EMCDDA: Näkökulmia kannabiskiistoihin, hoitoon ja sääntelyyn Euroopassa
- Tietoja
- Julkaistu: 01.07.2008 01.07.2008
- Osumat: 5748 5748
A cannabis reader: global issues and local experiences
EMCDDA, Lisbon, June 2008
Publication type: Monographs
Issue: 8
http://www.emcdda.europa.eu/attachements.cfm/att_54141_FI_
CannabisSummary_FI_Final.pdf
TIIVISTELMÄ EMCDDA:N MONOGRAFIASTA NRO 8
KANNABISLUKEMISTO: GLOBAALIT KYSYMYKSET JA PAIKALLISET KOKEMUKSET
Näkökulmia kannabiskiistoihin, hoitoon ja sääntelyyn Euroopassa
Osa 1
Kannabiksen historiaa
Politiikka, lainsäädäntö ja valvontastrategiat
Tarjontaa ja tuotantoa koskevia näkökohtia
Osa 2
Epidemiologia
Kannabiksen käytön terveysvaikutukset
Ehkäisy ja hoito
Kannabista poltetaan, syödään ja juodaan — tai sitten siitä vain puhutaan — mutta joka tapauksessa se
näyttää herättävän maailmassa suurta mielenkiintoa. Arviolta joka viides eurooppalainen aikuinen on kokeillut
kannabista. Yli 13 miljoonaa eurooppalaista on käyttänyt sitä kuluneen kuukauden aikana. Maailmassa
tuotetaan käyttöön lähes 50 000 tonnia kannabisruohoa tai -hartsia joka vuosi. Ei siis ole ihme, että
kannabiksesta on tullut kiistanalainen kulttuurinen ilmiö.
Monografiassa painotetaan, että kannabis ei ole vain staattinen, muuttumaton kasvi, vaan dynaaminen tuote,
jonka pitoisuudessa, levinneisyydessä ja viljelyssä tapahtuu vähittäisiä muutoksia. Tässä teoksessa alan
johtavat asiantuntijat esittävät lyhyitä ja tiiviitä katsauksia useisiin kannabikseen liittyviin aiheisiin sekä
ehdottavat kulloisestakin aiheesta pidemmälle menevää luettavaa. Kunkin aiheen käsittelyä edeltää lyhyt
toimituksen johdanto, joka tuo toisinaan esiin myös poliittisesti arkoja kysymyksiä ja tarpeen tarkastella aihetta
kriittisesti. Kannabislukemistosta voi siis olla apua sekä oikopolkuna alalla vasta aloitteleville että synteesinä
kokeneemmille asiantuntijoille.
Kaksi osaa, erilaisia lukijoita
Monografia jakautuu kahteen osaan, jotka koostuvat kumpikin kolmesta alaosiosta. Teoksen kaksiosaisuudelle
on useita syitä. Osat täydentävät toisiaan, mutta ne on suunnattu hiukan erilaisille lukijaryhmille. Ensimmäinen
osa keskittyy kannabikseen liittyviin poliittisiin, lainsäädännöllisiin, taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin muutoksiin.
Se on näin ollen suunnattu erityisesti päätöksentekijöille, sosiologeille, historioitsijoille, toimittajille ja
lainvalvontaviranomaisille. Toinen osa on suunnattu huumetyöntekijöille, jotka toimivat hoidon, ehkäisyn ja
terveydenhuollon parissa.
Ensimmäisessä osassa lukija voi tutustua kannabiksen historiaan, 1960- ja 70-lukujen tapahtumiin
Yhdistyneessä kuningaskunnassa, viimeaikaiseen kannabiskehitykseen EU:n uusissa jäsenvaltioissa,
kannabispolitiikan muutoksiin eri maissa, Marokosta Pohjois-Eurooppaan ulottuvaan kannabishartsin kauppaan
sekä kannabista myyvien kahviloiden ilmestymiseen Alankomaissa. Vaikka osa näistä artikkeleista keskittyy
vain hyvin pieneen kannabisilmiön osa-alueeseen, ne antavat käsityksen siitä, miten monin eri tavoin
kannabikseen on Euroopassa aikojen kuluessa suhtauduttu.
