Kategoria: Kotimaan uutiset

Rockarien suosikkihuume myötätuulessa

USA:n edustajainhuoneessa Washingtonissa on tehty lakialoite marihuanan
käytön rangaistavuuden poistamiseksi aikuisten käyttäjien osalta.

Asialla on demokraattinen kansanedustaja Barney Frank, tukijoinaan
samaisen puolueen kansanedustajat Barbara Lee ja Lacy Clay. Kolmikko
vetoaa lainsäätäjien tukeen, jotta HR 5843 -tunnuksella kirjattu esitys
etenisi. HR 5843 on yhtä kuin An Act To Remove Federal Penalties for
the Personal Use of Marihuana by Responsible Adults.

Se sallisi "vastuuntuntoiselle aikuiselle" sata grammaa marihuanaa,
josta 30 grammaa olisi siirrettävissä muille "vastuuntuntoisille
aikuisille", kunhan kysymyksessä ei olisi kaupustelu,
ansaitsemistarkoitus.

Marihuanan osittainen laillistaminen helpottaisi viranomaisten työtä
suuresti. Marihuanaan liittyvät pidätykset, kuulustelut, ratsiat,
oikeudenkäynnit jne vievät näet aikaa muilta tärkeämmiksi koetuilta
asioilta.

Aiheesta muualla:
http://www.drugpolicy.org/news/073108decrim.cfm

http://blog.norml.org/2008/07/ 30/congress-sets-sights-on-cannabis-prohibition-
laws-major-press-conference-today-in-washington/

”Kannabiksen käytöstä Suomessa vähän julkista keskustelua”

Kannabisaktivistit liittävät kannabiksen käyttöön ideologisia ja
välineellisiä merkityksiä, jotka ovat kaukana nuorten kokeilullisen
käytön tai toisaalta päihteiden ongelmallisen sekakäytön
viitekehyksestä, joihin kannabiksen käyttö yleensä Suomessa liitetään.
Tällaisia merkityksiä ovat kannabiksen lääkekäyttöön ja sen käyttöön
uskonnon tai elämäntavan kautta liitetyt merkitykset.

Yhteiskunnallisten toimijoiden (kuten poliisi-, tulli- ja
oikeusviranomaisten, sosiaali- ja terveysalan toimijoiden sekä median
ja valtaväestön) suhtautuminen kannabiksen käyttöä kohtaan on
kannabisaktivistien näkökulmasta stereotypioihin ja kategorisointiin
perustuvaa ja asettaa kannabiksen käyttäjät osaksi ongelmallista
"huumeiden käyttäjien" ryhmää.

Yhteiskunnalliset toimijat työntävät kannabiksen käyttäjiä
marginaaliin, ulottumattomiin tai näkymättömiin yleisiltä
yhteiskunnallisen toiminnan alueilta. Kannabiksen käyttäjät vastaavat
tähän voimakkaasti marginalisoivaan yhteiskunnalliseen reagointiin
kolmella eri tavoin.

He voivat pitää käyttönsä tarkasti vain tietyn lähipiirin tiedossa ja
vaieta siitä täysin muissa yhteyksissä (yksityiset neuvottelut).
Toisaalta kannabiksen käyttäjät voivat vetäytyä omia arvojaan paremmin
vastaaviin kulttuurisiin keskuksiin (kulttuuriset neuvottelut).
Kolmanneksi he voivat tuoda kannabiksen käytön yhteiskunnalliseen
asemaan liittämänsä uudelleenmäärittely-yritykset näkyvästi esille
kannabisaktivismin avulla (yhteiskunnalliset neuvottelut). Kannabiksen
käyttäjät pyrkivät tuottamaan uudenlaisia, yhteiskunnassa vallitsevista
käsityksistä poikkeavia määrittelyjä kannabiksen käytöstä. Samalla he
vastustavat yhteiskunnallisen reagoinnin heille tuottamaa marginaalista
asemaa.

Tutkimustulosten toivotaan omalta osaltaan monipuolistavan kannabiksen
käyttöön liittyvää yhteiskunnallista keskustelua maassamme.
Kannabikseen kuten muihinkin laittomiin huumeisiin ja niiden käyttöön
liittyvä "puhumattomuuden kulttuuri" aiheuttaa sen, että kannabiksen
käytöstä ja sen yhteiskunnallisesta asemasta käydään Suomessa hyvin
vähäisissä määrin julkista keskustelua.

Keskusteluun mukaan ei pääse juuri muu kuin virallisesti hyväksytty
näkökulma kannabiksen käytöstä ja sen aiheuttamista riskeistä. Tämä
vaikuttaa osaltaan niin valtaväestön kuin viranomaistenkin näkökulmiin
ja käsityksiin kannabiksen käytöstä ja käyttäjistä.

Kannabiksen käyttäjien yksilöllisten, kulttuuristen ja
yhteiskunnallisten merkitysrakenteiden esiintuomisen toivotaan
virittävän keskustelua myös siitä, miten kannabiksen käyttöön
mahdollisesti liittyviin ongelmiin kyettäisiin tämänhetkisiä käytäntöjä
paremmin vastaamaan esimerkiksi päihdehoidon tai muun sosiaalisen tuen
käytännöissä.

Aihetta tarkasteltiin  36 kannabisaktivistin näkökulmasta. Haastatellut
kannabisaktivistit ovat yhtä lukuun ottamatta myös kannabiksen
käyttäjiä.

Kannabiksen käyttäjät ääneen väitöstutkimuksessa
Lähde: Turun Sanomat 8.12.2007

Kannabisaktivistit pyrkivät eroon rikollisen leimasta

Kannabista käyttävät kokevat, että yhteiskunnan viranomaiset työntävät
heidät ulos yhteiskunnasta eivätkä pysty puuttumaan käyttäjillä
esiintyviin ongelmiin, kuten sosiaaliseen syrjäytymiseen, toteaa
yhteiskuntatieteiden maisteri Taru Kekoni väitöskirjassaan.

Kekoni tarkastelee Tampereen yliopistoon valmistuneessa sosiaalityön
väitöksessään Suomessa yleisimmin käytetyn laittoman huumausaineen,
kannabiksen, käyttöä ja siihen kohdistuvaa yhteiskunnallista reagointia
sekä reagointiin vastaamista.

Kekoni haastatteli tutkimukseensa 36 itsensä kannabisaktivistiksi
määrittelevää henkilöä. Useat heistä eivät kuitenkaan toimineet
kummassakaan Suomessa toimivasta, kannabiksen käyttöä puolustavasta
järjestöstä. Aktivistien yksityinen toiminta saattaa olla lehtiin
kirjoittamista tai kannanottoja poliitikoille.

Haastatellut eivät olleet yhtenäinen ryhmä, vaan olivat iältään
19-56-vuotiaita ja hyvinkin erilaisista yhteiskunnallisista asemista.

– Mukana oli opiskelijoita, työssäkäyviä ja syrjäytyneitä. Reilu
kolmannes oli naisia, Kekoni kertoo.

Käyttäjien haastattelu tutkimuksessa on poikkeuksellista, sillä yleensä
äänessä ovat viranomaiset.

Huumeidenkäyttäjät yhtenä ryhmänä

Haastatelluille kannabisaktivisteille kannabiksen käyttö näyttäytyy
suomalaisista käyttäjistä yleisesti poiketen myös hyvin vahvasti
elämäntavallisena.

Vahvimmin se liittyy uskonnollisiin ja muihin hengellisiin kokemuksiin.
Moni kertoo käyttävänsä kannabista lääkinnälliseen tarkoitukseen.
Lääkinnällisen käytön he tosin ovat määritelleet itse.

Kannabiksen ja sen käyttäjän asema nähdään tärkeäksi ja asemaan
halutaan vaikuttaa. Yhtä lukuun ottamatta kaikki haastatellut käyttävät
kannabista, mutta haluavat välttää rikolliseksi leimautumista.
Aktivismillaan he pyrkivät vastaamaan tähän leimaamiseen.

