Kannabiksen haitallisuus ja vuoden 2008 YK:n yleiskokous

Britanniassa ilmestyi kaksi käänteentekevää tutkimusta, jotka kyseenalaistavat ”kansainvälisen huumesodan” perusteet eli kansainvälisten huumesopimusten ja monien maiden huumelakien perustana olevan huumeluokituksen. Keskustelu vuonna 2008 pidettävän YK:n yleiskokouksen alla tiivistyy, tuolloinhan pitäisi tarkastella sen huumeohjelman edistymistä, kuten YK:n yleiskokous vuonna 1998 päätti.

Huumeet ja päihteet

Lähde: RSA 8.3.2007 ja Lancet 24.3.2007
http://www.rsadrugscommission.org.uk/
http://www.thelancet.com/journals/lancet/issue?volume=369&issue=9566
Wayne Hallin kommentti Lancet-lehden tutkimukseen:
http://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140673607604711/fulltext

Lancet-lehti kokosi kaksi erillistä asiantuntijapaneelia, joiden tuli valmistaa haittaluettelo käytettävissä olevan tiedon ja kokemuksen perusteella. Sitten näin saadut kaksi itsenäistä arviota yhdistettiin. Verrattaessa tulosta Britanniassa käytössä olevaan huumeluokitukseen esille tuli suuria ristiriitaisuuksia, mikä aiheutti laajaa keskustelua nykypolitiikan järkevyydestä.

Kannabis luokiteltiin vuonna 2002 Britanniassa lievimpään C-luokkaan. Lancetin asiantuntijoiden laatiman arvion perusteella se sijoittui 11. sijalle 20:stä tarkasteltavaksi valitusta aineesta tai aineryhmästä. Mm. tupakka, alkoholi ja psyykenlääkkeet sijoittuivat selvästi korkeammalle tässä riskiluokituksessa.

Alkoholin ja tupakan kieltolakia ei varmaan kukaan enää ehdota mutta tämä tutkimus osoittaa, että eniten haittoja aiheuttaville aineille (tupakka ja alkoholi) voidaan asettaa muita rajoituksia, ja eniten käytetyn laittoman huumeen käytöstä koituvia ankaria rangaistuksia voidaan höllentää.

RSA (Royal Society for the encouragement of Arts, Manufactures and Commerce) asetettiin kaksi vuotta sitten Britannian hallituksen toimeksiannosta tutkimaan huumepolitiikkaa. Nyt ilmestyneen raportin otsikko ’Drugs - Facing Facts’ on kutkuttava. Raportin analyysi lunastaa otsikon:

Nollatoleranssi huumeita kohtaan on pelkkä hourekuva ja perustuu kielipeliin, jossa tietyt aineet ovat huumeita ja toiset lääkkeitä tai päihteitä. Kaikki psyykeen vaikuttavat aineet voivat aiheuttaa ongelmia mutta vain ”huumeet” on demonisoitu.

Suurin osa laittomien huumeiden käytöstä, kuten päihteidenkään, ei aiheuta käyttäjälleen ongelmia. Laittomien huumeiden käyttäjä saattaa joutua rikosoikeudelliseen edesvastuuseen pelkän käytön, ei käyttäytymisensä, vuoksi. Tämän haitan takia kaikkia psyykeen vaikuttavia aineita tulisi säädellä samalla lainsäädännöllä.

Kehitys on vienyt kohti laittomien huumeiden rikosoikeudellista käsittelyä hoidollisen suuntauksen sijaan. Laittomia huumeita käsitellään julkisuudessa kieltolain sävyttämällä, ehdottomaan kieltoon perustuvalla puhetyylillä, vaikka käytännön politiikka ei kykene tätä toteuttamaan. Tämä tuottaa ristiriitaisia, jopa epärehellisiä, viestejä yhteiskuntaan. Samalla muut lähestymistavat ongelmien hoitamiseksi ovat jääneet taka-alalle ja muuttuneet retoriikaksi.

Huumepolitiikan onnistumista mitataan takavarikkomäärinä ja pidätyslukuina. Kumpikaan näistä ei kuitenkaan kerro politiikan onnistumisesta jos mittarina pidetään ihmisten kokemaa ongelmaisuutta.

Skitsofrenian ja kannabiksen yhteys paljastuu 2010?

Lähde: Addiction Volume 102 Issue 4 April 2007, pages 597–606
http://www.blackwell-synergy.com/toc/add/102/4

Addiction lehdessä julkaistiin tutkimus, jossa pyrittiin luomaan mallia, kuinka skitsofrenian ilmeneminen lisääntyisi Englannissa ja Walesissa vuoteen 2010 olettaen, että kannabiksen käytöllä ja skitsofrenialla olisi kausaalinen yhteys. Tällä hetkellä vallitsee yksimielisyys siitä, että kannabiksen käyttö voi laukaista skitsofrenian sille alttiissa yksilössä, mutta viime vuosina on esitetty myös suorempaa yhteyttä.

Artikkelissa ollaan skeptisiä ajatusrakennelman pätevyydestä ja ajatuksena onkin tuoda esitettyjä väitteitä ja arvioita lähemmäs käytäntöä. Lähteitä tarkasteltaessa paljastuu, että tämä ajatus kannabiksen käytön ja skitsofrenian syy-yhteydestä perustuu yhteen, 1980-luvulla Ruotsissa tehtyyn alokastutkimukseen. Sen heikkoutena on julkaisemisesta saakka pidetty tutkimuksen etukäteisoletusta syy-seuraus suhteesta.