Toisessa osassa esitellään yleisellä tasolla kannabiksen terveysvaikutuksia yksilön ja yhteiskunnan
näkökulmasta, kuvauksia kannabiksen nykyisistä käyttötavoista Euroopassa koko väestön ja nuorison käytön
osalta sekä kuvauksia kannabiksen käytön aiheuttamien terveysongelmien hoidon kysynnästä Euroopassa.
Tapaustutkimusartikkeleissa tarkastellaan kannabiksen käyttäjien näkemyksiä käytöstään Suomessa, hoidon
kysynnän kasvua Saksassa sekä kannabiksen käytön vaikutuksia autolla ajamiseen.
Maailmanlaajuisista kysymyksistä paikallisiin kokemuksiin
Kummassakin osassa aihetta yleisellä tasolla käsitteleviin kappaleisiin pyritään yhdistämään tarkemmin
rajattuja tapaustutkimuksia, jotka tarjoavat aiheesta lähikuvan. Kukin osio alkaa kappaleilla, jotka muodostavat
yleisen, usein tietosanakirjamaisen johdannon tiettyyn kannabikseen liittyvään aiheeseen sekä tiivistelmän
tutkimuksen nykytilanteesta. Tämän jälkeen monografiassa pureudutaan kyseiseen aiheeseen syvemmälle sitä
koskevan tapaustutkimuksen avulla. Kokonaisuutena teos tarjoaa yleisen katsauksen kannabiksen käytön
päänäkökohtiin, kattavan kokoelman viitteitä lukuisiin ammatillisiin lähteisiin sekä ponnahduslaudan tuleville
tutkimuksille.
Introduction
Smoked, eaten, imbibed — or just talked about — it seems the world has a strong
appetite for cannabis. An estimated one in five European adults have tried it. Thirteen
million Europeans have consumed it in the past month. Globally, nearly 50 000 tonnes
of cannabis herb or resin is produced for consumption each year. Little wonder, then,
that cannabis has become a controversial cultural and commercial phenomenon. Today,
cannabis has a unique ability to divide opinion among policymakers, scientists, law
enforcers, drugs professionals and consumers.
This EMCDDA cannabis monograph addresses one basic question. How can I find
quality information on cannabis, amid all the bias and opinion? During the editing of
this monograph it soon became clear that the EMCDDA was entering an area crowded
with general guides, even competing cannabis monographs. This is where the idea of
a cannabis ‘reader’ emerged. Our audience — researchers, parliamentarians, drugs
professionals, students, European citizens — is currently faced with an overload of
professional publications. Added to this is the daily flood of information on the Internet,
often crusading in nature, and sometimes misleading. This threatens to obscure the
genuine progress made in cannabis research during the past two decades.
The EMCDDA cannabis reader underlines the point that cannabis is not just a static,
unchanging plant, but a dynamic product that is subject to gradual evolution in potency,
prevalence, cultivation, legislative and public health concerns. In this monograph,
leading experts provide short, sharp insights on a range of cannabis topics while
offering advice on further reading for each topic. Brief editorial notes provide concise
introductions to each topic, occasionally drawing attention to political sensitivities and
the need for a ‘critical eye’. So this cannabis reader has a value, both as a shortcut to
researchers entering the area and a synthesis for experts.
You will find a wide range of views expressed in the chapters in this monograph, not
all of them in agreement. The arguments, tone and conclusion of each chapter is the
responsibility of the author alone, and is not necessarily endorsed or supported by the
EMCDDA. This reflects the wider discourse on cannabis where different positions and
perspectives often lead to different conclusions being drawn from the same evidence.
We believe each chapter represents a useful contribution to the overall debate, even if
their individual perspectives differ.
