EU: Saavutettiinko edellisen huumestrategian tavoitteet?

Tietoja

Julkaistu: 30.12.2006 30.12.2006

Osumat: 3688 3688

EU

Saavutettiinko edellisen huumestrategian tavoitteet?

Suljettujen ovien takana

Lähde: ENCOD
http://www.encod.org/eustrategy.htm
EU:n komission huumestrategiasta:
http://europa.eu.int/comm/justice_home/fsj/drugs/fsj_drugs_intro_en.htm
Palaute EU:n huumestrategiasta:
http://europa.eu.int/comm/justice_home/news/consulting_public/drugs/news_consulting_drugs_en.htm

Tällä hetkellä huumepolitiikasta ja -lainsäädännöstä Euroopassa päätetään kansallisvaltioiden hallitusten tasolla. Useiden syiden takia tällekin alueelle on luotava yhteiset suuntaviivat. Lisäksi paineet kasvavat koko ajan tämän puitekehyksen saattamiseksi käytäntöön. Tänä syksynä Euroopan Unioni asettaa suuntaviivoja, jotka luovat perustan koko EU-alueen strategialle tulevien kahdeksan vuoden ajaksi aina vuoteen 2012 asti. Strategian kattama ajanjakso sisältää myös vuoden 2008, jolloin arvioidaan YK:n vuoden 1998 yleisistunnossa julistama huumevapaan maailman tavoitteen toteutumista.

Tämä tarkoittaa sitä, että uuden EU:n huumestrategian taustalla vaikuttava päätöksentekoprosessi tulee toimimaan mallina vuoden 2008 neuvotteluille. Kuten YK:n sopimukset vuodesta 1961 saakka ovat vaatineet huumeetonta maailmaa, ovat EU:n soveltamat toimintasuunnitelmat vuodesta 1995 saakka epäonnistuneet siinä, mitä niillä on tavoiteltu - nimittäin vaikuttamaan maailmanlaajuiseen tai Euroopan laajuiseen huumeiden käyttöön ja huumeisiin liittyvien ongelmien kasvuun. Haittojen vähentämiseen tähtäävät ohjelmat ovat lievittäneet näkyvimpiä seurauksia siitä tosiasiasta, että laittomien huumeiden käyttäjät (joita EU:ssa on arviolta 35 miljoonaa) ovat edelleen riippuvaisia melkein kokonaan järjestäytyneen rikollisuuden käsissä olevasta teollisuudesta: Nämä ohjelmat eivät ole mitenkään vaikuttaneet ongelmien perussyihin.

EU:n huumepolitiikasta käydään tuskin lainkaan julkista keskustelua kuten myöskään YK:n kokouksista ei keskustella. Suurin osa journalisteista ja poliitikoista omaksuu kyseenalaistamatta virallisen retoriikan, jossa huumeet ja niiden käyttäjät nähdään taakkana yhteiskunnalle. Retoriikassa ei arvioida seurauksia siitä tosiasiasta, että koska huumeiden tuotanto ja levitys ovat laittomia, niiden määrää ei säädellä ja se pysyy siksi aina epävarmana. Kieltolain voimassapito EU:ssa maksaa arviolta 15 miljoonaa euroa päivässä, ja huumeiden käyttöön liittyvä omaisuusrikollisuus on todennäköisesti tätäkin isompi. Toisaalta sellaisten kasvituotteiden kuten kannabiksen, oopiumin ja kokan lehtien laittomuus estää niiden tuottajia ja kuluttajia liittymästä sellaiseen maailmanlaajuiseen talouteen, mikä johtaisi kestävän talouden uudelleen pystyttämiseen sekä Euroopassa että niissä kehitysmaissa, joissa näitä kasveja kasvatetaan. 43 vuotta sitten, ratkaisevasti nykyisestä poikkeavana aikana säädetyn kieltolakijärjestelmän ylläpitämisen järkevyyttä ei edelleenkään kyseenalaisteta.

Joten suurin osa ihmisistä ei huomaa mitään, jos EU maiden hallitukset päättävät pitää kiinni tutusta kysynnän ja tarjonnan vähentämisestä seuraavien 8 vuoden ajan, mutta yrittävät luoda siitä houkuttavampaa tasapainoitetun ja integroidun lähestymistavan käsitteillä. Sama voi tapahtua vuonna 2008 YK:ssa, mikä tarkoittaisi sitä, että huumelain muutosta ajava liike joutuisi odottamaan vielä 10 vuotta seuraavaa mahdollisuutta muuttaa maailmanlaajuisen huumepolitiikan suuntaa.

