Eduskuntavaalit 2007: Päihdepoliittisia kysymyksiä ehdokkaille

Eduskuntavaalit 2007

Ehdokaskysely

Kysymykset lähetettiin 153 ehdokkaalle Helsingin ja Uudenmaan vaalipiirissä.

Kysymykset:

"Painopiste päihdepolitiikassa pitäisi keskittyä nykyistä enemmän
toimenpiteisiin, jotka vähentävät päihteiden käyttöön liittyviä
haittoja sen sijaan, että ensisijaisesti pyrittäisiin poistamaan
huumeidenkäyttö."
"Puhtaiden ruiskujen ja neulojen jakelupisteet estävät tartuntatautien
leviämistä ja ovat hyödyllinen tapa saada kontakti huumeiden
käyttäjiin."
"Nuorison suosimissa medioissa pitäisi käsitellä huumeita ainoastaan kielteisessä sävyssä."
"Pitäisikö kannabis erottaa muista laittomista huumeista ja kohdella sitä lievemmin, kuten Isossa Britanniassa?"
"Pitääkö kannabista kotona omaan käytöön viljelevää aikuista ihmistä rangaista huumausainerikoksesta?"

Jokaiseen kysymykseen annettin vastausvaihtoehdot "Kyllä", "En osaa sanoa", ja "Ei".

Ehdokkaiden vastaukset

Ehdokas	Puolue	Vaalipiiri	1. kysymys	2. kysymys	3. kysymys	4. kysymys	5. kysymys
Ilmari Haapanen	Vasemmistoliitto	Uudenmaan	Kyllä	Kyllä	Ei	Kyllä	Kyllä
Petri Falzon	Perussuomalaiset	Helsingin	EOS	Kyllä	Kyllä	Ei	Kyllä
Milla Jaakkola	Vasemmistoliitto	Uudenmaan	Kyllä	Kyllä	Ei	Kyllä	Ei
Anitta Orpana	Kokoomus	Uudenmaan	Ei	Kyllä	Kyllä	Ei	Kyllä
Saila Ruuth	Vasemmistoliitto	Uudenmaan	Kyllä	Kyllä	EOS	Kyllä	EOS
Kirsi Pihlaja	Vasemmistoliitto	Uudenmaan	Kyllä	Kyllä	EOS	Kyllä	Ei
Kimmo Helistö	Vihreät	Helsingin	Kyllä	Kyllä	Ei	Kyllä	Ei
Tuija Holm	Kokoomus	Uudenmaan	EOS	Kyllä	Kyllä	Ei	Kyllä
Reko Ravela	Vasemmistoliitto	Helsingin	Kyllä	Kyllä	Ei	Kyllä	Ei
Heikki Korpela	Vihreät	Helsingin	Kyllä	Kyllä	Ei	Ei	Ei
Petri Viglione	RKP	Helsingin	Kyllä	Kyllä	Ei	Kyllä	EOS
Bodil Rosengren	RKP	Helsingin	Ei	Kyllä	Kyllä	Ei	Kyllä
Anna Mäkelä	Vihreät	Uudenmaan	Ei	Kyllä	EOS	Ei	Kyllä
Jouni Snellman	Liberaalit	Helsingin	EOS	EOS	EOS	Kyllä	Ei
Jarmo Jääskeläinen	Kokoomus	Uudenmaan	EOS	Kyllä	Kyllä	Ei	Kyllä
Anna Tammisto	Vasemmistoliitto	Helsingin	Kyllä	Kyllä	Ei	Kyllä	Ei
Tapio Laakso	Vihreät	Helsingin	Kyllä	Kyllä	Ei	Kyllä	Ei
Jaakko Vasankari	Vasemmistoliitto	Helsingin	Kyllä	Kyllä	Ei	Kyllä	Ei
Henri Vähäkainu	Keskusta	Uudenmaan	Ei	Kyllä	Kyllä	Ei	Kyllä

Ehdokkaiden kommentteja:

