Kategoria: Politiikka ja kannanotot

  • YK: Yhä lähemmäksi totuutta

    Maaliskuun 8. – 12. YK:n huumekomissio (CND) pitää vuosikokouksensa Wienissä arvioidakseen nykyisen huumestrategian tuloksia. Tämän strategian julkisena tavoitteena on laittomien huumeiden tuotannon, kaupan ja kysynnän vähentäminen. Totuus on se, että tällä strategialla ei ole myönteisiä tuloksia.

    Helmikuun 23. päivä EU:n huumepolitiikan julkisessa kuulemistilaisuudessa, jota ENCOD oli myös järjestämässä, EU:n komission huumekoordinaatioyksikön johtaja Carel Edwards sanoi: "Sorto ei auta. Me tiedämme nyt tarpeeksi, jotta voimme vetää tämän johtopäätöksen."

    Maaliskuusta 2009 saakka EU:n komissiolla on ollut käytössään raportti huumepolitiikan vaikutuksista laittomien huumeiden maailmanmarkkinoihin 1998 – 2007 (ns. Reuter-Trautmannin raportti eli Report on Global Illicit Drugs Markets 1998 – 2007 (pdf)). Tässä raportissa tehdään seuraava johtopäätös: tämän hetkiset huumepolitiikan muodot, jotka perustuvat kieltolakiin, eivät vähennä huumeiden tarjontaa eikä kysyntää, ja ne aiheuttavat yksilöille ja koko yhteiskunnalle haittoja.

    ENCOD:n delegaatio on läsnä Wienin kokouksessa muistuttamassa hallitusten edustajia siitä, että heidän tulisi suojella kansalaisia vaaroilta eikä altistaa heitä niille. Maaliskuun 4. päivänä ENCOD:n jäsenet järjestävät mielenosoituksia Malesian suurlähetystöillä Pariisissa ja Lontoossa. Samana päivänä Malesian sanomalehdissä julkaistaan avoin kirje Malesian hallitukselle, jossa vaaditaan huumerikollisten kuolemanrangaistuksen välitöntä poistamista.

    Olemme väittäneet jo vuosia, että kieltolaki on yhteiskunnan todellinen vihollinen ja tämä totuus on tulossa yhä ilmeisemmäksi. Huumeiden kieltolaki aiheuttaa valtavat laittomat taloudelliset voitot, sekoittaa toimivan talousjärjestelmän, korruptoi virkamiehiä ja rahoittaa aseistautuneita joukkioita. Se aiheuttaa ja lisää yhteiskunnasta vieraantumista ja yksilöiden kokemaa rasitusta.

    Kieltolain ylläpitämiseen tarvittava julkinen kulutus pelkästään EU:ssa on arvioitu olevan (varovaisesti) 40 miljardia euroa eli 80 euroa asukasta kohti vuodessa. Talouskriisin aikana emme voi enää sallia tällaisen summan heittämistä hukkaan sellaiseen politiikkaan, joka ei selvästikään hyödytä ketään mutta aiheuttaa ongelmia ja vahinkoa miljoonille ihmisille.

    Reuter-Trautmannin raportti paljastaa tämän totuuden. Tieteellisen todistusaineiston hyväksyvät eivät voi enää kiistää sitä, että kieltolaki perustuu väärään teoriaan. Huumeiksi luokiteltujen aineiden laillinen tuotanto ja jakelu on ainut järkevä ja tehokas tapa vähentää huumeisiin liittyviä ongelmia, vähentää järjestäytynyttä rikollisuutta ja kerätä veroja terveydenhoitoa, koulutusta ja yhteiskunnallisia ohjelmia varten.

    Kysymys ei enää kuulu jos vaan milloin. Jouduttaaksemme kieltolain loppua meidän tulee päättäväisesti toteuttaa kaksi tavoitetta: viedä kieltolakihallinnolta sen uskottavuus varmistaen, ettei se koskaan voimistu, ja rohkaista ihmisiä, jotka haluavat uudenlaista politiikkaa, nostamaan äänensä ja vaatimaan muutosta.

    Milloin selvä järki alkaa hallita huumepolitiikan maailmaa, ja yleensä maailmaa?

    Toimittanut Risto Mikkonen.

    Lähteet:

  • ENCOD: Huumepolitiikka kuuluu Euroopan asialistalle

    Marraskuun 20. päivänä ENCOD:n johtoryhmä lähetti seuraavan kirjeen Euroopan parlamentin kansalaisvapaus, oikeus- ja sisäasiat -komitean (LIBE) jäsenille. Pyydämme teitä tekemään samoin. Sähköpostiosoitteet löytyvät komitean sivuilta.
     

    Komission huumeraportti CND:lle maaliskuussa 2009
    http://ec.europa.eu/justice_home/doc_centre/drugs/studies/doc/report_10_
    03_09_en.pdf

    Kansalaisfoorum
    http://ec.europa.eu/justice_home/fsj/drugs/forum/fsj_drugs_forum_en.htm

    SKY:n palaute EU:n kansalaisfoorumille
    http://ec.europa.eu/justice_home/news/consulting_public/drugs_forum/
    contributions/others/contribution_finnish_cannabis_association_finland_en.pdf

    Kansalaisvapaudet sekä oikeus- ja sisäasiat, LIBE
    http://www.europarl.europa.eu/activities/committees/homeCom.do?
    language=FI&body=LIBE

    Pyyntö Euroopan parlamentin kansalaisvapauskomitean jäsenille

    Bryssel 20. marraskuuta 2009

    Hyvä Euroopan parlamentin jäsen

    Me ENCOD:n (European Coalition for Just and Effective Drug Policies,
    eurooppalainen kansalaisjärjestöjen ja kansalaisten yhteenliittymä
    oikeudenmukaisen ja tehokkaan huumepolitiikan puolesta) jäsenet
    pyydämme teitä kiinnittämään huomionne tärkeään asiaan, joka vaatii
    teiltä toimenpiteitä.