Dokumentti YK:n Drug free world - We can do it! -ohjelman tuloksista
- Tietoja
- Julkaistu: 06.06.2008 06.06.2008
- Osumat: 5495 5495
Prime Time Investigates
Tuesday, 3 June 2008
Prime Time Investigates: War Without End
Michael Heney follows the drugs trail and asks if there is an alternative to this war without end (Due to footage restrictions, some sections of this programme have been blacked out)
http://www.rte.ie/news/primetimeinvestigates/
ENCOD: Raportti toiselta kansalaisyhteiskuntafoorumilta
- Tietoja
- Julkaistu: 30.05.2008 30.05.2008
- Osumat: 8439 8439
Raportti toiselta Kansalaisyhteiskuntafoorumilta
(http://www.encod.org/info/RAPORTTI-TOISELTA.html )
20.-21.5. 2008 EU Brysseli
tekijät: Joep Oomen ja Martin Barriuso, ENCODin edustajat foorumilla
Tällä kertaa Foorumiin osallistui 23 järjestöä 26 kutsutusta. Seuraavista järjestöistä ei ollut edustusta: Deutsche Hauptstelle für Suchtfrage, Eurasian Harm Reduction Network ja European Forum on Urban Security. The International Harm Reduction Association oli kutsunut Stijn Goossenin (INPUD) delegaatioonsa, joten paikalla oli 24 järjestöä:
INPUD,
DRUGSCOPE,
UNAD,
ARAS,
PARSEC,
CORRELATION,
ITACA,
A-KLINIKKASÄÄTIÖ,
AFR,
ERIT,
EURO TC,
IREFREA,
KENTHEA,
FTCCEE,
FOUNDATION FOR DRUG FREE EUROPE,
WOCAD,
EURAD,
ECAD,
IHRA,
SENLIS COUNCIL,
CITYWIDE,
DRUG POLICY ACTION GROUP
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
ja ENCOD.
EMCDDA:lla oli paikalla tarkkailija.
Kokousta isännöi Euroopan Komission huumevastainen yksikkö johtajanaan Carel Edwards.
Johdanto
Carel Edwards aloitti kokouksen kuvaamalla Euroopan tämän hetkisen humausainepolitiikan tilaa ”sekavana mutta toimivana”
Edwardsin mielestä Euroopan Unionin tasolla on mahdollista käydä monipuolista keskustelua ja laatia globaaleja suosituksia kun taas jäsenvaltioiden tasolla tehdään reaalipolitiikka ja päätökset. Toisin sanoen EU tarjoaa ”pehmeitä” suhtautumismalleja kun kansallisella tasolla tehdään ”kovempia” toimia.
Edwards kertoi, että tällä hetkellä ei yhdelläkään jäsenvaltiolla ole aikomusta muuttaa huumausainepolitiikkansa lähtökohtaa, joka on YK:n huumausainesopimukset. Siksi EU:n politiikan ja ohjelmien on noudatettava YK:n sopimuksia.
Tänä vuonna EU:n Toimintasuunnitelma huumeista 2005-2008 päättyy. Tulevina kuukausina tämän suunnitelman vaikutus arvioidaan. Arviointi perustuu EU:n komission, EMCDDA:n, Europolin ja jäsenvaltioiden antamiin tietoihin. Meille kerrottiin, että EU:n komissio olisi hyvin halukas kuulemaan käytäntöön perustuvia ja käyttökelpoisia kokemuksia kansalaisjärjestöiltä. Nämä kokemukset voitaisiin ottaa mukaan arviointiprosessiin.
Ensimmäisellä Kansalaisyhteiskuntafoorumilla joulukuussa Carel Edwards oli kertonut meille, että Euroopassa ei ole ”sotaa huumeita vastaan” ja että me aina perustamme tällä Foorumilla toimenpiteet näyttöihin perustuviin todisteisiin. Tällä toisella Kansalaisyhteiskuntafoorumilla ENCOD esitti kirjeen EU:n komissiolle Aldo Bianzon kohtalosta. Lokakuussa 2007 Bianzo pidätettiin Italiassa kannabiksen kasvattamisesta ja hän kuoli vankilassa muutama päivä pidätyksen jälkeen hyvin kyseenalaisissa olosuhteissa.
Edwards oli saanut kirjeen. Hän kertoi meille, ettei tämä tapahtuma todista sitä, että Euroopassa olisi ”sota huumeita vastaan”. Hän sanoi myös, että jollain muulla mantereella järjestöt kuten ENCOD eivät voisi toimia , sillä ne heitettäisiin vankilaan. Hän painotti myös sitä, että EU:n komissio yrittää edistää huumausainepolitiikan ja ihmisoikeussopimusten välistä yhtenäisyyttä Euroopan sisä- ja ulkopuolella, mutta tätä on hyvin vaikea toteuttaa käytännössä (sillä kansalliset hallitukset ovat siitä vastuussa).
