittunut Usko jäi koukkuun heti sotilassairaalassa: "Kun morfiinia sai niin ruusut kukkivat. Ei olut kipuja. Morfiinia, metadonia, heroiinia...Olin jo vuonna -44 täysi narkomaani. Ja heroiinia, sitä oli sodassa tarjolla liikaa. Korsuissa hyllyillä ja lääkintämiesten laukut täynnä. Yskä kun oli tai kolotti, niin heitettiin heroiinitabletteja käteen, että ota tuosta. Eihän sitä ymmärtänyt mitä se oli.", Usko muistelee.

Kansainvälinen oopiuminvalvontalautakunta huomautti useaan kertaan Suomea jo 30-luvulla, että maassa käytettiin suhteettoman paljon apteekista saatavaa heroiinia. Heroiinilääkkeitä sai jopa krapulaoireiden hoitoon, niinpä heroiinin kulutus oli Suomessa asukaslukuun suhteutettuna aivan maailman kärkitasoa. Heroiinia sisältävät lääkkeet poistettiin apteekeista vasta vuonna 1957. Huumeiden hallussapito kiellettiin vuonna 1966. Sitä ennen yhteiskunta oli suhtautunut narkomaaneihin yksittäistapauksina, joiden ongelmat pyrittiin ratkaisemaan terveydenhuollon toimenpitein.

Huoltopoliisin tilastojen mukaan Helsingissä oli sodan jälkeen 500 narkomaania. "Väärensin reseptejä, valehtelin lääkäreille, lahjoin niitä esimerkiksi konjakilla ja koko ajan piti kiertää ympäri maata että mistä, mistä saa huumeita. 50-luvulla käytin metadonia, sillä tuli toimeen aika hyvin. Töissä en ole käynyt koskaan. Murtoja en ole tehnyt enkä ryöstöjä. Sain rahaa äidiltä. Ja myin huumeita muille, jos suoraan sanotaan. Se oli hirveän yksinäistä elämää. Eihän minulla siksi ole vaimoa eikä lapsiakaan", Usko kertoo.

Varsinaista laajaa huumeyhteisöä ei Uskon mukaan Helsingissäkään vielä 50-luvulla ollut. Kun huumeiden käyttö yleistyi hippiajan myötä 1960-luvun lopulla pysytteli Usko uskollisesti kovissa aineissa. "Poltin kerran piipullisen hassista. Se ei maistunut. En minä saanut siitä mitään, ihan kuin tupakkaa olisi polttanut." Usko yritti useita kertoja eroon aineista äitinsä pyynnöstä. Tulokset olivat huonoja ja Usko diagnosoitiin parantumattomaksi narkomaaniksi. Lopulta Uskokin havahtui: "Joulut ja juhannukset meni kaikki. Äidin haudalla olisi pitänyt käydä, mutta huumeita vaan piti saada. Olin niin täynnä itseäni."

Hän hakeutui hoitoon ja huumekierre katkesi vasta vuonna 1998. "Olen yhä elossa kai siksi, että en ottanut liikaa vaan sen, minkä tarvitsin."

Tuli käytyä Ibizalla

Tietoja

Julkaistu: 03.10.2006 03.10.2006

Osumat: 3856 3856

Lähde: Helsingin Sanomat, Nyt 33/2004

Toimittajalta

Tuli käytyä Ibizalla. Mukana reissussa oli viime vuonna Nyt-liitteessä Suomen nuorekkaimmaksi valittu Liisa Laine, mutta siitä lisää sisäsivuilla. Oli se hurja paikka: pieni saari täynnä toinen toistaan hulppeampia klubeja, vuorokauden ympäri kestäviä bileitä ja niihin saapunutta juhlakansaa ympäri maailmaa.

Ibizasta tuli nykyisen kaltainen bailukeidas 1980-luvulla, kun muutama saarella lomaillut brittitiskijukka keksi, että ekstaasipäissään voi tanssia vaikka vuorokauden ympäri.

Edelleenkin Ibizalla napsitaan essoja aivan kirjaimellisesti kuin pastilleja: tuoreessa tutkimuksessa lähes 40 prosenttia nuorista brittituristeista sanoi ottaneensa viikon lomansa aikana vähintään viisi ekstaasipilleriä. Se näkyi loputtomina juhlina, mutta vielä selvemmin se näkyi viime maaliskuussa Madridissa.