    Uskomme Euroopan komission manipuloivan ja heikentävän
    keskustelumekanismeja kansalaisyhteiskunnan suuntaan ja käyttävän
    väärin Euroopan parlamentin tätä tarkoitusta varten myöntämiä varoja
    ylhäältä käsin saneltuihin aloitteisiin, joita kukaan EU:n komission
    ulkopuolinen taho ei ollut pyytänyt.

    Tämä asia koskee sitä tapaa, jolla oikeuteen, vapauteen ja
    turvallisuuteen liittyvien asioiden pääosaston (Directorate for
    Justice, Freedom and Security) alainen huumekoordinaatioyksikkö (Drugs
    Coordination Unit, DCU) on kohdellut EU:n huumepolitiikan
    kansalaisfoorumia (Civil Society Forum on Drug Policy in the EU, CSF).

    Vuosia kestäneen kehityksen tuloksena Eurooppa-neuvosto ja komissio
    perustivat joulukuussa 2007 kansalaisfoorumin luomaan dialogia
    huumepolitiikan alalla toimivien kansalaisjärjestöjen kanssa. Tähän
    foorumiin valittiin 26 järjestöä komission hieman epämääräisellä
    valintajärjestelmällä.

    Tämän foorumin tarkoitus on komission omien kotisivujen mukaan ”lisätä
    kansalaisyhteiskunnan vaikutusta huumeisiin liittyvissä asioissa,
    politiikan luomisessa, toimenpiteiden soveltamisessa sekä EU:n
    huumestrategian ja toimintasuunnitelman toteuttamisessa”.

    Euroopan parlamentti painotti raportissaan kansalaisfoorumille
    maaliskuussa 2008, että kansalaisfoorumin merkitys on ”vahvistaa
    kansalaisyhteiskunnan osaa eurooppalaisen huumepolitiikan
    kehittämiseksi, mikä on vuosien 2005 – 2012 huumestrategian
    päätavoite”. Parlamentin raportissa painotettiin ”Huumepolitiikan
    perustamista vahvalle tieteelliselle näytölle yhteistyössä
    huumetutkimuksen kentällä toimivan kansalaisyhteiskunnan kanssa,
    tosiasioihin perustuville politiikan muodoille sekä todistetulle
    näytölle perustuville toimenpiteille mukaan lukien sellaiset, joiden
    tarkoitus on ehkäistä ja vähentää terveyshaittoja”.

    Kansalaisfoorum on kutsuttu koolle kolme kertaa, jokaisen kokouksen
    kestettyä puolitoista päivää Brysselissä (joulukuussa 2007,
    toukokuussa 2008 ja maaliskuussa 2009). Yhdessäkään kokouksessa ei ole
    ollut mahdollista keskustella EU:n huumepolitiikasta. DCU:n edustajat
    ovat estäneet tämän, koska heillä on kokouksen asialistan
    valmistelemisen ja kokouksen johtamisen yksinoikeus. Osallistujien
    pyynnöt asettaa nykyisen huumepolitiikan vaikutukset sekä mahdolliset
    vaihtoehdot asialistalle on kielletty. Kokoukset ovat olleet
    jäsentelemätöntä tiedon jakamista ilman selvää asialistaa ja
    seurantaa, mikä on turhauttanut osanottajia.

    ENCOD:n johtoryhmä kysyi syyskuussa 2009 DCU:n edustajilta, miksi
    keskustelua huumepolitiikasta ei voida käydä kansalaisfoorumin
    keskuudessa. Komission edustajat vastasivat, että ”heillä on rajattu
    mandaatti käsitellä huumepolitiikkaa, koska jäsenvaltiolla on
    itsemääräämisoikeus oman politiikkansa tekemisessä”. Missään
    aikaisemmassa kansalaisfoorumin luomisen vaiheessa (konferensseja,
    Vihreän paperin julkistaminen, tammikuussa 2006 alkanut
    valintaprosessi) ei tätä ehtoa ole esitetty.

    Mielestämme käyttäessään tätä ehtoa keskustelun välttämiseksi EU:n
    julkishallinnon tärkeällä alueella rikkoo komissio hyvän hallinnon
    periaatteita. Luomalla mielikuvan siitä, että EU on kiinnostunut
    vastavuoroiseen keskusteluun huumepolitiikasta kansalaistensa kanssa,
    ja jälkeenpäin alentamalla tämä keskustelu Brysseliin valittujen
    edustajien kalliiksi ”juttutuvaksi”, komissio tietoisesti heikentää
    keskustelun merkitystä.

    Lisäksi tapaamisessamme komission kanssa tuli esille, ettei DCU kykene
    täysin selvittämään kansalaisfooorumille osoitettujen rahojen käyttöä.
    Rahat on Euroopan parlamentin vuonna 2007 hyväksymästä huumeista
    tiedottamisen ja ehkäisyn budjetista (Drugs Information and Prevention
    Budget). Kansalaisfoorumin kolmannessa kokouksessa maaliskuussa 2009
    DCU:n edustajat kertoivat, että kansalaisfoorumin vuosibudjetti on
    noin 100 000 €, mikä riittäisi kahden kokouksen pitämiseen vuosittain.
    Samalla kerrottiin, että seuraava kansalaisfoorumin kokous olisi vasta
    vuonna 2010.

