UNODC:n Costan perintö kansainväliselle huumesodalle: kansalaisaktivismi ja ihmisoikeudet

Tietoja
Julkaistu: 11.04.2010 11.04.2010
Osumat: 4746 4746

Lähde: Costan avajaispuhe CND:n 53. istunnossa
http://www.unodc.org/unodc/en/frontpage/2010/March/commission-on-narcotic-drugs-opens-in-vienna.html
Transform 10.3.2010
http://transform-drugs.blogspot.com/2010/03/cnd-report-human-rights-and-unodc.html

UNODC:n johtajassa Antonio Costassa on viime vuosina henkilöitynyt
kansainvälinen huumesota. Hän on ylimielisesti käyttäytyvä
uradiplomaatti, joka on saanut tehdä huumehaukkojen likaisimman työn
eli selittää julkisuuteen huumesodan palvelevan muitakin kuin vain
kontrolliviranomaisia. Hänen saarnoissaan kieltolakiviranomaiset ovat
epäitsekkäinä taistelleet ylivoimaista huumevihollista vastaan, mitä
ilman maailmamme olisi jo sata vuotta sitten hukkunut huumeisiin ja
paheisiin. Costan maailmassa paha on kiteytynyt kannabiksen
vihermateriaaliin, kokaiinikiteisiin ja heroiinijauhoon.

Costan kausi maailman huumesodan johdossa loppuu toukokuussa ja hänen
puheensa CND:n 53. kokouksessa paaluttaa hänen perintöään.

1. ”Huumevalvonnan höllentämistä vaativat rikkaiden maiden ihmiset
ovat unohtaneet tämän asian (köyhien maiden huumevalvonnan köyhyyden).
Miksi niin monen tragedian raunioittamat kolmannen maailman maat pitää
vielä tuomita huumeriippuvuuden aiheuttamaan uuskolonialismiin?”

Costan edellinen työpaikka on yksi niistä instituutioista, jotka
levittävät länsimaista demokratiaa ja talousoppeja entisen
Neuvostoliiton alueelle eli European Bank of Reconstruction and
Development (http://www.unodc.org/unodc/en/about-unodc/costas-corner/london.html).
Costa hallitsee poliittisen propagandan: puheessaan hän kääntää
tosiasiat nurin ja syyttää huumevalvonnan kritisoijia huumevalvonnan
aiheuttamista ongelmista.

Lue lisää: UNODC:n Costan perintö kansainväliselle huumesodalle: kansalaisaktivismi ja ihmisoikeudet

YK:n huumekomission kokousta voi seurata kansalaisblogista

Tietoja
Julkaistu: 11.04.2010 11.04.2010
Osumat: 4841 4841

Lähde: CNDBlogi
http://www.cndblog.org/
CND:n päätösehdotus
http://www.incb.org/pdf/e/narcotics/questionnaires/CND_Resolution-English_52_5.pdf
http://www.unodc.org/unodc/en/frontpage/2010/March/ngos-to-make-a-strong-presence-at-the-fifty-third-session-of-the-commission-on-narcotic-drugs.html
CND:n 53. session asiakirjat
http://www.unodc.org/unodc/en/commissions/CND/session/53.html
Beyond 2008 -kansalaisfoorumi
http://www.unodc.org/unodc/en/ngos/beyond2008.html

CND, Commission on narcotic drugs, on YK:n huumevalvontabyrokratiassa
korkein huumepolitiikkaa tekevä elin. Tärkeästä asemasta huolimatta
sekin pyrkii toimimaan salassa: sen kokouksia ja kokouspöytäkirjoja ei
näytetä julkisuudessa ja lopulliset päätösasiakirjat ovat rajoitetun
jakelun alaisia. CND:ssä ei myöskään äänestetä päätöksistä, joten on
mahdotonta saada tietää edes oman valtionsa edustajan kantaa.

CND:n tämän vuoden istunto, 53. sessio 8. - 12.3, tulee olemaan
käänteen tekevä yhdessä suhteessa: koskaan aiemmin eivät
kansalaisjärjestöt, eivätkä varsinkaan ns. kehitysmaiden
kansalaisjärjestöt, ole päässeet yhtä hyvin mukaan sen kokoukseen.
Vuonna 2007 yhteistyössä kansalaisjärjestöjen muodostaman Wienin
komitean kanssa CND perusti projektin Beyond 2008, jossa arvioitiin
kansalaisjärjestöjen osallistumisen tuomia etuja. Viime vuoden istunto
oli tässä suhteessa läpimurto, mikä voi ennakoida uutta
huumepolitiikan muotoiluun.

Tämän vuoden CND:n kokoukseen kansalaisjärjestöt ovat tuoneet
CNDBlogin, jossa on tarkoitus valottaa tämän tärkeän foorumin
työskentelyä.

Vielä kerran: YK yrittää hampunsiemenkieltoa
Lähde: INCB:n raportti 2009
http://www.incb.org/incb/en/annual-report-2009.html

YK:n huumepolitiikan epäonnistumisesta ja suuren remontin tarpeesta
aletaan olla yksimielisiä yhä korkeammilla tasoilla. Tästä huolimatta
kansainvälisen huumesodan haukat yrittävät asettaa hampunsiemenet
erityiseen valvontaan ja kieltolain piiriin. Vuosi sitten
kansainvälisenä huumehaukkana tunnettu Japani yritti ajaa hampun
siementen kansainvälistä kieltoa CND:n kokouksessa mutta aloite
epäonnistui asian monimutkaisuuden vuoksi. Ajatus on näköjään jäänyt
kummittelemaan näiden haukkojen kabinetteihin.

INCB:n uusimmassa vuosiraportissa hampun eli kannabiksen siemeniä
käsitellään peräti kolmen jakeen verran (72-74). Taustaksi
kerrottakoon, että maailman oopiumtuotannosta vain 50% on laitonta ja
loput menevät huumesopimusten mukaisesti lääketuotantoon. Unikon
siementen kasvatus ja kauppa ovat vapaan kaupan piirissä niin, että
niitä saa sirotella myös leivonnaisten päälle ja käyttää
ruuanlaitossa. Hampun siemeniä ei säädellä myöskään kansainvälisillä
huumesopimuksilla vaikka melkein koko hamppukasvi onkin saatu
sisällytettyä niiden piiriin vuoden 1961 sopimuksessa. Sopimuksen
artiklan 1 kohdan 1 b mukaan kannabis tarkoittaa hampun kukkalatvoja.
Siemenet ja muut osat paitsi latvalehdet on rajattu sopimuksen
ulkopuolelle. Artikla 28 kohta 2 puolestaan sanoo selvästi, että
hampun viljely mm. teollisiin tarkoituksiin kuiduksi ja siemeniksi ei
kuulu sopimuksen piiriin.
(http://www.unodc.org/pdf/convention_1961_en.pdf)

YK:n huumevalvontakoneiston tähtäimessä on ”laittoman” kannabiksen
viljelyn kuriin saattaminen. INCB vetoaa tässä vuoden 1988
huumesopimuksen 3 artiklaan, sen 1 paragraafiin (C) (III), mikä INCB:n
mielestä velvoittaa osanottajavaltiot kriminalisoimaan kannabiksen
laittoman kasvatuksen eli kasvatuksen muihin kuin ruoka-, kuitu-,
lääke- tai tutkimustarkoituksiin
(http://www.unodc.org/unodc/en/treaties/illicit-trafficking.html). Nyt
INCB venyttäisi tämän koskemaan myös kannabiksen siementen laitonta
nettikauppaa.