Näiden ja monien muiden syiden takia EU:ssa käytävä keskustelu on mitä tärkein päihdepolitiikan muutosta ajaville. Ensimmäiseksi on mielenkiintoista nähdä, mihin saakka suurin osa EU:n poliitikoista on valmis menemään välttääkseen ottamasta vastuuta siitä, ettei kaksi peräkkäistä toimintasuunnitelmaa ole tuottanut lainkaan tuloksia. Toiseksi on mielenkiintoista nähdä, kuinka keskustelua strategian tosiasioista vältellään: eli pitääkö huumepolitiikka suunnata ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin kehittämiseen ja motivoiko politiikan tekemistä yritykset kohentaa näitä vai lisätäänkö rikosoikeuden ja valvontakoneiston ihmisiin kohdistuvaa valvontaa? Hallitseeko Euroopan huumepolitiikkaa rikosoikeudellinen järjestelmä vai kansanterveydelliset seikat? Lisäksi tulee harkita, kuinka EU:n viranomaiset käsittelevät huumepolitiikan kohteilta saamaansa tietoa: kansalaisten ja ammattilaisten yhteenliittymiltä, jotka joko suosittavat huumeiden laillista säätelyä tehokkaampana tapana vähentää huumeiden käyttöön liittyviä ongelmia kuin kieltolaki tai puolustavat oikeutta tuottaa ja käyttää mieleen vaikuttavia aineita.

Paikallistasolla, missä viranomaiset ovat suorassa yhteydessä kansalaisten kanssa ja enemmän huolissaan toimenpiteidensä vaikutuksista ihmisten elämään kuin valtionhallinnon viranomaiset, huumepoliittisia toimenpiteitä leimaa käytännöllisyys. Käytännössä useimmat paikallisviranomaiset Euroopassa ovat jo aikaa sitten hylänneet kovan linjan toimenpiteet. Hollannissa useiden isoimpien kaupunkien viranomaiset avoimesti haastavat valtionhallinnon kannabispolitiikan ehdottaen koko tuotantoketjun laillistamista tuottajalta kuluttajalle lisätäkseen laatua ja hintakontrollia ja vähentääkseen haittoja. Hollannin hallitus ei kuitenkaan voi suoraan laillistaa kannabista ilman YK sopimusten hylkäämistä, millä teolla olisi vakavia diplomaattisia seurausvaikutuksia EU:ssa ja EU:n ulkopuolella.

Siksi niille kansalaisyhteiskunnan osille, jotka haluavat lopettaa huumekieltolain, on haasteena päästä mukaan viralliseen keskusteluun ja saada EU:n viranomaiset kuuntelemaan heitä. Todellisuudessa kansalaisyhteiskunnan kuuleminen on käsite, jota on toistettu yhtenään eri EU:n huumepolitiikkaa tekevien tahojen julkaisemissa dokumenteissa viimeisen kymmenen vuoden aikana; se oli jopa yksi tärkeimmistä suosituksista tämän hetkisen toimintasuunnitelman puolivälin arviointiraportissa. Kuitenkaan tällaista konsultointia ei ole koskaan tapahtunut ja onkin jännittävää nähdä josko vuodesta 2004 muodostuu käännekohta.

Kolme ENCOD:n edustajaa oli kutsuttu 250 hallitusten edustajien lisäksi Dublinissa toukokuussa pidettyyn EU:n huumekokoukseen. Jopa näin vaatimaton osallistuminen keskusteluun onnistui järkyttämään useita hallituksia, kuten Belgian ja Italian, jotka ilmoittivat järkyttyneensä kuulemastaan ja näkemästään. Toisaalta monet yksittäiset delegaatit osoittivat tukensa kansalaisjärjestön mielipiteelle vaikkakin yksityisesti. Parin viikon kuluttua Hollanti puheenjohtajamaana julkisti uuden strategian ensimmäisen luonnoksen, josta löytyi monia myönteisiä puolia: kansalaisyhteiskunnan kuuleminen säilyi tärkeänä osana, terveydenhuolto näytti tärkeämmältä kuin rikoslain toteuttaminen ja siinä esitettiin pienten huumemäärien tuottamisen dekriminalisointia.

Syyskuun alussa EU:n horisontaalisen huumetyöryhmän (jäsenmaiden ja EU komission välinen neuvottelukunta) kokouksessa esitystä vastaan hyökättiin voimakkaasti varsinkin Ranskan ja Italian edustajien toimesta. Lokakuun 1. päivänä oli uusi kokous mutta mitään tietoa siitä ei ole tihkunut ulos. On mahdotonta arvioida millainen lopullisesta tekstistä muodostuu, koska neuvotteluja pidetään suljettujen ovien takana. Dublinin kokouksesta saakka ENCOD on toistuvasti pyytänyt keskustelun jatkamista horisontaalisen huumetyöryhmän kanssa mutta vastaus on kielteinen.