Tämän heikkouden lausuvat julki samassa numerossa vastineen kirjoittaneet James C. Anthony ja Louisa Degenhardt: Kaikissa maailman maissa kannabis ja sen käyttö on laitonta. Siitä voi seurata vakavia sosiaalisia ja oikeudellisia seurauksia. Taipumus laittomaan toimintaan huolimatta seurauksista voi olla osasyynä sekä kannabiksen käyttöön että myöhemmin psykooseihin.

Tässä arviossa puhutaan todellisesta skitsofreniasta eikä esimerkiksi runsaan käytön aiheuttamista psykoosinkaltaisista mielentiloista, jotka häviävät käytön loputtua. Skitsofrenian esiintyminen on 17 sairastunutta 100 000 kohti. Tietomme syistä ovat puutteellisia mutta tiedetään mm. urbanisaation, siirtolaisuuden, syrjäytymisen ja sukupuolen (miehillä kaksi kertaa yleisempää kuin naisilla) lisäävän skitsofrenian riskiä ja ainakin kahden ensimmäisen voi olettaa lisääntyvän tulevaisuudessa.

Kannabiksen osuutta tarkasteltaessa muiden päihteiden aiheuttamat riskit jäävät helposti peittoon ja viranomaisilla on taipumus reagoida uuteen hälyttävään tietoon lisäämällä rikosvalvontaa, mikä puolestaan aiheuttaisi yhä enemmän skitsofreniaa lisäämällä sosiaalista syrjäytymistä.

Independentin takinkääntö ja skunk-hysteria

Lähde: The Independent 18.3., 25.3.2007
http://news.independent.co.uk/uk/health_medical/article2369006.ece
Independentin viinikoulu: http://news.independent.co.uk/article2385847.ece
Costan kiitoskirje: http://www.unodc.org/unodc/ukindependent_cannabis.html

Guardian-lehti kannabiksen vahvuudesta: http://www.guardian.co.uk/drugs/Story/0,,2041749,00.html
Addiction-lehti kannabiksen vahvuudesta vuodelta 2005: http://www.blackwell-synergy.com/doi/pdf/10.1111/j.1360-0443.2005.001137.x
EMCDDA kannabiksen vahvuudesta vuodelta 2004: http://www.emcdda.europa.eu/?nnodeid=429
USA:n valkoisen talon huumetoimiston arvio kannabiksen vahvuudesta 2004: http://www.whitehousedrugpolicy.gov/news/press04/policy_shift.html
USA:n hallituksen arvio kannabiksen vahvuudesta 2005: http://www.usdoj.gov/ndic/pubs11/13846/marijuana.htm

Vuonna 1997 Independent-lehti aloitti lukuisten julkisuuden henkilöiden kannattamana kampanjan kannabiksen laillistamiseksi. Seuraavana vuonna tuhannet ihmiset marssivat sen laillistamiseksi Lontoossa. Kymmenen vuotta myöhemmin lehti osittain peruuttaa kantansa ja tätä käännöstä se perustelee uudella tiedolla kannabiksen haitoista ja skunk-lajikkeen kasvaneella vahvuudella.

Kannan vaihdosta perustellaan mm. siihen, että Lancet-lehden julkaisemassa selvityksessä LSD oli luokiteltu haitattomammaksi kuin kannabis. Samoin skitsofrenia-tutkimuksiin lehti suhtautuu kuin niissä oltaisiin todettu kannabis ainoaksi skitsofrenian syyksi. Pitkin artikkeleita ja pääkirjoitusta näitä väitteitä tuetaan tiedolla kannabiksen kasvaneesta vahvuudesta. Tosin käytetyt vertailut vaihtelevat villisti: lehden mukaan kannabiksen vahvuus on noussut 25 kertaiseksi ja toisessa kohtaa jopa 30 kertaiseksi.

Guardian-lehti kritisoi Independentin tarjoamaa tietoa vertaamalla käytettyjä lähteitä (The Forensic Science Service sekä the Laboratory of the Government Chemist) Independentin tekstiin. Kannabishartsin eli hasiksen vahvuudessa ei ole tapahtunut mitään muutoksia sitten 1970-luvun. Yrttimuotoisen kannabiksen vahvuus on noussut kaksinkertaiseksi. Tämä nousu on tapahtunut suurimmaksi osaksi kotimaisen kannabiksen sisäkasvatuksen myötä: vastavetona kannabiksen kasvatuksen rikollisuudelle kasvatetaan THC-määrältään vahvempia lajikkeita.

Independentin toimitustyö muistuttaa YK:n huumetoimiston, UNODC:n, tapaa käsitellä tietoa; ei niinkään kohdata tosiasioita vaan valikoidaan niitä omiin tarkoitusperiin. Viikko lehden takinkäännöksen jälkeen siinä julkaistiinkin UNODC:n johtajan Antonia Costan kiitoskirje ”tosiasioiden tunnustamisesta”: tosiasia on kannabiksen noussut vahvuus ja tämän aiheuttamat uudet ongelmat. Skunkhulluus on korvannut 1930-luvun hamppuhulluuden YK:n huumetoimistossa.

Todellisuudessa Independent-lehteä johtaa uusi päätoimittaja ja kansainväliset markkinavoimat. Independent on lähtenyt uuden päätoimittajan mukana päihdekauppaan yhteistyössä suuren kansainvälisen Berry Bros. & Rudd alkoholiyhtiön kanssa, joka omistaa mm. Cutty Sharkin oikeudet. Yhdessä tämän yhtiön kanssa Independent aikoo kouluttaa nettikurssillaan lukijoistaan viikossa oikeita viiniasiantuntijoita. Berry Bros. & Rudd tarjoaa valikoimissaan myös vahvoja viinalaatuja, joihin voi sitten edetä.