Kommentoidessaan vuoden 2007 arviota Toimintasuunnitelman toteutumisesta , Maurice Galla Euroopan Komissiosta totesi, että huumeiden saatavuus ei ole vähentynyt eikä mikään tieto osoita myöskään tarjonnan vähentyneen. Hän myös huomautti, että suurin osa pidätyksistä liittyy kannabiksen hallussapitoon.
Lopuksi Galla totesi, että uusi Toimintasuunnitelma keskittyy luomaan laatuluokituksen hoidolle, haittojen minimoinnille sekä käytön ehkäisylle. Se pyrkii myös nostamaan esille toimintatapoja ja ohjelmia, jotka ovat osoittautuneet menestyksekkäiksi. Toimintasuunnitelmassa asetettaisiin käytännöllisiä tavoitteita kuten huumeiden aiheuttamien kuolemantapausten vähentäminen, tiedon parempi saatavuus, tukea vaihtoehtoista kehitystä tuottajamaissa sekä näyttöön perustuvan politiikan vahvistaminen. Galla totesi, että EU:n huumausainepolitiikan pitäisi olla selkeämmin tasapainoista ja yhtenäistä toimintaa sekä varmistaa perustavat ihmisoikeudet ja -vapaudet. Toimintasuunnitelman tulisi saada osallistujat kommentoimaan näitä tavoitteita ja miettimään kysymystä pitäisikö EU:n politiikalla olla enemmän painoarvoa yksittäisten valtioiden harjoittamassa politiikassa, kuten myös kansalaisjärjestöjen toiminnassa.
Työryhmät
Tämän johdatuksen jälkeen meidät jaettiin kahteen työryhmään, joista kummankin tarkoitus oli tuottaa kommentteja nykyiseen Toimintasuunnitelmaan sekä antaa kommentteja seuraavaan Toimintasuunnitelmaan (2009-2012), jota laaditaan tulevien kuukausien aikana. Ensimmäisen raportin dead-line on 14. heinäkuuta, ensimmäinen julkinen versio on valmiina syyskuun lopussa ja lopullinen hyväksyntä tapahtuu tämän vuoden lopulla.
Työryhmät työskentelivät ensimmäisen päivän. Esitimme ENCODin julkilausuman, , jossa kyseenalaistimme arvioinnin, sillä kunnollista tietoa ei ole saatavilla osoittamaan onko Toimintasuunnitelma ollut hyödyllinen vai ei. Ehdotimme myös, että uusi Toimintasuunnitelma perustuisi Euroopan Parlamentin suosituksille. Se on Euroopan kansalaisyhteiskunnan ainoa laillinen edustaja.
Molemmissa työryhmissä oli mielenkiintoista keskustelua. Useimmat osallistuivat keskusteluun aktiivisesti ja rakentavasti. Jotkut huumeita vastustavista järjestöistä kuten ECAD ja EURAD olivat keskustelun välittäjinä. Mutta heti kun he pääsivät ehdottamaan, että seuraavaan Toimintasuunnitelmaan otettaisiin sellaisia ihanteita kuin ”huumeista vapaa Eurooppa” hiljaisuus laskeutui huoneeseen. Selvästikään kukaan muu ei kannattanut tämän tapaisia ehdotuksia.
Useimmat keskustelut käsittelivät sitä, miten taata laadunvarmistus terveydenhoitotoimenpiteille, siihen sisällyttäen käytön ehkäisy, vankiloiden tilanne sekä tarve yhdistää huumepolitiikka laajempaan sosiaalipolitiikkaan köyhyyden, sosiaalisen syrjäytymisen ja sukupuolten välisen tasa-arvon kysymyksissä jne...
PARSEC suositti liittämään suunnitelmaan tarpeen pillereiden testaamisesta rave-juhlien ja diskojen yhteydessä. Huumelakeja valvovat viranomaiset vastustavat tätä ehdotusta. PARSECin mielestä se, että pillereitä ei testata pahentaa niistä aiheutuvia haittoja
Yritimme useita kertoja nostaa esille kysymyksen siitä, että huumeiden laittomuus on yksi merkittävä tekijä niiden aiheuttamissa haitoissa. Ehdotimme nyt laittomiksi luokiteltujen kasvien laillisen käytön lisäämistä yhtenä tekijä uusien kehitysohjelmien aikaansaamiseksi tuottajamaissa. EU:n komission edustaja neuvoi olemaan sisällyttämättä tällaisia ehdotuksia, sillä jäsenmaat eivät niitä hyväksyisi.