Muutoksen merkkejä on näkyvissä. Euroopan komissio on julkistanut webbisivut, jonne ihmiset voivat lähettää mielipiteitään uudesta huumestrategiasta, mikä sekin voidaan lukea jonkinlaiseksi aluksi. Läpinäkyvyyden puute EU:n huumepolitiikan tekemisessä on herättänyt Euroopan parlamentin huomion. Parlamentin kansalaisvapauksien komitea (mikä ei ole hyvissä suhteissa komission kanssa hylättyään Rucco Buttiglionen oikeuskomissaarin virkaan) antaa suosituksensa uudesta strategiasta marraskuuhun mennessä. Ensimmäisen luonnoksen perusteella komitean suositukset näyttävät muuttavan EU:n koko huumepolitiikan kurssia. Lisäksi monet hallitusten delegaatit ovat kertoneet ENCOD:lle, että kieltolain lopettamisen paine auttaa heitä muotoilemaan uudistavaa strategiaa, mikä on maltillisempi kuin meidän esittelemämme mutta hyväksyttävämpi uudistuksen vastustajille.

Uudistuksen toivo on tulevaisuudessa. EU:n uudessa perustuslaissa, joka allekirjoitetaan lokakuun lopussa ja jonka jäsenvaltiot hyväksyvät seuraavien kahden vuoden aikana, osallistuva demokratia on yhtä tärkeää kuin edustuksellinen demokratia. Tämän perustuslain mukaan "kansalaisille ja heitä edustaville yhteisöille tulee tarjota tilaisuus julkisesti tuoda esille poliittisia mielipiteitään" ja viranomaisten tulee "harjoittaa avointa ja läpinäkyvää keskustelua kansalaisyhteiskunnan kanssa sekä järjestää kuulemistilaisuuksia asiaa koskevien kansalaisryhmien kanssa".

Huumelakien harmonisointi etenee myös Suomessa

Uudistuksen keskeinen sisältö: Puitepäätösluonnos sisältää huumausaineiden ja lähtöaineiden määritelmäsäännöksen sekä rikoksen tunnusmerkistösäännöksen. Rikoksen tunnusmerkistö pohjautuisi YK:n vuoden 1988 huumausaineyleissopimukseen hieman soveltamisalaltaan laajennettuna. Myös yllytys, osallisuus ja yritys näihin rikoksiin olisi säädettävä rangaistaviksi. Puitepäätöksessä säädettäisiin myös enimmäisrangaistusten vähimmäistasosta. Oikeushenkilön vastuu olisi ulotettava huumausainekauppaan ja puitepäätöksessä säädettäisiin oikeushenkilölle määrättävistä seuraamuksista. Puitepäätösluonnoksessa on myös lainkäyttövaltaa sekä oikeudellista yhteistyötä koskevat artiklat.

Taustana kerrottakoon, että kyseinen YK:n sopimus vuodelta 1988 on perustana nykyaikaiselle huumesodalle. Se, että uutta huumelainsäädäntöä aiotaan laatia vielä ko. sopimusta laaja-alaisemmaksi, kertoo taustalla vaikuttavista huumesodan intohimoista. Lakiin suunnitellaan myös epämääräistä yllytyksen, osallisuuden ja rikoksen yrityksen kriminalisointia, mikä pahimmillaan väärissä käsissä voi johtaa mm. kansalaisliikkeiden ja webbisivujen sensuuriin ja kieltämiseen. Onneksi asia menee myös Euroopan parlamentin käsittelyyn, jolloin toivottavasti on mahdollista saada julkista tietoa hankkeen etenemisestä.

Poliisi haluaa lisää valtuuksia

Poliisiylijohtaja Reijo Naulapää perustelee tarvetta Suomeen viime vuosina pysyvästi asettautuneen järjestäytyneen kansainvälisen rikollisuuden ja terrorismin uhan torjunnalla.

Sanomalehti Kalevan haastatteleman Naulapään mielestä eduskunnalle vuoden lopulla jätettävä poliisilain muutosesitys on vähimmäispaketti.

Naulapää perustelee vaatimuksia lisävaltuuksista sillä, että ”vastapuolella” on käytössään entistä kehittyneempää teknologiaa.

Suomessa toimii ainakin 30 rikollisjärjestöä, joilla on yhteyksiä ulkomaille, Kaleva kertoo.

Liigat hallitsevat muun muassa prostituutiota, huumekauppaa ja ihmissalakuljetusta.