Independent-lehti on esimerkki siitä, kuinka tärkeä päätoimittajien asema on kansainvälisessä huumesodassa. Entinen päätoimittaja Rosie Boycott toteaa nykyisen järjestelmän, jossa kannabis on luokiteltu C-luokkaan, olevan tyydyttävä ratkaisu esille tulleiden tutkimustietojen valossa. Rosie Boycott ei ilmeisesti anteeksipyyntöään kirjoittaessaan kerinnyt perehtyä Lancet-lehden todelliseen kritiikkiin koko luokittelujärjestelmää vastaan.

Independent ei ole ainoa tiedotusväline, johon YK on istuttanut SKUNK-hulluuden: mm. oikeistokonservatiivinen lehti Daily Telegraph julistaa SKUNK-hulluutta: Skunk on saatava valvontaan tai murha-aalto jatkuu (7.4.2007 http://www.telegraph.co.uk/news/main.jhtml?xml=/news/2007/04/06/ndope06.xml).

Independentistäkään ei tullut huumesodan kannattajaa. Aikaisemmin lehti totesi pääkirjoituksessaan (5.3. http://comment.independent.co.uk/leading_articles/article2261485.ece) uuden konservatiivijohtajan David Cameronin huumepoliittista kantaa kommentoidessaan, että kieltolaki on epäonnistumassa eikä tätä tosiasiaa peitä se, että kannabiksen vahvemmista lajikkeista on noussut huoli.

YK ja EU:n kannabikset

Lähde: INCB:n vuosiraportti 2006 ja EMCDDA:n vuosiraportti 2006
http://www.incb.org/incb/en/annual_report_2006.html
http://ar2006.emcdda.europa.eu/fi/page001-fi.html

Ei uutta huumesodassa

Luokitukset ja erilliset päihde-, lääke- ja huumepolitiikat eivät ole yhtenäisen järkiperäisen suunnittelun tulosta vaan eri aikausien käsityksiä ja ideologioita heijastelevien valvontabyrokratioiden tuotoksia. Vaikka kansainvälisellä huumevalvonnalla on sadan vuoden historia takanaan, muotoutui nykyisen kaltainen rikosoikeudellinen järjestelmä vasta vuoden 1961 YK:n yleissopimuksen jälkeen. Tämän sopimuksen jälkeen huumeongelman käsittelyssä on yhä korostuneemmin otettu käyttöön rikosoikeudellisia menetelmiä hoidon sijaan.

Vuonna 2008 olisi tarkoitus tarkistaa YK:n huumeohjelman kurssi. Kansainvälinen huumausainelautakunta, INCB, on taho, jonka vuosiraportit kertovat kansainvälisen huumevalvonnan eli kansainvälisen huumesodan nykytilasta.

Uusin raportti hätkäyttää tunnustamalla lehdistotiedotteessaan ja esipuheessaan länsimaisten ns. lääkeaineiden väärinkäytön ja kansainvälisen kaupan ylittävän perinteisten huumeiden kaupan. Paitsi kannabiksen. Taustaksi kerrottakoon, etteivät nämä lääkeaineet kuulu INCB:n mandaattiin. Raportti vaikenee edelleen tupakasta ja alkoholista. Siinä mielessä kansainväliseen huumesotaan ei kuulu mitään uutta.

Aloituksesta huolimatta varsinainen raportti ei puutu siihen, miksi näin on käynyt. Historiallisen ironian seurauksena kansainvälinen huumevalvonta on tehnyt entisistä oopiuminkasvattajista mm. nettiviagran myyjiä.

Kannabiksen käyttäjien kannalta suurin kummastus löytyy raportin EU:ta käsittelevästä osiosta. Raporttia lukiessa saa vaikutelman kuin koko Euroopan läpi olisi käymässä kannabiksen vastainen suuntaus. Raportti on löytänyt yksittäisiä esimerkkejä Hollannista, Tanskasta ja Italiasta ennen Berlusconin vaalitappiota.

Dronabinolin ihme

Lähde: WHO technical report series 942, WHO Expert Committee on Drug Dependence 34th report, 2006
http://www.who.int/medicines/areas/quality_safety/WHO_TRS_942.pdf

Aikaisempina vuosina INCB on lähinnä yrittänyt naljailla lääkekannabiksesta. Tässä vuosiraportissa ei mainita edes Suomessa lääkekannabisoikeuden voittanutta henkilöä. Mutta jakeet 213 - 216 käsittelevät dronabinolin (delta-9-tetrahydrokannabinolin, THC:n) valvonta-astetta.

Vuoden 1961 sopimusta laadittaessa THC:tä ei oltu vielä löydetty ja tämän takia sopimuksessa puhutaan varsista, lehdistä ja hartsista. Sopimuksessa kannabiskasvi on listalla I riippuvuus- ja väärinkäyttöpotentiaalinsa takia sekä listalla IV vaarallisten aineiden listalla väärinkäyttöpotentiaalinsa, erityisten haittojensa sekä olemattoman lääkinnällisen potentiaalin takia.

THC erilaisine isomeereineen ja niiden stereokemiallisine muunnoksineen asetettiin vuoden 1971 huumesopimuksen I listalle eli ankarimman valvonnan alle kannabiskasvin kanssa. Vuonna 1991 huumekomissio (CND) siirsi sen muunnoksineen II listalle. INCB on tästä huolissaan. Ja syystä:

Kannabiskasvi on eri kategoriassa kuin tämä "dronabinol" eli kannabiskasvin vaikuttava aine THC. Tällainen politiikka varmaan sopii suurille lääkeyhtiöille, jotka ovat voineet markkinoida sitä mm. Marinol pillereinä. Potilaskertomuksista tiedetään sen aiheuttavan enemmän psykoaktiivisia haittavaikutuksia kuin kasvimuotoinen kannabis eikä se olekaan saavuttanut suurta suosiota. Tavallisen kannabiksen käyttäjän näkökulmasta tällainen puoskarointi romuttaa näiden erilaisten luokitusten uskottavuuden.