Ehdokas	Kommentti
Ilmari Haapanen, Vas., Uusimaa	"Muistakaa äänestää :)"

Jaakko Vasankari, Vas., Helsinki	"Suomessa pitäisi narkomaniaan suhtautua samoin kuin alkoholismiin, eli ei rikoksena, vaan sairautena. Päihteistä voi puhua myönteisessä, kielteisessä tai neutraalissa sävyssä, mutta suurin osa näistä vaikutteista syntyy kuulijan tai lukijan omassa päässä. V-lehden poistaminen myynnistä liian huumemyönteisenä, on merkki siitä, että päihteiden käyttäjistä kirjoittamista pidetään jo liian huumemyönteisenä, jos käyttäjiä ei esitetä asunnottomina/työttöminä/rikollisina/yms."

Kimmo Helistö, Vihreät, Helsinki	"Kannabiksen käytöstä ei pitäisi rangaista. Paremminkin sen kotikasvatus pitäisi sallia, koska itsekasvatettuna kannabiksen käyttäjä ei sotkeennu rikollisuuteen ja harmaaseen talouteen. Loppujen lopuksi olisi yhteiskunnan kannalta järkevää, että kannabista voisi ostaa laillisesti esim. kannabiskahviloista kuten Amsterdamista ja näin myös yhteiskunta hyötyisi verovaroista jotka ohjautuisivat yhteiskunnan käyttöön eikä miljoonat eurot valuisi rikollisten taskuihin."

Anitta Orpana, Kok. , Uusimaa	"Kaikki huumeidenvastainen valistustyö on tarpeellista. Haluan myös, että koukkuun jääneet nuoret pääsisivät hoitoon mahdollisimman nopeasti."

Reko Ravela, Vas., Helsinki	"Päihteiden käyttöön liittyvien haittojen vähentämiseen kuuluu keskeisesti pyrkimys vähentää päihteiden käyttöä, mutta päihteiden, edes laittomien, käytön kokonaan lopettaminen ei ole tällä hetkellä realistinen yhteiskunnallinen tavoite (vaikkakin henkilökohtaisena ratkaisuna edistämisen arvoinen)…" "Kannabiksen kasvatus omaan käyttöön tai käyttö kotona kuuluu nähdäkseni pitkälti yksityisyyden piiriin. Kannabiksen osalta tulisi keskittyä rajoittamaan kaupallista levitystä, julkista käyttöä ja ala-ikäisille myymistä/luovuttamista sekä pitää yllä valistusta aineen terveydellisistä haitoista."

Heikki Korpela, Vihr., Helsinki	"Tällä hetkellä ei ole perusteltua vapauttaa kannabiksen käyttöä. Nykyinen jako "törkeän" ja "lievän" huumausainerikollisuuden välillä on riittävä. Poliisin ja syyttäjien pitäisi käyttää vahvemmin olemassa olevia mahdollisuuksiaan jättää syyttämättä lievistä huumausainerikkomuksista, puuttua käyttäjien ongelmiin muilla tavoin ja keskittyä todellisten rikollisten kiinni saamiseen."

Petri Viglione, RKP, Helsinki	"On tärkeää erotella kovat huumeet kevyistä huumeista; poliisivoimat pitää suunnata järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan, ei käyttäjiää vastaan."

Bodil Rosengren, RKP, Helsinki	"Kannabiksen käyttö tuottaa vakavia ongelmia kuten muutkin päihteet ja huumeet."

Anna Mäkelä, Vihr., Uusimaa	"Suomessa on jo yksi hallitseva päihdekulttuuri, jonka kansantaloudelliset, kansanterveydelliset ja inhimilliset haittavaikutukset ovat mittavat. Emme tarvitse rinnalle toisenlaista päihdekulttuuria. Kannabis on riippuvuutta aiheuttava päihde, enkä näe mitään syytä rohkaista sen käyttöön."