Yli 200 ihmistä tappanut terrori-isku rahoitettiin ekstaasi-kaupalla, jota pyöritettiin pitkälti juuri Ibizalla. Suomessa ekstaasi ei ole yhtä yleistä kuin Britanniassa, mutta on aivan turha kuvitella, että hasiskaupallakaan rahoitettaisiin kaivoja kehitysmaihin. Jostain syystä ei kuitenkaan ole harvinaista kuulla saman henkilön suusta saarnaa viattomasta pilvenpolttoharrastuksesta ja siitä, kuinka Valion jäätelöä ei Nestlé-kaupan jälkeen enää saa syödä.

On ällöttävän tekopyhää boikotoida McDonald'sia, jos samaan aikaan pössyttelee ylikansallisten huumeyritysten hasista vailla omantunnontuskia. Reilun kaupan lätkää ei ole olemassakaan.

Ville Similä

Tavoitteena huumeeton työpaikka

Tietoja

Julkaistu: 03.10.2006 03.10.2006

Osumat: 4248 4248

Professori Seppo Koskinen:
 
Uusittu laki muokkaa työelämän käytäntöjä
Lähde: Turun Sanomat 31.7.2004
http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:9:0:0:0;4: 8:0:1:2004-07-31;4:139:0:0:0;6:1:0:0:0;4:140:0:0:0,104:8:240588,1:0:0:0:0:0:

Lakiin yksityisyyden suojasta työelämässä on lisätty  huumausaineiden käyttöä koskevien tietojen käsittelyä, kameravalvontaa työpaikoilla sekä työntekijän sähköpostin esille hakemista ja avaamista koskevat säännökset. Lisäysten johdosta laki uudistettiin kokonaisuudessaan.

Eduskunta hyväksyi uuden lain samoin kuin muut samaan asiayhteyteen kuuluvat lakimuutokset 30.6. Laki on tarkoitus vahvistaa tasavallan presidentin esittelyssä ensi viikolla ja se astunee voimaan lokakuun alusta lukien.

Eduskunta edellytti hyväksyessään yksityisyyden suojasta työelämässä annetun aikaisemman lain vuonna 2001, että hallitus välittömästi valmistelee ehdotukset lainsäädännöksi, joka koskee alkoholi- ja huumetestien käyttöä sekä teknistä valvontaa ja sähköpostin valvontaa työpaikoilla. Näiden asioiden valmistelu tapahtui useassa  työryhmässä ja viime kädessä muutamat kysymykset ratkaistiin eduskunnassa valiokuntatyöskentelyn perusteella.

Yksityisyyden suojasta työelämässä säädettiin ensimmäisen kerran vuoden 2001 lailla ja nyt vuonna 2004 laki säädettiin kokonaisuutena uudelleen. Aikaisemman lain säännökset koskien lain tarkoitusta ja soveltamisalaa, henkilötietojen käsittelyn yleisiä
edellytyksiä sekä testien ja tarkastusten suorittamista koskevia vaatimuksia pysyivät asiasisällöltään entisellään.

Lain hyväksymisen yhteydessä eduskunta edellytti, että hallitus yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa valmistelee eduskunnalle ehdotukset alkoholitestien käyttöä työpaikoilla koskevaksi lainsäädännöksi. Vaikka jatkovalmistelun suhteen ei esitetty mitään aikarajoja, esimerkiksi jo vuonna 2006 lakiin yksityisyyden suojasta työelämässä saatetaan lisätä alkoholitestaamista koskevat säännökset. Nopeatahtinen lainsäädännön muuttaminen yksityisyyden suojaa koskevien asioiden osalta on tulevaisuudessakin alan kehityksen johdosta todennäköistä ja toivottavaa.

Vuoden 2001 laki yksityisyyden suojasta työelämässä syntyi vasta toisella yrittämiskerralla pitkän valmistelun jälkeen. Uuteen lakiin tehdyt lisäyksetkään eivät onnistuneet ensimmäisellä yrittämiskerralla. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän työtä asetettiin jatkamaan työministeriön työryhmä, jossa saavutettiin monien kompromissien jälkeen yksimielisyys. Keskeistä oli, koska kyse on työoikeudellisesta lainsäädännöstä, että yksimielisyys saatiin syntymään työmarkkinajärjestöjen välille.