    Yrittäessämme saada selvitystä asiaan vastasi DCU:n edustaja
    sähköpostilla, että loput kansalaisfoorumin rahat vuodelle 2009
    käytettäisiin European Action on Drugs Campaign -kampanjaan, mikä on
    Ranskan puheenjohtajakaudella luotu huumeiden vaarojen vastainen
    propagandakampanja ja jonka Euroopan komissio on luonut kysymättä
    neuvoa kansalaisfoorumin järjestöiltä. Kun tätä kampanjaa ehdotettiin
    kansalaisfoorumin edellisessä kokouksessa maaliskuussa 2009,
    osallistujat hylkäsivät sen melkein yksimielisesti suunnittelun
    ammattimaisuuden puutteen takia.

    Maaliskuussa 2009, vain yksi päivä ennen YK:n huumekomission kokouksen
    alkua Wienissä, julkaisi EU:n komissio “Report on Global Illicit Drug
    Markets 1998 – 2007" (the Reuter-Trautmann report). Raportti on tärkeä
    tietolähde ja sen johtopäätökset vahvistavat niitä huumepolitiikan
    arviointiraportteja, joita huumepolitiikasta on tehty viime vuosina.
    Nämä johtopäätökset ovat, että nykyiset politiikan muodot eivät täytä
    tavoitteitaan vähentää laittomien huumeiden tarjontaa eikä kysyntää,
    ja mahdollisesti ne  ratkaisevasti luovat ja lisäävät huumeiden
    käyttäjien, heidän ympäristönsä ja muun yhteiskunnan kokemia ongelmia.

    Raportin tekijöitä ei pyydetty esittämään toimenpide-ehdotuksia. DCU:n
    edustajan mukaan raportti ”ei sisällä tarpeeksi tietopohjaa, jolla
    voitaisiin suorittaa arviointeja”. Siten näyttää mahdolliselta, että
    tämä raportti, joka on yhden vuoden aikana tehty tieteellinen tutkimus
    kaikesta EU:n huumetilannetta koskevasta aineistosta, unohdetaan pian.

    Mielestämme kansalaisfoorumin tulisi saada keskustella tästä
    raportista. Siksi me muodollisesti pyydämme tukeanne vetoomuksellemme
    EU:n komissiolle, että se asettaisi raportista käytävän keskustelun
    seuraavan tammikuussa 2010 pidettävän kokouksen asialistalle. Lisäksi
    uskomme, että Euroopan parlamentin kansalaisvapauskomitean tulisi
    keskustella raportissa esitetyistä johtopäätöksistä.

    Pyydämme teitä ottamaan asia käsittelyyn seuraavassa
    kansalaisvapauskomitean kokouksessa tiistaina ja keskiviikkona
    joulukuun 1 – 2.

    Kunnioittavasti

    Marisa Felicissimo, Belgium
     Antonio Escobar, Spain
     Fredrick Polak, The Netherlands
     Jorge Roque, Portugal

    ENCOD:n johtoryhmä

     EUROPEAN COALITION FOR JUST AND EFFECTIVE DRUG POLICIES

     Lange Lozanastraat 14 – 2018 Antwerpen – Belgium

     Tel. + 32 (0)3 293 0886 / Mob. + 32 (0)495 122644

     E-mail:  office@encod.org Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.  / www.encod.org

  • Kannabiksen kotikasvatus yleistyy – tarvitsemme muutosta politiikkaan

    Miksi poliisi jahtaa puutarhuria?

    STT uutisoi 21.3. kannabiksen kotiviljelyn yleistymisestä, ja uutinen levisi nopeasti poikkeuksellisen laajalle, aina maakuntalehtiä myöten. Ilmiö on todellinen. Kannabiksen käyttö ja kotikasvatus ovat lisääntyneet tasaisesti 90-luvun puolivälistä lähtien niin Suomessa kuin muuallakin länsimaissa. Sen sijaan uutisen välittämä keskusrikospoliisin arvio tuhannesta kannabista kasvattavasta suomalaiskodista ei voi millään pitää paikkaansa, sillä jo pelkästään poliisin tietoon vuosittain tulevien kotikasvatustapausten määrä lähentelee tuhatta! Vuonna 2007 Suomessa tilastoitiin 4206 huumausainerikosta, joista kotikasvatuksia oli 978 kappaletta. Tämä tekee 23% kaikista huumausainerikoksista. Poliisilla lienee parempaakin tekemistä kuin ratsata puutarhureita näin aktiivisesti. Näiden jahtaaminen on poliisille kuitenkin mielekästä työtä; pössyttelijät kun eivät riehu putkassa, paperihommat ovat helppoja ja mikä tärkeintä – tilastot osoittavat poliisin toiminnan tehokkuutta. Lisäksi lienee kysymys myös symbolisten viestien lähettämisestä. Joku voi laskea, että tällainen on halpaa ja tehokasta huumeiden vastaista työtä. Tällöin ei kuitenkaan lasketa ei-aiottujen seurausten kustannuksia eikä inhimillisiä seurauksia. Ne jäävät toimenpiteiden kohteiksi joutuneiden ihmisten harteille. Poliisi arvioi selvittävänsä noin kymmenesosan huumausainerikollisuudesta. Tämän arvion ja kasvatuksen näkymättömyyden vuoksi voisi arvella, että Suomessa kasvatetaan kannabista ainakin 20 000 kotitaloudessa. Kannabista siis kasvaisi Suomessa lähes joka sadannessa kotitaloudessa. Kyse ei siis ole pienen, merkityksettömän piirin puuhastelusta, joka voidaan lakaista sivuun
    yhteiskunnallisessa keskustelussa.

    Onko meillä todella varaa tähän?