Jarmo Jääskeläinen, Kok., Uusimaa	"[Päihdepolitiikassa] Painopisteen tulee jakautua sekä haittojen vähentämiseen liittyviin toimenpiteisiin että huumeidenkäytön estämiseen." "Päihdeongelmiin puuttuminen on keskeinen vaaliteemani. Alkoholikuolemat ovat työikäisten miesten tärkein ja työikäisten naisten toiseksi tärkein kuolinsyy tällä hetkellä. Nyt tarvitaan tehokasta sekä ennaltaehkäisevää että nykysuuntausta muuttavaa päihdestrategiaa."

Anna Tammisto, Vas., Helsinki	"Kannabiksen kasvatus omaan käyttöön ei vahingoita toisia ihmisiä saati minkään laittoman päihteen käyttö, joten niistä ei pidä rangaista. Toivoisin ihmisten voivan käyttää omaa järkeään päihteiden käytön suhteen. Siksi päihdevalistuksen pitäisi olla monipuolista ja siinä pitäisi kertoa myös miksi päihteitä käytetään – siis hyvistä puolista sekä kertoa oikeista käyttötavoista jottei sitä kaikkein lopullisinta käyttövirhettä kukaan tekisi. Objektiivinen valistus ei kannusta huumeiden käyttöön, toivottavasti se päinvastoin vähentää örveltämistä ja tapaturmia. Hyvään päihdevalistukseen kuuluisi myös kokonaisvaltainen itsetunnon ja oman ajattelun korostaminen koko kouluopetuksessa. Kysymys kannabiksen kohtelusta eri tavalla kuin muut laittomat päihteet oli aika vaikea: En kannata minkään aineen käyttäjien rankaisemista kuitenkaan, ja toisaalta kannatan rikollisliigojen ulkomailta riistotyövoimalla tuotettujen pähteiden tuonnin valvomista ja rankaisemista yhä, huolimatta siitä onko kyseessä heroiini vai kannabis. Kannabis voisi kuitenkin olla se ensimmäinen laiton päihde, jonka käytöstä ja omaan käyttöön kasvatuksesta voitaisiin lakia muuttaa ja olla rankaisematta ja sen kohdalla voitaisiin myös täyslaillistamista ajatella – onhan paljon vahvempi päihde alkoholi jo laillinen (tosin kannabiksen vahvuutta vähättelemättä… Ottakaa yhteyttä jos on kysyttävää ja käykää äänestämässä! :)"

Tapio Laakso, Vihr., Helsinki	"Tällä hetkellä oleellisin asia suomalaisessa päihdepolitiikassa on alkoholin haittojen vähentäminen. Viinaveron alentaminen oli surkea ratkaisu ja väkevien verotusta pitäisi välittömästi kiristää. Samallakaikenlaisten päihdeongelmien ennaltaehkäisyä sekä hoitoa pitäisi lisätä."

13 maaliskuun, 2007

Päihdepoliittinen keskustelutilaisuus ma 12.3.2007

Uus-suomettunutta huumekeskustelua ja V-mäistä itsesensuuria

Keskustelutilaisuus maanantaina 12.3.2007 Helsingin Rauhanasemalla klo 18.00

Suomen päihdepoliittiset tabut politiikassa ja mediassa

Järjestäjinä Humaania päihdepolitiikkaa Ry ja Suomen kannabisyhdistys

Miksi asiallinen keskustelu huume-, ja päihdepolitiikasta on niin vaikeaa tämän päivän Suomessa?

Miksi aihe loistaa poissaolollaan vaalivuoden poliittisesta keskustelusta?

Mihin suuntaan poliitikot ja media ovat rähmällään? Ovatko huumeet
muodostaneet uuden suomettumisilmiön itsesensuureineen? Onko
”huumemyönteisyys” samanlainen poliittinen lyömäkirves kuin
entisaikojen ”neuvostovastaisuus”?