– Suomessa on yleinen puhetapa, jossa huumeidenkäyttäjät määritellään
yhtenä ryhmänä, Kekoni huomauttaa.

Osa kannabiksen käyttäjistä vastaa marginalisointiin vaikenemalla
tarkasti käytöstään muualla kuin tiukassa lähipiirissä.

Jotkut Kekonin haastattelemista aktivisteista kokivat olevansa
riippuvaisia kannabiksesta ja kärsivät lisäksi sosiaalisista
ongelmista, kuten syrjäytymisestä. Osa oli ollut muiden ohjaamana
huumehoidossa, mutta se ei lopettanut heidän käyttöään.

– Olisi myös tärkeämpää huomioida marginalisoitujen käyttäjien omia
näkökulmia siinä, miten käyttäjillä esiintyviin ongelmiin voidaan
puuttua, Kekoni sanoo.

Hän toivoo väitöskirjansa osaltaan monipuolistavan kannabiksen käyttöön
liittyvää yhteiskunnallista keskustelua.

YTM Taru Kekonin sosiaalityön alaan kuuluva väitöskirja "Kannabiksen
käyttö, yhteiskunnallinen reagointi ja siihen vastaaminen:
Kannabisaktivistien näkökulma" tarkastetaan Tampereen yliopistossa 14.
joulukuuta.

Väitöskirja aktivistin näkökulmasta

Kannabisaktivistille hamppu- ja kannabisaktivismin eron tuominen esille
lienee väitöksen vavahduttavin huomio. Suomalaisessa kannabisliikkeessä
käy aikamoinen ristiveto. Kannabiksen käyttö yhdistää erilaisia ja
erityyppisiä ryhmiä ja tahoja, jotka eivät muuten ehkä olisi
tekemisissä keskenään.

Kannabisaktivismi on keskittynyt kannabiksen käytön lailisen aseman
muuttamiseen. Hamppuaktivismi pyrkii hampun erilaisten
käyttötarkoitusten rehabilitointiin, joka onkin kehittynyt pitkälle.
Kehityksessä varsinaisen kannabisaktivismin alue on supistunut kun myös
lääkekannabiksen käyttö siirtyy pian terveydenhoidon piiriin.

Näin kannabiskysymys eli sen asema rikoslaissa ja kansainvälisissä
huumausainesopimuksissa on jäänyt ikäänkuin ilmaan roikkumaan kiellon
alkuperäisten perustelujen liudentuessa muun yhteiskunnan kehitykseen.
Näin kannabisaktivisti voi kokea joutuvansa koko ajan enemmän erilleen
hamppukysymyksestä. Tavallaan toivoisikin, että kannabiksen kieltolaki
puhkeaisi hiljaa ja huomaamatta omaan ristiriitaansa. Huumesodan
tuulimyllyt ovat kuitenkin entisensä, jopa vahvistuneet kuten
huumepoliisin valta sanella urkintaoikeuksiaan.

Oivaltava on myös Kekonin luonnehdinta suomalaisen kannabisaktivismin
toiminnasta: hänen mukaansa suuri osa toiminnasta on
ns.leiritulitarinointia. Tällä tarinoinnilla on kahtalainen luonne:
toisaalta se tyydyttää ihmisten tarvetta kuulua yhteen ja on sisäänpäin
kääntynyttä. Toisaalta tämän tarinoinnin kautta välittyy yhä uusille
käyttäjäsukupolville sellaista sensuroitua tai vaiettua tietoa, josta
yhteiskunnassa vaietaan tai jota jopa sensuroidaan. Tämä selittää sitä,
miksi kannabiksen väitetyt terveydelliset ja mielenterveydelliset
haitat eivät toteudu siinä mittakaavassa kuin niiden tulisi
tiedotusvälineiden kertomana näkyä yhteiskunnassa.

Miten pilvi vaikuttaa?
Lähde: Hamppu.net 23.12.2007
http://hamppu.net/tutkimus/toimintakykytutkimus.pdf

Hamppu.net julkaisi sadan kannabiksen käyttäjän kertomuksiin perustuvan
tutkimuksen kannabiksen vaikutuksista. Lajissaan ainutlaatuinen
selvitys antaa mielenkiintoisen ja myyttejä horjuttavan kuvan
kannabiksen käytöstä ja käyttäjistä. Tutkimus edustaa nuorten
kannabiksen käyttäjien ydinryhmää Stakesin väestökyselyyn perustuvan
tutkimuksen vastakohtana ja hyvänä lisänä Kekonin tutkimille
kannabisaktivisteille.

Aineisto on kerätty www-keskustelupalstalta, jolla on 4000 osanottajaa.
Otokseksi kerättiin 100 vastausta, joiden vastaajista 74% oli alle 25
vuotiaita. Vastaajien kannabiksen käyttö on myös keskivertoa
runsaampaa, koska noin 75% vastaajista ilmoitti käyttävänsä kannabista
vähintään viikoittain ja jopa 23,9% päivittäin.

Tutkimuksesta ei käy selville vastaajien sukupuolijakauma, mikä voi
kuulostaa trivialta mutta vertailujen vuoksi tulokset olisi voitu
esittää myös suhteessa vastaajien sukupuoleen. Monet itsestäänselvyydet
voivat olla sukupuolisesti värittyneitä mielipiteitä, joiden esille
saaminen syventäisi asian ymmärtämistä.

Tutkimuksen tiivistelmä:

Anna Anonyymi

Miten pilvi vaikuttaa?

Tutkimus kannabiksen koetuista vaikutuksista

Kannabis on levinnein laiton huumausaine niin kansainvälisellä kuin
Suomenkin tasolla. Kannabiksen vaikutuksiin liittyvä tutkimus on
kuitenkin vähäistä ja julkisessa keskustelussa esitetään hyvin
erilaisia näkemyksiä siitä, miten kannabis vaikuttaa yksilöön
päihtymishetkellä ja sen jälkeen. Jo akuutin päihtymystilan
vaikutuksista on hyvin toisistaan poikkeavia kuvauksia.

Tämän tutkimuksen kohteena ovat kannabiksen vaikutukset ja niiden
vaihtelu. Samalla tavoitteena on kerätä lisätietoa kannabiksen
käyttäjistä sekä heidän päihteiden käytöstään yleisemmällä tasolla.
Aineistoon kerättiin kyselyn avulla sadan henkilön vastaukset
internetin kannabisaiheiselta keskustelusivustolta.

Kannabiksen vaikutukset avautuvat hyvin moniulotteisina riippuen
selvästi myös muista tilanteeseen liittyvistä tekijöistä kuin itse
päihteestä. Kannabispäihtymyksen luonne voi olla aktivoiva tai
passivoiva ja sosiaalisuutta lisäävä tai vähentävä ympäristötekijöistä
ja yksilöstä riippuen. Monet käyttäjät säätelevät näitä
ympäristötekijöitä kokeakseen haluttuja vaikutuksia ja kannabista
voidaan käyttää varsin erilaisissa tilanteissa passiivisesta
koti-illasta aktiiviseen juhlintaan.

Tutkimus osallistuu julkiseen keskusteluun tuottamalla täsmentävää ja
selittävää tietoa kannabiksen vaikutuksista päihtymyksen aikana ja sen
jälkeen. Se tuottaa myös lisätietoa kannabista aktiivisemmin
käyttävistä suomalaisista koskien heidän kannabiksen käyttötapojaan ja
muihin päihteisiin liittyviä tottumuksia. Tutkimus pyrkii avaamaan ja
selkeyttämään kannabiksen vaikutuksiin ja käyttäjiin liittyviä
käsityksiä julkisessa keskustelussa sekä tuomaan kansalaisille
lisätietoa kannabiksen vaikutuksista käytännön tasolla.

Kannabiksen lääkekäyttö helpottunee keväällä
Lähde: Aamulehti 27.12.2007
http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/60825.shtml

Kipu: Myyntiluvattoman aineen määräämiseen tarvitaan jatkossakin
lääkelaitoksen erityislupa

Sosiaali- ja terveysministeriö aikoo selkeyttää lainsäädäntöä niin,
että kannabiksen määrääminen kipulääkkeeksi on jatkossa
yksiselitteisesti laillista.