    Jokainen kannabispidätys ja sitä seuraavat oikeudelliset toimenpiteet maksavat yhteiskunnalle. Kansainväliset tutkimukset osoittavat selkeästi, että rangaistukset eivät juurikaan vaikuta sen paremmin kannabiksen kuin muidenkaan huumausaineiden kysyntään. Sen sijaan poliisin toiminta ja rikosoikeudelliset sanktiot syrjäyttävät käyttäjiä, mm. aiheuttamalla potkuja työ- ja opiskelupaikoista ja aiheettomasti hankaloittavat ajpkortin saantia. On valitettavan yleistä että poliisit hakevat kotikasvattajia työpaikoilta kuulusteluihin tai riisuttavat alasti sellissä ruumiintarkastuksen yhteydessä. Mitä tarkoitusta tällainen leimaaminen ja nöyryyttäminen palvelevat? Toisaalta on ilolla tervehdittävä sitä yhä kasvavaa poliisijoukkoa, joka kotikasvattajaa kuulustellessaan pahoittelee tilannetta ja myöntää ettei tilanteessa ole mitään järkeä. Ongelman ratkaisemiseksi on ensitöiksi aika laajentaa käyttörikos pikasakkokäytäntöineen myös kotikasvatusta koskevaksi ja tulevaisuudessa luovuttava kokonaan kaikista kannabiksen omaan käyttöön liittyvistä sanktioista. Lisäksi olisi heti alettava soveltaa loogisesti valtakunnan syyttäjän ohjeita käyttörikoksista. Ohjeissa VKS:2002:3 Seuraamuksen määrääminen huumausaineen käyttörikoksesta, liite 2, Taulukko rangaistusmääräysmenettelyä varten määritellään marihuanan vähäiseksi määräksi alle 15 g tai tapauksesta riippuen enemmänkin. Tältä ja muulta osin valtakunnan syyttäjän ohjeita olisi loogista soveltaa myös itselle kasvatettuhin (kuivattuihin) kasveihin. Ei kai kannabiksen osto pimeiltä markkinoita ole vähemmän rangaistavaa kuin itse kasvattaminen ilman rikollisten välissäoloa.

    Kannabiksen kasvatus omaan käyttöön ja viljely myyntiin

    Uutisoinnissa on korostettu, että viimeaikaisissa löydöissä on tullut esille melko suuria ammattimaisia viljelmiä, eikä niinkään yksittäisen käyttäjän paria kasvia. Tästä voidaan julkisuudessa väittää, että kotikasvatus onkin olennainen osa laitonta huumekauppaa ja jolla on selviä kytköksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Omaan tarpeeseen tapahtuva kotikasvatus, ja satoja kasveja käsittävät ammattiviljelmät ovat eri asioita, joiden välisen eron myös viranomaiset voisivat tunnustaa. Ne on syytä erottaa tiukasti toisistaan ja niitä tulee käsitellä erilailla. Poliisi, syyttäjät ja tuomioistuimet pystyvät helposti näkemään eron. Omatarvekasvattajien rinnastaminen ammattitoimintaan on haittojen maksimointia. Kun käyttäjä joutuu pelkäämään, että omien hamppujensa kasvatuksesta voi joutua kiinni, hän joko jättää kasvatuksen ammatti-ihmisten käsiin (suurviljelmien kasvattajat tai salakuljettajat) tai sitten pitää kasvit riskialttiissa paikassa (pienissä komeroissa) suurteholamppujen alla, jolloin paloturvallisuus vaarantuu, ja vesivahinkojen riskit kasvat. Jättämällä omaan käyttöön kannabista kasvattavat rauhaan, poliisi- ja oikeuslaitos säästäävät rahaa ja resursseja. Lisäksi on kyse ihmisten perusoikeuksista. Perustavalla tasolla kyse on siitä, että kannabiksen käyttö on jokaisen kansalaisen oma asia, johon valtiolla ei ole oikeutta pakkotoimin puuttua. Pidemmällä aikajänteellä saattaa olla järkevää ottaa kannabiskauppa yhteiskunnan haltuun, niin tuotanto- kuin välitystasollakin. Tällöin voidaan noudattaa ikärajoja, valvoa laatua ja ottaa verohyöty yhteiskunnan käyttöön.

    Haitat hallintaan!

    Kannabiksen haitat muihin päihteisiin verrattuna ovat melko vähäiset, joskaan eivät missään nimessä olemattomat. Kuten kaikkien päihteiden kohdalla, haitat ilmaantuvat pääasiassa kroonistuneen käytön yhteydessä. Toisaalta on huomattava, että suuri joukko suomalaisia on käyttänyt kannabista päivittäin (esimerkiksi työpäivän jälkeisenä rentoutuksena) vuosien tai jopa vuosikymmenten ajan ilman merkittäviä haittoja. Sen sijaan vuosikymmenten valheellinen huumevalistus kannabiksen suhteen on aiheuttanut erityisesti nuorten kannabiksen käyttäjien keskuudessa reaktion, jossa käyttäjät katsovat ettei kannabiksella ole minkäänlaisia haittavaikutuksia. Tämä ajattelu osaltaan aikaansaa sekä ruokkii jatkuvaa käyttöä ja mahdollisesti pahentaa olemassa olevia ongelmia. Paradoksaalista kyllä, kannabiksen rikosoikeudellinen asema ja valheellinen valistus siis ovat pääsyyllisiä tähän kehitykseen. Jos halutaan vähentää käytöstä aiheutuvia haittoja, olisi panostettava sekä ennaltaehkäisevään että käytön vähentämiseen pyrkivään nuorten täsmävalistukseen ja lisäksi kehitettävä erilaisia psykososiaalisia hoitomuotoja kannabiksesta riippuvaiseksi tulleille. Niin viranomaisten, sosiaalitoimen kuin terveydenhoito-henkilökunnan tietoisuutta kannabiksen todellisista haittavaikutuksista on lisättävä, tutkimustyötä kehitettävä ja yhteiskunnallista suvaitsevaisuutta kannabiksenkäyttäjiä kohtaan on lisättävä. Syyllistävä ainekeskeinen ajattelu olisi hylättävä ja pyrittävä hyväksymään ihmiset sellaisina kuin he ovat. Ongelmakäyttö ei johdu aineesta itsestään, vaan pohjimmiltaan muista yksilön elämässä vaikuttavista tekijöistä. Sen sijaan yhteiskunta joka rikosoikeudellisesti ja moraalisesti tuomitsee jäsenensä teosta, josta on haittaa korkeintaan teon suorittajalle itselleen, ei ole sivistynyt ja suvaitsevainen yhteiskunta. Suomen kannabisyhdistys peräänkuuluttaa realismia ja aitoa vuorovaikutusta kannabiskeskusteluun, niin päättäjien kuin käyttäjienkin keskuuteen! Joko me olemme siihen valmiita?