Hän mainitsi myös, että olisi vaikeata saavuttaa yhteisymmärrys tämän kaltaisista ehdotuksista Kansalaisyhteiskuntafoorumilla. Sitä ei tosin voitu kokeillakaan, sillä keskustelua olennaisista asioista, huumeiden täyskiellon vaikutuksista huumausaineilmiöön ei tapahtunut. Oli mielenkiintoista havaita, että ainoa tämän kaltaisen keskustelun äänekäs vastustaja oli Ranskan Haittojen Minimointi Järjestön (AFR) edustaja.
Johtopäätös
Seuraavana päivänä molempien työryhmien (ENCOD oli toisessa niistä) tiedottajat toimittivat raportin. Seuranneessa keskustelussa hyväksyttiin yleisesti se, että 0-toleranssin ei pitäisi olla Euroopan huumepolitiikan perusta. Pitäisi myös olla mahdollisuus aloitteille, jotka liittyvät huumeiden käytön laittomuudesta aiheutuvien haittojen minimointiin.
Se että valtaosaa Euroopan vankiloista on mahdotonta pitää huumeista vapaana, pitäisi olla riittävä osoitus siitä, että huumeista vapaa maailma on mahdottomuus. Sen kaltaista tavoitetta voidaan vaalia vain loukkaamalla raa’asti ihmisoikeuksia. Corel Edwards päätti kokouksen toteamukseen, että vaikeita asioita ei tule vältellä. Hän esitti, että vaikka toimia pillereiden testaamiseksi ei voi edistää Euroopan tasolla, koska useat yksittäiset jäsenmaat vastustavat sitä, tarvetta testien aikaansaamiselle voidaan puolustaa.
ENCOD teki viimeisen ehdotuksen keskustella yleisen huumepolitiikan suunnasta seuraavan Kansalaisyhteiskuntafoorumin asialistalle. ENCOD ehdotti myös ulkopuolista vetäjää kokouksiin, siksi ettei EU:n komission tarvitsisi istua kahdella tuolilla yhtä aikaa.
Seuraava kokous on määrä pitää vuoden 2009 alkupuolella.
Muuta tietoa
Ohjelma Huumeiden käytön ehkäisystä ja Tiedottamisesta
Komissio julkaisee uuden hakemisen syyskuussa 2008 kansalaisjärjestöille, jotka haluavat osallistua tähän ohjelmaan. Järjestöt voivat tehdä hakemuksen taloudellisesta tuesta seuraaviin perustein:
valtioiden rajat ylittävistä toimista, joiden tarkoitus on rakentaa verkostoja, lisätä tietoperustaa, parantaa tietoisuutta, ehkäistä huumeiden käyttöä, tarkkailla, panna täytäntöön ja arvioida EU:n Toimintasuunnitelmia
ottaa kansalaisyhteiskunta mukaan EU:n huumestrategioiden toteuttamiseen ja kehittämiseen
seurata, panna täytäntöön ja arvioida erityisiä toimenpiteitä Huume Toimintasuunnitelmassa 2005-2009 ja 2009-2012
Kun hakuaika alkaa niin jokaisella asiasta kiinnostuneella järjestöllä on kaksi kuukautta aikaa hakea. Koska hakeminen on samankaltainen kuin viime huhtikuussa, voivat kiinnostuneet järjestöt aloittaa valmistelut hakemukseensa, jotta siinä on mukana oikeat asiakirjat.
Säännöt rahoituksen saamiseksi ovat seuraavat: projekti kestää enintään kolme vuotta, EU rahoittaa korkeintaan 80%, minimimäärä, jota haetaan on 75.000 euroa.
Lopullinen johtopäätös
ENCODin tehtävä Kansalaisyhteiskuntafoorumilla on ilmaista kansalaisten ääntä, joita huumausainepolitiikka suoranaisesti koskettaa ja jotka ovat aliedustettuina muissa järjestöissä: kannabiksen ja muiden huumeiden käyttäjät, heidän omaisensa, terveydenhoitoalan työntekijät, ihmiset jotka työskentelevät laillisessa teollisuudessa, joka liittyy huumeisiin sekä itsenäiset asiantuntijat ja aktivistit.