YK:n huumevalvontakoneistossa ei ilmeisesti tiedetä, että nykyiset
lääkekannabislajikkeet ovat peräisin näistä laittomista lähteistä,
koska kieltolain soveltaminen on hävittänyt perinteisiä siemenkantoja.
Vuoden 1988 huumesopimus oli suunnattu järjestäytynyttä kansainvälistä
huumerikollisuutta vastaan ja kannabiksen käytön erilaiset
dekriminalisoinnit ja penalisoinnit ovat tämän sopimuksen mukaisia
ratkaisuja. YK:n ajatusmaailmaan ei mahdu se, että kansainvälisen
huumevalvonnan epäonnistuttua perustehtävässään eli tämän
kansainvälisen järjestäytyneen huumerikollisuuden torjunnassa,
kannabiksen kotiviljely on tehokkain tapa rajoittaa rikollisuuden
leviämistä. Hampun siementen rikosvalvonta ajaisi siemenkaupankin maan
alle järjestäytyneen rikollisuuden käsiin.

Asiantuntijoiden mielestä INCB ylittää jälleen omat valtuutensa ja
tässä asiassa kullakin maalla on valtuus päättää kuten haluaa
perustuslakinsa puitteissa. Tätä asiaa pitää seurata ja tulisi olla
yhteydessä oman maan vastuulliseen virkamieheen. Mutta koska YK:n
huumepolitiikan tekeminen tapahtuu hämärissä puitteissa niin mistä
hänet tunnistaa? Kansalaisilla ei ole mitään keinoa valvoa, miten oman
maan edustaja käyttäytyy näissä kokouksissa. Nykyaikainen länsimainen
demokratia ei ole edustavimmillaan YK:n huumebyrokratian sokkeloissa.

YK: Yhä lähemmäksi totuutta

Tietoja
Julkaistu: 11.04.2010 11.04.2010
Osumat: 5414 5414

Maaliskuun 8. - 12. YK:n huumekomissio (CND) pitää vuosikokouksensa Wienissä arvioidakseen nykyisen huumestrategian tuloksia. Tämän strategian julkisena tavoitteena on laittomien huumeiden tuotannon, kaupan ja kysynnän vähentäminen. Totuus on se, että tällä strategialla ei ole myönteisiä tuloksia.

Helmikuun 23. päivä EU:n huumepolitiikan julkisessa kuulemistilaisuudessa, jota ENCOD oli myös järjestämässä, EU:n komission huumekoordinaatioyksikön johtaja Carel Edwards sanoi: "Sorto ei auta. Me tiedämme nyt tarpeeksi, jotta voimme vetää tämän johtopäätöksen."

Maaliskuusta 2009 saakka EU:n komissiolla on ollut käytössään raportti huumepolitiikan vaikutuksista laittomien huumeiden maailmanmarkkinoihin 1998 - 2007 (ns. Reuter-Trautmannin raportti eli Report on Global Illicit Drugs Markets 1998 – 2007 (pdf)). Tässä raportissa tehdään seuraava johtopäätös: tämän hetkiset huumepolitiikan muodot, jotka perustuvat kieltolakiin, eivät vähennä huumeiden tarjontaa eikä kysyntää, ja ne aiheuttavat yksilöille ja koko yhteiskunnalle haittoja.

ENCOD:n delegaatio on läsnä Wienin kokouksessa muistuttamassa hallitusten edustajia siitä, että heidän tulisi suojella kansalaisia vaaroilta eikä altistaa heitä niille. Maaliskuun 4. päivänä ENCOD:n jäsenet järjestävät mielenosoituksia Malesian suurlähetystöillä Pariisissa ja Lontoossa. Samana päivänä Malesian sanomalehdissä julkaistaan avoin kirje Malesian hallitukselle, jossa vaaditaan huumerikollisten kuolemanrangaistuksen välitöntä poistamista.

Olemme väittäneet jo vuosia, että kieltolaki on yhteiskunnan todellinen vihollinen ja tämä totuus on tulossa yhä ilmeisemmäksi. Huumeiden kieltolaki aiheuttaa valtavat laittomat taloudelliset voitot, sekoittaa toimivan talousjärjestelmän, korruptoi virkamiehiä ja rahoittaa aseistautuneita joukkioita. Se aiheuttaa ja lisää yhteiskunnasta vieraantumista ja yksilöiden kokemaa rasitusta.

Kieltolain ylläpitämiseen tarvittava julkinen kulutus pelkästään EU:ssa on arvioitu olevan (varovaisesti) 40 miljardia euroa eli 80 euroa asukasta kohti vuodessa. Talouskriisin aikana emme voi enää sallia tällaisen summan heittämistä hukkaan sellaiseen politiikkaan, joka ei selvästikään hyödytä ketään mutta aiheuttaa ongelmia ja vahinkoa miljoonille ihmisille.

Reuter-Trautmannin raportti paljastaa tämän totuuden. Tieteellisen todistusaineiston hyväksyvät eivät voi enää kiistää sitä, että kieltolaki perustuu väärään teoriaan. Huumeiksi luokiteltujen aineiden laillinen tuotanto ja jakelu on ainut järkevä ja tehokas tapa vähentää huumeisiin liittyviä ongelmia, vähentää järjestäytynyttä rikollisuutta ja kerätä veroja terveydenhoitoa, koulutusta ja yhteiskunnallisia ohjelmia varten.

Kysymys ei enää kuulu jos vaan milloin. Jouduttaaksemme kieltolain loppua meidän tulee päättäväisesti toteuttaa kaksi tavoitetta: viedä kieltolakihallinnolta sen uskottavuus varmistaen, ettei se koskaan voimistu, ja rohkaista ihmisiä, jotka haluavat uudenlaista politiikkaa, nostamaan äänensä ja vaatimaan muutosta.

Milloin selvä järki alkaa hallita huumepolitiikan maailmaa, ja yleensä maailmaa?

Toimittanut Risto Mikkonen.

Lähteet:

EU:n huumepolitiikan julkisen kuulemistilaisuuden johtopäätökset

Tietoja
Julkaistu: 11.04.2010 11.04.2010
Osumat: 5482 5482

Helmikuun 23. päivä järjestettiin EU parlamentissa julkinen kuulemistilaisuus EU:n huumepolitiikasta. Kreikan edustajan Michail Tremopoulosin ja ENCOD:n (European Coalition for Just and Effective Drug Policies) kutsumana noin 40 Euroopan kansalaisliikkeiden edustajaa 15 eri maasta saapui muotoilemaan suosituksia EU:n parlamentin edustajille, EU:n komissiolle ja Euroopan neuvostolle niistä tulevaisuuden lähestymistavoista, joita EU:n tulisi omaksua kriminalisoitujen huumeiden käsittelemisessä.

Tilaisuus järjestettiin kaksi viikkoa ennen YK:n huumekomission (CND) kokousta Wienissä, ja työjärjestyksen tärkein kohta oli "Report on Global Illicit Drugs Markets 1998 – 2007" (pdf), jonka EU:n komissio rahoitti vuonna 2008. Tämän tutkimuksen teki ryhmä tunnettuja huumetutkijoita, jota johti professori Peter Reuter Rand Corporation ajatushautomosta USA:sta sekä Franz Trautmann Trimbos instituutista Hollannista. Raportti ilmestyi kansalaisjärjestöjen vaadittua monen vuoden ajan puolueetonta arviointia maailmanlaajuisen huumekieltolain vaikutuksista.

Raportin esitteli EU:n komission huumekoordinaatioyksikkö. Sen johtopäätökset osoittavat vääräksi huumekieltolain perustana olevan teorian - että huumekieltolaki vähentää valvonnassa olevien huumeiden tuotantoa, jakelua ja kulutusta. Raportin mukaan valvontayrityksillä on vain vähän vaikutusta maailmanlaajuisiin huumemarkkinoihin, joiden arvoksi vuodessa arvioidaan 300 miljardia dollaria.

Tuotannon valvonnalla on paikallista vaikutusta mutta sillä ei vaikuteta huumeiden saatavuuteen maailman mittakaavassa; salakuljetuksen valvonta ei ole sen tuloksellisempaa. Hoito vähentää sekä riippuvaisen ihmisen että yhteiskunnan kokemia haittoja mutta se ei vähennä huumeiden käyttöä. Käytön ehkäisyn ponnistelut kilpistyvät sellaisten ohjelmien puutteeseen, joilla olisi todettua vaikutusta.

