- Tietoja
- Julkaistu: 04.12.2006 04.12.2006
- Osumat: 5062 5062
"Maamiehen Käsikirja" 3. painos vuodelta 1947, s. 219-221
Hamppu
Hamppu tuotiin Aasiasta Eurooppaan n. 1500 e. Kr. Kesti kuitenkin kauan ennekuin se tuli tunnetuksi koko Euroopassa. Suomeen se lienee tullut samoihin aikoihin kuin pellava. V. 1369 se mainitaan veroparselina. Suurimmillaan oli hampuntuotanto 1880-luvulla, nykyisin se on vähäistä. Hamppua viljellään pääasiassa syrjäseuduilla maamme itäosissa, missä yksinomaan vanhoja maatiaiskantoja käytetään. Ne ovat aikaisia, ja tuleentuvat 60-70 päivässä, joten niitä voidaan viljellä kesannossakin. Ne ovat matalia ja antavat suhteellisen pieniä kuitusatoja. Kuitu on hienoa ja soveltuu hienoihinkin kudonnaisiin. Ulkomaiset hamppujalosteet ovat korkeita ja antavat suurempia satoja, mutta ovat yleensä niin myöhäisiä, etteivät ennätä Suomessa valmistua.
Viljelys
Hamppu menestyy parhaiten kepeämultaisilla, hyvässä kasvukunnossa
olevilla mailla. Hikevät hiekka- ja moreenimaat, joissa on "vanhaa
voimaa", ovat varsin sopivia. Hyvänlaatuiset mutasuot ovat erittäin
edullisia, sillä niiltä saadaan suuria satoja ilman typpilannoitteita.
Hamppu vaatii runsaan lannoituksen. Karjanlantaa voidaan käyttää
20-40 tonnia/ha. Väkilannoitteena annetaan 200-300 kg/ha superfosfaattia
ja saman verran 40%:ista kalisuolaa. Typpilannoitteita annetaan
kivennäismaille kasvukunnosta riippuen 100-500 kg/ha. Runsaskaan
typpilannoitus ei aiheuta lakoutumista kuten pellavalla. Kalkki vaikuttaa
edullisesti mailla, joissa esiintyy tämän aineen puutetta.
Kylvöön lähdetään, kun maa on saatu kunnollisesti muokatuksi.
Itämisalustan tulee olla hienomuruinen, jotta siemen voisi kunnollisesti
itää ja tasaisesti orastua. Kylvöön on käytettävä vain hyvin tuleentunutta
siementä. Hampuntaimi ei ole erityisemmin hallanarka, joten kylvön voi
suorittaa aikaisin. Kansanomainen tapa on suorittaa kylvö vasta kesäkuun
puolivälissä, mutta paljon suuremopi sato saadaan, jos kylvöön lähdetään
jo toukokuussa.
Siemenmäärä on maatiaishampulla 180-220 kg/ha ja ulkomaisilla
reheväkasvuisilla laadulla 100-150 kg/ha. Pienempi määrä tulee kysymykseen
riviviljelyksessä köysihamppua tuotettaessa. Kehruuhampun viljelyksessä
käytetään suurempia siemenmääriä. Konekylvö on käsinkylvöä edullisempi. -
Multaussyvyys 2.5-5.0 sm.
Hoitoa ei hamppu juuri tarvitse, sillä se kehittyy nopeasti ja
peittää maan jo n. 4 viikon kuluttua tukahduttaen rikkaruohot
varjostuksellaan. Jos maanpinta sattuisi liettymään, ennenkuin hamppu on
orastunut, rikotaan kuori kevyellä jyrällä. Jos käytetään suuria
rivivälejä, kuten on tapana hampun siemenviljelyksessä, on haraus, vieläpä
vähäinen multauskin tarpeellinen.
Korjuu suoritetaan joko nyhtämällä tai niittämällä. Myöskin
itseluovuttavaa elonkorjuukonetta voidaan käyttää. Kun juuressa oleva
kuitu on käyttökelvottomana poistettu, on jälkimmäinen korjuutapa
suuremmilla aloilla edullisin. Ulkomaiset jalosteet valmistuvat niin
myöhään, että ne meillä on korjattava vihantina syyskuussa. Maatiaishamppu
valmistuu jo heinäkuun lopulla, jos kylvö on suoritettu toukokuussa.
Hedekasvit valmistuvat 2-3 viikkoa ennen emikasveja ja ovat täysin
lakastuneet ja käyttökelvottomat, kun emikasvit alkavat olla korjuukypsät.
Jos mieli saada hedekasveistakin kunnollinen kuitusato, ne olisi
korjattava erikseen kukkiessaan. Se on mahdollista vain pienillä aloilla.
Siementä ei meillä yleensä korjata erikseen, vaan kuitusadon yhteydessä.
Se on tuleentunut, kun latvatähkylät ovat kellastuneet ja harmahtavat
hedelmät, "siemenet", helposti irtaantuvat. Ne varisevat helposti ellei
niitä ajoissa korjata. Varret kuivataan kuhilaissa ja "sylkyt" rohkitaan
samaan tapaan kuin pellavan. Siemensato vaihtelee tavallisesti 400-700
kg/ha.
Hamppusadon käsittely suoritetaan samalla tavalla kuin
pellavasadon. Kaikki nämä työt on viljelijän suoritettava, sillä tehtaamme
eivät voi liotus- ym. laitteiden puutteessa ainakaan nykyisin ottaa
vastaan hamppua varsineen.
Maatiaishampun varsisato voi edullisissa tapauksissa nousta 8000-10000 kg/ha
ja lihdattu kuitusato 500-600kg/ha. Suurikasvuiset ulkomaiset hamput voivat
antaa jopa 30000 kh:n varsisatoja ja 800-900kg:n lihdattuja kuitusatoja ha:lta.