ENCOD on Foorumilla vuoteen 2009 asti. Sen jälkeen tapahtuu uusi valinta, johon voi osallistua oli ollut Foorumin jäsen aikaisemmin tai ei.
Tämä toinen kokous oli paremmin järjestetty kuin ensimmäinen. Osallistujat olivat paremmin valmistautuneet, välillä käytiin todellista keskusteluakin ihmisten kanssa, jotka edustivat kieltolakia ajavia järjestöjä. Itse asiassa kieltolakia ajavat järjestöt olivat aktiivisimmillaan vaatiessaan panostamista huumeiden käyttöä ehkäiseviin ohjelmiin. Vaikka he olivat myös hyvin selvillä siitä, kuinka vaikeata on mitata näiden ohjelmien tehokkuutta.
Tunnelma kokouksessa oli parantunut, kiitos Euroopan Komission edustajien avoimemman suhtautumisen. He ovat alkaneet hyväksyä meidät tarpeellisena vaivana. Ihmisinä, joiden radikaaleimpia ehdotuksia ei voi käyttää mihinkään ilman, että rikkoo yleisen viitekehyksen, mutta myös ihmisinä, jotka vaikuttavat tärkeissä asioissa.
Useat kommentit (meiltä ja muilta) korostivat tarvetta laajentaa pelivaraa ja liikkumatilaa haittojen minimointiin liittyneissä aloitteissa, joita esitettiin lopulliseen raporttiin. Tämä ei tietenkään välttämättä tarkoita sitä, että ne sisällytettäisiin Toimintasuunnitelmaan, eikä edes siitä käytävään keskusteluun Horisontaalisessa Huumeryhmässä (ryhmässä on jäsenvaltioiden tärkeimmät huumeviranomaiset). Mutta ainakin perussävy Kansalaisyhteiskuntafoorumilla on se, että vallitseva tila pitää muuttaa, ja siitä kiitos myös ENCODin läsnäololle
Tästä lopputuloksesta keskustellaan ENCODin yleiskokouksessa kesäkuussa Vitoriassa Espanjassa.
Uusia tuulia kansainvälisessä huumevalvonnnassa
- Tietoja
- Julkaistu: 29.04.2008 29.04.2008
- Osumat: 5888 5888
YK:n huumekomissio (CND) kokoontui 10.-14.3.2008 Wienissä arvioimaan YK:n kymmenvuotisen huumeohjelman tuloksia. YK:n huume- ja rikostoimiston (UNODC) päällikkö Antonio Maria Costa on peräänkuuluttanut kansalaisjärjestöjen ottamista mukaan politiikan muotoiluun. Transform-järjestö Britanniasta seuraa huumepolitiikkamme tulevaisuuden muotoilua YK:ssa. Se toi julki Antonio Costan CND:n kokouksessa esittämän raportin, joka kertoo kansalaisjärjestöjen esittämän kritiikin myös menevän läpi virallisissa piireissä.
(http://transform-drugs.blogspot.com/2008/03/unodc-director-declares-international.html )
Näyttää siltä, että olisi tapahtumassa jotain uutta laadittaessa uusia sopimuksia kansainväliselle huumevalvonnalle. Raportissa "Making drug control 'fit for purpose': Building on the UNGASS decade"
(http://www.tdpf.org.uk/drug %20control%20%27fit%20for%20purpose%27.pdf )
Costa esittää mm. seuraavaa:
Sopimusten tulisi vastata tarkoitustaan ja nyt ollaan myöntämässä, että aika on toinen kuin niitä luotaessa. Tarvitaan uudenlaista sitoutumista monenvälisten sopimusten periaatteisiin ja jaettuun vastuuseen, sitoutumista siihen, että uudistusten tulee perustua empiirisiin toasiasioihin eikä ideologiaan ja käynnistää tätä tukevia konkreettisia toimenpiteitä, jotka eivät ole retoriikkaa ja julistusta.
Kun katsotaan kulunutta sataa vuotta, nähdään, että valvontajärjestelmän soveltaminen on aiheuttanut monia ei-aiottuja seurauksia.
Ensimmäinen ei-aiottu seuraus on valtavan suuret rikolliset markkinat, jotka välittävät kiellettyjä aineita tuottajilta kuluttajille ja houkuttavat valtavilla voitoillaan yhä lisää rikollisainesta.