Haittojen vähentämiseen tähtäävät ohjelmat ovat auttaneet tilannetta monissa maissa mutta ne kohdistuvat vain kapeaan huumeongelman osaan.

Rikoslain täytäntöönpano ei estä huumeiden saatavuutta yhä halvemmin hinnoin. Se myös aiheuttaa paljon haittoja, jotka jakaantuvat epätasaisesti eri maiden kesken. Huumeiden kieltolaki aiheuttaa väkivaltaa ja lahjontaa sekä vahingoittaa ympäristöä ja terveyttä. Nämä ongelmat aiheuttavat kuolemantapauksia ja sairauksia sekä miljoonien ihmisten, kuluttajien, heidän ympäristönsä ja muun yhteiskunnan elämänlaadun vakavaa heikkenemistä.

Raportin tulokset kertovat lyhyesti sanottuna, että kieltolakiin perustuva huumepolitiikka on aiheuttanut paljon haittaa ja vain vähän, jos lainkaan, hyvää. Euroopan Unionia tulisi onnitella siitä, että se on tukenut tällaista tutkimusta. Nyt tulisi toimia tämän tiedon pohjalta. Sen hylkääminen vastaa rikoslain tarkoittamaa laiminlyöntiä.

Siksi tämä kuulemistilaisuus pyytää Euroopan Unionia tarttumaan seuraaviin aloitteisiin:

  1. Tulisi mahdollisimman nopeasti kutsua koolle eurooppalainen kokous tulevaisuuden huumepolitiikan malleista, mihin kutsuttaisiin kansalliset ja paikallisviranomaiset, parlamentaarikot sekä kansalaisyhteiskunnan edustajat kaikista 27:stä jäsenvaltiosta. Kokouksen tavoite olisi tutkia uusia huumepolitiikan muotoja, jotka eivät perustu kieltolakiin vaan edellä mainitun raportin antamiin opetuksiin sekä paikallisviranomaisten ja kansalaisjärjestöjen kokemuksiin.
  2. Tulisi julkaista yleinen suositus jäsenvaltioille, jotta nämä asettaisivat huumepolitiikkansa arvioinnin poliittisesti tärkeälle sijalle. EU:n tulisi sallia kunkin jäsenvaltion valita itselleen sopiva huumepolitiikka, joka kunnioittaa ihmisoikeuksia, yksilönvapauksia ja yhteiskunnan yhtenäisyyttä ja joka aiheuttaa vähiten oheisvahinkoja.
  3. Tulisi käyttää tilaisuutta seuraavassa CND:n kokouksessa Wienissä haittojen vähentämiseen tähtäävän politiikan tärkeyden korostamiseksi sekä aloittaa keskustelu YK:n sopimusten arvioinnista, jotta sellaiset vaihtoehdot huumemarkkinoiden säätelemiseksi, jotka eivät perustu kieltolaille, tulisivat mahdollisiksi.
  4. Tulisi tutkia mahdollisuuksia EU:n kansalaisten aloitteiden hyväksymiseksi, jotka tähtäävät kannabiksen tuotannon ja jakelun luomiseen henkilökohtaista kulutusta varten yrityksenä vähentää laittomien markkinoiden aiheuttamia haittoja sekä riippuvuutta niistä.

Toimittanut Risto Mikkonen.

Lähteet:

ENCOD: Huumepolitiikka kuuluu Euroopan asialistalle

Tietoja
Julkaistu: 19.02.2010 19.02.2010
Osumat: 16026 16026
Marraskuun 20. päivänä ENCOD:n johtoryhmä lähetti seuraavan kirjeen Euroopan parlamentin kansalaisvapaus, oikeus- ja sisäasiat -komitean (LIBE) jäsenille. Pyydämme teitä tekemään samoin. Sähköpostiosoitteet löytyvät komitean sivuilta.
 

Komission huumeraportti CND:lle maaliskuussa 2009
http://ec.europa.eu/justice_home/doc_centre/drugs/studies/doc/report_10_
03_09_en.pdf

Kansalaisfoorum
http://ec.europa.eu/justice_home/fsj/drugs/forum/fsj_drugs_forum_en.htm

SKY:n palaute EU:n kansalaisfoorumille
http://ec.europa.eu/justice_home/news/consulting_public/drugs_forum/
contributions/others/contribution_finnish_cannabis_association_finland_en.pdf

Kansalaisvapaudet sekä oikeus- ja sisäasiat, LIBE
http://www.europarl.europa.eu/activities/committees/homeCom.do?
language=FI&body=LIBE

Pyyntö Euroopan parlamentin kansalaisvapauskomitean jäsenille

Bryssel 20. marraskuuta 2009

Hyvä Euroopan parlamentin jäsen

Me ENCOD:n (European Coalition for Just and Effective Drug Policies,
eurooppalainen kansalaisjärjestöjen ja kansalaisten yhteenliittymä
oikeudenmukaisen ja tehokkaan huumepolitiikan puolesta) jäsenet
pyydämme teitä kiinnittämään huomionne tärkeään asiaan, joka vaatii
teiltä toimenpiteitä.

Uskomme Euroopan komission manipuloivan ja heikentävän
keskustelumekanismeja kansalaisyhteiskunnan suuntaan ja käyttävän
väärin Euroopan parlamentin tätä tarkoitusta varten myöntämiä varoja
ylhäältä käsin saneltuihin aloitteisiin, joita kukaan EU:n komission
ulkopuolinen taho ei ollut pyytänyt.

Tämä asia koskee sitä tapaa, jolla oikeuteen, vapauteen ja
turvallisuuteen liittyvien asioiden pääosaston (Directorate for
Justice, Freedom and Security) alainen huumekoordinaatioyksikkö (Drugs
Coordination Unit, DCU) on kohdellut EU:n huumepolitiikan
kansalaisfoorumia (Civil Society Forum on Drug Policy in the EU, CSF).

Vuosia kestäneen kehityksen tuloksena Eurooppa-neuvosto ja komissio
perustivat joulukuussa 2007 kansalaisfoorumin luomaan dialogia
huumepolitiikan alalla toimivien kansalaisjärjestöjen kanssa. Tähän
foorumiin valittiin 26 järjestöä komission hieman epämääräisellä
valintajärjestelmällä.

Tämän foorumin tarkoitus on komission omien kotisivujen mukaan ”lisätä
kansalaisyhteiskunnan vaikutusta huumeisiin liittyvissä asioissa,
politiikan luomisessa, toimenpiteiden soveltamisessa sekä EU:n
huumestrategian ja toimintasuunnitelman toteuttamisessa”.

Euroopan parlamentti painotti raportissaan kansalaisfoorumille
maaliskuussa 2008, että kansalaisfoorumin merkitys on ”vahvistaa
kansalaisyhteiskunnan osaa eurooppalaisen huumepolitiikan
kehittämiseksi, mikä on vuosien 2005 - 2012 huumestrategian
päätavoite”. Parlamentin raportissa painotettiin ”Huumepolitiikan
perustamista vahvalle tieteelliselle näytölle yhteistyössä
huumetutkimuksen kentällä toimivan kansalaisyhteiskunnan kanssa,
tosiasioihin perustuville politiikan muodoille sekä todistetulle
näytölle perustuville toimenpiteille mukaan lukien sellaiset, joiden
tarkoitus on ehkäistä ja vähentää terveyshaittoja”.