WHO:n raportissa suositellaan THC:n luokittelemista III listalle. Raportissa pohditaan tätä kannabiskasvin ja THC:n eli dronabinolin ongelmaa: kannabiskasvissa on 70 erilaista kannabinoidia ja lisäksi muita kemikaaleja, jolloin ne eivät tietenkään ole farmakologisesti sama asia. WHO:n raportissa suositellaan luokittelemaan uudelleen kaikki THC:n eri isomeeritkin laillisten saivartelujen välttämiseksi. Mikään muu aine kannabiskasvissa ei ole kiellettyjen aineiden listoilla!

Kieltolain ironioihin kuuluu se, että laittoman kannabiskasvin kasvattajat pyrkivät maksimoimaan THC:n määrää. Tieteellisessä ankaruudessaan kansainvälinen huumevalvonta perustuu henkimaailman todisteille kannabiksen osalta.

Kannabispolitiikka lievenee EU:ssa

Lähde: EMCDDA 23.11.2006
Pääraportti: http://ar2006.emcdda.europa.eu/fi/page001-fi.html
Kansainvälisen rikosvalvonnan piiriin kuuluvat aineet eli ns. huumausaineet: http://www.emcdda.europa.eu/?nnodeid=25328

Eikä pelkästään kannabispolitiikka lievene vaan EU:n huumeseurantakeskuksen vuosiraportti kertoo liki päinvastaista EU:ssa tapahtuvasta kehityksestä kuin INCB:n raportti:

Huumeiden käyttö ja niiden tarjonta erotetaan yhä useammin toisistaan

Tänä vuonna saadut tiedot vahvistavat jatkuvan suuntauksen, jossa kansallisessa huumelainsäädännössä erotetaan yhä selvemmin toisistaan huumeiden hallussapitoon omaa käyttöä varten liittyvät rikokset sekä huumausainekauppaan ja huumeiden tarjontaan liittyvät rikokset. Viimeksi mainituista rikoksista määrättävät rangaistukset ovat yleensä lisääntymässä, kun taas ensiksi mainituista rikoksista määrättäviä vapausrangaistuksia on vähennetty. Tällainen kehitys liittyy siihen, että kaikkialla Euroopassa korostetaan yhä enemmän hoitomahdollisuuksien laajentamista ja siirtymistä interventioihin, joiden avulla huumeongelmista kärsivät voidaan ohjata rikosoikeudellisen järjestelmän piiristä hoitoon ja kuntoutukseen. Niissä maissa, joiden lainsäädännössä erotetaan toisistaan huumeiden hallussapito käyttöä ja tarjontaa varten, on nyt pohdittava, onko laissa säädettävä erikseen oman käytön alarajana pidettävästä huumausainemäärästä. Tästä ei ole päästy vielä yksimielisyyteen, vaan Euroopassa sovelletaan erilaisia lähestymistapoja, jotka vaihtelevat yleisten toimintaohjeiden antamisesta lakisääteisten rajojen määrittämiseen.

Vaikka huumausainestrategioissa ei aina mainitakaan laillisia päihteitä tai riippuvuutta niistä, erityiskysymyksessä todetaan, että ehkäisyohjelmat ja joissakin maissa myös hoitotoimenpiteet koskevat sekä laillisia että laittomia päihteitä ja että niiden kohteena ovat ensisijaisesti lapset ja nuoret. Laillisten päihteiden vähittäinen strateginen tai institutionaalinen sisällyttäminen laittomia huumausaineita koskevaan politiikkaan ja toimenpiteisiin näyttää olevan yleistymässä.

Kannabis EU:ssa

Euroopassa yli 62 miljoonaa aikuista – noin 20 prosenttia 15–64-vuotiaista – on joskus kokeillut kannabista; tosin useimmat heistä eivät toki enää käytä sitä. Kansallisissa luvuissa on suurta vaihtelua, 2:sta 31 prosenttiin; ainakin kerran käyttäneiden osuus on pienin Maltalla, Bulgariassa ja Romaniassa ja suurin Tanskassa (31 %), Espanjassa (29 %), Ranskassa (26 %) ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (30 %). Tietoja toimittaneiden 25 maan joukosta 13 ilmoitti kannabista ainakin kerran käyttäneiden osuudeksi 10–20 prosenttia. 

Viimeksi kuluneen vuoden aikana kannabista on Euroopassa käyttänyt arviolta 22,5 miljoonaa aikuista, noin 7 prosenttia 15–64-vuotiaista. Kansalliset luvut vaihtelevat 1:stä 11 prosenttiin, ja alhaisimmat luvut raportoitiin Kreikasta, Maltalta ja Bulgariasta ja korkeimmat Espanjasta (11,3 %), Ranskasta (9,8 %) ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta (9,7 %).

Euroopassa 12 miljoonaa aikuista, siis 4 prosenttia aikuisista, on käyttänyt huumetta viimeisten 30 päivän aikana. Maakohtaiset luvut vaihtelevat 0,5:stä  7,5 prosenttiin; tällä vaihteluvälillä ero on jopa 15-kertainen. Alhaisimmat luvut ilmoitettiin Liettuasta, Maltalta, Ruotsista ja Bulgariasta ja korkeimmat Tsekistä (4,8 %), Espanjasta (7,6 %) ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta (5,6 %).