Näistä ja muista aiheista keskustellaan maanantaina 12.3.2007 Helsingin Rauhanasemalla klo 18.00 (Osoite: Veturitori 3, Pasila)

Mukana:

Kimmo Helistö, kansanedustajaehdokas (vihreät, Helsinki)

Anna Tammisto, kansanedustajaehdokas (vasemmistoliitto, Helsinki)

Milla Jaakkola, kansanedustajaehdokas (vasemmistoliitto, Uusimaa)

Ari Lahdenmäki, toimittaja

Markku Soikkeli, erikoissuunnittelija, Stakes

Mikko Salasuo, tutkija, Nuorisotutkimusverkosto

Kuuntele äänite tilaisuudesta tästä ( Kesto n. 149min )

5 maaliskuun, 2007

Huumepolitiikkaan, jonka kansa ansaitsee (.pdf)

PDF:

Huumepolitiikkaan, jonka kansa ansaitsee

26 marraskuun, 2006

SKY – Via Dolorosa

SKY:n kivinen polku 'vapaassa' yhteiskunnassa..

Lahden nuorisotoimenjohto sensuroi

7.10.1997

Seuraavanlainen ilmoitus oli keskustelupalstoilla 26.8.1997

"Suomen kannabisyhdistys on mukana Alakulttuurimessuilla Lahdessa
30.8.-97

Lahden Suora Toiminta järjestää alakulttuurimessut Lahden
Nuorisokeskuksessa (Sammonkatu 8) 30.8.1997.
SKY on mukana esitteineen ja myyntiartikkeleineen."

Lähdimme Lahteen aikaisin aamulla kahdella autolla 5 hengen voimin
intoa puhkuen.
Perille saavuttuamme saimme sitten kuulla Lahden nuorisotoimen
virkanaiselta, ettei SKY:tä hyväksytä alakulttuurimessuille. Lahden
nuorisotoimen johtaja Pertti Mäkelä
oli tehnyt tämän päätöksen. Lahden
Suora Toiminta (LST) oli saanut järjestää tapahtuman kaupungin
nuorisotiloissa ilmaiseksi, eikä Lahden Nuorisotoimen johto halunnut meitä
sinne. LST:llä ei tietenkään ollut mitään osallistumistamme vastaan.

Pöytää emme saaneet ostaa. Yleisön joukossa toimiminen ei ollut
heille mieleen, mutteivat he sitä oikein pystyneet kieltämäänkään.

Muiden osallistujien moraalia ei oltu tarkasteltu kriittisesti:
"paikalla pääsisi eläinaktivisteja, anarkisteja ja UFO-harrastajia, mutta
SKY ei sinne pääsisi", oli Lahden Nuorisotoimen johto päättänyt.
Vaikutti siltä, että nuorisotoimessa pelättiin, että tapahtuisi
samanlaisia juttuja kuin Siuralalle.

Meille selitettiin, että joku olisi soittanut
edellisenä päivänä yhdistyksen kännykkään ilmoittaakseen peruutuksesta.
Väittivät, että siellä oli vastannut vain nauha ja olivat nauhalle sitten
peruutuksen jättäneet. Päivystäjältä kumminkin varmistimme, että puhelin
oli ollut päällä päivystysaikana eikä vastaajassa ollut viestejä.
Perin kummallista toimintaa: olimmehan ilmottautuneet
Alakultturimessuille jo yli kuukausi aiemmin.

Pienen keskustelun jälkeen päätimme kumminkin jäädä paikalle:ei
pieni vastoinkäyminen meidän toimintaa haittaa.Avasimme auton takaluukun
ja perustimme myyntipisteen aivan etuoven eteen parkkipaikalle.
Esitteet olivat haluttua tavaraa, punkrock soi ja aurinko paistoi
(sitähän on nyt ihan ruskettunut). Tapahtumassa oli noin parisataa
ihmistä. Yleisön joukosta emme saaneet yhtään ainutta negatiivista
palautetta.

Nuorisotoimen työntekijöiltä tuli tilaisuuden puolivälissä
huomautus, että meidän pitää siirtää auton pois nuorisotoimen
parkkipaikalta. Eli siis, siirsimme autoa yhden autonmitan
asfaltilta hietikolle ja
sama meno jatkui ja kaikki olivat tyytyväisiä. Ilmaisimme oman
tyytyväisyytemme virittämällä neljä SKY-lippua liehumaan.
Samalla myös löysimme penkin, jolloin päivystyksestä tuli
mukavampaa. Sisällä ei olisi ollut tilaa virittää niin
mahtavaa systeemiä. Lähdimme illalla, kun kaikilla jo tuntui olevan
esitteemme.