Kansalaisfoorum on kutsuttu koolle kolme kertaa, jokaisen kokouksen
kestettyä puolitoista päivää Brysselissä (joulukuussa 2007,
toukokuussa 2008 ja maaliskuussa 2009). Yhdessäkään kokouksessa ei ole
ollut mahdollista keskustella EU:n huumepolitiikasta. DCU:n edustajat
ovat estäneet tämän, koska heillä on kokouksen asialistan
valmistelemisen ja kokouksen johtamisen yksinoikeus. Osallistujien
pyynnöt asettaa nykyisen huumepolitiikan vaikutukset sekä mahdolliset
vaihtoehdot asialistalle on kielletty. Kokoukset ovat olleet
jäsentelemätöntä tiedon jakamista ilman selvää asialistaa ja
seurantaa, mikä on turhauttanut osanottajia.

ENCOD:n johtoryhmä kysyi syyskuussa 2009 DCU:n edustajilta, miksi
keskustelua huumepolitiikasta ei voida käydä kansalaisfoorumin
keskuudessa. Komission edustajat vastasivat, että ”heillä on rajattu
mandaatti käsitellä huumepolitiikkaa, koska jäsenvaltiolla on
itsemääräämisoikeus oman politiikkansa tekemisessä”. Missään
aikaisemmassa kansalaisfoorumin luomisen vaiheessa (konferensseja,
Vihreän paperin julkistaminen, tammikuussa 2006 alkanut
valintaprosessi) ei tätä ehtoa ole esitetty.

Mielestämme käyttäessään tätä ehtoa keskustelun välttämiseksi EU:n
julkishallinnon tärkeällä alueella rikkoo komissio hyvän hallinnon
periaatteita. Luomalla mielikuvan siitä, että EU on kiinnostunut
vastavuoroiseen keskusteluun huumepolitiikasta kansalaistensa kanssa,
ja jälkeenpäin alentamalla tämä keskustelu Brysseliin valittujen
edustajien kalliiksi ”juttutuvaksi”, komissio tietoisesti heikentää
keskustelun merkitystä.

Lisäksi tapaamisessamme komission kanssa tuli esille, ettei DCU kykene
täysin selvittämään kansalaisfooorumille osoitettujen rahojen käyttöä.
Rahat on Euroopan parlamentin vuonna 2007 hyväksymästä huumeista
tiedottamisen ja ehkäisyn budjetista (Drugs Information and Prevention
Budget). Kansalaisfoorumin kolmannessa kokouksessa maaliskuussa 2009
DCU:n edustajat kertoivat, että kansalaisfoorumin vuosibudjetti on
noin 100 000 €, mikä riittäisi kahden kokouksen pitämiseen vuosittain.
Samalla kerrottiin, että seuraava kansalaisfoorumin kokous olisi vasta
vuonna 2010.

Yrittäessämme saada selvitystä asiaan vastasi DCU:n edustaja
sähköpostilla, että loput kansalaisfoorumin rahat vuodelle 2009
käytettäisiin European Action on Drugs Campaign -kampanjaan, mikä on
Ranskan puheenjohtajakaudella luotu huumeiden vaarojen vastainen
propagandakampanja ja jonka Euroopan komissio on luonut kysymättä
neuvoa kansalaisfoorumin järjestöiltä. Kun tätä kampanjaa ehdotettiin
kansalaisfoorumin edellisessä kokouksessa maaliskuussa 2009,
osallistujat hylkäsivät sen melkein yksimielisesti suunnittelun
ammattimaisuuden puutteen takia.

Maaliskuussa 2009, vain yksi päivä ennen YK:n huumekomission kokouksen
alkua Wienissä, julkaisi EU:n komissio “Report on Global Illicit Drug
Markets 1998 – 2007" (the Reuter-Trautmann report). Raportti on tärkeä
tietolähde ja sen johtopäätökset vahvistavat niitä huumepolitiikan
arviointiraportteja, joita huumepolitiikasta on tehty viime vuosina.
Nämä johtopäätökset ovat, että nykyiset politiikan muodot eivät täytä
tavoitteitaan vähentää laittomien huumeiden tarjontaa eikä kysyntää,
ja mahdollisesti ne  ratkaisevasti luovat ja lisäävät huumeiden
käyttäjien, heidän ympäristönsä ja muun yhteiskunnan kokemia ongelmia.

Raportin tekijöitä ei pyydetty esittämään toimenpide-ehdotuksia. DCU:n
edustajan mukaan raportti ”ei sisällä tarpeeksi tietopohjaa, jolla
voitaisiin suorittaa arviointeja”. Siten näyttää mahdolliselta, että
tämä raportti, joka on yhden vuoden aikana tehty tieteellinen tutkimus
kaikesta EU:n huumetilannetta koskevasta aineistosta, unohdetaan pian.

Mielestämme kansalaisfoorumin tulisi saada keskustella tästä
raportista. Siksi me muodollisesti pyydämme tukeanne vetoomuksellemme
EU:n komissiolle, että se asettaisi raportista käytävän keskustelun
seuraavan tammikuussa 2010 pidettävän kokouksen asialistalle. Lisäksi
uskomme, että Euroopan parlamentin kansalaisvapauskomitean tulisi
keskustella raportissa esitetyistä johtopäätöksistä.

Pyydämme teitä ottamaan asia käsittelyyn seuraavassa
kansalaisvapauskomitean kokouksessa tiistaina ja keskiviikkona
joulukuun 1 - 2.

Kunnioittavasti

Marisa Felicissimo, Belgium
 Antonio Escobar, Spain
 Fredrick Polak, The Netherlands
 Jorge Roque, Portugal

ENCOD:n johtoryhmä

--


 EUROPEAN COALITION FOR JUST AND EFFECTIVE DRUG POLICIES

 Lange Lozanastraat 14 – 2018 Antwerpen - Belgium

 Tel. + 32 (0)3 293 0886 / Mob. + 32 (0)495 122644

 E-mail:  Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.  / www.encod.org

Kannabiksen kotikasvatus yleistyy - tarvitsemme muutosta politiikkaan

Tietoja
Julkaistu: 24.04.2009 24.04.2009
Osumat: 8214 8214

Miksi poliisi jahtaa puutarhuria?

STT uutisoi 21.3. kannabiksen kotiviljelyn yleistymisestä, ja uutinen levisi nopeasti poikkeuksellisen laajalle, aina maakuntalehtiä myöten. Ilmiö on todellinen. Kannabiksen käyttö ja kotikasvatus ovat lisääntyneet tasaisesti 90-luvun puolivälistä lähtien niin Suomessa kuin muuallakin länsimaissa. Sen sijaan uutisen välittämä keskusrikospoliisin arvio tuhannesta kannabista kasvattavasta suomalaiskodista ei voi millään pitää paikkaansa, sillä jo pelkästään poliisin tietoon vuosittain tulevien kotikasvatustapausten määrä lähentelee tuhatta! Vuonna 2007 Suomessa tilastoitiin 4206 huumausainerikosta, joista kotikasvatuksia oli 978 kappaletta. Tämä tekee 23% kaikista huumausainerikoksista. Poliisilla lienee parempaakin tekemistä kuin ratsata puutarhureita näin aktiivisesti. Näiden jahtaaminen on poliisille kuitenkin mielekästä työtä; pössyttelijät kun eivät riehu putkassa, paperihommat ovat helppoja ja mikä tärkeintä - tilastot osoittavat poliisin toiminnan tehokkuutta. Lisäksi lienee kysymys myös symbolisten viestien lähettämisestä. Joku voi laskea, että tällainen on halpaa ja tehokasta huumeiden vastaista työtä. Tällöin ei kuitenkaan lasketa ei-aiottujen seurausten kustannuksia eikä inhimillisiä seurauksia. Ne jäävät toimenpiteiden kohteiksi joutuneiden ihmisten harteille. Poliisi arvioi selvittävänsä noin kymmenesosan huumausainerikollisuudesta. Tämän arvion ja kasvatuksen näkymättömyyden vuoksi voisi arvella, että Suomessa kasvatetaan kannabista ainakin 20 000 kotitaloudessa. Kannabista siis kasvaisi Suomessa lähes joka sadannessa kotitaloudessa. Kyse ei siis ole pienen, merkityksettömän piirin puuhastelusta, joka voidaan lakaista sivuun
yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Onko meillä todella varaa tähän?