Vertailun vuoksi voidaan mainita, että vuonna 2004 tehdyssä Yhdysvaltain kansallisessa huumeidenkäyttöä ja terveyttä koskevassa kyselyssä 40,2 prosenttia aikuisista (12 vuotta täyttäneistä) ilmoitti käyttäneensä kannabista ainakin kerran, kun EU:ssa tämä osuus on keskimäärin 20 prosenttia. Yhdysvaltain tulos on jopa korkeampi kuin niissä Euroopan maissa, joissa kannabista ainakin kerran käyttäneitä on eniten (Tanska 31,3 % ja Yhdistynyt kuningaskunta 29,7 %).

Erityisteemat-osiossa (http://issues06.emcdda.europa.eu/download/sel2006-en.pdf) sivulla 20 EMCDDA huomauttaa tärkeistä yhteyksistä eri politiikan muotoja arvioitaessa: maakohtaisten analyysien valossa näyttää olevan suuri yhteys sillä, että maassa on löysä suhtautuminen tupakan vastaiseen toimintaan ja nuorten keskuudessa tupakoidaan yleisesti, ja on edelleen mielenkiintoista huomata, että maissa, joissa on löysä tupakkapolitiikka ja nuoret tupakoivat runsaasti, käytetään myös runsaasti kannabista. Useimmissa maissa vallitseva viiden vuoden suuntaus on ollut kannabiksen katukauppahintojen lasku.

Yhteensä noin 380 000:n hoitoon hakeutumisen joukossa vuonna 2004 kannabis on ilmoitettu pääasialliseksi huumeeksi noin 15 prosentissa tapauksista, mikä tekee siitä toiseksi yleisimmin ilmoitetun huumeen heroiinin jälkeen. Tilastossa kaikki erilaiset "pamit" on laitettu erikseen, mikä hämää lääkeaineiden osuuden arvioimista.

Kannabiksen laillistaminen EU:ssa

Lähde: Helsingin Sanomat 19.12.2006 ja Eurobarometri
http://ec.europa.eu/public_opinion/archives/eb/eb66/eb66_highlights_en.pdf

Helsingin Sanomat kerkesi otsikoimaan uutisen Eurobarometrin kyselystä, että "Jyrkkiä asenteita kannabikseen". Myös barometri otsikoi saadun kannatuksen kannabiksen laillistamisen vastustamisena. Lisäksi HS supistaa kyselyn tarkoittaneen epämääräisesti "henkilökohtaiseen käyttöön".

Kuitenkin barometrin mukaan peräti 26% kaikista EU:n kansalaisista haluaisi radikaalin muutoksen kannabispolitiikkaan eli sen henkilökohtaisen käytön laillistamisen KOKO EU:ssa. Tällöin Suomessakin pitäisi ratkaista sen käyttöön ja saatavuuteen liittyvät käytännön ongelmat.

15 - 24 vuotiaiden keskuudessa 43% kannattaa laillistamista. Suurinta kannatus on niissä maissa, joissa tiedonvälityskin on vapaampaa tässä asiassa. Hollantilaisista peräti 49% haluaisi lopettaa kieltolain kokonaan, espanjalaisista 40%, briteistä ja tsekeistä 32% ja irlantilaisistakin 30%. Eurobarometri kysyi asiaa nyt ensimmäisen kerran, mikä kertoo kannabiksen saavuttaneen koko EU:n piirin.

Huumesota - maailmanlaajuinen menestys vai epäonnistuminen

Lähde: UNODC 12.3.2007
http://www.unodc.org/unodc/press_release_2007_03_12.html

YK:n huumetoimisto mainostaa 12.3. lehdistötiedotteessaan huumesotaansa menestyksenä mutta sillä onkin kaikki vastuu kannettavanaan tässä yrityksessä. UNODC:n johtaja Antonio Costa vakuuttaa huumesodan onnistuneen pysäyttämään sekä huumeiden tuotannon että kulutuksen kasvun. Ilmeisesti UNODC ja INCB eivät lue toistensa tiedotuksia ja raportteja, koska Costan julistama voitto kuulostaa lähinnä pahimman laatuiselta Pyrrhoksen voitolta: sadan vuoden takaisten oopiumpeltojen sijaan maailma kamppailee synteettisten lääkeaineiden aiheuttamien haittojen kanssa.

Costan julistama voitto riippuu valitusta vertailukohdasta. Jos vertailukohteeksi otettaisiin rehellisesti vuosi 1961, voitaisiin hyvin havaita kansainvälisen huumesodan olevan yhtä menestyksekäs kuin alkoholin kieltolaki 1900 luvun alussa: vahvojen aineiden suosio kasvoi, ihmisiä kuoli myrkytyksiin ja yliannoksiin ja rikollisuus kasvoi.

Kriittisemmät lähteet osoittavat tosiseikkoihin, narkomaanien ja ongelmakäyttäjien lukumäärän rajuun kasvuun, huumeiden saatavuuden kasvuun ja hintojen laskuun viimeisten neljänkymmenen vuoden aikana. Samalla kriminaalikontrollin piiriin on joutunut maailmanlaajuisesti miljoonia ihmisiä, joiden elämän tämä YK:n projekti on tuhonnut.

UNODC:n rahoitus ja toiminta

Lähde: Senlis Council ja The Beckley Foundation
http://www.senliscouncil.net/modules/events/lisbon/15_thoumi_jensema
http://www.internationaldrugpolicy.net/reports/Beckley_Report11.pdf

YK:n huumetoimiston, UNODC:n, suurimpana ongelmana pidetään sen rahoitusta. Beckley säätiön tutkimus rahoituksesta paljastaa, että YK:n kautta tuleva perusrahoitus ja yleiset avustukset niukkenevat vuosi vuodelta ja projektikohtaiset eri valtioiden antamat avustukset kasvavat. Tällä on se vaikutus toimintaan, että pitkäjänteisestä toiminnasta ollaan siirrytty erilaisten projektien suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Näin pitemmän aikavälin strateginen suunnittelu on korvautumassa suurimpien lahjoittajien toiveiden mukaan toteutetuilla kampanjoinnilla. UNODC joutuu pyytämään rahaa lahjoittajamailta myös "toimintansa jatkamiseen kuten ennenkin". Käytännössä tämä on johtanut mm. liberaalimpien lähestysmistapojen (mm. haittoja vähentävät ohjelmat) hylkäämiseen. Suurin lahjoittaja USA on myös vaikuttanut siihen, mihin teemoihin ja maantieteelliselle alueelle UNODC on toimintaansa suunnannut.