– Tarkoituksena on täsmentää kahta pykälää, joiden välinen ristiriita
on tehnyt epäselväksi, saako lääkekannabista määrätä potilaalle
erityislupavalmisteena vai ei, sosiaali- ja terveysministeriön
hallitusneuvos Pekka Järvinen kertoo.

Resepti yhdellä

Lain mukaan lääkäri voi tarvittaessa määrätä potilaalle erityisluvalla
lääkkeitä, joille ei ole Suomessa haettu myyntilupaa. Kannabiksen
kohdalla säännöksen soveltaminen on kuitenkin ollut ongelmallista,
koska aine kuuluu huumeisiin, joiden määrääminen lääkkeeksi on
kiellettyä.

Suomen ensimmäinen erityislupa lääkekannabiksen käyttöön myönnettiin
vuosi sitten turkulaismiehelle, joka oli loukannut selkänsä ja niskansa
auto-onnettomuudessa.

Lääkelaitos hylkäsi lupahakemuksen, koska tulkitsi lakia niin, että
lääkekannabiksen käyttö on Suomessa kiellettyä.

Mies valitti päätöksestä Turun hallinto-oikeuteen, joka kumosi
lääkelaitoksen kieltävän päätöksen lääketieteellisin perustein.

Taistelua luvan puolesta

Tänä vuonna mies joutui jälleen taistelemaan Hollannista tulevan aineen
maahantuontilupien kanssa.

Tapauksen seurauksena sosiaali- ja terveysministeriö ryhtyi
selvittämään, pitääkö asetusta lääkekannabiksen käytöstä muuttaa.

Turkulaismies oli aikaisemmin saanut selän hermovaurioista johtuviin
kipuihinsa opiaattijohdannaista, joka aiheutti hänelle muun muassa
sydän- ja vatsaoireita. Turun Linnan

Apteekin apteekkari Markku Knuutila kertoo, että kannabiksen käyttö on
kohentanut miehen vointia selvästi.

– Vuosi sitten mies ei pystynyt edes nukkumaan. Nyt hän on palautunut
työkykyiseksi, Knuutila sanoo.

Hallitusneuvos Pekka Järvisen mukaan on harvinaista, että potilas
hyötyy lääkekannabiksesta enemmän kuin muista
kivunlievitysmenetelmistä.

– Ihmiset ovat toki erilaisia, hän myöntää.

Myyntilupaa ei haettu

Kannabista saa myydä lääkinnällisiin tarkoituksiin ainakin Kanadassa,
Hollannissa ja Britanniassa. Suomessa yksikään lääkeyritys ei Järvisen
mukaan ole anonut myyntilupaa.

Hän kuitenkin huomauttaa, että Suomessa on myyntiluvallisina lääkkeinä
monia kannabista vahvempia huumaavia aineita, esimerkiksi opiaatteja.

Lääkelaitoksen lääketurvaosaston päällikkö Erkki Palva ei usko lain
selkiyttämisen lisäävän kannabiksen lääkekäyttöä Suomessa.

– Useimmissa tapauksissa parempi hoitomuoto löytyy muualta, hän arvioi.

AL: Kannabiksen lääkekäyttö aina lailliseksi
Lähde: Iltalehti 27.12.2007

Kannabiksen lääkekäytöstä on tulevaisuudessa tulossa yksiselitteisesti
laillista, kun sosiaali- ja terveysministeriö saa alan lainsäädännön
selkiytettyä, kertoo Aamulehti.

Nykyisen lain mukaan lääkäri voi tarvittaessa määrätä potilaalle
erityisluvalla lääkkeitä, joille ei Suomessa ole haettu myyntilupaa.
Kannabis on kuitenkin huumeeksi luokiteltuna ongelmatapaus.

Ministeriö ryhtyi selvittämään asiaa, kun turkulaismies, jolle oli
myönnetty Suomen ensimmäinen lääkekannabislupa, oli joutunut
taistelemaan aineen maahantuontilupien kanssa.

Turun Linnan Apteekin apteekkari Markku Knuutila kertoo, että
kannabiksen lääkekäyttö on helpottanut turkulaismiehen selän
hermovaurioista johtuvia kipuja. Knuutilan mukaan mies ei pystynyt
vuosi sitten edes nukkumaan, mutta nyt hän on palautunut työkykyiseksi.

Kannabinoidit – muutakin kuin huumetta

Lähde: Suomen Lääkärilehti 42/2007
http://www.laakarilehti.fi/sisallys/index.html?nr=42,yr=2007

Jos männynkaarnasta tai rantanätkelmästä olisi löydetty murto-osa
kannabiksen terapeuttisista ominaisuuksista, olisivat suomalaiset
tiedotusvälineet hehkuttaneet asiaa jo vuosikymmenen. Mutta kun kasvi
onkin kieltolain mustamaalaama hamppukasvi, ei mikään määrä tutkimusta
tunnu riittävän suomalaisille lääketieteen julkaisuille, vaikka
kannabis, kannabinoidi tai endokannabinoidijärjestelmä hakusanoilla voi
internetistä löytää jo satoja tutkimuksia.

Niinpä Suomen lääkärilehti on tehnyt rohkean teon julkaistessaan
kokonaisen aukeaman kokoisen artikkelin, jossa sivutaan varovaisesti
kannabinoiditutkimusta. Suomalaisen huumesodan kummisetänä tunnettu
Juhana E. Idänpää-Heikkilä on aiemmin kunnostautunut omalla palstallaan
”lääkeinfo” lähinnä neuvostotyyppisen disinformaation levittämiseen
hampusta ja kannabinoideista, mikä lisää tämän artikkelin arvoa. Siinä
ei ole edes yhtä pahantahtoista vihjettä skitsofreniasta.

Suomen lääkärilehtikin on kerinnyt kehumaan Suomen apteekeihin
lääkkeeksi hyväksyttyä rimonabanttia, jota myydään Acomplia nimellä.
Kyseessä on kannabinoidireseptorin vastavaikuttaja. Muualla maailmassa
tätä ainetta on kritisoitu sen aiheuttaessa sivuvaikutuksinaan mm.
pahoinvointia, depressiota ja onpa joku koehenkilö tehnyt
itsemurhankin.

Koska kannabinoidien on todettu ehkäisevän ja jopa parantavan
syöpää, kehottaa Suomen lääkärilehti nyt seuraamaan huolella näiden
vastavaikuttajien pitkäaikaisvaikutuksia. Artikkelin valossa
kannabiksen lääkekäytön kieltäminen näyttää entistä moraalittomammalta.

Kannabiksen viljely lisääntynyt Oulun seudulla

Lähde: Kaleva 24.10.2007

Poliisin viimeaikaiset takavarikot purreet hasiksen katukauppaan

Kannabiksen kasvattaminen on lisääntynyt selvästi Oulun seudulla
viime vuosina. Viljelmiä on löydetty myös useilta pohjoissuomalaisilta
maaseutupaikkakunnilta. Viimeisin löydös tehtiin Oulun Toppilassa
alkuviikosta. Poliisi takavarikoi kotikasvattamosta kannabiksen lisäksi
sen viljelyyn tarvittavia välineitä, muun muassa lämpölamppuja.

Kolmea asunnosta tavoitettua nuorukaista epäillään
huumausainerikoksesta. Yhdellä heistä oli lisäksi pussi, jossa poliisi
epäilee olleen amfetamiinia ja hasista. Mieheltä löytyi myös poliisin
huumeiksi epäilemiä pillereitä.

Rikoskomisario Matti Luolavirta Oulun poliisin huumeyksiköstä sanoo
kannabiksen lisääntyneen kotikasvatuksen olevan merkki siitä, että sen
saanti katukaupasta on vaikeutunut. Poliisi on tehnyt viime aikoina
useita isoja takavarikkoja. Viimeisin tapahtui huhtikuussa, kun
Kiimingistä kotoisin olevan miehen autosta ja kotoa löytyi yli
kahdeksan kiloa hasista.

