Lähde: Helsingin Sanomat 21.4.2004

Esityksen mukaan poliisi voisi oikeudessa salata henkilöllisyytensä

Sisäministeriön ehdotus on herättänyt ankaraa arvostelua

Rikollisjärjestöön soluttautuneelle poliisille ehdotetaan oikeutta tehdä rikoksia.

Tämä on peitetoiminnan onnistumisen kannalta joissain tapauksissa välttämätöntä, sillä muuten soluttautuneen poliisin turvallisuus voisi pahimmassa tapauksessa vaarantua.

Näin ehdotusta perustelee poliisilain uudistusta valmistellut sisäministeriön työryhmä.

Työryhmä ehdottaa poliisille jälleen merkittäviä valtuuksien lisäyksiä. Monet työryhmän ehdotukset ovat jo ehtineet herättää ankaraa arvostelua.

Nykyinen laki ei salli rikollisjärjestöön soluttautuneen poliisin osallistuvan minkäänlaiseen rikolliseen toimintaan. Tämä olisi työryhmän mielestä edelleenkin pääsääntö.

Lakiin kuitenkin lisättäisiin säännös, jonka mukaan poliisi voisi tehdä rikoksen, jos se on välttämätöntä ja puolustettavaa törkeiden rikosten estämiseksi, selvittämiseksi tai paljastamiseksi. Lisäksi rikollisen teon on oltava välttämätön poliisin turvallisuudelle aiheutuneen vakavan vaaran torjumiseksi.

Perustelujen mukaan nykyiset pykälät eivät anna poliisille mahdollisuutta selvittää esimerkiksi rikollisorganisaatioiden rakennetta. Sen vuoksi usein saadaan vain pikkutekijät oikeuden eteen, mutta pomoporras pääsee livahtamaan vastuusta.

Tähän saataisiin muutos, jos poliisi voisi olla mukana vaikkapa huumelastin kuljetuksen järjestelyissä.

Poliisi ei kuitenkaan saisi yllyttää ketään rikokseen. Myös kaikki väkivaltarikokset olisivat kiellettyjä.

Peitetoiminnan onnistuminen edellyttää työryhmän mielestä myös muita muutoksia lakiin.

Peitetoiminnassa tai valeostajana toimineelle poliisille pitäisi antaa mahdollisuus todistaa nimettömänä, jos avoin todistaminen vaarantaisi hänen turvallisuutensa. Rikoksesta syytetty ei siis saisi missään vaiheessa tietää, kuka häntä vastaan todistaa.

Tämä ehdotus sisältyi jo työryhmän ensimmäiseen, tammikuussa jätettyyn luonnokseen. Suppealla lausuntokierroksella se sai täystyrmäyksen sekä oikeusministeriöstä että eduskunnan apulaisoikeusasiamieheltä.

Oikeusministeriö muistutti, että myös se on miettinyt anonyymiä todistelua osana todistajien suojelua. Oikeusministeriö kuitenkin päätyi siihen, ettei Suomessa ole riittäviä perusteita ryhtyä käyttämään nimettömiä todistajia.

Nimettömien todistajien käyttö on ongelmallista syytetyn oikeusturvan kannalta. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) onkin jaellut siitä moitteita muun muassa Hollannille. EIT on päätöksissään korostanut, että nimettömiä todistajia kuultaessa on muistettava tietyt vähimmäisvaatimukset.

Ensinnäkään nimettömän todistajan lausunto ei saa olla ainoa eikä ratkaiseva todiste. Lisäksi todistajan henkilöllisyyden on oltava tuomarin tiedossa. Syytetyllä puolestaan pitää olla oikeus esittää kysymyksiä todistajalle.

Oikeusministeriö painotti lausunnossaan, että kyse on periaatteellisesti erittäin merkittävästä asiasta. Tällaisesta oikeudenkäynnin todisteluun liittyvästä seikasta ei siten voida säätää poliisilaissa, vaan mahdolliset säännökset kuuluisivat oikeudenkäymiskaareen.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että sisäministeriö on oikeusministeriön mielestä astunut naapurin tontille.

Poliisilakia koskevat asiat kuuluvat sisäministeriölle, mutta oikeudenkäymiskaarta koskevat muutokset valmistellaan oikeusministeriössä.

Myös apulaisoikeusasiamies Ilkka Rautio korosti lausunnossaan, että anonyymissä todistelussa on kyse periaatteellisesti erittäin merkittävästä ratkaisusta. Hän pitää "ehdottoman hylättävänä" sitä, että näin suuri muutos onnistuisi vain poliisilain vaitiolosäännöstä muuttamalla.

Oikeusministeriön ja Raution mielipiteet kaikuivat kuitenkin kuuroille korville. Sisäministeriö pysyy ehdotuksensa takana myös lakiluonnoksen kakkosversiossa. Se lähti tiistaina lausuntokierrokselle.

Kolmas suuri kiistakysymys liittyy poliisin kuunteluoikeuksien laventamiseen.

Ehdotuksen mukaan poliisi voisi kuunnella tietyissä tapauksissa puhelinta jo ennen kuin ketään edes epäiltäisiin rikoksesta. Nykyisen lain mukaan kuuntelu saadaan aloittaa vasta, kun jotakuta on syytä epäillä rikoksesta.

Ehdotuksen mukaan uusia kuunteluvaltuuksia voitaisiin käyttää tilanteissa, joissa jonkun voidaan "perustellusti olettaa" syyllistyvän terroristisessa tarkoituksessa tehtävään rikokseen.

Tietokulma
Poliisille ehdotetaan lisävaltuuksia

- Poliisilain uudistamista valmistellut työryhmä ehdottaa muun muassa seuraavia muutoksia:

- Poliisi voisi peitetoiminnassa tehdä rikoksen, jos se olisi välttämätöntä ja puolustettavaa vakavan rikoksen estämiseksi tai selvittämiseksi. Väkivaltarikokset olisivat kuitenkin kiellettyjä.

- Poliisin tekemiä rikoksia valvoisi valtakunnansyyttäjänvirasto.

- Rikollisjärjestöön soluttautunut tai valeostajana toiminut poliisi voisi salata henkilöllisyytensä myös oikeudessa.

- Poliisi voisi kuunnella puhelinta, vaikka ketään ei vielä epäillä rikoksesta. Kuuntelu voitaisiin aloittaa, jos jonkun voisi perustellusti olettaa syyllistyvän terroristisessa tarkoituksessa tehtävään rikokseen. Siten esimerkiksi ulkomaisista tiedustelulähteistä saatu vihitieto voisi johtaa kuunteluun.

- Poliisi voisi ostaa rikollisilta vaikkapa näyte-erän huumelastista. Nykyisin ostaminen on kiellettyä, vain ostotarjouksen saa tehdä.

- Valeosto laajenisi koskemaan myös varkauksia.

- Vinkkimiehille voisi maksaa palkkioita verottomasti.