Lähde: MPP 13.9.2010
http://blog.mpp.org/prohibition/marc-emery-goes-to-prison-while-his-former-
prosecutor-denounces-prohibition/09132010/?utm_source=feedburner&utm_medium=feed&utm_campaign=Feed%3A+
blogmpp+%28MPP+Blog%29
Lisää Emeryn tuomiosta ja 18.9.2010 mielenosoituksesta:
http://www.cannabisculture.com/v2/content/2010/09/10/Prince-Pot-Marc-
Emery-Sentenced-Five-Years-US-Prison
McKayn kolumni:
http://seattletimes.nwsource.com/html/opinion/2012804422_guest05mckay.html

Seattlessa liittovaltion tuomari langetti Marc Emerylle viiden vuoden
tuomion Emeryn tunnustettua toukokuussa syyllisyytensä salaliittoon
marihuanan tuottamiseksi. Vuosia hän pyöritti siemenkauppaa
lahjoittaakseen suurimman osan tuotoista marihuanapolitiikan
muuttamiseksi. Tämän takia moni on pitänyt USA:n
lainvalvontaviranomaisten toimintaa puhtaasti poliittisena, minkä
virkamiehet jyrkästi kiistävät.

Mutta vuonna 2005 silloinen DEA:n johtaja kuulutti Emeryn pidätyksen
olevan ”merkittävä isku” marihuanan kieltolain kumoamista ajavalle
liikkeelle kertoen, että ”satoja tuhansia dollareita Emeryn
laittomasti hankittuja dollareita tiedetään ohjatun marihuanan
laillistamisliikkeille USA:ssa ja Kanadassa. Huumeiden
laillistajalobbylla on nyt yksi rahasampo (pot of money) vähemmän.”
Tällainen lausunto tarjoaa näkymän siihen, miksi USA:n virkamiehet
ovat kuluttaneet niin paljon resurssejaan Emeryn jahtaamiseen ja
luovuttamiseen vuosien mittaan.

Mutta tämä on jo vanha uutinen eikä yllätä. Sen sijaan kulmakarvat
kohosivat Emeryä ensimmäisen kerran syyttäneen USA:n liittovaltion
syyttäjän John McKayn kolumni. Seattle Times -lehdessä kirjoittanut
McKay kertoo marihuanan kieltolain epäonnistuneen, perustuvan ”vääriin
lääketieteellisiin oletuksiin” ja että nyt tarvitaan uusi,
tieteellisesti perusteltu lähestymistapa marihuanapolitiikkaan.

”Emeryn syyttäjänä ja entisenä liittovaltion lainvalvontaviranomaisena
en pelkää sanoa nyt julkisuuteen sitä, minkä moni työtovereistani
tietää totuudeksi: meidän harjoittamamme marihuanapolitiikka on
vaarallista ja väärin ja se tulisi muuttaa lainsäädäntöteitse, jotta
voisimme paremmin huolehtia yleisestä turvallisuudesta. Meidän tulee
vakavasti harkita marihuanateollisuuden säätelyä ja verottamista.”

Eikö tämä ole jo riittävä todiste poliittisen ilmapiirin muutoksesta
marihuanapolitiikan ympärillä?

Nykyinen Seattlen yliopiston lakitieteen professori Mckay ei omien
sanojensa mukaan edusta kuitenkaan kovin liberaalia linjaa ja pitää
mm. Emeryä yhtenä kannabista käyttävistä idiooteista. Mutta hän tuo
reilusti esille, että se 1930-luvulla luotu kannabiksen
kieltolakimalli oli ”overkill”. USA:n hegemonisen aseman myötä
mallista tuli kansainvälinen kannabiksen kieltolaki.

McKay tuo esille kieltolain negatiivisimman vaikutuksen eli suuren ja
koko ajan kasvavan väestönosan kriminalisoiminen yhteiskunnan
ulkopuolelle. Tällainen kehitys luo yhteiskuntaan turvallisuusriskejä.

McKay ehdottaa vahvaa keskusjohtoista sääntelymallia, jossa
kannabiksen vahvuutta rajoitettaisiin ja tietenkin säädettäisiin
ikärajat, kriminalisoitaisiin alaikäisten ja auton ym. kuljettajien
kannabiksen käyttö. McKay visio vielä sitäkin aikaa, jolloin kannabis
on laillista mutta laittoman kaupan ympärille rakentuneita
järjestäytyneen rikollisuuden rippeitä täytyy häätää pois.