Mies oli niin sanotun portsariliigan keskeinen tekijä. Liigan
uskotaan tuoneen Helsingistä Ouluun runsaan vuoden aikana yli 30 kiloa
hasista ja lisäksi useamman kilon amfetamiinia sekä tuhansia
ekstaasitabletteja. Liigan jäsenet tuomittiin syyskuussa pitkiin
vankeusrangaistuksiin Oulun käräjäoikeudessa.

Takavarikot vaikuttavat luonnollisesti huumemarkkinoihin.
Esimerkiksi hasista on juuri nyt vaikea saada viimeaikaisten
takavarikkojen takia, Luolavirta sanoo.

Luolavirta korostaa, että kannabiksen kasvattaminen omaankin
käyttöön on aina huumausainerikos, josta rangaistaan vähintään
sakoilla, mutta myös vankeusrangaistus on mahdollinen.

Kasvattajat eivät selviä huumausaineiden käyttörikoksella, vaan tapaukset käsitellään aina oikeudessa, Luolavirta sanoo.

Suurempia teollisia kasvattamoja poliisi ei ole tavannut Oulun
seudulta. Viljelmät ovat pääsääntöisesti omaan ja korkeintaan
lähipiiriin käyttöön tarkoitettuja kotikasvattamoja.

Kovaa uhkailua rakennusalan suurimmassa rikosjutussa

Lähde: Kaleva 24.10.2007

STT:n tietojen mukaan Suomen suurimmassa rakennusalaan kytkeytyvässä rikosjutussa on esiintynyt kovaa ihmisten uhkailua.

Osa todistajista on poliisin suojelussa, ja virkavalta kuljettaa
heitä oikeuteen. Poliisi valvoo oikeudessa, että tilanne pysyisi
rauhallisena.

Epäillyn laajan kuittikaupan käsittely alkaa Helsingin
käräjäoikeudessa keskiviikkoaamuna. Syytettyjä on lähes sata. Poliisi
on kertonut, että heidän joukossaan on epäiltyjä lähes kaikista
"liivijengeistä".

Viina kieltoon ja ruoho kasvuun

Lähde: EteläSaimaa 8.10.2007

Mikä aine saa pään sekaisin, nostaa aggressioita ja aiheuttaa
vieroitusoireita jo lyhyen käytön jälkeen? Entä millainen kama
lamaannuttaa keskushermostoa, aiheuttaa aivovaurioita ja tappaa?
Vastaus ei ole kannabis, vaan alkoholi.

Viinasta on helppo tehdä mörkö, vaikka suurimmalle osalle ihmisistä
se on vain mukava rentoutumiskeino. Samoin kannabis suorastaan
houkuttelee kovien huumeiden käyttöön ja törkeisiin rikoksiin, ainakin
suomalaisen Kaikki huumeet tappavat heti -asenneilmapiirin mukaan.

Entäpä, jos alkoholi olisikin kielletty nautintoaine ja kannabis
sallittu? Luulisin, että silloin meillä menisi paljon paremmin kuin nyt.

Alkoholi on mukana 70 prosentissa tilastoiduissa
väkivaltatapauksissa. Voiko kukaan kuvitella hihittelevän pilvipään
lyövän ketään, kaikista vähiten läheisiään?

Kannabis rentouttaa, saa aikaan iloisen mielen ja hidastaa
ajattelua. Jos perjantaipullon sijaan valtion monopolifirma myisi
höpöheinää, olisi Suomi rauhallisempi paikka asua. Kukaan ei tappelisi
grillijonossa, eikä netin keskustelufoorumeilla taisteltaisi, koska
ihmisillä olisi niin kertakaikkisen rento olo.

Jos olo olisi kireä, ei tarvitsisi lähteä hakea kaljapöhnää
lähiöpubista, vaan voisi käydä parvekkeella vähän hengittämässä
yrteillä maustettua raitista ilmaa.

Ihme, ettei talouselämä ole vielä huomannut pössyttelyn hyötyjä.
Koska kannabis ei aiheuta krapulaa, äkkinäisten flunssapöpöjen määrä
sairauspoissaolojen selvityksissä vähenisi radikaalisti.
Pikkujoulukausi sujuisi ilman turhia pettämisiä, kun ruoho veltostaisi
elimet ja toisaalta rentouttaisi niin paljon, ettei kukaan jaksaisi
ryhtyä pokaushommiin.

Vapaa-ajalla luonnon antimet vasta olisivatkin ässä veto. Itsekin
viitsisin leikkiä sukulaislasten kanssa tuntikaupalla lentokonetta tai
vaikka merihevosta, koska sehän olisi niin hurjan mukavaa. Ja tarpeeksi
paljon pihalla käytyäni voisin olla leikeissä vaikka vuori, jonka
päälle kiivetä. Lapset hieman ihmettelisivät, että miksi eno on niin
lötkö, mutta ainakin kaikilla olisi hauskaa.

Entä jos sallittaisiinkin kaikki miedot päihteet? Toisin sanoen
tupakan ja alkoholin rinnalle nostettaisiin kannabis. Jos
valtiovetoisen myynnin rinnalla sallittaisiin kukan kotikasvatus,
loppuisi samalla lämpölamppuja hankkivien chilinkasvattajien
vainoaminen.

Kasvavien verotulojen annista pääsisivät varmasti itseni kaltaiset absolutistitkin nauttimaan.

Ehkä laaja vapaus valita olisi tässä yhteiskunnassa liian rankka
ratkaisu. Hurjien harppausten sijaan myönnyn kannattamaan pieniä
edistyksen askelia. Ensimmäinen askelma voisi liittyä kauppojen
aukioloaikoihin. Vai olisiko sekin liikaa?

Ior Bock ja maailman synty

Lähde: http://www.iorbock.fi/

Kalevalaisen tarinan kerronnan nykyaikainen jatkaja ja
kansainvälisen kuulijakunnan Intian Goalla luonut Ior Bock jatkaa
irrottelujaan netissä. Suositeltavaa lukemista nykyisen
maailmanpolitiikan kyyniseen apokalyptisyyteen kyllästyneille.

Huumekuljettajia seulotaan sylkinäytteillä

Lähde: Helsingin Sanomat 6.10.2007

Kansanterveyslaitos on alkanut seuloa huumekuljettajia liikenteestä
tutkimalla poliisin ratsiaan joutuneiden kuljettajien sylkinäytteitä.
Näytteen antaminen on vapaaehtoista, se annetaan nimettömänä eikä
näytettä voi käyttää oikeudessa antajaansa vastaan.

Kansanterveyslaitoksesta vakuutetaan, ettei kukaan saa syytettä, vaikka sylkinäytteestä jotain löytyisikin.

Suomen tiukka linja ei juuri vähennä kovien huumeiden käyttöä

Lähde: Turun Sanomat 8.10.2007

Hollannin käytännönläheinen huumepolitiikka ei ole lisännyt kovien
huumeiden käyttöä. 16 miljoonaan asukkaan Hollannissa on noin 34 000-45
000 kovien huumeiden käyttäjää. Tiukan linjan Suomessa heitä on vajaat
20 000.

Stakesin erikoistutkija Tuukka Tammi sanoo, että tiukka kontrolli ei
sanottavasti vähennä käyttöä eikä sallivampi linja sitä välttämättä
lisää.

Hollannissa esimerkiksi heroiinin käyttäjien määrä on pysynyt melko
matalana ja heidän keski-ikänsä nousee. Puolet on jo yli 40-vuotiaita.
Nuoret eivät enää siirry tuhoisaksi tiedettyyn heroiiniin. Tosin
kokaiinin ja ekstaasin suosio on kasvanut.

– Hollantilaisista kovien huumeiden käyttäjistä noin 10-15
prosenttia käyttää huumeita suonensisäisesti, mutta suurin osa käyttää
myös crarckia, tohtori Margriet van Laar sanoi. Hän puhui
A-klinikkasäätiön Päihdetiedotusseminaarissa Hollannin Haarlemissa.

Van Laar painotti, että Hollannissa halutaan pitää kannabis ja kovat huumeet erillään.