2000-luvulla virinnyt sota terrorismia vastaan on lisännyt UNODC:n rahoitusmahdollisuuksia, mutta tämä on entisestään lisännyt UNODC:n painotusta järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseen ja vähentänyt huumeiden vastaista toimintaa.

UNODC on nostanut Ruotsin esimerkiksi huumesodan onnistumisesta (UNODC, helmikuu 2007 http://www.unodc.org/pdf/research/Swedish_drug_control.pdf). Peter Cohen selvitti raportin taustoja (http://www.cedro-uva.org/lib/cohen.looking.html). Analyysissaan hän osoittaa, kuinka YK:n virkamiehet valikoivat tilastoja, joissa Ruotsi pärjää hyvin ja selittävät tämän suoraan nollatoleranssin ansioksi. Toisaalta YK:n raportissa ohitettiin Ruotsin korkea huumekuolleisuus.

Huumekuolleisuuden tilastoinnissa on omia ongelmiaan ja mm. EMCDDA:n raportissa esitetyt luvut ja YK:n luvut eroavat toisistaan. Ruotsalaisen kuolemansyytutkija Peter Krantzin tekemän selvityksen mukaan huumekuolemat lisääntyivät vuonna 2002 jo 425:een. Tämä sai ruotsalaisen huumetutkijan Ted Goldbergin toteamaan, ettei nykyinen huumepolitiikka pelasta henkiä vaan tappaa.

Ruotsalainen todellisuus

Lähde: Blogge Bloggelitos Regeringsblogg 2. ja 10.4.2007
http://www.xingfu.se/blogge/posts/07/04/10/Knarkliberalismens+grundprinciper/
http://www.xingfu.se/blogge/posts/07/04/02/Repressiva+narkotikapolitiken+har+natt+vaegs+aende/
Huumeiden hintakehitys Ruotsissa:
http://www.can.se/docs/press_rapporter/CAN_RS_94_PM.pdf

Ruotsissa kriminalisoitiin huumeiden hallussapito vuonna 1988. Pohjoismaisen huumetutkimuslaitoksen CAN:in mukaan sen jälkeen huumeiden hinnat ovat laskeneet jopa yli 30%, huumeiden takavarikkomäärät ovat nousseet kymmenkertaisesti, huumeita kokeilevien nuorten määrä on noussut kolmin-, jopa nelinkertaisesti, huumeiden saatavuus on kolminkertaistunut, huumeiden kriminalisoinnista johtuvat rikokset lisääntyvät jatkuvasti ja huumerikoksista tuomittujen määrä on jatkuvassa kasvussa.

INCB ja HIV-epidemia

Lähde: Closed to Reason: The International Narcotics Control Board and HIV/AIDS. February 2007
http://www.soros.org/initiatives/health/focus/ihrd/articles_publications/publications/
publications_20070227/closed_20070226.pdf

Kansainvälinen kieltolakijärjestelmä on sopimus sopimukselta viritetty yhä enemmän rikosvalvonnan suuntaan. Maailmalla leviävä HIV-epidemia on yksi esimerkki kansainvälisen huumevalvonnan vanhakantaisuudesta.

INCB on osoittanut esimerkillisyyttä korostaessaan YK:n sadonkorvausohjelmissa laittomien huumekasvien viljelijöiden ja heidän perheidensä osallistumisen tärkeyttä. Teoriassa INCB tunnustaa huumeongelman monimuotoisuuden myös huumeiden käytön osalta. Mutta sen viitekehyksessä huumeiden käyttäjät eivät ole oikeutettuja osallistumaan heitä koskevien ohjelmien suunnitteluun ja toteuttamiseen, vaikka tämä voisi tehostaa ohjelmien toimivuutta. HIV-epidemian edessä tämä epäonnistuminen on hyvin ongelmallista vaikka monet muut YK:n toimistot sekä maiden hallitukset ovat toistuvasti painottaneet HIV:stä kärsivien yhteisöjen osallistumista sekä HIV potilaiden ihmisoikeuksia.

Kannabiksen aiheuttamat mielenterveysongelmat ja sen valvonta

Lähde: Beckley Foundation April 2006
http://www.internationaldrugpolicy.net/reports/BeckleyFoundation_Report_08.pdf

Kannabis on useimmissa maailman maissa eniten käytetty laiton huumausaine. Samalla kannabiksen käyttö on vähiten näkyviä haittoja aiheuttava. Pitkäaikaiset analyysit eri maista osoittavat, ettei kriminaalivalvonnalla ole vaikutusta kannabiksen käytön runsauteen ja siihen käytetyt resurssit valuvat hukkaan. Väitteet kannabiksen kohonneesta vahvuudesta ovat osoitus siitä, kuinka huonosti tämän eniten käytetyn laittoman huumausaineen markkinoita tunnetaan. Myös kannabiksen käyttömuotojen muutoksista on vähän tutkittua tietoa.

Miljoonille kokeilijoille ja satunnaisille käyttäjille ei koidu juuri lainkaan haittoja. Sen sijaan kriminaalivalvonta aiheuttaa suuria sosiaalisia kustannuksia muuten lainkuuliaisille ihmisille. Haitat alkavat kasaantua mitä useammin ja enemmän kannabista käyttää. Kriminaalivalvonta ei pysty vastaamaan tähänkään ongelmaan.