    Suomen kannabisyhdistyksen kevätkokous 29.3.2009

  • SKY hakee uudelleen yhdistysrekisteriin

    Laillisuuden puolesta – järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan

    Suomen kannabisyhdistys yhdistysrekisteriin

    Kun Suomen kannabisyhdistys perustettiin 1991, se joutui taistelemaan oikeudestaan olemassaoloon. Vaikka yhdistyksen toiminta todettiinkin lailliseksi, niin se ei päässyt yhdistysrekisteriin.  Yhdistysrekisteri  ja  Korkein  hallinto-oikeus  pitivät  sitä  hyvien tapojen  vastaisena  vaikkakin  eri  syistä.  Yhdistys  on  toiminut  lain  ja  sääntöjen mukaan  kuin  mikä  tahansa  yhdistys,  vaikka  onkin  ollut  rekisterin  ulkopuolella. Haittaa siitä on taloudelle ja sitä on käytetty diskriminoinnin perusteena. 
     
    Yhdistys  on  uudistanut  sääntöjään  ja  tarkistanut  tarkoitustaan  sekä  päättänyt  hakea yhdistysrekisteriin.  Yhdistyksen  tarkoitus  on  vaikuttaa  päihdepolitiikkaan  ja lainsäädäntöön  siten,  että  kannabiksen  käyttö,  hallussapito  ja  viljely  omaan käyttöön  tulevat  sallituiksi  täysi-ikäisille  sekä  luodaan  sääntely  kannabiksen tuotantoon ja jakeluun.
     
    Tällä  hetkellä  käydään  vakavaa  keskustelua  EU:n  ja  YK:n  tasolla  kannabiksen asemasta  ja  muun  kuin  kieltoon  perustuvan  sääntelyjärjestelmän  luomisesta.  Voisi kuvitella,  että  suomalainen  yhteiskunta  on  muuttunut  18  vuodessa  ja  yhdistys,  joka ottaa  osaa  tähän  keskusteluun,  hyväksytään  tasa-arvoiseksi  muiden  yhdistysten kanssa.
     
    Suomen kannabisyhdistyksen kevätkokous 29.3.2009

  • Kannabis ja suomalainen psykoositutkimus


    Kannabis ja suomalainen psykoositutkimus

    Toukokuussa suomalaiset tiedotusvälineet uutisoivat näkyvästi
    suomalaisesta tutkimuksesta, joka lehtien mukaan osoitti kannabiksen
    aiheuttavan skitsofreniaa.

    Mm. Helsingin Sanomat otsikoi lauantaina 31.05.2008: Tutkimus: Kannabiksen käyttö lisää skitsofrenian riskiä nuorilla.
    (http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Tutkimus+Kannabiksen+käyttö+
    lisää+skitsofrenian+riskiä+nuorilla/1135236794468
    )

    Syynä Reefer Madness -otsikoiden henkiin heräämiseen oli suomalainen
    nuorisotutkimus “Association of cannabis use with prodromal symptoms of
    psychosis in adolescence”, joka julkaistiin The British Journal of
    Psychiatry -tiedejulkaisussa. (Association of cannabis use with
    prodromal symptoms of psychosis in adolescence. The British Journal of
    Psychiatry (2008) 192, 470–471. doi: 10.1192/bjp.bp.107.045740.
    http://ukcia.org/research/AssociationOfCannabisUseWithProdromalSymptoms.php )

    Tutkimusta uutisoivat likipitäen kaikki suomalaiset tiedotusvälineet ja
    se sai julkisuutta myös briteissä. Julkaistuille uutisille oli yhteistä
    se, että kannabiksen käytön kerrottiin "lisäävän riskiä", "aiheuttavan
    skitsofreniaa" jne eli toimittajien mielestä tämä paljon väitetty
    reefer madness -hypoteesi olisi jälleen kerran osoitettu oikeaksi.

    Suomessa aiheesta ei käydä avointa keskustelua mutta Britannian julkisen terveydenhuollon (nhs.uk)
    kotisivuilla kommentoidaan kyseistä tutkimusta ja heidän
    johtopäätöksensä on, että 'because of its design, the study does not
    prove that cannabis causes psychosis.'

    Mikä tarkoittaa sitä, että tutkimuksen suoritustavan johdosta siitä ei
    voi vetää syy-seuraus päätelmiä. Eihän tutkimuksessakaan vedetä niitä
    (At best, the researchers can say that cannabis use is “associated
    with” or “linked to” the prodromal symptoms. ) mutta toimittajille on
    helpompaa tehdä sellaisia otsikoita, joissa ei ole epävarmuutta.

    Toiseksi tutkijoiden käyttämä tutkimusväline eli karsittu
    kysymyspatteri ei edes mittaa "psykoosia". (Importantly, a positive
    “score” on the PROD-screen questionnaire does not diagnose psychosis).
    Tutkimukseen osallistuneista 6298 nuoresta 352 ilmoitti käyttäneensä
    kannabista ja sai muita enemmän positiivisia tuloksia tutkijoiden
    käyttämässä kysymyspatterissa, joka ei kuitenkaan mittaa "psykoosia"
    vaan esimerkiksi kannabiksen päihtymysoireita, mm. kieltolain
    aiheuttamaa kyttäfiilistä. Eikö olisi aiheellista kertoa nuorten
    ymmärtävän yhteiskunnallisia realiteetteja sen sijaan, että heidät
    leimataan psykoottisiksi? Tämä on noitavainojen logiikkaa, ei
    2000-luvun länsimaista tiedettä.