Kotona radio Cityssä tuli juuri erään juhlilla olevan
bändin haastattelu. Siitä kävi ilmi, että paikalle olivat
tulleet myös poliisit.

Visainen kysymys: Millainen on Alakulttuurimessut, joiden
osallistujista päättääkin politikot.
Vastaus: Valtakulttuurimessut. Alakulttuuri ei ole koskaan ollut
poliitikkojen hallinnassa.

Retorinen kysymys: Mitenkähän pitkään Lahden Suora Toiminta aikoo
toimia toisen järjestön (virkamiesten, poliitikkojen, Nuorisotoimiston
johdon) talutusnuorassa ja holhouksessa. Onko tämä sitä itsenäistä
järjestötoimintaa?

Helsingin Puhelin Yhdistys (HPY) sensuroi

7.10.1997

HPY poisti SKY:n puhelinnumeron
luettelosta 1997, vaikka siitä oli kirjallinen
sopimus .

Mainosteksti "HPY:n luettelot. Siinä on kaikki!" kaikissa HPY:n
autoissa ei todellakaan
pidä paikkansa. Pitäisikö HPY haastaa oikeuteen väärästä ja
harhaanjohtavasta mainostamisesta. Nyt HPY numerotiedustelu takoo
rahaa, kun kaikki joutuvat kyselemään numeron kalliista
tiedustelusta(3,42 mk/puhelu+50p/10s).

SKY kuultavana Huumausainepoliittisessa toimikunnassa

Kannabisyhdistykseltä kutsuttiin edustajia Sosiaali- ja
terveysministeriön Huumausainepoliittisen toimikunnan kuultaviksi
14.11.-96. Toimikunta suunnittelee tulevaisuuden huumausainepoliittisia
linjauksia. Onko vanhempainyhdistysten yksinoikeus huumausainepoliittiseen
keskusteluun Suomessa murtumassa? Lue SKY:n toimikunnalle tuottama esitys

Kannabiskieltolaki pahentaa huumeongelmaa.

Suomen kannabisyhdistys sai oman domainin

Odotettuamme lähes vuoden verran päätöstä sky.fi -domainin
rekisteröinnistä ja saatuamme lopulta kieltävän vastauksen päätimme
lokakuun lopulla (1996) hakea kansainvälistä sky.org-domainia. Myönteisen päätöksen
saaminen Interniciltä kesti kaksi(!!) vuorokautta. Jälleen kerran
saimme nähdä, että sananvapautta on aivan turha lähteä etsimään Suomen
rajojen sisäpuolelta.

Suomen kannabisyhdistys ei myy hasista !

Iltalehti otsikoi 31.10.1996 näyttävästi Suomen kannabisyhdistyksen
perustajajäsenen myyneen hasista alaikäiselle. Tässä SKY:n vastine
juttuun: SKY ei myy
hasista. Vastine julkaistiin Iltalehdessä tiistaina 5.11.

Mores-list

– keskustelu SKY:n WWW-sivujen olemassaolon oikeutuksesta

Katto-Menyn
toimitusjohtaja Mikael Böök
esitti syyskuun -96 alussa Katto-Menyn jäsenille kysymyksen Suomen
kannabisyhdistyksen WWW-sivujen moraalisuudesta. Böök perusti myöskin
postituslistan tämän kysymyksen pohdiskelua varten.

Lisätietoa asiasta löytyy seuraavilta sivuilta:

25 marraskuun, 2006

Kansalaisjärjestöt ja huumeet: täydentävä näkökulma

Euroopan Komissio pyysi EU:ssa toteutettavaan läpinäkyvyyteen ja uuteen
huumepoliittiseen toimintaohjelmaan perustuen kansalaisjärjestöjä
antamaan mielipiteensä huumepolitiikasta ja kertomaan omasta
toiminnastaan.