Jokainen kannabispidätys ja sitä seuraavat oikeudelliset toimenpiteet maksavat yhteiskunnalle. Kansainväliset tutkimukset osoittavat selkeästi, että rangaistukset eivät juurikaan vaikuta sen paremmin kannabiksen kuin muidenkaan huumausaineiden kysyntään. Sen sijaan poliisin toiminta ja rikosoikeudelliset sanktiot syrjäyttävät käyttäjiä, mm. aiheuttamalla potkuja työ- ja opiskelupaikoista ja aiheettomasti hankaloittavat ajpkortin saantia. On valitettavan yleistä että poliisit hakevat kotikasvattajia työpaikoilta kuulusteluihin tai riisuttavat alasti sellissä ruumiintarkastuksen yhteydessä. Mitä tarkoitusta tällainen leimaaminen ja nöyryyttäminen palvelevat? Toisaalta on ilolla tervehdittävä sitä yhä kasvavaa poliisijoukkoa, joka kotikasvattajaa kuulustellessaan pahoittelee tilannetta ja myöntää ettei tilanteessa ole mitään järkeä. Ongelman ratkaisemiseksi on ensitöiksi aika laajentaa käyttörikos pikasakkokäytäntöineen myös kotikasvatusta koskevaksi ja tulevaisuudessa luovuttava kokonaan kaikista kannabiksen omaan käyttöön liittyvistä sanktioista. Lisäksi olisi heti alettava soveltaa loogisesti valtakunnan syyttäjän ohjeita käyttörikoksista. Ohjeissa VKS:2002:3 Seuraamuksen määrääminen huumausaineen käyttörikoksesta, liite 2, Taulukko rangaistusmääräysmenettelyä varten määritellään marihuanan vähäiseksi määräksi alle 15 g tai tapauksesta riippuen enemmänkin. Tältä ja muulta osin valtakunnan syyttäjän ohjeita olisi loogista soveltaa myös itselle kasvatettuhin (kuivattuihin) kasveihin. Ei kai kannabiksen osto pimeiltä markkinoita ole vähemmän rangaistavaa kuin itse kasvattaminen ilman rikollisten välissäoloa.

Kannabiksen kasvatus omaan käyttöön ja viljely myyntiin

Uutisoinnissa on korostettu, että viimeaikaisissa löydöissä on tullut esille melko suuria ammattimaisia viljelmiä, eikä niinkään yksittäisen käyttäjän paria kasvia. Tästä voidaan julkisuudessa väittää, että kotikasvatus onkin olennainen osa laitonta huumekauppaa ja jolla on selviä kytköksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Omaan tarpeeseen tapahtuva kotikasvatus, ja satoja kasveja käsittävät ammattiviljelmät ovat eri asioita, joiden välisen eron myös viranomaiset voisivat tunnustaa. Ne on syytä erottaa tiukasti toisistaan ja niitä tulee käsitellä erilailla. Poliisi, syyttäjät ja tuomioistuimet pystyvät helposti näkemään eron. Omatarvekasvattajien rinnastaminen ammattitoimintaan on haittojen maksimointia. Kun käyttäjä joutuu pelkäämään, että omien hamppujensa kasvatuksesta voi joutua kiinni, hän joko jättää kasvatuksen ammatti-ihmisten käsiin (suurviljelmien kasvattajat tai salakuljettajat) tai sitten pitää kasvit riskialttiissa paikassa (pienissä komeroissa) suurteholamppujen alla, jolloin paloturvallisuus vaarantuu, ja vesivahinkojen riskit kasvat. Jättämällä omaan käyttöön kannabista kasvattavat rauhaan, poliisi- ja oikeuslaitos säästäävät rahaa ja resursseja. Lisäksi on kyse ihmisten perusoikeuksista. Perustavalla tasolla kyse on siitä, että kannabiksen käyttö on jokaisen kansalaisen oma asia, johon valtiolla ei ole oikeutta pakkotoimin puuttua. Pidemmällä aikajänteellä saattaa olla järkevää ottaa kannabiskauppa yhteiskunnan haltuun, niin tuotanto- kuin välitystasollakin. Tällöin voidaan noudattaa ikärajoja, valvoa laatua ja ottaa verohyöty yhteiskunnan käyttöön.

Haitat hallintaan!

Kannabiksen haitat muihin päihteisiin verrattuna ovat melko vähäiset, joskaan eivät missään nimessä olemattomat. Kuten kaikkien päihteiden kohdalla, haitat ilmaantuvat pääasiassa kroonistuneen käytön yhteydessä. Toisaalta on huomattava, että suuri joukko suomalaisia on käyttänyt kannabista päivittäin (esimerkiksi työpäivän jälkeisenä rentoutuksena) vuosien tai jopa vuosikymmenten ajan ilman merkittäviä haittoja. Sen sijaan vuosikymmenten valheellinen huumevalistus kannabiksen suhteen on aiheuttanut erityisesti nuorten kannabiksen käyttäjien keskuudessa reaktion, jossa käyttäjät katsovat ettei kannabiksella ole minkäänlaisia haittavaikutuksia. Tämä ajattelu osaltaan aikaansaa sekä ruokkii jatkuvaa käyttöä ja mahdollisesti pahentaa olemassa olevia ongelmia. Paradoksaalista kyllä, kannabiksen rikosoikeudellinen asema ja valheellinen valistus siis ovat pääsyyllisiä tähän kehitykseen. Jos halutaan vähentää käytöstä aiheutuvia haittoja, olisi panostettava sekä ennaltaehkäisevään että käytön vähentämiseen pyrkivään nuorten täsmävalistukseen ja lisäksi kehitettävä erilaisia psykososiaalisia hoitomuotoja kannabiksesta riippuvaiseksi tulleille. Niin viranomaisten, sosiaalitoimen kuin terveydenhoito-henkilökunnan tietoisuutta kannabiksen todellisista haittavaikutuksista on lisättävä, tutkimustyötä kehitettävä ja yhteiskunnallista suvaitsevaisuutta kannabiksenkäyttäjiä kohtaan on lisättävä. Syyllistävä ainekeskeinen ajattelu olisi hylättävä ja pyrittävä hyväksymään ihmiset sellaisina kuin he ovat. Ongelmakäyttö ei johdu aineesta itsestään, vaan pohjimmiltaan muista yksilön elämässä vaikuttavista tekijöistä. Sen sijaan yhteiskunta joka rikosoikeudellisesti ja moraalisesti tuomitsee jäsenensä teosta, josta on haittaa korkeintaan teon suorittajalle itselleen, ei ole sivistynyt ja suvaitsevainen yhteiskunta. Suomen kannabisyhdistys peräänkuuluttaa realismia ja aitoa vuorovaikutusta kannabiskeskusteluun, niin päättäjien kuin käyttäjienkin keskuuteen! Joko me olemme siihen valmiita?

Suomen kannabisyhdistyksen kevätkokous 29.3.2009

SKY hakee uudelleen yhdistysrekisteriin

Tietoja
Julkaistu: 24.04.2009 24.04.2009
Osumat: 4927 4927

Laillisuuden puolesta – järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan

Suomen kannabisyhdistys yhdistysrekisteriin

Kun Suomen kannabisyhdistys perustettiin 1991, se joutui taistelemaan oikeudestaan olemassaoloon. Vaikka yhdistyksen toiminta todettiinkin lailliseksi, niin se ei päässyt yhdistysrekisteriin.  Yhdistysrekisteri  ja  Korkein  hallinto-oikeus  pitivät  sitä  hyvien tapojen  vastaisena  vaikkakin  eri  syistä.  Yhdistys  on  toiminut  lain  ja  sääntöjen mukaan  kuin  mikä  tahansa  yhdistys,  vaikka  onkin  ollut  rekisterin  ulkopuolella. Haittaa siitä on taloudelle ja sitä on käytetty diskriminoinnin perusteena. 
 