Ideana on suojata kannabiksen käyttäjiä siirtymästä koviin huumeisiin ja estää heidän syrjäytymisensä.

Apua saa myös silloin, kun ihminen ei halua luopua huumeiden
käytöstä. Huumeriippuvaisten hoitoon suhtaudutaan samaan tapaan
käytännöllisesti kuin muidenkin sosiaalisten ongelmien hoitoon

Hollannissa huumeiden käyttäjiä ei leimata

Lähde: Kaleva 7.10.2007

Hollannin käytännönläheinen huumepolitiikka ei ole lisännyt kovien
huumeiden käyttöä. 16 miljoonaan asukkaan Hollannissa on noin
34 000-45 000 kovien huumeiden käyttäjää. Tiukan linjan Suomessa heitä
on vajaat 20 000.

Stakesin erikoistutkija Tuukka Tammi sanoo, että tiukka kontrolli ei
sanottavasti vähennä käyttöä eikä sallivampi linja sitä välttämättä
lisää.

Hollannissa esimerkiksi heroiinin käyttäjien määrä on pysynyt melko
matalana ja heidän keski-ikänsä nousee. Puolet on jo yli 40-vuotiaita.
Nuoret eivät enää siirry tuhoisaksi tiedettyyn heroiiniin. Tosin
kokaiinin ja ekstaasin suosio on kasvanut.

– Hollantilaisista kovien huumeiden käyttäjistä noin 10-15
prosenttia käyttää huumeita suonensisäisesti, mutta suurin osa käyttää
myös crarckia, tohtori Margriet Van Laar sanoi. Hän puhui
A-klinikkasäätiön Päihdetiedotusseminaarissa Hollannin Haarlemissa.

Van Laar painotti, että Hollannissa halutaan pitää kannabis ja kovat huumeet erillään.

Ideana on suojata kannabiksen käyttäjiä siirtymästä koviin huumeisiin ja estää heidän syrjäytymisensä.

Vuodesta 1996 koululaisten kannabiksen käyttö on vähentynyt, mutta alkoholin käyttö on lisääntynyt.

Huumeriippuvaisille monipuolista hoitoa

Hollannissa huumeiden käyttäjille on tarjolla monipuolisia hoitoja.
Viime aikoina hoitoon ovat hakeutuneet erityisesti kokaiinin ja
kannabiksen käyttäjät.

Apua saa myös silloin, kun ihminen ei halua luopua huumeiden
käytöstä. Huumeriippuvaisten hoitoon suhtaudutaan samaan tapaan
käytännöllisesti kuin muidenkin sosiaalisten ongelmien hoitoon

– Hollannissa huumeiden käyttäjät hakeutuvat Suomea helpommin
hoitoon, kun he tietävät, ettei heitä syytetä tai leimata käyttönsä
takia, Tammi sanoo. Hän on tehnyt väitöskirjan huumepolitiikan
muutoksista.

Huumeiden käytöstä ei Hollannissa käytännössä rangaista. Esimerkiksi
Suomessa tuhansia huumeiden käyttäjiä sakotetaan vuosittain.
Hollannissa huumeiden tuotanto, hallussapito, myynti ja salakuljetus on
laitonta ja rangaistukset ovat yhtä ankaria kuin muissakin Euroopan
maissa.

Coffee shoppeja valvotaan

Hollanti on kuuluisa coffee shopeistaan, joissa saa polttaa
kannabista. Viranomaiset valvovat, että ne niissä ei myydä kannabista
alle 18-vuotiaille, eivätkä he saa olla kahviloissa. Toisekseen
kertamyynnin raja on viisi grammaa. Muita huumeita ei saa myydä.
Sääntöjen rikkomisesta kahvila voidaan sulkea.

– Yleisin syy kahviloiden sulkemiseen on järjestyshäiriöt joko
kahviloissa tai niiden lähistöllä. Usein ongelmia aiheuttavatkin muut
kuin hollantilaiset eli huumeturistit, Tammi toteaa.

Kahvilat eivät saa olla koulujen lähistöllä. Huumeita ei saa myöskään mainostaa.

Hollannissa vähän huumekuolemia

–Hollannissa on väkilukuun suhteutettuna vähemmän huumekuolemia
kuin Suomessa. Tätä selittävät metadonihoidossa olevien suuri määrä ja
se, että Hollannissa kovia huumeita ei yleensä piikitetä.

–Maassa on myös aloitettu heroiinin lääkejakelu pitkään
opiaattiriippuvuudesta kärsineille narkomaaneille.
Metadonikorvaushoidossa on 13 500 ihmistä.

–Hollannissa on 18 huumeriippuvaisten hoitopaikkaa, joissa kävi vuonna 2005 kaikkiaan 67 000 asiakasta.

–Narkomaaneille on järjestetty huumeiden käyttöä varten 40
turvallista paikkaa. Tarkoituksena on vähentää terveysriskejä ja estää
tarttuvien tautien kuten hepatiittien ja hivin leviäminen.

–Kannabista ja kokaiinia 15–34-vuotiaat hollantilaiset käyttävät
vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Myös heroiinin käyttö on
vähäisempää.

Subutexista tullut ongelma Suomessa

Lähde: Turun Sanomat 7.10.2007

Buprenorfiinit työllistävät entistä enemmän päihdehoitoa

Lääkkeestä on tullut huume huumeiden joukkoon. Subutexin
päihdekäyttö on aiheuttanut entistä enemmän työtä myös Turun
päihdehoidossa.

Turussa ja muualla Suomessa hakeudutaan päihdehoitoon entistä
enemmän lääkkeiksi tarkoitettujen buprenorfiinien takia.
Buprenorfiineihin kuuluu muun muassa vieroitushoidossa käytettävä
Subutex.

Lisäksi amfetamiiniriippuvaiset ja sekakäyttäjät ovat näkyneet
päihdepalvelujen viime vuotisen tilinpäätöksen mukaan selvästi Turun
päihdehoidossa.

– Buprenorfiinit ja amfetamiini aiheuttavat voimakasta riippuvuutta
ja vieroitusoireita. Niistä ei pääse helposti eroon, joten hoitoa
tarvitaan, kertoo suunnittelija Niina Lindström Turun terveystoimesta.

Huumeiden takia hoitoon hakeutuvat ovat usein nuoria yksin eläviä miehiä, jotka ovat enemmän tai vähemmän syrjäytyneitä.

Myös poliisin mukaan buprenorfiinien väärinkäyttö on yleistynyt.

– Suomella on eniten Subutex-ongelmia Euroopassa. Buprenorfiinit
ovat täysin hallitsevassa asemassa amfetamiinin kanssa huumekaupassa,
kertoo rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun poliisista.

Esimerkiksi Subutexia tuodaan Suomeen Baltian maista, mutta Lehtisen mukaan "subumatkoja" tehdään aina Ranskaan saakka.

– Virossa jotkut lääkärit ja klinikat ovat tehneet bisnestä myöntämällä paljon Subutex-reseptejä, Lehtinen kertoo.

Huumeiden käyttäjät ovat kaikista päihdeongelmaisista kuitenkin
marginaalinen ryhmä, sillä eniten töitä teettävät totutusti
alkoholiongelmat.

Hoitoon hakeutuu vain murto-osa

Lindströmin mukaan kaupungin tarjoamia päihdepalveluita käyttää noin
5 000 asiakasta. Turussa päihdehoitoon kuluu vuodessa noin kymmenen
miljoonaa euroa.

– Käyttäjiä on todellisuudessa paljon enemmän, mitä tilastoissa
näkyy. Lisäksi samat asiakkaat käyttävät useita palveluja, Lindström
selvittää.

Turussa on perinteisesti käytetty enemmän päihteitä kuin Suomessa
keskimäärin. Esimerkiksi alkoholin kulutus on Turussa selvästi
suurempaa muun maan keskiarvoon verrattuna. Eroa selittää muun muassa
kaupungin koko, opiskelijoiden suuri määrä, anniskelulupien runsaus
sekä matkustajalaivaliikenne.