Komission otsikolla "GREEN PAPER on the role of Civil Society in Drugs Policy in the European Union" julkaiseman paperin lopussa on sarja kysymyksiä, joihin komissio halusi vastauksia 30.9.2006 mennessä.

Suomen kannabisyhdistyksen lähettämä vastaus on saatavilla englanniksi ja suomeksi.

29 syyskuun, 2006

Kannabis on hyvä syntipukki

Nuoriso-ongelmien takana yhteiskunnan eriarvoisuus

Itä-Helsingin Uutiset 27.11.1994

Erikoistutkija Lasse Siurala moitti tiedotusvälineiden innostuneen tänä syksynä liikaa nuorison huumeongelmista. Vuodenvaihteessa Helsingin nuorisotoimen johtoon siirtyvä Siurala ei pidä tilannetta niin pahana kuin jutut huumeaallosta antavat ymmärtää.
– Historian ja tietolähteiden epämääräisyyteen vedoten uskon, ettei ole syytä shokkiin. Odottelen täsmällistä tietoa, toteaa Siurala.
Siurala muistuttaa, että 1980-luvun puolivälissäkin media toitotti raivokkaasti poliisin ja koulun arvovaltaan nojaten, että nuorten huumeiden käyttö on huimasti lisääntynyt. Jälkeenpäin ilmeni tilastojen pohjalta, että kyseessä oli pelkkä mediakonstruktio. Nuorten huumeiden käyttö nousi sosiaaliseksi ongelmaksi ilman todellisuuspohjaa, Siurala kertoo.
– Tilastot tulevat aina vähän myöhään. Nyt näyttäisi, että käyttöluvuissa on nousua. Osittain se saattaa kertoa poliisin toiminnan aktiivisuudesta. Minusta luotettavimman tilanteesta antavat tilastot, jotka perustuvat määräajoin toistuviin tietylle ryhmälle, esimerkiksi varusmiehille, tehtävään kyselyyn, arvioi Siurala.
– Minua ärsyttää liioittelun lisäksi suunnattomasti myös huumeiden mystifiointi ja eri päihteiden käytön kokonaistilanteen tarkastelun puute. Tupakanpoltto, viinanjuonti, lääkkeet ja liuottimet ovat osa kokonaisuutta, mutta tälle kulttuurille vieraisiin päihteisiin suhtaudutaan jyrkemmin, muistuttaa Siurala
Suuri pulma huumekeskustelussa on Siuralan mielestä usein myös se, ettei tehdä mitään eroa käyttötiheyden ja eri aineiden käytön välillä. On ihan eri asia kokeilla kerran hasista tai piikittää heroiinia päivittäin.
– On huumeiden mystifiointia, että uskotaan kannabiksen johtavan automaattisesti koviin huumeisiin. Se on olettamus, joka ei ole tieteellisesti kestävä. Vaikka nykyiset heroinistit ovat käyttäneet hasista, he ovat käyttäneet myös tupakkaa, viinaa tai vaikkapa lakritsia. Tutkimusten mukaan tapahtuu voimakasta valikoitumista ja heroinistiksi päätymiseen vaikuttavat aivan muut syyt kuin hasiksen käyttö, korjaa Siurala.
– Ongelmakäyttäjät erottuvat muista nuorista sosiaaliselta taustaltaan. Siinä jyllää jo sata vuotta ennen ensimmäistä kannabiksen keuhkottamista alkanut eriarvoistumiskehitys. Kannabis on hyvä syntipukki, mutta on arveluttavaa kääntää huomio pois todellisista syistä. Yhteiskunnan eriarvoisuus tuottaa ongelmanuoria ja tämän kehän alkuun on pureuduttava, vaatii Siurala.
Siurala vastustaa huumevalistuksen lisäämistä kouluissa ja huumeidenvastaisen kampanjoinnin tihentämistä.
– Tutkimusten mukaan kampanjat voivat kääntyä itseään vastaan ja lisätä nuorten kiinnostusta aineisiin. Asiallista kampanjaa on Suomen oloissa vaikea saada aikaan. En pidä esimerkiksi huumepoliisin ja Irti Huumeista ry:n kauhujuttuja asiallisina. Vähäiset valistusrahat on mielestäni parempi keskittää tupakan ja alkoholin vaaroista kertomiseen, Siurala perustelee.