Yhdistys  on  uudistanut  sääntöjään  ja  tarkistanut  tarkoitustaan  sekä  päättänyt  hakea yhdistysrekisteriin.  Yhdistyksen  tarkoitus  on  vaikuttaa  päihdepolitiikkaan  ja lainsäädäntöön  siten,  että  kannabiksen  käyttö,  hallussapito  ja  viljely  omaan käyttöön  tulevat  sallituiksi  täysi-ikäisille  sekä  luodaan  sääntely  kannabiksen tuotantoon ja jakeluun.
 
Tällä  hetkellä  käydään  vakavaa  keskustelua  EU:n  ja  YK:n  tasolla  kannabiksen asemasta  ja  muun  kuin  kieltoon  perustuvan  sääntelyjärjestelmän  luomisesta.  Voisi kuvitella,  että  suomalainen  yhteiskunta  on  muuttunut  18  vuodessa  ja  yhdistys,  joka ottaa  osaa  tähän  keskusteluun,  hyväksytään  tasa-arvoiseksi  muiden  yhdistysten kanssa.
 
Suomen kannabisyhdistyksen kevätkokous 29.3.2009

Kannabis ja suomalainen psykoositutkimus

Tietoja
Julkaistu: 13.08.2008 13.08.2008
Osumat: 11519 11519
Kannabis ja suomalainen psykoositutkimus

Toukokuussa suomalaiset tiedotusvälineet uutisoivat näkyvästi suomalaisesta tutkimuksesta, joka lehtien mukaan osoitti kannabiksen aiheuttavan skitsofreniaa.

Mm. Helsingin Sanomat otsikoi lauantaina 31.05.2008: Tutkimus: Kannabiksen käyttö lisää skitsofrenian riskiä nuorilla.
(http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Tutkimus+Kannabiksen+käyttö+
lisää+skitsofrenian+riskiä+nuorilla/1135236794468 )

Syynä Reefer Madness -otsikoiden henkiin heräämiseen oli suomalainen nuorisotutkimus “Association of cannabis use with prodromal symptoms of psychosis in adolescence”, joka julkaistiin The British Journal of Psychiatry -tiedejulkaisussa. (Association of cannabis use with prodromal symptoms of psychosis in adolescence. The British Journal of Psychiatry (2008) 192, 470–471. doi: 10.1192/bjp.bp.107.045740.
http://ukcia.org/research/AssociationOfCannabisUseWithProdromalSymptoms.php )

Tutkimusta uutisoivat likipitäen kaikki suomalaiset tiedotusvälineet ja se sai julkisuutta myös briteissä. Julkaistuille uutisille oli yhteistä se, että kannabiksen käytön kerrottiin "lisäävän riskiä", "aiheuttavan skitsofreniaa" jne eli toimittajien mielestä tämä paljon väitetty reefer madness -hypoteesi olisi jälleen kerran osoitettu oikeaksi.

Suomessa aiheesta ei käydä avointa keskustelua mutta Britannian julkisen terveydenhuollon (nhs.uk) kotisivuilla kommentoidaan kyseistä tutkimusta ja heidän johtopäätöksensä on, että 'because of its design, the study does not prove that cannabis causes psychosis.'

Mikä tarkoittaa sitä, että tutkimuksen suoritustavan johdosta siitä ei voi vetää syy-seuraus päätelmiä. Eihän tutkimuksessakaan vedetä niitä (At best, the researchers can say that cannabis use is “associated with” or “linked to” the prodromal symptoms. ) mutta toimittajille on helpompaa tehdä sellaisia otsikoita, joissa ei ole epävarmuutta.

Toiseksi tutkijoiden käyttämä tutkimusväline eli karsittu kysymyspatteri ei edes mittaa "psykoosia". (Importantly, a positive “score” on the PROD-screen questionnaire does not diagnose psychosis). Tutkimukseen osallistuneista 6298 nuoresta 352 ilmoitti käyttäneensä kannabista ja sai muita enemmän positiivisia tuloksia tutkijoiden käyttämässä kysymyspatterissa, joka ei kuitenkaan mittaa "psykoosia" vaan esimerkiksi kannabiksen päihtymysoireita, mm. kieltolain aiheuttamaa kyttäfiilistä. Eikö olisi aiheellista kertoa nuorten ymmärtävän yhteiskunnallisia realiteetteja sen sijaan, että heidät leimataan psykoottisiksi? Tämä on noitavainojen logiikkaa, ei 2000-luvun länsimaista tiedettä.

Kuitenkin NHS:n artikkelissa päädytään toteamaan tutkimuksen olevan osa kasvavaa todistusaineistoa kannabiksen käytön ja mielenterveysongelmien välillä. Kun tätä tutkimusta kritiikistä huolimatta pidetään korkeatasoisena niin millaista materiaalia se loppu on tuosta kasvavasta todistusaineistosta? Leimaako koko tätä päättelyketjua tarkoitushakuisuus? Mm. EMCDDA:n vuoden 2008 kannabisraportissa esitellään tämä psykoositutkimuslinja mutta tuodaan sitten esille se, että tätä teoreettista riskiä ei olla koettu käytännössä: EU:ssa ei ole todettu mielenterveysongelmien lisääntymistä kannabiksen käytön runsastumisen myötä. (http://www.emcdda.europa.eu/publications/monographs/cannabis)

Kannabis kiellettiin maailmanlaajuisesti vuoden 1961 huumausainesopimuksella ja kiellon perustana käytettiin kahta argumenttia: 1. kannabis on yhtä vaarallista kuin heroiini tai kokaiini; 2. kannabiksella ei ole minkäänlaista lääkinnällistä käyttöä. Kiellon molemmat perustelut on kumottu vuosia ja vuosikymmeniä sitten mutta kielto pysyy. Siksi tälle asioiden tilalle yritetään löytää uusia perusteluja: kannabis on vaarallista, eihän sitä muuten olisi kielletty!

Cannabis use and psychosis
Monday June 2 2008
http://www.nhs.uk/news/2008/06June/Pages/Cannabisuseandpsychosis.aspx




 Girls were more likely to have used cannabis

“Cannabis increases risk of psychosis in teens” is the headline in The Daily Telegraph today. Users of cannabis have a “higher average number of symptoms associated with a risk of psychosis”, the newspaper adds. The results of a study of more than 6,000 young people in Finland also suggests that teen users had a greater risk of the “prodromal”, or warning symptoms, of psychosis than older users.

The study behind the stories is a cross-sectional study of adolescents enrolled in a larger study. The design of this study means that it cannot prove that the link between these warning symptoms and cannabis use is a causal one. However, the findings add to the evidence that there is a link between use of cannabis and mental health. It is important that other factors which may affect the relationship are taken into account in such studies; this is not an easy task. Before definitive answers are found through research, it seems wise to avoid smoking cannabis, not only because of the debate around mental health, but also because of the well-known link between smoking and a host of other diseases, including lung cancer and heart disease.

Where did the story come from? Dr Juoko Miettunen and colleagues from the University of Oulu in Finland carried out this study. The research was funded by the Academy of Finland, the Signe and Ane Gyllenberg Foundation, the Sigrid Juselius Foundation and the Thule Institute at the University of Oulu in Finland. It was published in the (peer-reviewed) medical journal: the British Journal of Psychiatry.

What kind of scientific study was this? The study is a survey of young people who are enrolled in a prospective cohort study with their mothers. In 2001–2002, when the participants were aged about 15 or 16 years, they were invited to a clinical check-up where they were also given a questionnaire to assess “prodromal” (early warning of psychosis) symptoms and drug use.