Turkulainen joi vuonna 2005 noin 9,3 litraa puhdasta alkoholia. Suomalaisen annos oli keskimäärin 8,2 litraa.

Hyvänä uutisena tilinpäätöksessä todetaan se, että suomalaisten
tupakointi vähentyy hitaasti, mutta varmasti. Erityisesti nuorten
sauhuttelu on ollut tasaisessa laskussa.

Turkulaisten hyvinvointia kartoittaneessa tutkimuksessa on todettu,
että kaupungissa poltetaan eniten Pansio-Jyrkkälässä ja
Runosmäki-Raunistulassa.

Hollannissa vähän huumekuolemia

Lähde: Helsingin Sanomat 7.10.2007

Haarlem. Hollannissa on väkilukuun suhteutettuna vähemmän huumekuolemia kuin Suomessa.

Hollantilaisasiantuntijan mukaan tätä selittää kaksi asiaa. Tohtori
Margiet Van Laar sanoo, että huumeiden käyttäjille on tarjolla hyvin
hoitoa. Hollannissa kovia huumeita ei myöskään yleensä piikitetä.

16 miljoonan asukkaan Hollannissa on noin 34 000–45 000 kovien huumeiden käyttäjää. Suomessa heitä on vajaat 20 000.

Laaja huumerikosvyyhti Porissa

Lähde: Turun Sanomat 6.10.2007

Porin poliisin huumeryhmä on kesästä saakka jatkuneissa
tutkimuksissa paljastanut huumerikossarjan, johon liittyy yli 100
henkilöä. Poriin on tuotu lähinnä pääkaupunkiseudulta kiloittain
hasista ja marihuanaa eri muodoissa. Sitä on välitetty myös alle
18-vuotiaille ja juttu alkoikin selvitä alle nuorten
huumausainerikoksia tutkittaessa.

Jutun vuoksi on parikymmentä henkilöä ollut pidätettynä törkeistä
huumausainerikoksista epäiltynä. Poliisi on kotietsinnöissä saanut
haltuunsa lähes 6 kiloa kannabista, huomattavan määrän amfetamiinia
lääkkeitä. Samalla on löydetty satoja huumausaineiden käyttövälineitä
ja tuhansia euroa käteistä huumerahaa.

Jutun päätekijöinä ovat olleet vuonna 1953 ja 1955 syntyneet
porilaiset miehet, He ovat hankkineet huumausaineet pääosin
pääkaupunkiseudulta, mutta myös esimerkiksi Turun alueelta.

Kokemäellä takavarikoitiin kilo kannabista

Lähde: Turun Sanomat 5.10.2007

Poliisi takavarikoi kokemäkeläisestä yksityisasunnosta lähes kilon
kannabista syyskuussa. Asian johdosta on vangittu kokemäkeläinen
pariskunta, vuonna 1977 syntynyt mies ja vuonna 1978 syntynyt nainen.
Tutkinnan aikana on ollut pidätettynä muitakin henkilöitä.

Kokemäen poliisin esitutkinnassa on selvinnyt, että vangituksi
otettu pariskunta on kasvattanut kannabista useita kiloja, josta osa on
myyty Tampereen ja Harjavallan seudulla. Asia siirtyy syyttäjälle
syyteharkintaan lähiaikoina.

Maasta Päähän

Lähde: HS NYT-liite 41/2007

Suomen suurimman huumejutun innoittamana HS:n NYT-liite julkaisi
mainion artikkelin hasiksen matkasta Marokon Rif-vuoristosta
helsinkiläisen lähiön satunnaispolttajan piippuun.

Toimittaja kertoo kansainvälisestä huumekaupasta: ”Nämä karskit
heput tekevät töitä marokkolaisille salakuljettajapomoille, jotka
asuvat Espanjassa. Näiden jehujen kuviot tunnemme Suomen
keskusrikospoliisin kertoman perusteella. Tässä vaiheessa hasislevyt
nimittäin häipyvät näköpiiristämme.”

Myös UNODC eli YK:n huumetoimisto kertoo raportissaan, ettemme tiedä
juuri mitään kansainvälisestä huumekaupasta, vaikka kansainvälinen
huumevalvonta pystytettiin juuri sen valvomiseksi. Siksi mielikuvamme
aiheesta tulee etupäässä amerikkalaisista elokuvista ja
rikosromaaneista. HS:n toimittaja on keksinyt oman fiktiivisen
hahmonsa, huumepohatta Vladimirin, täyttämään tätä aukkoa. Ja niin
huumepolitiikkamme jatkuu fiktioihin nojautuen.

Huumekuolemat – sata tai kaksisataa …

Nuorten huumekuolemat lisääntyivät

Lähde: Suomen Lääkärilehti 15.10.2007

Nuorten huumekuolemat ovat kääntyneet nousuun. Viime vuonna 104
suomalaisnuorta kuoli huumeisiin, kun sitä edellisenä vuonna kuolemia
oli vain 69.

Huumausainepositiivisten kuolemantapausten kokonaismäärä on pysynyt
suunnilleen samana, mutta 15–29-vuotiaiden osuus niistä on kasvanut.
Vuonna 2005 nuorten osuus oli 39 prosenttia ja viime vuonna jo 57
prosenttia kuolemantapauksista.

Nuorimmat huumeisiin kuolleet olivat 15-vuotiaita, käy ilmi oikeuslääketieteellisen laitoksen alustavista tiedoista.

Päidetyötä tekevät järjestöt muistuttavat, että päihteillä
oireilevat nuoret eivät saa tällä hetkellä riittävän nopeasti tehokasta
hoitoa. Heikoimmassa asemassa ovat nuoret, jotka tarvitsevat
huumehoidon lisäksi kipeästi myös psykiatrista hoitoa.

Nuorten huume-kuolemat lisääntyneet

Lähde: Turun Sanomat 16.10.2007

Nuorten huumekuolemat ovat lisääntyneet taas rajusti. Viime vuonna
huumeet veivät ensimmäisen kerran yli sadan nuoren hengen. Nuorimmat
huumeiden vaikutuksen alaisina kuolleet olivat 15-vuotiaita poikia.

Oikeuslääketieteellisen laitoksen alustavan tiedon mukaan vuonna
2006 huumeita löytyi 104:stä 15-29-vuotiaana menehtyneestä nuoresta.
Edellisenä vuonna huumausaineita löytyi 69 kuolleesta nuoresta.

Ensi viikolla eli ehkäisevän päihdetyön viikolla järjestetään eri
puolilla maata muistotilaisuuksia, joissa muistetaan huumeisiin
kuolleita nuoria.

Nuorten huumekuolemat lisääntyneet rajusti

Lähde: MTV3 15.10.2007

Kaikkiaan huumekuolemien määrä ei ole juurikaan lisääntynyt, mutta nuorten osuus niistä oli viime vuonna jo yli puolet.

Nuorten huumekuolemat ovat lisääntyneet taas rajusti. Viime vuonna
huumeet veivät ensimmäisen kerran yli sadan nuoren hengen. Nuorimmat
huumeiden vaikutuksen alaisina kuolleet olivat 15-vuotiaita poikia.
Menehtyneiden joukossa oli alle 20-vuotiaita kaikkiaan 14.

Oikeuslääketieteellisen laitoksen alustavan tiedon mukaan vuonna
2006 huumeita löytyi 104:stä 15-29-vuotiaana menehtyneestä nuoresta.
Edellisenä vuonna huumausaineita löytyi 69 kuolleesta nuoresta.

Kaikkiaan huumekuolemien määrä ei ole juurikaan lisääntynyt, mutta
nuorten osuus niistä oli nyt jo yli puolet eli 57 prosenttia. Toissa
vuonna nuorten osuus oli 39 prosenttia.

Irti Huumeista ry:n mukaan päihteiden käytöllä oireilevat nuoret
eivät saa vieläkään riittävän nopeasti tehokasta hoitoa. Erityisen
suuressa syrjäytymisvaarassa ja kaikkein heikoimmassa asemassa ovat
nuoret, jotka tarvitsevat huumehoidon lisäksi kipeästi myös
psykiatrista hoitoa.