Toiseksi kansanterveys, jonka pitäisi olla huumevalvonnan lähtökohta, on työnnetty taustalle.
Kolmanneksi ns. ilmapallovaikutus eli tiukentunut kontrolli yhdessä paikassa tuottaa huumekaupan kasvua toisessa paikassa.
Järjestelmä näyttää toimivan siten, että huumeista riippuvat syrjäytyvät, heidät leimataan moraalisesti ja heidän on vaikea saada hoitoa, vaikka he olisivat siihen halukkaita.
Haittojen vähentämisen politiikkaa on nähty ikäänkuin olisi olemassa ristiriita ennaltaehkäisyn ja hoidon ja toisaalta huumeiden käytön terveydellisten ja sosiaalisten haittavaikutusten vähentämisen välillä. Tämä on väärä vastakkainasettelu. Nämä politiikat ovat toisiaan täydentäviä.
Onkin hyvin järkeenkäypää, että huumevalvontaa ja huumesopimusten soveltamista kehitetään siten, että niissä otetaan huomioon terveys ja ihmisoikeudet.
Huumepolitiikka, kansainvälinen politiikka ja kansalaisjärjestöt
Käänteentekevä CND:n vuoden 2008 kokouksessa oli YK:n ihmisoikeusjulistuksen ottaminen huomioon YK:n huumeohjelmaa laadittaessa.
Lopullinen päätös ihmisoikeuksista hyväksyttiin kokouksessa kuitenkin vesitettynä versiona. Ihmisoikeudet jäävät edelleen pelkäksi sitoutumiseksi periaatteeseen ilman minkäänlaista virallista valvontaa ja UNODC:lle asetettiin seurantaraportin takarajaksi vasta 2010 eli vuosi uuden huumeohjelman sopimisen jälkeen eikä ennen sitä.
Monille maailman maille ihmisoikeuksien julistaminen on poliittisesti arka asia. Huumesodan nimissä tehtyjä ihmisoikeusloukkauksia mm. Thaimaassa ja Kolumbiassa ei ole pidetty ihmisoikeusloukkauksina eikä niitä ole käsitelty missään YK:n elimissä. Niinpä CND:n kokouksessa ihmisoikeuspykäliä vastaan hyökkäsivät Kiinan johdolla mm. Thaimaa, Pakistan, Kuuba, USA ja Kanada, jonka uusi pääministeri on vienyt maan ulkopolitiikan täysin USA:n taakse. Ihmisoikeuksia CND:ssä puolusti monien muiden maiden ohella myös Suomi.
Tätä byrokraattien ja uradiplomaattien pyörittämää prosessia on seuraamassa koko ajan kasvava joukko kansalaisjärjestöjä kuten ENCOD, International Harm Reduction Association, Transnational Institute sekä Transform.
ENCOD
http://www.encod.org/info/The-Life-of-a-Human-Rights.html
International Harm Reduction Association
http://www.ihrablog.net/2008 /03/cnd-passes-ground-breaking -yet-watered.html
Transnational Institute
http://www.ungassondrugs.org/
Brittiläinen Transform on saanut YK:n talous- ja sosiaalineuvoston (ECOSOC) myöntämän erityisneuvonantajan aseman ja se ottaa osa kesäkuussa Wienissä järjestettävään kansalaisjärjestötapaamiseen "Beyond 2008", jossa aiotaan koota eri järjestöjen esittämä kritiikki yhdeksi raportiksi ja luovuttaa se vuonna 2009 CND:lle sen pohtiessa tulevan kymmenen vuoden huumeohjelmaa YK:lle.
Antonio Costan "vastaus" ENCODin edustajalle Hollannin kannabispolitiikasta
- Tietoja
- Julkaistu: 25.03.2008 25.03.2008
- Osumat: 5192 5192
UNODC:n johtajan Antonio Costan kysymyksellä, miksi Hollannissa on
vähemmän kannabiksen käyttäjiä kuin naapurimaissa, vaikka jokainen
täysi-ikäinen voisi halutessaan ostaa sitä lähimmästä
kannabiskahvilasta. Pätkä tiivistää USA:n johtaman ja YK:n arvovallalla
käytävän kansainvälisen huumesodan luonteen paremmin kuin tuhat
raporttia tai hallituksen mietintöä.
Katso video YouTubesta: http://www.youtube.com/watch?v=fe208nLLEwk
