Helsingin sanomat julkaisi 2.11. Youth Against Drugsin alla olevan paimenkirjeen.

Puoliviralliset tahot kuten IHRY ja YAD ovat parantaneet tiedotustyyliä sitten, ettei aikaisempien vuosien räikeitä limboja näy kovin juuri heidän materiaalissa. Kuitenkin täytyy pitää mielessä, että ns. huumekeskustelu rajoitu heihin, vaan valtiovallan siunaamaa tavoitetta "ylläpitää kielteistä yleistä mielipidettä" kaikkea huumeita kohtaan yhä edistetään aikamoisilla limboilla, kuten tässä kummajaisessa, joka yhä löytyy netissä:

http://www.uskojaurheilu.fi/huume/info.html

Usein kuulee väitettävän, että laillinen kannabis tulisi alkoholihaittojen päälle, ja ettei kannabis korvaisi alkoholia. Vastaan on kuitenkin tullut lukuisia ihmisiä, joille on käynyt juuri näin: haitalliseksi muodostunut juominen on lopetettu osittain kannabiksen avulla. Ei ole tietoa missä määrin asiaa on tutkittu, mutta ainakin USA:n olutteollisuus tuntuu pelkäävän, että laillinen kannabis söisi heidän markkinoita: hiljattain tuli ilmi Kalifornian olut ja juomajakelijat lahjoittivat rahaa osavaltion kannabisaloitteen kumoamiseksi.

Huffington Post: California Pot Initiative Opposed by Beer Industry
Redding.com: Pick Your Poison: Beer Industry Opposes Prop. 19
 

 

Tasapuolisuutta kannabiskeskusteluun

Maanantaina 1.11. julkaistiin Aamulehdessä Matti Mörttisen kirjoitus
kannabiksen laillistamisesta. Samaa henkeä oli nähtävissä Aviisin
13/2010 Kotoisa kannabis -artikkelissa. Molemmista jutuista paistaa
läpi vähintäänkin lievä asenteellisuus tai sitten linjaa selittää
tietämättömyys. Kannabis -teema on ollut muutoinkin esillä lukuisissa
yhteyksissä viimeisen puolen vuoden aikana, jonka vuoksi haluamme
tuoda näkökulmamme keskusteluun.

Mörttinen kuvaa Suomalaista huumepolitiikkaa ”kieltojen ja myyteillä
pelottelun linjaksi”. Lisäksi Martti Mörttinen toteaa, että
”vuosikymmenet pelottelu on ollut tärkein huumeiden torjuntakeino”.
Väite ja uskomus ehkäisevän päihdetyön pelottelevasta ja
propagandahenkisestä luonteesta on varsin yleinen eri huumausaineiden
vapaampaa käyttöä puolustavien tahojen keskuudessa. Väite voi hyvinkin
päteä 70-80-luvulla syntyneiden peruskoulun päihdekasvatukseen. Sen
sijaan nykypäivän suositusten mukaisesta laadukkaasta ehkäisevästä
päihdetyöstä se ei kerro mitään, vaan pikemminkin ylläpitää myyttistä
mielikuvaa ”väärintehdystä” päihdekasvatuksesta.

Sekä AL:n että Aviisin jutuissa päihteiden vaikutusten arvioinnit on
pilkottu irrallisiin osiin, ohittaen se seikka, että jonkin päihteen
vaikutukset ja haitat suhteessa laajempaan päihdekulttuuriin ovat
kokonaisuutta tarkastellen aina enemmän kuin pelkkä osiensa summa.
Jutuissa on haluttu selvästi pelata vastakkainasettelujen kautta.
Esim. käytännön päihdehoitotyötä tekeviltä ei ole näissä jutuissa
pyydetty ensimmäistäkään kommenttia eikä myöskään toipuneilta
käyttäjiltä. Myöskin ikuinen porttiteoriasta kiistely näyttää
mielestämme hyvin hedelmättömältä. Kannabiksen käyttö voi aiheuttaa
riskin ajautua, lukuisista eri syistä, muihin huumausaineisiin tai
lääkkeisiin, mutta ei tietenkään avaa vääjäämätöntä tietä kohti
narkomaniaa. Useimmat kannabiksen kokeilijat lopettavat muutamaan
käyttökertaan.