Ensi viikolla eli ehkäisevän päihdetyön viikolla järjestetään eri
puolilla maata muistotilaisuuksia, joissa muistetaan huumeisiin
kuolleita nuoria. Helsingissä muistotilaisuus järjestetään Helsingin
Vanhassa kirkossa ensi viikon tiistaina. Silloin sytytetään huumeisiin
menehtyneiden nuorten muistolle 104 kynttilää.

Ilona oli yksi huumeiden paristasadasta vuotuisesta uhrista

Lähde: Helsingin Sanomat 13.10.2007

Espoolainen Ilona kuoli elokuussa. Hän on yksi niistä noin
kahdestasadasta suomalaisesta, jotka kuolevat tänä vuonna huumeisiin.
Viime vuonna heitä oli 184, joista 20 naisia.

Ilona alkoi käyttää huumeita teini-iässä. Ensin kului kannabista,
sitten myös amfetamiinia, heroiinia ja Subutexia. Hän viilteli itseään
ja otti yliannostuksia. 19 kertaa Ilona kokeili päihdehoitoa.

Kaksi kuukautta sitten Ilona teki itsemurhan. Hän söi sekavassa
olotilassa lääkkeitä ja yritti hetken päästä perua tekonsa
suihkuttamalla vatsaansa vettä. Itse tehty vatsahuuhtelu ei onnistunut.
Kuollessaan Ilona oli 23-vuotias.

Ilonan isosisko Liisa sai kuulla tapahtuneesta parin tunnin päästä
isältään. Liisa kävi heti tapahtumapaikalla hyvästelemässä siskonsa. Se
on auttanut asian ymmärtämisessä. "Jokainen huumeiden käyttäjän omainen
tietää, että puhelin voi soida milloin tahansa. Mutta siihen ei voi
valmistautua, mitä sen puhelun jälkeen tapahtuu", 27-vuotias Liisa
toteaa.

Sisaret etääntyivät toisistaan viime vuosina, ja saattoi mennä
pitkäänkin, etteivät he tavanneet. Viime aikoina tapaamiset menivät
usein riitelyksi. Hoitoalalla työskentelevän isosiskon huoli sai Ilonan
hermostumaan.

Liisan mielestä raskainta oli huomata pikkusiskon pikkuhiljaa
muuttuvan toiseksi ihmiseksi. Ilonalla todettiin epävakaa
persoonallisuus. Huumeiden käytön takia muita diagnooseja ei koskaan
tehty. Ei siis tiedetä, kumpi oli ensin, huumeet vai
mielenterveysongelmat. Ilonan oman kertoman mukaan psyykkiset ongelmat
alkoivat 11-vuotiaana.

"Aineet laittavat aivokemiat niin sekaisin. Myös se, mitä siinä maailmassa näkee ja kokee, muuttaa ihmistä", Liisa kertoo.

Kun vanhemmat lopettivat rahan antamisen, kodeista alkoi kadota
tavaraa. Sisko kadotti hänelle ostettuja polkupyöriä ja kännyköitä
jatkuvasti. Joskus hän haukkui ja kiristi vanhempiaan, jopa
itsemurhalla. "Ja naisellahan on aina se yksi keino saada rahaa."

Ilona aloitti hoidon 19 kertaa. Vieroitusta hän jaksoi vaihtelevasti
ja jätti sen kerta toisensa jälkeen kesken. Alkuvuosina hoitopaikat
eivät Ilonan mielestä olleet hänelle sopivia. Hän piti ongelmiaan
mielenterveydellisinä, ei huumeisiin liittyvinä. Loppuvuosina Ilonalla
oli motivaatiota, muttei voimia.

Isosisko ihmettelee, ettei huumeiden käyttäjää ole mahdollista pitää
pakkohoidossa, jos hän alun alkaen menee sinne itse vapaaehtoisesti.

Viimeisen vuoden aikana Ilona oli hoitojaksojen välillä ilman
huumeita korkeintaan viikon. "Vaikka huumeista pääsisikin eroon, voi
normaaliin maailmaan sopeutuminen tuntua epätoivoiselta", Liisa pohtii.
"Myös luottamuksen saaminen on vaikeaa. Kun on niin moneen kertaan
pettänyt itsensä ja läheisensä."

Liisa muistaa siskonsa sitkeänä, kilttinä ja urheilullisena tyttönä.
Ajatus pikkusiskon normaalista elämästä ja perheen perustamisesta ei
tuntunut enää pitkään aikaan todennäköiseltä.

Liisa uskoo, että enää pikkusiskon ei tarvitse taistella. "Elämä täällä oli helvettiä."

Hän ymmärtää, että yhteiskunta haluaa unohtaa kaduilla hörhöilevät
huumeiden käyttäjät. "Mutta pitää muistaa, että hekin ovat jonkun
lapsia, jonkun siskoja."

Ilonan ja Liisan nimet on muutettu.

Huumeisiin kuolleiden määrä kasvaa koko ajan

Tämän huumeiden käyttäjän elämä päättyi helsinkiläiseen puistoon.

Huumeisiin kuolleiden määrä lisääntyy Suomessa edelleen. Viime
vuonna huumausaineita löydettiin alustavien tietojen mukaan 184
vainajan verestä, vuonna 2005 heitä oli yhdeksän vähemmän.

Viime vuonna huumekuolemiksi tilastoiduista puolet kuoli
huumemyrkytykseen tai yliannostukseen. Lopuissa tapauksista uhrin
verestä löytyi huumetta, mutta kuoleman aiheutti esimerkiksi hyppy
parvekkeelta tai autokolari.

Huumekuolemista 30 oli itsemurhia. Tämän lisäksi kuusi surmattiin. Pääosa heistä oli hieman yli 20-vuotiaita miehiä.

Vielä muutama vuosi sitten pääkaupunkiseudulla – etenkin Helsingissä
– tapahtui puolet huumekuolemista. Nyt osuus on noin 40 prosenttia.

"Suomessa ei ole sellaista paikkaa, missä ei olisi huumeita",
Helsingin yliopiston oikeuslääketieteellisen laitoksen professori Erkki
Vuori sanoo. Oikeuslääketieteen laitoksella tutkitaan huumeiden uhreja
Pohjois-Suomea ja pikkupaikkakuntia myöten.

Vuoren mukaan valtaosan verestä löytyy useaa huumetta, alkoholia ja
lääkkeitä. Esimerkiksi viime vuonna kuollut 25-vuotias mies otti
lääkkeitä, poltti pilveä, piikitti korvaushoitolääkettä suoneen ja
nukahti. Aamukolmelta hän vielä kuorsasi, mutta oli kuuden tunnin
päästä eloton.

Kannabista löytyi 99 uhrin ja korvaushoitolääkettä eli
buprenorfiinia 89 uhrin verestä. Buprenorfiinia, esimerkiksi Subutexia,
on käytetty opiaattiriippuvaisten hoitoon, mutta narkomaanit ovat
käyttäneet sitä heroiinin ja morfiinin korvikkeena. Heroiinin osuus
huumekuolemista on laskenut dramaattisesti. Vuoden 2000 heroiiniin
kuoli 63, viime vuonna enää kaksi.

Viranomaiset pelkäävät nyt uutta heroiinibuumia. Tänä vuonna
ensihoito on saanut Helsingissä vastaansa kymmenen heroiinin
yliannostusta. Viime vuonna niitä oli viisi.

Tanskassa ja Norjassa huumeisiin kuolleet ovat reilusti yli
30-vuotiaita, Suomessa he ovat nuoria, 20–24-vuotiaita. Vuori ei tiedä
miksi. "Voiko olla niin, että nuoret käyttävät yhdessä kokeneiden
kanssa, ja ottavat sitten liian suuren annoksen?"

Myös vakavat myrkytys- ja yliannostustapaukset ovat lisääntyneet.
Viime vuonna ensihoitoyksikkö pelasti Helsingissä yli 60 ihmistä
vakavalta myrkytykseltä tai yliannostukselta.