    Kuitenkin NHS:n artikkelissa päädytään toteamaan tutkimuksen olevan osa
    kasvavaa todistusaineistoa kannabiksen käytön ja mielenterveysongelmien
    välillä. Kun tätä tutkimusta kritiikistä huolimatta pidetään
    korkeatasoisena niin millaista materiaalia se loppu on tuosta
    kasvavasta todistusaineistosta? Leimaako koko tätä päättelyketjua
    tarkoitushakuisuus? Mm. EMCDDA:n vuoden 2008 kannabisraportissa
    esitellään tämä psykoositutkimuslinja mutta tuodaan sitten esille se,
    että tätä teoreettista riskiä ei olla koettu käytännössä: EU:ssa ei ole
    todettu mielenterveysongelmien lisääntymistä kannabiksen käytön
    runsastumisen myötä. (http://www.emcdda.europa.eu/publications/monographs/cannabis)

    Kannabis kiellettiin maailmanlaajuisesti vuoden 1961
    huumausainesopimuksella ja kiellon perustana käytettiin kahta
    argumenttia: 1. kannabis on yhtä vaarallista kuin heroiini tai
    kokaiini; 2. kannabiksella ei ole minkäänlaista lääkinnällistä käyttöä.
    Kiellon molemmat perustelut on kumottu vuosia ja vuosikymmeniä sitten
    mutta kielto pysyy. Siksi tälle asioiden tilalle yritetään löytää uusia
    perusteluja: kannabis on vaarallista, eihän sitä muuten olisi kielletty!

    Cannabis use and psychosis
    Monday June 2 2008
    http://www.nhs.uk/news/2008/06June/Pages/Cannabisuseandpsychosis.aspx

     Girls were more likely to have used cannabis

    “Cannabis increases risk of psychosis in teens” is the headline in The
    Daily Telegraph today. Users of cannabis have a “higher average number
    of symptoms associated with a risk of psychosis”, the newspaper adds.
    The results of a study of more than 6,000 young people in Finland also
    suggests that teen users had a greater risk of the “prodromal”, or
    warning symptoms, of psychosis than older users.

    The study behind the stories is a cross-sectional study of adolescents
    enrolled in a larger study. The design of this study means that it
    cannot prove that the link between these warning symptoms and cannabis
    use is a causal one. However, the findings add to the evidence that
    there is a link between use of cannabis and mental health. It is
    important that other factors which may affect the relationship are
    taken into account in such studies; this is not an easy task. Before
    definitive answers are found through research, it seems wise to avoid
    smoking cannabis, not only because of the debate around mental health,
    but also because of the well-known link between smoking and a host of
    other diseases, including lung cancer and heart disease.

    Where did the story come from? Dr Juoko Miettunen and colleagues from
    the University of Oulu in Finland carried out this study. The research
    was funded by the Academy of Finland, the Signe and Ane Gyllenberg
    Foundation, the Sigrid Juselius Foundation and the Thule Institute at
    the University of Oulu in Finland. It was published in the
    (peer-reviewed) medical journal: the British Journal of Psychiatry.

    What kind of scientific study was this? The study is a survey of young
    people who are enrolled in a prospective cohort study with their
    mothers. In 2001–2002, when the participants were aged about 15 or 16
    years, they were invited to a clinical check-up where they were also
    given a questionnaire to assess “prodromal” (early warning of
    psychosis) symptoms and drug use.

    Of the 9,340 children in the original cohort, 6,298 of them provided
    answers to questions about cannabis use, and could be included in the
    final analysis. The researchers used a shortened version (12 questions)
    of a longer questionnaire (21 questions) called the PROD-screen to
    assess prodromal symptoms of psychosis over the previous six months.
    The questions asked about whether the subject had a feeling that
    something strange or inexplicable is taking place in oneself or in the
    environment; feelings that one is being followed or influenced in some
    special way. From this, the researchers were able to discern which
    children were “at risk of developing a psychotic disorder”.

    "Cannabis use is associated with prodromal symptoms of psychosis in adolescence."   Jouko Miettunen, lead author
    The researchers also had access to information about the young people’s
    early emotional and behavioural symptoms through questionnaires
    completed by their teachers when the participants were eight years old.
    They took these into account when analysing the relationship between
    early symptoms of psychosis and drug use. They also considered other
    factors that may have an effect on the relationship, such as gender,
    parent social class, tobacco use and use of other drugs, as well as
    parent substance misuse.

    What were the results of the study? The majority of adolescents
    reported that they never used cannabis (5,948/6,298). However, 352 (6%)
    participants reported having used cannabis (once or more). Girls were
    more likely than boys to have used cannabis. The study also found that
    those who had tried cannabis had a higher mean number of prodromal
    (early warning of psychosis) symptoms (3.11 v 1.88), and that compared
    with those who had never used, those who had tried cannabis (once or
    more) were twice as likely to have three or more prodromal symptoms (OR
    2.23, 95% CI 1.70 to 2.94). This result took into account other factors
    that may have had an effect (e.g. age, gender, smoking, parental
    substance misuse etc.). The researchers also found that more intensive
    cannabis use was more strongly associated with these symptoms.

    What interpretations did the researchers draw from these results? The
    researchers conclude that lifetime cannabis use is associated with the
    incidence of early warning symptoms of psychosis.

    What does the NHS Knowledge Service make of this study?