Of the 9,340 children in the original cohort, 6,298 of them provided answers to questions about cannabis use, and could be included in the final analysis. The researchers used a shortened version (12 questions) of a longer questionnaire (21 questions) called the PROD-screen to assess prodromal symptoms of psychosis over the previous six months. The questions asked about whether the subject had a feeling that something strange or inexplicable is taking place in oneself or in the environment; feelings that one is being followed or influenced in some special way. From this, the researchers were able to discern which children were “at risk of developing a psychotic disorder”.

"Cannabis use is associated with prodromal symptoms of psychosis in adolescence."   Jouko Miettunen, lead author
The researchers also had access to information about the young people’s early emotional and behavioural symptoms through questionnaires completed by their teachers when the participants were eight years old. They took these into account when analysing the relationship between early symptoms of psychosis and drug use. They also considered other factors that may have an effect on the relationship, such as gender, parent social class, tobacco use and use of other drugs, as well as parent substance misuse.

What were the results of the study? The majority of adolescents reported that they never used cannabis (5,948/6,298). However, 352 (6%) participants reported having used cannabis (once or more). Girls were more likely than boys to have used cannabis. The study also found that those who had tried cannabis had a higher mean number of prodromal (early warning of psychosis) symptoms (3.11 v 1.88), and that compared with those who had never used, those who had tried cannabis (once or more) were twice as likely to have three or more prodromal symptoms (OR 2.23, 95% CI 1.70 to 2.94). This result took into account other factors that may have had an effect (e.g. age, gender, smoking, parental substance misuse etc.). The researchers also found that more intensive cannabis use was more strongly associated with these symptoms.

What interpretations did the researchers draw from these results? The researchers conclude that lifetime cannabis use is associated with the incidence of early warning symptoms of psychosis.

What does the NHS Knowledge Service make of this study?

There are limitations to a study such as this that should affect the interpretation of results, particularly where causation is being claimed:

       •       As the researchers collected data on cannabis use and early warning symptoms at one point in time, this is a cross-sectional study. Due to their design, cross-sectional studies cannot establish causation. At best, the researchers can say that cannabis use is “associated with” or “linked to” the prodromal symptoms. Other factors that may be involved become important when interpreting results of studies such as these.

       •       Although the researchers took into account early emotional and behavioural problems around age eight, they did not account for mental problems that may have occurred between ages eight and 16 years. 

       •       Importantly, a positive “score” on the PROD-screen questionnaire does not diagnose psychosis. It is used to indicate whether a person is entering the period of early symptoms or changes in function that may come before psychosis. However, even for this, the score is not 100% accurate at predicting psychosis, or even proven as a tool for diagnosing the prodrome. The researchers used a shortened form of the original PROD-screen questionnaire (they reduced it from 21 questions to 12). It is unclear what effect this would have on the overall accuracy of the screening test. If it was too inclusive, i.e. there were a high number of false-positives, the relationship between drug use and symptoms would have been overstated.

       •       The researchers grouped all adolescents who had ever used cannabis into one category for analysis (i.e. they do not differentiate between adolescents who have tried cannabis once and those who are regular users).

Overall, this study points to an area that requires more research, but because of its design, the study does not prove that cannabis causes psychosis. Confirmation of the usefulness and accuracy of the PROD-screen in predicting increased risk of psychosis will also be important. When the findings are considered in light of a growing body of evidence of a link between cannabis use and mental health problems such as schizophrenia, it seems wise to limit the use of the drug. This is not only because of considerations of the effects on mental health, but also the well-established risks for cancer and other diseases that are associated with smoking.

On aika uusille arvioille

Tietoja
Julkaistu: 29.04.2008 29.04.2008
Osumat: 5969 5969

YK:n     huumekomissio     kokoontui     10.-14.3.2008     Wienissä     arvioimaan     kymmenvuotisen huumestrategiansa  tuloksia.  ENCOD  (European  Coalition  for  Just  and  Effective  Drug  Policies, Eurooppalainen  yhteenliittymä  järkevän  ja  oikeudenmukaisen  huumausainepolitiikan  puolesta) lähetti komission jäsenille viestin, jossa todetaan seuraavaa: 

“Arvoisat osallistujat!
 
Tämän   kokouksen   tarkoitus   on   arvioida   YK:n   New   Yorkin   kokouksesta   1998   alkaneen kymmenvuotisen  huumestrategian  tuloksia.  Tämän  strategian  tavoite  oli  “poistaa  kokonaan  ja rajoittaa olennaisesti huumeiden laitonta valmistusta, markkinointia ja kauppaaa”.

Kokouksessa  YK:n  huume-  ja  rikostoimiston  päällikkö  Antonio  Maria  Costa  esittää  seuraavat tulokset:

“oopiumin  tuotanto  maailmassa  on  saavuttanut  2800  tonnia  vuonna  2007,  mikä  on  kaksi  kertaa vuoden 1998 tuotantomäärä” 

“kokaiinin tuotanto oli vuonna 2006 984 tonnia, nousua vuodesta 1998 yli 19%”

“noin 42 000 tonnia kannabista tuotettiin vuonna 2005, nousua 40% vuodesta 1998”

“kokaiinin ja oopiumin suhteen käyttö on pysynyt ennallaan, amfetamiinin ja kannabiksen käyttö on kasvanut”

Viimeisen  kymmenen  vuoden  aikana  huumeiden  täydellinen  kieltäminen  on  johtanut  yhä  enemmän siihen,  että  huumeiden  käyttäjät  ja  kasvattajat  syrjäytyvät  yhteiskunnassa.  Samoin  on  käynyt yhteiskunnan vähäosaisille, jotka ovat mukana huumeiden tuotannossa ja kaupassa.
 
Me  toivomme,  että  Te  ja  kaikki  muut  hallitusten  edustajat  pitäisitte  päänne  kylmänä.  Nyt  olisi historiallinen  mahdollisuus  parantaa  miljoonien  ihmisten  elintasoa  ja  samaan  aikaan  puuttua järjestäytyneen rikollisuuden päätulonlähteeseen.
 
Kulunut  vuosikymmen  on  jälleen  osoittanut,  että  huumeiden  kieltäminen  on  kallis,  tehoton  ja tavoitettaan  vastaan  toimiva  toimenpide.  Se  rasittaa  eniten  niitä  ihmisiä,  joilla  on  hyvin  vähäinen osuus   huumekaupassa,   eikä   sillä   ole   kuitenkaan   mitään   mitattavaa   ehkäisevää   vaikutusta maailmanlaajuisiin  huumemarkkinoihin.  Todellisuudessa  huumausaineiden  kieltäminen  vain  lisää huumemarkkinoiden kielteisiä vaikutuksia.
 
YK:n  arvioiden  mukaan  laittomat  huumemarkkinat  tuottavat  järjestäytyneelle  rikollisuudelle  400-500   miljardia   euroa   vuosittain.   Huumeiden   tuottaminen   maksaa   1%   katuhinnasta,   siksi arvioidaankin,  että  huumeiden  nettotuotto  rikollisuudelle  on  noin  10  000  euroa  sekunnissa. Rikollisjärjestöjen tuotot ylittävät monien maiden bruttokansantuotteen.
 
Aika  on  kypsä  toimenpiteille,  jotka  eivät  uhkaa  kehitysmaiden  talonpoikia,  eivät  lisää  käyttäjien terveydellisiä   haittoja   ja   kunnioittavat   ihmisten   oikeuksia   tuottaa   kasveja   henkilökohtaiseen käyttöön. On luotava laillinen malli tuottaa ja kuluttaa kannabista, unikkoa ja kokapensaan lehtiä. Nämä kasvit ovat palvelleet ihmiskuntaa jo tuhansien vuosien ajan
 
On selvää, että ainoastaan huumeiden tuotannon ja kaupan valvonta laillisella pohjalla saa huumeet pois järjestäytyneen rikollisuuden valvonnasta.
 