Tavoitteena huumeeton työpaikka

Huumausaineiden käyttöä koskevien tietojen käsittelyä koskevien säännösten tavoitteena on huumeeton työpaikka sekä huumausaineiden käytöstä ja siitä riippuvaisena toimimisesta aiheutuvien haitallisten seurausten ennaltaehkäisy työelämässä. Sääntelyn tavoitteet liittyvät siten jokaiselle turvattuun henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja turvallisuuteen sekä omaisuuden suojaan.

Uudessa laissa on kyse huumausaineiden käyttöä koskevien tietojen käsittelystä. Huumetestit suoritetaan edelleen terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimesta tätä toimintaa koskevan oman lainsäädännön mukaisesti.

Uusien säännösten mukaan työnhakija tai työntekijä toimittaa itse työnantajalle huumausainetestiä koskevan todistuksen ja työnantajan oikeus käsitellä huumausainetestiä koskevaan todistukseen merkittyjä tietoja perustuu laissa säädettyihin työtehtäväperusteisiin käsittelyoikeuden edellytyksiin.

Jotta työnhakijalle taikka työntekijälle voidaan tehdä laissa tarkoitettu huumausainetesti, työnantajalla on oltava kirjallinen päihdeohjelma. Tämä asia on säädetty työterveyshuoltolaissa. Kyseinen ohjelma, joka voi olla osa työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa, tulee laatia yhteistyössä henkilöstön kanssa. Ohjelman tulee sisältää työpaikan yleiset tavoitteet ja noudatettavat käytännöt päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja päihdeongelmaisten hoitoon ohjaamiseksi.

Eduskuntavaiheessa ohjelman nimi muutettiin päihdeohjelmaksi ja lisäksi ohjelmassa velvoitettiin käsiteltäväksi enemmän asioita, kuin mitä hallitus esitti työmarkkinajärjestöjen saavuttaman kompromissiesityksen perusteella.

Yhteistoimintalainsäädännössä säädetään vuorostaan siitä, että työtehtävät, joissa huumausainetestitodistusta pyydetään tai edellytetään, on käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä. Jos työnantaja ei ole yhteistoimintalainsäädännön piirissä, työnantajan on ennen päätöksentekoa varattava työntekijöille tai heidän edustajilleen tilaisuus tulla kuulluksi huumausainetestien tehtäväkohtaisista perusteista.

Kameravalvonnalla turvallisuutta

Uusi laki sisältää säännökset työpaikalla tapahtuvasta kameravalvonnasta. Työnantaja saa toteuttaa kameravalvontaa käytössään olevissa tiloissa, jos tarkkailun tarkoituksena on työntekijöiden ja muiden tiloissa oleskelevien henkilökohtaisen turvallisuuden varmistaminen, omaisuuden suojaaminen tai tuotantoprosessien asianmukaisen toiminnan valvonta sekä turvallisuutta, omaisuutta tai tuotantoprosessia vaarantavien tilanteiden ennaltaehkäiseminen tai selvittäminen.

Kameravalvontaa ei kuitenkaan saa käyttää tietyn työntekijän tai tiettyjen työntekijöiden tarkkailuun työpaikalla. Käymälässä, pukeutumistilassa tai muussa vastaavassa paikassa tai muissa henkilöstötiloissa taikka työntekijöiden henkilökohtaiseen käyttöön osoitetussa työhuoneessa ei myöskään saa olla kameravalvontaa.

Lisäksi laissa säädetään kameravalvonnasta, joka on mahdollista kohdentaa myös tiettyyn työpisteeseen, jossa työskentelee työntekijöitä. Kameravalvonta voidaan kohdistaa edellä mainitulla tavalla, jos tarkkailu on välttämätöntä ensinnäkin työntekijän työhön liittyvän ilmeisen väkivallan uhkan tai hänen turvallisuudelleen tai terveydelleen ilmaisen haitan tai vaaran ehkäisemiseksi.

Toinen laissa mainittu tilanne on omaisuuteen kohdistuvien rikosten estäminen ja selvittäminen, jos työntekijän tehtävän olennaisena osana on käsitellä arvoltaan tai laadultaan merkittävää omaisuutta, kuten rahaa, arvopapereita tai arvoesineitä.