Niin kauan kuin kannabis on laitonta ei rikosoikeudellisten rangaistusten koventaminen vaikuta käytön laajuuteen sen enempää kuin hallinnolliset rangaistukset. Rikosoikeudelliset rangaistukset aiheuttavat enemmän sosiaalisia haittoja yksilölle ja oikeudellisia kustannuksia yhteiskunnalle.

Yleinen mielipide kannabiksen käyttöön, ihmisten kokema lain ja sen täytäntöönpanon oikeudenmukaisuus, muiden antamat vaikutteet ja henkilön kokema hyöty kannabiksen käytöstä ylittävät kriminaalivalvonnan ehkäisevän vaikutuksen käyttöä rajoittavana tekijänä.

Huumevalistuksen ei ole todettu vaikuttavan käyttöä ehkäisevästi mutta tämä on tärkeää tiedon levittämiseksi sekä käyttäjille että suurelle yleisölle. Nuorten täysraittiuteen pyrkivät sosiaaliset ohjelmat ovat olleet vallitsevia kun taas käytön aloittamisen lykkäämiseen ja ongelmaisen tai runsaan käytön hallitsemiseen tähtäävät ohjelmat ovat jääneet varjoon. Tällaiset käyttöön puuttuvat ohjelmat olisivat hyviä kunhan niiden tavoitteet asetetaan realistisiksi.

Huolimatta ohjelmien lähtökohdista tärkeää on nuorten osallistuminen, koska näin luodaan tärkeitä suojaverkkoja kehitykselle. Koulusta ja opetuksesta poissulkeminen antaa sijaa sellaisille verkostoille ja arvoille, jotka suosivat kannabiksen käytön aloittamista. Ylipäänsä sellaiset ohjelmat, jotka saavat erilaiset ryhmät mukaan yhteiskunnan verkostoihin, ovat tärkeitä.

Tutkimus osoittaa, kuinka kannabiksen ongelmakäyttöön vaikuttavat monet rakenteelliset tekijät kuten taloudellinen puute ja epätasa-arvoisuus, sosiaalinen eristyminen sekä yhteisön kulttuurinen pääoma. Samat tekijät vaikuttavat kaikkien päihteiden ja huumeiden käytön ongelmaisuuteen. Yksilöön keskittyvät toimet eivät ole riittäviä eivätkä toimivia jos ongelmakäytön rakenteellisia tekijöitä ei oteta huomioon.

Matkalla Wieniin 2008

Lähde: ENCOD
http://www.encod.org/BULLETIN27.pdf

Vuoden päästä maalikuussa YK:n huumekomission, CND:n, pitäisi esittää kymmenen vuotta sitten sovitun ohjelman tuloksia Wienissä. Asioita seuranneet ovat huomanneet, että YK on lähinnä pystynyt vähentämään tiedotusvälineiden huomiota huumeohjelmansa epäonnistumisesta.

YK:n huumeohjelmien mukaan maailman olisi pitänyt olla huumeeton vuoteen 1986 sekä 2000 mennessä. Selitykset ovat säilyneet samana ja varmaan vuonna 2008 Wienissä julistetaan jälleen, "ettemme ole tehneet tarpeeksi" ja maailman hallituksia pyydetään sijoittamaan lisää resursseja hankkeeseen. Ruotsalaisen "kansalaisjärjestön" nuori käy pitämässä liikuttavan puheen huumeisiin kuolleesta ystävästään. Tämän jälkeen virkamiehet ja poliitikot kohottavat maljan (alkoholia) ja me kansalaiset jäämme odottamaan jälleen uutta vuosilukua.

Kannabiksen aiheuttama hoidontarve ja rikosvalvonta

Lähde: The DASIS Report: Differences in Marijuana Admissions Based on Source of Referral, 2002
http://www.oas.samhsa.gov/2k5/MJreferrals/MJreferrals.cfm

USA:n hallitus levittää maailmalle SKUNK-hysteriaa peittääkseen oman huumesotansa järjettömyyden. USA:n hallituksen levittämä propaganda syyttää SKUNK:ia kannabiksen aiheuttaman hoidon lisääntymisestä. Kuitenkin sen omat tiedot kumoavat väitteen: USA:ssa 58% hoidon tarpeesta tulee rikosvalvontaviranomaisten toiminnan seurauksena eli pakollisena vaihtoehtona rangaistuksen sijaan.

Mielenterveysongelmat vs. katukannabiksen saasteet

Lähde: BBC 22.2.2007, UKCIA January 2007
http://news.bbc.co.uk/2/hi/uk_news/england/staffordshire/6386311.stm
http://www.ukcia.org/library/contam/default.php

Tavallisen kannabiksen käyttäjän näkökulmasta SKUNK-hulluus on yhtä kaukana todellisuudesta kuin 1930-luvun marihuanahulluus. Britanniassa jopa hallitus varoitti lasispraylla saastutetusta katukannabiksesta. Kannabista kasvatetaan nykyään suuressa mittakaavassa ja tämän takana on järjestäytynyt rikollisuus, jolle on tärkeämpää saada tuotteelle painoa hinnalla millä hyvänsä kuin vahvuutta.

Viranomaiset ja tiedotusvälineet käyttävät runsaasti resurssejaan sellaisiin aiheisiin, jotka eivät kosketa tavallista kannabiksen käyttäjää. Käyttöön liittyvissä ongelmissa luotettavimmat tahot ovat kuitenkin kansalaisliikkeet eli juuri ne kansalaisjärjestöt, joita virkamiehet ja poliitikot eivät päästä lainsäädännön ja politiikan suunnitteluun.