Pyydämme   Teitä   ja   kaikkia   hallitusten   edustajia   CND:ssä   muuttamaan   historian   suuntaa lopettamalla huumeiden täyskielto kansainvälisen huumepolitiikan perustana-“

 

Kansalaisjärjestöjen kohtaaminen

YK:n   huume-   ja   rikostoimiston   päällikkö   Costa   on   tunnettu   haukkamaisista   asenteista, syyttelemisistä  ja  kannabiksen  vastaisuudesta.  Syytösten  kohteena  ovat  olleet  Hollannin  politiikka yhtä lailla kuin julkkisten asenteet. Toisalta Costa on peräänkuuluttanut kansalaisjärjestöjen ottamista mukaan  politiikan  muotoiluun.  YK:n   huumepolitiikkaa  tekevät  elimet  eivät  perinteisesti  ole halunneet   olla   tekemisissä   kansalaisyhteiskunnan   kanssa.   Kovin   rohkaiseva   ei   ollut   YK:n huumebyrokratian  ja  kansalaisjärjestöjen  kohtaaminen  13.3.2008  UNODC:n  johtajan  Antonio Costan ja kansalaisjärjestöjen kokouksessa.
 
Kokouksessa   ENCOD:n   hollantilainen   edustaja,   psykiatri   Frederick   Polak   haastaa   Costan kysymyksellä,  miksi  Hollannissa  on  vähemmän  kannabiksen  käyttäjiä  kuin  naapurimaissa,  vaikka jokainen täysi-ikäinen voisi halutessaan ostaa sitä lähimmästä kannabiskahvilasta? Miten tämä selvä ristiriita  sopii  YK:n  ajamaan  huumesotamalliin?  Kysymykseen  kiteytyy  oleellinen  asia.  Käytännön laboratoriossa Hollannissa on 1970-luvulta lähtien kokeiltu, miltä vaihtoehtoinen kannabispolitiikka voisi näyttää. Se, että Costa ei vastaa ja kiertää kysymyksen  toisensa jälkeen, osoittaa, että hänen on vaikea hyväksyä vaihtoehtoa huumeiden täyskiellolle ja huumesodalle.
 
Unkarilaisen  HCLU:n  (Hungarian  Civil  Liberties  Union)  tuottamassa  videossa  "Not  so  silent partners" esitetään, kuinka kohtaaminen tapahtui. Video on julkaisu Youtubessa:
 
http://www.youtube.com/watch?v=fe208nLLEwk

Asenteet muutokseen kypsyvät

Eurobarometrin    mukaan    26%    kaikista    EU:n    kansalaisista    haluaisi    radikaalin    muutoksen kannabispolitiikkaan   eli   sen   henkilökohtaisen   käytön   laillistamisen   koko   EU:ssa.   Tällöin Suomessakin  pitäisi  ratkaista  sen  käyttöön  ja  saatavuuteen  liittyvät  käytännön  ongelmat.  15  -  24 vuotiaiden  keskuudessa  43%  kannattaa  laillistamista.  Suurinta  kannatus  on  niissä  maissa,  joissa tiedonvälityskin on vapaampaa tässä asiassa. Hollantilaisista peräti 49% haluaisi lopettaa kieltolain kokonaan, espanjalaisista 40%, briteistä ja tsekeistä 32% ja irlantilaisistakin 30%.
 
Suomen 8 % osuus on vähäisin. Tähän on syynsä, joista vähäisin ei ole vuosikymmeniä harjoitettu politiikka,  jossa  kaikki  huumeisiin  liittyvä  on  nähty  suurena  pahana  ja  virallisesta  näkemyksestä poikkeavat mielipiteet on tehokkaasti vaiennettu leimaamalla ihminen huumeiden kannattajaksi. 
 
Aivan  juuri  julkistetun  tutkimuksen  mukaan  suomalaistenkin  asenteet  ovat  muuttumassa.  Kansanterveyslaitoksen   (KTL)   kyselytutkimuksen   mukaan   suomalaiset   suhtautuvat   huumeongelmaan aiempaa  rauhallisemmin,    Syyksi  asiantuntija  arvelee  sitä,  että  ihmiset  ovat  alkaneet  hyväksyä huumeet osaksi yhteiskuntaa ja arkea. Myös kansalaisten tietämys on lisääntynyt viime vuosina.
 
Muutosta osoittaa myös se, että yksityishenkilön keräämä nettiadressi kannabiksen laillistamiseksi on keräännyt jo yli 10 000 allekirjoittajaa. Adressi löytyy osoitteesta
 
http://www.adressit.com/kannabis
 

SKY:n uutisissa on esitelty muitakin asenteiden muutoksia:

Kannabiksen  hyväksyminen  jatkaa  kasvuaan  Lähde:  Pekka  Hakkarainen  ja  Leena  Metso  (2007)

Huumekysymyksen  muuttunut  ongelmakuva.  Vuoden  2006  huumekyselyn  tulokset.  Yhteiskuntapolitiikka Vol. 72, 5/2007; Huumetilanne Suomessa 2007 - Huumevuosiraportti EMCDDA:lle.
 
http://www.stakes.fi/FI/ajankohtaista/Tiedotteet/2007/58_2007.htm
http://www.stakes.fi/FI/ajankohtaista/Tiedotteet/2007/75_2007.htm
http://www.stakes.fi/tilastot/tilastotiedotteet/reitox/HuumetilanneSuomessa2007.pdf
 
Stakesilta  on  ilmestynyt  kaksi  tutkimusta  Suomen  huumausainetilanteesta:  Huumekysymyksen muuttunut   ongelmakuva   ja   EMCDDA:n   vuosiraportin   Suomen   tilannetta   koskeva   osuus, Huumetilanne Suomessa 2007.
 
Molempia  uutisoitiin  laajalti,  mutta  täysin  vaille  huomiota  on  jäänyt  kannabiksen  hyväksymisen vuodesta toiseen jatkuva kasvu. Hakkaraisen ja Metson tiedotteessa tämä vielä muistetaan mainita:

”Väestön mielipiteissä on tapahtunut huomattavia muutoksia. Niiden osuus, joiden mielestä huumeet aiheuttavat  yhteiskunnalle  enemmän  ongelmia  kuin  alkoholi,  on  vähentynyt  vuosien  2002  ja  2006 välillä 32 prosentista 18 prosenttiin. Kansalaisten huoli alkoholiongelmista on kasvanut ja mielipiteet säännöllisen  humalajuomisen  riskeistä  kiristyneet.  Käsitykset  kannabiksen  kokeilun  riskeistä  ovat sen sijaan lientyneet.”

Artikkelin  sivuilla  548  -  549  esitetyissä  käyrissä  ja  luvuissa  tämä  kehitys  näkyy  niin  selvänä,  että ilmeisesti toimittajat eivät ole lukeneet itse tutkimusta lainkaan.

Tutkimuksessa  kysyttiin  asennoitumista  kannabikseen  kysymyksellä  kokeeko  riskin  vähäiseksi,  jos kokeilee  kannabista  1  -  2  kertaa.  Vuoden  2006  tiedot  ovat  seuraavassa  taulukossa  ja  vertailuna vuoden 2005 prosenttiluku.
 
Kaikki       37% (vuonna 2005 34%)
Miehet      43%
Naiset      30%
15 - 24 v. 50%
25 - 34 v. 56%
35 - 44 v. 40%
45 - 69 v. 23%
 
Jo yli puolet 15 - 35 vuotiaista pitää kannabiksen kokeilua haitattomana. Kannabiksen säännöllistä käyttöä pitää hyväksyttävänä 5% kaikista kun vain 9% hyväksyy enää tupakoinnin, jonka hyväksyntä romahti 90-luvun lopulla. Ikäluokissa 15 - 35 v. kannabiksen käytön hyväksyy 10 %, samalla tasolla tupakoinnin  kanssa.  Alkoholin  säännöllisen  käytön  pitäminen  haitattomana  on  laskenut  alle  20%:n koko väestöstä.
 
Suomen kannabisyhdistyksen kevätkokous 6.4.2008