On täysin totta, että kannabis ei aiheuta myrkytyskuolemia, ja että
sen haittavaikutukset eivät näy niin ilmeisesti, kuin joidenkin muiden
päihteiden kohdalla. Eri päihteiden haitat ja vaikutukset ovat hyvin
erilaisia ja niihin vaikuttavat mm. yksilölliset tekijät, siksi niitä
on vaikea tasapuolisesti samoilla mittareilla vertailla. Pitää myös
muistaa, että alaikäisille nuorille haitat ovat moninkertaisia
aikuisiin nähden. Harvoin mikään päihde aiheuttaa käyttäjälleen
varsinaisia elämänlaatua kohottavia hyötyjä. Valvottu lääkekäyttö on
asia erikseen ja siihenkin liittyy omat riskinsä.

Mielestämme kiinnostavaa on pohtia miksi mediassa halutaan niin
voimakkaasti ottaa kantaa kannabikseen ja tuoda esiin sitä puoltavia
näkökulmia? Tilanne olisi toinen, jos riskejä ja laillistamisen
mahdollisia etuja ja haittoja käsiteltäisiin tasapuolisesti ja
riittävän laajasti, mikä on toki hankalaa näin monisyisen aihepiirin
kohdalla.

Näyttää siltä, että kannabiksen puolestapuhujat ovat sortuneet juuri
siihen, mistä ovat päihdevalistusta kritisoineet; propagandaan,
yksisilmäisyyteen ja harvojen yksilöiden pohjalta tehtyihin
yleistyksiin. Kannabiksen käytön kieltäminen koetaan individualismin
ja yksilönvapauden loukkauksena, koska toisin kuin muissa
päihdyttävissä aineissa, juuri tämän päihteen kohdalla käyttäjät
poikkeuksellisesti tietävät rajansa ja kaikki väliintulo koetaan
holhoamisena. Kumpi sitten on eettisesti enemmän oikein; ajaa tietyn
vähemmistön oikeutta käyttää ja viljellä lempipäihdettään vai pyrkiä
enemmistöä suojaavaan kriittiseen ja vastuulliseen päihdekulttuuriin?

Alkoholi ja humalahakuinen juominen aiheuttavat todellisia ongelmia
Suomessa. Yritys muuttaa humalahakuista juomakulttuuria
eurooppalaisittain hyväksyttävämpään ruokaviinikulttuuriin lisäsi
kyllä viininkulutusta, mutta ei vähentänyt kirkkaiden viinojen
kulutusta. Ei ole mitään näyttöä myöskään siitä, että kannabis olisi
tullut korvaamaan alkoholin käyttöä. Miksi kannabis halutaan vapauttaa
samaan aikaan kun kiristetään tupakkaan ja alkoholiin liittyvää
sääntelyä? On vaikea nähdä tällaisissa pyrkimyksissä mitään logiikkaa.
Milloin on minkään päihteen saannin ja käytön helpottaminen vähentänyt
käyttöä ja käytöstä johtuvia haittoja? Lisäksi tulee muistaa, että
useimmat kannabiksen käyttäjät käyttävät myös alkoholia ja tupakkaa.

YAD Youth Against Drugs ry vastustaa kannabiksen laillistamista sen
käytön fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten haittojen vuoksi.
Kokonaisuutena arvioiden näyttää yhä siltä, että kannabiksen
vapauttamisen haitat ylittävät hyödyt. Mielestämme kaikkiin
päihteisiin tulisi suhtautua vastuullisesti, asiallisesti riskeistä
tiedottaen, mutta ilman aineen tai sen käyttäjien demonisointia. YAD
ry kannattaa vapaata, mutta tasapuolista päihdekeskustelua, jossa
prioriteettinä on ihmisten hyvinvointi ja elämänlaatu eikä taistelu
siitä keiden suosikkipäihteet tulisi milloinkin vapauttaa.

YAD Youth Against Drugs ry:n työntekijät:
Rosita Juurinen
Janne Paananen
Petra Pohjonen

YAD ei ilmeisesti näe että kannabiksen sosiaaliset haitat johtuvat nimenomaan käyttäjien demonisoimisesta, siitä että pelkkä kannabiskäry on edelleenkin Suomessa asia, jonka lakisääteiset seuraukset ovat yhteiskunnasta syrjäännyttäviä.