Kolmas tilanne on työntekijän etujen ja oikeuksien varmistaminen, jos kameravalvonta perustuu tarkkailun kohteeksi tulevan työntekijän pyyntöön ja asiasta on sovittu työnantajan ja työntekijän välillä. Välttämättömyys merkitsee kaikissa näissä tapauksissa vähemmän yksityisyyteen puuttuvien keinojen ensisijaista selvittämistä ja käyttämistä.

Laissa säädetään myös avoimuudesta kameravalvontaa toteutettaessa. Tämän sääntelyn lähtökohtana on, että ennen kameravalvonnan käyttöönottamista selvitetään työntekijän yksityisyyteen vähemmän puuttuvien muiden keinojen käyttömahdollisuudet. Työntekijän yksityisyyteen ei myöskään saa puuttua enempää kuin on välttämätöntä toimenpiteiden tarkoituksen saavuttamiseksi.

Lisäksi edellytetään muun muassa, että työntekijöille tiedotetaan kameravalvonnasta sekä että tällaisesta valvonnasta ja sen toteuttamistavasta ilmoitetaan näkyvällä tavalla niissä tiloissa, joihin kamerat on sijoitettu. Laissa säädetään myös kameravalvonnalla saatujen tallenteiden käyttämisestä ja säilytysajasta.

Työntekijöihin kohdistuvan kameravalvonnan tarkoitus, käyttöönotto ja siinä käytettävät menetelmät kuuluvat yhteistoimintalainsäädännössä määritellyn yhteistoimintamenettelyn piiriin. Mikäli työnantaja ei ole velvollinen noudattamaan kyseistä lainsäädäntöä, työnantajan on ennen päätöksentekoaan varattava työntekijöille tai heidän edustajilleen tilaisuus tulla kuulluksi edellä mainituista asioista.

Työnantajalle kuuluvien viestien avaaminen

Uusi laki sisältää säännökset niistä edellytyksistä, joiden vallitessa työntekijän sähköpostista voi hakea esille viestejä ja avata ne. Säännösten tavoitteena on, että työntekijän luottamuksellisten sähköpostiviestien salaisuus ei vaarannu ja että työnantajalle kuuluvat, tämän toiminnan jatkumisen kannalta välttämättömät viestit voidaan työntekijän estyneenä ollessa saada työnantajan käyttöön. Sääntelyn tavoitteena on ohjata siihen, että työntekijälle lähetettyjen tai tämän lähettämien työnantajaorganisaatiolle kuuluvien viestien sekä selville saaminen että niiden avaaminen perustuvat työntekijän suostumukseen.

Laki antaa kuitenkin työnantajalle mahdollisuuden saada selville toimintaansa kuuluvat viestit niissä tilanteissa, joissa suostumukseen perustuvat menettelyt eivät eri syistä ole käytettävissä ja joissa tiedonsaanti on välttämätöntä työnantajan toiminnan turvaamiseksi.

Sääntelyllä pyritään siihen, että työntekijän luottamukselliset viestit erotetaan teknisesti ja viimesijaisena keinona laissa säädettyjä menettelytapoja noudattaen selvästi työnantajalle kuuluvista viesteistä. Laissa säädetään työnantajan huolehtimisvelvollisuudesta, työnantajalle kuuluvien sähköpostiviestien esille hakemisesta ja työnantajalle kuuluvien viestien avaamisesta.

Uusien säännösten vaikutukset

Uudet säännökset selkeyttävät nykyisiä käytäntöjä sekä arvioitaessa työnantajan oikeutta käsitellä työnhakijan tai työntekijän huumausaineiden käyttöä koskevia tietoja että valvottaessa heitä teknisin välinein.

Työntekijän sähköisen viestin suoja selkeytyy erityisesti tilanteissa, joissa työ- ja yksityisluonteinen sähköposti kulkevat saman sähköpostiosoitteen kautta. Yhteistoimintalainsäädännön muutokset vuorostaan lisännevät työpaikan yhteisöllisyyttä asiakysymyksissä, joissa työnantaja on aikaisemmin saattanut toimia yksin.

Varsinkin huumetestausta koskeva käytäntö on muodostunut varsin kirjavaksi työelämässä ja sen yhteydessä työntekijöiden oikeuksia ei kaikissa tilanteissa ole huomioitu. Tämän käytännön voidaan arvioida paranevan, kun työnhakijan tai työntekijän huumausaineiden käyttöä koskevia tietoja voidaan käsitellä vain laissa säädettyjen hyväksyttävien päämäärien toteuttamiseksi.