Nuorisokeskus pureutuu työttömyyteen

Nuorisoa usealta eri kantilta viime vuodet tutkinut valtiotieteen lisensiaatti, humanististen tieteiden kandidaatti, Helsingin kaupungin tietokeskuksen erikoistutkija Lasse Siurala toteaa aikuisilla olevan keskimäärin vain vähän oikeaa tietoa nuorten asioista. Aikuiset ovat taipuvaisia liioittelemaan nuoriso-ongelmia.
Helsingin kaupungin nuorisotyöstä Siuralalla on erittäin hyvä kuva: henkilökunta on nuorta ja innovatiivista, yhteistyö muiden kanssa sujuu ja nuorten kannalta tärkeä vapaa-aikakulttuurin ja harrastustoiminnan verkosto on hyvä. Siurala pitää tärkeänä, että nuorten pääongelmaan eli työttömyyteen on tartuttu kunnolla. Nuorisoasiainkeskuksella on dynaamisesti toimiva työllistämisyksikkö. Myös osaava erityisnuorisotyö saa kehuja.
– Pulmana on, että projekteja on paljon ja niiden tulokset jäävät liian paljon hukkaan. Projektien ja kokeilujen arviointia on parannettava. Ne on kytkettävä tiiviimmin toisiinsa ja pantava koskemaan koko organisaatiota, Siurala suunnittelee.
Siurala muistuttaa, ettei nuorten vapaa-aikaa ja harrastuksia voi erottaa sosiaalisista ongelmista. Vapaa-aikanaan nuori voi vahvistaa identiteettiään ja löytää itsensä.
– Työ on tärkeä, mutta maailma on muuttumassa niin, että kulttuuriset toiminnot merkitsevät yhä enemmän nuorten elämässä, muistuttaa Siurala.
– Nuorisotoimelle on iso haaste mukautua asiakaskunnan toiveisiin ja tarpeisiin muuttuvassa tilanteessa. Meidän on tiedettävä ketkä ovat ongelmissa, että voimme auttaa heitä. Palvelutarjontamme kohdentuminen on ongelma. Riskinä on, ettei eniten tarvitsevia tavoiteta lainkaan. Ongelmien korjaamiseksi on voitava tehdä jotain, ei riitä, että vain avaamme ovet, toteaa Siurala.
Tilanteissa, joissa nuorten etu ja kaupungin etu ovat vastakkain, nuorisotoimi jää välimaastoon. Viimeksi näin kävi, kun nuorisokeskus teetti talonvaltaajille oppaan, jonka julkaisemisen ylipormestari kielsi.
– Pitää kiinnittää huomiota prosesseihin, jotka tuottavat ongelmanuoria. Myllypuro-projekti on hyvä esimerkki siitä, miten pitää toimia, toteaa Siurala.
– Sosiaaliturvan merkitys sen eri muodoissa korostuu tällaisina aikoina, olisi pöyristyttävää purkaa sitä. Moniongelmaisten nuorten kehitysprosessi alkaa tutkimusten mukaan kotoa. Sosiaalipolitiikalla voidaan vaikuttaa heidän ongelmavyyhteensä monin tavoin. Moni nuori joutuu jo ala-asteella tekemisiin yhteiskunnan ulosheittomekanismin kanssa ja potentiaaliset syrjäytyjät voidaan tunnistaa. Tässä vaiheessa asioihin pitäisi puuttua, jotta ongelmia voitaisiin ennalta ehkäistä, toteaa Lasse Siurala.

4 elokuun, 2006

Kategoria: Politiikka ja kannanotot