    There are limitations to a study such as this that should affect the
    interpretation of results, particularly where causation is being
    claimed:

           •       As the researchers collected data on cannabis use
    and early warning symptoms at one point in time, this is a
    cross-sectional study. Due to their design, cross-sectional studies
    cannot establish causation. At best, the researchers can say that
    cannabis use is “associated with” or “linked to” the prodromal
    symptoms. Other factors that may be involved become important when
    interpreting results of studies such as these.

           •       Although the researchers took into account early
    emotional and behavioural problems around age eight, they did not
    account for mental problems that may have occurred between ages eight
    and 16 years. 

           •       Importantly, a positive “score” on the PROD-screen
    questionnaire does not diagnose psychosis. It is used to indicate
    whether a person is entering the period of early symptoms or changes in
    function that may come before psychosis. However, even for this, the
    score is not 100% accurate at predicting psychosis, or even proven as a
    tool for diagnosing the prodrome. The researchers used a shortened form
    of the original PROD-screen questionnaire (they reduced it from 21
    questions to 12). It is unclear what effect this would have on the
    overall accuracy of the screening test. If it was too inclusive, i.e.
    there were a high number of false-positives, the relationship between
    drug use and symptoms would have been overstated.

           •       The researchers grouped all adolescents who had
    ever used cannabis into one category for analysis (i.e. they do not
    differentiate between adolescents who have tried cannabis once and
    those who are regular users).

    Overall, this study points to an area that requires more research, but
    because of its design, the study does not prove that cannabis causes
    psychosis. Confirmation of the usefulness and accuracy of the
    PROD-screen in predicting increased risk of psychosis will also be
    important. When the findings are considered in light of a growing body
    of evidence of a link between cannabis use and mental health problems
    such as schizophrenia, it seems wise to limit the use of the drug. This
    is not only because of considerations of the effects on mental health,
    but also the well-established risks for cancer and other diseases that
    are associated with smoking.

  • Hamppumarssitiedote 2008 – Huumesodasta rauhaan

    Huumesodasta rauhaan

    Kevään  2008  hamppumarssit  pidetään  lauantaina  3.5.2008  (joissakin  paikoissa  myös  10.5.2008). Kannabiksen laillistamiseksi osoitetaan mieltä lähes 250 kaupungissa ympäri maailman. Suomessa hamppumarssi    järjestetään    kuudessa    kaupungissa:    Helsingissä,    Jyväskylässä,    Oulussa, Pietarsaressa,  Tampereella  ja  Turussa.  Marssien  ajankohta  on  klo  14.  Tarkempaa  tietoa  löytyy Suomen kannabisyhdistyksen nettisivuilta http://www.sky.org.

    Helsingin marssin lähtö- ja paluupaikka on Hesperian puisto, jossa marssin jälkeen on puheita ja vapaamuotoista   ohjelmaa.   Puheen   pitävät   Helsingin   kaupunginvaltuutettu   Kimmo   Helistö, Humaania päihdepolitiikkaa ry:n puheenjohtaja Kimmo Wilska (tai joku muu HPP:stä) ja SKY:n puheenjohtaja Timo Larmela.

    Oleellinen kysymys

    YK:n  huume-  ja  rikostoimiston  päällikkö  Antonio  Maria  Costa  on  ollut  tunnettu  haukkamaisista asenteistaan,  syyttelemisistään   ja   kannabisvastaisuudestaan.   Syytösten   kohteena   ovat   olleet Hollannin  politiikka  yhtä  lailla  kuin  julkkisten  asenteet.  Toisaalta  Costa  on  peräänkuuluttanut kansalaisjärjestöjen ottamista mukaan politiikan muotoiluun. YK:n huumepolitiikkaa tekevät elimet eivät perinteisesti ole halunneet olla tekemisissä kansalaisyhteiskunnan kanssa. Kovin rohkaiseva ei ollut  YK:n  huumebyrokratian  ja  kansalaisjärjestöjen  kohtaaminenkaan  13.3.2008  UNODC:n johtajan Antonio Costan ja kansalaisjärjestöjen välisessä kokouksessa.
     
    Kokouksessa   ENCOD:n   (The   European   Coalition   for   Just   and   Effective   Drug   Policies) hollantilainen edustaja, psykiatri Frederick Polak haastaa Costan kysymyksellä, miksi Hollannissa on vähemmän kannabiksen käyttäjiä kuin naapurimaissa, vaikka jokainen täysi-ikäinen voisi halutessaan  ostaa  sitä  lähimmästä  kannabiskahvilasta?  Miten  tämä  selvä  ristiriita  sopii  YK:n ajamaan  huumesotamalliin?  Kysymykseen  kiteytyy  oleellinen  asia.  Käytännön  laboratoriossa, Hollannissa on 1970-luvulta lähtien kokeiltu, miltä vaihtoehtoinen kannabispolitiikka voisi näyttää. Se, että Costa ei vastaa ja kiertää kysymyksen  toisensa jälkeen, osoittaa, että on vaikea vastata, jos pitäytyy vanhoissa malleissa.
     
    Unkarilaisen  HCLU:n  (Hungarian  Civil  Liberties  Union)  tuottamassa  videossa  "Not  so  silent partners" esitetään, kuinka kohtaaminen tapahtui. Video on julkaisu Youtubessa:
     
    http://www.youtube.com/watch?v=fe208nLLEwk
     

    Asenteet muutokseen kypsyvät

    Eurobarometrin   mukaan   26%   kaikista   EU:n   kansalaisista   haluaisi   radikaalin   muutoksen kannabispolitiikkaan   eli   sen   henkilökohtaisen   käytön   laillistamisen   koko   EU:ssa.   Tällöin Suomessakin  pitäisi  ratkaista  sen  käyttöön  ja  saatavuuteen  liittyvät  käytännön  ongelmat.  15  –  24 vuotiaiden  keskuudessa  43%  kannattaa  laillistamista.  Suurinta  kannatus  on  niissä  maissa,  joissa tiedonvälityskin on vapaampaa tässä asiassa. Hollantilaisista peräti 49% haluaisi lopettaa kieltolain kokonaan, espanjalaisista 40%, briteistä ja tsekeistä 32% ja irlantilaisistakin 30%.