Koska työntekijällä ei ole oikeutta esiintyä huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena työssä, työnantajalla on oikeus laissa tarkemmin säädetyin tehtäväkohtaisin edellytyksin käsitellä työntekijän huumausaineiden käyttöä koskevia tietoja.

Tietyissä tehtävissä huumetestin suorittamisella voidaan välttää tilanteita, joissa joko työntekijän oma tai toisen työntekijän taikka ulkopuolisen henki tai terveys ovat uhattuina. Työpaikan päihdeohjelmalla voidaan laajemminkin vaikuttaa huumeiden vastaisuuteen ja ehkäistä niiden levittämistä.

Työnhakijoiden ja työntekijöiden oikeusturvan toteuttamiseksi lakiin sisältyy kaikkien nyt säädettyjen uusien velvoitteiden rikkomisen osalta rangaistussäännös. Siviilioikeudelliset seuraamukset määräytyvät näitä koskevien erityislakien mukaan.

Kirjoittaja on Lapin yliopiston työoikeuden professori ja Turun yliopiston työoikeuden dosentti.

Laki työntekijän huumetestauksesta tarkentuu

Tietoja

Julkaistu: 03.10.2006 03.10.2006

Osumat: 4096 4096

Lähde: Turun Sanomat 14.8.2004
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2004-08-14,104:2:243616,1:0:0:0:0:0:

Työntekijän yksityisyyttä työelämässä koskeva laki uudistuu lokakuun alussa. Siihen lisätään säännökset työntekijän huumetesteistä, sähköpostin suojasta ja kameravalvonnasta.

Laki vahvistettiin perjantaina presidentin esittelyssä.

Uuden lain mukaan työnantaja ei saa tehdä yleisiä huumeseulontoja. Työntekijöiden huumetestaus on sallittua vain silloin, kun työtehtävät vaativat erityistä tarkkuutta, luotettavuutta sekä harkinta- ja reagointikykyä.

Lisäksi tehtävän on oltava sellainen, että sen suorittaminen huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeriippuvaisena olisi vaarallista tai voisi aiheuttaa merkittävää vahinkoa.

Työministeriön hallitusneuvoksen Raila Kangasperkon mukaan näissä tapauksissa vahingon tai vaaran pitäisi johtua huumeidenkäytöstä.

- Ei ole kysymys siitä, onko huumeidenkäyttö rikollista, vaan siitä, miten se voisi vaikuttaa tehtävän hoitamiseen.

Työnhakijoista saa testata vain valitun

Huumetestausta vaativat tehtävät määritellään työpaikoilla yhteistoimintamenettelyssä.

Kangasperko nimeää testaamisen edellytykset täyttäviksi tehtäviksi muun muassa liikenneammatit sekä eräät armeijan ja poliisin tehtävät.

- Testaaminen voisi olla aiheellista myös virkamiehille, joilla on käyttöoikeudet valtion ylläpitämiin tietorekistereihin. Toisaalta, esimerkiksi omassa tehtävässäni en katsoisi olevan tarvetta testaamiselle, Kangasperko määrittelee.

Työnhakijoista saa testata ainoastaan tehtävään valitun. Työsuhteen aikana testejä saa uuden lain mukaan tehdä ainoastaan, kun on perusteltu epäilys työntekijän huumeidenkäytöstä tai huumeriippuvuudesta.

Perusteltu epäily on työnantajan määriteltävissä.

- Sellainen on esimerkiksi mahdollisesta huumeidenkäytöstä johtuva muutos käytöksessä tai persoonallisuudessa.

Työnantaja määrää ja maksaa

Jos huumetestaus katsotaan tarpeelliseksi, työnantaja kustantaa testin ja määrää testauspaikan ja testaajan. Työnantaja voi myös asettaa kohtuullisen määräajan, jolloin todistus testistä on esitettävä.

Testin tulos annetaan työntekijälle, joka päättää, toimittaako sen työnantajalleen. Yksistään testitulosten toimittamatta jättäminen ei oikeuta työnantajaa irtisanomaan työntekijää. Hakijan ei tarvitse toimittaa testituloksiaan työnantajalle.

Työntekijä tai -hakija voi myös kieltäytyä huumetestistä.

Uusi laki myös velvoittaa työnantajan tekemään työterveyshuollon kanssa työpaikalle huumeidenvastaisen ohjelman.