Kieltolaki ei lopeta kannabiksen käyttöä

Lähde: Does Prohibition of Marijuana for Adults Curb Use by Adolescents? Marijuana Policy Project Foundation, December 2006
http://www.mpp.org/atf/cf/%7BFC4E88DF-6ACE-4AA6-851C-0688A929D3C5%7D/
TeenUseReport_11_2006.pdf

USA:n hallitus julistaa huumesodan voittoa jos se kykenee osoittamaan yhtenä vuonna yhden prosentin laskun jonkun ikäryhmän kannabiksen käytössä. Kannabiksen kieltolain julistamisen jälkeen on sen käyttö noussut 4000% eikä mitään huomattavaa käytön vähenemistä ole näköpiirissä. Kannabispidätysten määrä alkaa nousta lähelle miljoonaa vuodessa. Pidätyksistä 88% koskee vähäisiä hallussapitotapauksia.

Kannabiksen oikeinkäyttö huumepolitiikan perusteeksi

Lähde: Drugsense 6.4.2007
http://www.drugsense.org/dsw/2007/ds07.n493.html#sec6

Jo eläkkeelle siirtynyt lakitieteen professori Buford C. Terrell esittää mielenkiintoisen näkökulman laittomien aineiden käytön ongelmaan: jos kaikki huumeiden käyttö olisi vahingollista, olisi evoluutio johtanut jo aikaa sitten niiden käytön loppumiseen. Kuitenkin jopa liberaalit esittävät, että vaikka huumeilla on haitallisia vaikutuksia, tulee ihmisillä olla oikeus vapaaseen valintaan. Kukaan ei väitä huumeilla olevan hyödyllisiä vaikutuksia lääkinnällistä käyttöä lukuun ottamatta. Onko tapamme tehdä huumepolitiikkaa pätevä jos keskitymme ainoastaan mahdollisiin haittoihin ?

Monet huomattavat taiteilijat, kirjailijat ja muusikot ovat käyttäneet kannabista ja kertoneet sen auttavan inspiraation löytämisessä, rentoutumisessa ja muissa henkisissä asioissa. Samoin monet taiteilijat ovat kertoneet siitä, kuinka kokaiinin ja heroiinin käyttö on tuhonnut heidän uransa ja elämänsä. Olisiko tämän tyyppiset todisteet otettava vakavissaan huumepolitiikan suunnittelemisessa?

Parantaa, ei paranna, parantaa....

Lähde: Drugpolicy 15.2.2007
http://www.drugpolicy.org/news/021507dea.cfm

Kieltolain takia tiedotus kannabiksen lääkinnällisistä ominaisuuksista on äärimmäisen ristiriitaista. YK:n sopimuksissa kannabiskasvi on edelleen luokiteltuna huumeeksi vailla lääkinnällistä käyttöä. Samalla WHO esittää THC:n uudelleen luokittelua juuri lääkinnällisten ominaisuuksien takia.

USA:n hallitus väittää, ettei marihuanalla ole lääkekäyttöä. Kuitenkin Uuden Meksikon osavaltio hyväksyi kannabiksen lääkekäytön 12. osavaltiona USA:ssa, ja oikeudessa Massachusettsin yliopisto sai luvan alkaa kasvattaa kannabista lääkekokeita varten. USA:n hallituksella on tähän saakka ollut yksinoikeus lääkekannabiksen kasvattamiseen mutta tutkijat ja potilaat ovat pitäneet sen laatua heikkona.

Kannabis kokaiinivieroituksessa

Lähde: Neuropsychopharmacology 28.3. 2007
http://www.nature.com/npp/journal/vaop/ncurrent/abs/1301365a.html

Kannabisagonistina kokaiinivieroitustutkimuksessa käytettiin WIN 55,212-2:ta, mikä on THC:n synteettinen vastine eli kannabisreseptorin agonisti.

Kannabis neuropaattisessa kivussa

Lähde: Neurology 13.2.2007
http://www.neurology.org/cgi/content/abstract/68/7/515

Kalifornian yliopiston tutkijaryhmä tohtori Donald Abramsin johdolla on osoittanut kannabiksen auttavan suuresti sellaisiin hermoperäisiin kipuihin, joihin perinteiset, jopa vakavaa riippuvuutta aiheuttavat lääkkeet eivät auta.

Kannabis ja riskikäyttäytyminen

Lähde: Neuropsychopharmacology vol 32 issue 2 2007
http://www.nature.com/npp/journal/v32/n2/abs/1301175a.html

Lääkekäytön yhteydessä on ollut pakko selvittää myös pitkäaikaisen käytön vaikutus ihmisen riskikäyttäytymiseen. Pienillä, lääkekäyttöön sopivilla määrillä ei kokeissa havaittu, että se olisi saanut koehenkilöitä ottamaan tarpeettomia riskejä.

Muut endokannabinoidit muokkaavat THC:n vaikutusta

Lähde: British Journal of Pharmacology vol 150 issue 5, 1.3.2007
http://www.nature.com/bjp/journal/v150/n5/abs/0707124a.html
http://www.nature.com/bjp/journal/v150/n5/abs/0707133a.html

Kannabiksen käytön haitoiksi ilmoitetaan eri yhteyksissä ahdistus ja erilaiset fobiat. Toisaalta käyttäjät ovat tienneet erilaisten kannabislajikkeiden poikkeavan toisistaan tässä suurestikin. Tutkimus osoittaa, että kasvissa olevat muut aineet muovaavat THC:n psykoaktiivisia vaikutuksia.

Varsinkin CBD, kannabidioli, on osoittautunut keskeiseksi THC:n ja muiden CB1 ja CB2 reseptoreihin vaikuttavien kannabinoidien vastavaikuttajaksi.