    Suomen 8 % osuus on vähäisin. Tähän on syynsä, joista vähäisin ei ole vuosikymmeniä harjoitettu politiikka,  jossa  kaikki  huumeisiin  liittyvä  on  nähty  suurena  pahana  ja  virallisesta  näkemyksestä poikkeavat mielipiteet on tehokkaasti vaiennettu leimaamalla ihminen huumeiden kannattajaksi. 

    Juuri  julkistetun  tutkimuksen  mukaan  suomalaistenkin  asenteet  ovat  muuttumassa.  Kansanterveyslaitoksen  (KTL)  kyselytutkimuksen  mukaan  suomalaiset  suhtautuvat  huumeongelmaan aiempaa  rauhallisemmin.  Syyksi  asiantuntija  arvelee  sitä,  että  ihmiset  ovat  alkaneet  hyväksyä huumeet osaksi yhteiskuntaa ja arkea. Myös kansalaisten tietämys on lisääntynyt viime vuosina.

    Muutosta osoittaa myös se, että yksityishenkilön keräämä nettiadressi kannabiksen laillistamiseksi on kerännyt jo yli 11 500 allekirjoittajaa. Adressi löytyy osoitteesta
     
    http://www.adressit.com/kannabis
     
    Stakesilta  on  ilmestynyt  kaksi  tutkimusta  Suomen  huumausainetilanteesta:  Pekka  Hakkaraisen  ja Leena  Metson  "Huumekysymyksen  muuttunut  ongelmakuva"  sekä  EMCDDA:n  vuosiraportin Suomen tilannetta koskeva osuus, Huumetilanne Suomessa 2007.
     
    Molempia  uutisoitiin  laajalti,  mutta  täysin  vaille  huomiota  on  jäänyt  kannabiksen  hyväksymisen vuodesta toiseen jatkuva kasvu. Hakkaraisen ja Metson tiedotteessa tämä vielä muistetaan mainita:

    ”Väestön  mielipiteissä  on  tapahtunut  huomattavia  muutoksia.  Niiden  osuus,  joiden  mielestä huumeet aiheuttavat yhteiskunnalle enemmän ongelmia kuin alkoholi, on vähentynyt vuosien 2002 ja 2006 välillä 32 prosentista 18 prosenttiin. Kansalaisten huoli alkoholiongelmista on kasvanut ja mielipiteet  säännöllisen  humalajuomisen  riskeistä  kiristyneet.  Käsitykset  kannabiksen  kokeilun riskeistä ovat sen sijaan lientyneet.”

     

    Huumesodan arvio

    YK:n  huumekomissio  kokoontui  10.-14.3.2008  Wienissä  arvioimaan  kymmenvuotisen  huumestrategiansa tuloksia. YK:n huume- ja rikostoimiston päällikkö Costa on peräänkuuluttanut kansalaisjärjestöjen  ottamista  mukaan  politiikan  muotoiluun.  Transform-järjestö  Britanniasta  seuraa huumepolitiikan tulevaisuuden muotoilua YK:ssa. Se toi julki  Costan CND:n kokoukseen tuoman raportin,  joka  kertoo  kansalaisjärjestöjen  esittämän  kritiikin  myös  menevän  läpi  virallisissa piireissä.  Raportissa  "Making  drug  control  ’fit  for  purpose’:  Building  on  the  UNGASS  decade" (http://transform-drugs.blogspot.com/2008/03/unodc-director-declares-international.html)  esitetään mm. seuraavaa:

    "Kun katsotaan kulunutta sataa vuotta, nähdään, että valvontajärjestelmä ja sen soveltaminen ovat aiheuttaneet monia ei-tarkoitettuja seurauksia – ne saattavat tai eivät saata olla odotettuja, mutta ne varmasti eivät ole tarkoitettuja.
     
    Ensimmäinen  ei-tarkoitettu  seuraus  on  valtavat  menestyvät  rikolliset  pimeät  markkinat,  jotka toimittavat kiellettyjä aineita tuottajilta kuluttajille ja jotka houkuttavat valtavilla voitoilla. Toiseksi, kansanterveys, jonka pitäisi olla huumevalvonnan ensimmäinen lähtökohta, on työnnetty taustalle. 

    Haittojen vähentämisen politiikkaa on pidetty ristiriitaisena ennaltaehkäisyn ja hoidon ja toisaalta huumeiden käytön terveydellisten ja sosiaalisten haittavaikutusten vähentämisen kannalta. Tämä on väärä vastakkainasettelu. Nämä politiikat ovat toisiaan täydentäviä.
     
    Huumekontrollia  ja  huumesopimusten  soveltamista  tulee  kehittää  siten,  että  otetaan  huomioon terveys ja ihmisoikeudet.
     
    Näyttää siltä, että olisi tapahtumassa jotain uutta kansainvälisessä huumevalvonnassa. Sopimusten tulisi  vastata  tarkoitustaan.  Aika  on  nyt  toinen  kuin  silloin,  kun  ne  luotiin.  Tarvitaan  uudenlaista sitoutumista  monenvälisten  sopimusten  periaatteisiin  ja  jaettuun  vastuuseen,  sitoutumista  siihen, että  uudistusten  tulee  perustua  empiirisiin  tosiasioihin  eikä  ideologiaan  ja  käynnistää  tätä  tukevia konkreettisia toimenpiteitä, jotka eivät ole retoriikkaa ja julistusta."