Professori Vuori on tutkinut kuolinsyitä vuodesta 1981. "Kun
aloitin, huumeisiin kuolleita tuli vastaan yksi kuukaudessa, vähitellen
yksi viikossa. Nyt yhtenä päivänä tapauksia voi olla useita."

Entäs ne muut huumeet?

Lähde: http://www.stat.fi/til/ksyyt/2005/ksyyt_ 2005_2006-10-31_tie_001.html
http://www.suomenash.fi/sivu.php?artikke li_id=137

Vuonna 2005 alkoholisyihin kuoli kaikkiaan noin 2000 henkeä, mikä on
noin 150 enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2005 pitkäaikaiseen
alkoholinkäyttöön liittyvien alkoholisairauksien aiheuttama kuolleisuus
jatkoi kasvuaan, äkillisen alkoholinkäytön seurauksena myrkytyksiin
kuolleita oli hiukan vähemmän kuin edellisvuonna.

Alkoholin käyttö lisää myös tapaturmaan joutumisen vaaraa ja on
osallisena usein myös itsemurhissa. Erityisesti työikäisten miesten
kaatumistapaturmien määrä on viime vuosina lisääntynyt, vuonna 2005 se
oli 268. Lähes puolet heistä on kaatuessaan humalassa. Itsemurhista
vajaa kolmannes tehtiin humalassa.

Erään laskelman mukaan vuosittain syntyy tuhat alkoholisyndroomalasta, joilla on erilaisia neurologisia oireita.

Suomessa kuolee vuosittain noin 5000 ihmistä tupakoinnista johtuviin
sairauksiin. Tupakoinnin vuoksi on Suomessa vuosittain 1,2 miljoonaa
sairauspoissaolopäivää ja 600 000 lääkärissä käyntiä.
Tupakkasairauksien hoito puolestaan sitoo vuoden aikana yhden suuren
keskussairaan verran sairaansijoja. Se merkitsee yli 220 000
hoitopäivää yleissairaalassa.

Lisäksi tupakoinnin on osoitettu olevan kätkytkuolemien takana, 90%
kätkytkuolleiden lasten äideistä on tupakoijia. Nuorena aloitettu
tupakointi on yhteydessä muiden päihteiden ja huumeiden käytön
aloittamiseen sekä mielenterveysongelmiin myöhemmällä iällä.

Skitsofreniahysteria susirajalla

Kannabis aiheuttaa skitsofreniaa

Lähde: Iltasanomat 25.10.2007

Uusien tutkimustietojen mukaan kannabiksen käyttö lisää
huomattavasti riskiä sairastua psykoosiin. Suomen Psykiatriyhdistyksen
mukaan sairastumisriski on sitä suurempi mitä runsaampaa käyttö on
ollut. Vakavin psykoosisairaus on skitsofrenia.

Kannabiksen käyttö on lisääntynyt Euroopassa kymmenen viime vuoden
aikana. 15-34-vuotiaista suomalaisista reilu kymmenesosa on joskus
kokeillut kannabista.
STT

Suomen psykiatriayhdistys piti seminaarin, josta uutisoitiin
näyttävästi yhden luennoijan, hollantilaisen psykiatrin van Osin,
lausuntoja kannabiksen mielenterveysvaikutuksista. Uutisointi oli
raflaavaa termien ja riskien pyörittelyä, ja seuraavassa tarkastellaan
lehtien väitteitä ja otsikoita.
Lähteet: MTV3, Iltalehti, Iltasanomat 25.10.2007, HS, TS 26.10.2007

Myytti harmittomasta päihteestä murenee koko ajan
Turun Sanomat 26.10.2007
Tutkimustiedon lisääntyminen on murentanut myyttiä kannabiksesta harmittomana päihteenä.
Helsingin Sanomat 26.10.2007

Kannabisuutisoinnissa on jo kliseeksi muodostunut ”kannabis oli
ennen harmiton mutta….”. Tätä fraasia viljellään milloin
Skunk-kannabiksen, milloin mielenterveysvaikutusten yhteydessä. Fraasin
takana on toimittajien tietämättömyys aiheesta tai muistin lyhyys.
Kaikki tutkimustieto ja tilastot osoittavat, että kannabis on päihteenä
haitattomampi kuin alkoholi tai tupakka. Kannabis on 1900-luvun
luokituksissa ollut psykotomimeettinen, hallusinogeeninen,
psykoaktiivinen ja psykedeelinen, kaikki sanoja, jotka saavat
lapsistaan huolissaan olevat vanhemmat kauhun valtaan.

Kannabiksen riskejähän on liioiteltu pitkin vuosikymmeniä mitä
vastaan kansalaisjärjestöt, kuten SKY, ovat yrittäneet kampanjoida. Sen
sijaan tiedotusvälineet mainostavat alkoholia lääkkeenä ja saavat siitä
päihdeyhtiöiltä rahaa. Kannabiksen terveyshaittojen liioittelu on
vienyt uskottavuutta ylipäänsä huume- ja päihdevalistukselta, ja
johtanut alkoholihaittojen räjähdysmäiseen kasvuun 1990-luvulta saakka.

Kannabis aiheuttaa skitsofreniaa
Iltasanomat 25.10.2007

Van Osin artikkelissa vuodelta 2004 (Does schizophrenia exist?
http://www.iop.kcl.ac.uk/departments/?locator=525)
arvostellaan koko skitsofreniakäsitettä sen takia, ettei sen käyttö
vastaa todellisuutta vaan niputtaa yhteen sekalaisen joukon oireita,
jotka eivät välttämättä kuulu yhteen:

Jim Van Os regards the schizophrenia concept as harmful in clinical
practice and research. He examines its impact in relation to factors
such as: clinical usage, user satisfaction, reliability, translation
into treatment needs, ability to account for psychological variables,
stigmatisation, prediction of outcome, and aetiological research.
(Deconstructing Psychosis. Schizophrenia Bulletin 2007 33(4):861-862;
doi:10.1093/schbul/sbm066
http://schizophreniabulletin.oxfordjournals.org/cgi/content/extract/33/4/861)

Eli kun skitsofrenia-sairausluokka keksittiin viime vuosisadan
alussa, on paljon tutkimusta keskittynyt etsimään elimellisiä syitä
tälle taudille eikä selvittämään esimerkiksi niitä olosuhteita, jotka
aiheuttavat ihmisille mielenterveysongelmia. Lisäksi skitsofrenia leima
tarttuu ihmiseen tämän loppuiäksi riippumatta ihmisen mielenterveyden
vaihteluista. Tämä on palvellut lääketehtaiden etuja, ei potilaiden.

Iltasanomat perustelee otsikkoaan uusilla tutkimustiedoilla mutta ei
esitä niitä. Eikä niitä esitä psykiatriliiton johtaja Pekka
Heinäläkään. Missään tutkimuksissa ei ole todistettu kannabiksen
aiheuttavan skitsofreniaa vaan lisäävän psykoosien kokemisen riskiä. Jo
vuosia mielenterveystyössä on toistettu sitä, ettei pitäisi sekoittaa
toisiinsa kannabiksen käytön aiheuttamia psykoottisia oireita
varsinaiseen psykoosiin ja varsinkaan ’skitsofreniaan’.

Kannabiksen käyttö voi aiheuttaa psykoosin
MTV 3 25.10.2007

"Kannabiksen käyttö lisää huomattavasti riskiä sairastua psykoosiin,
kertovat uudet tutkimustulokset." Iltalehti toistaa myös ilman
varsinaisen tutkimuksen kertomista: "käyttö lisää huomattavasti riskiä
sairastua psykoosiin, kertovat uudet tutkimustulokset."

BBC uutisoi vuonna 2004 van Osin tutkimustuloksia: ”researchers
found cannabis use moderately increased the risk of psychotic
symptoms." (http://news.bbc.co.uk/2/hi/health/4052963.stm ) Eli suomennettuna: ”lisää lievästi psykoottisten oireiden riskiä”.

Kannabiksen vaikutusta on aikoinaan luonnehdittu virallisella
termillä psykotomimeettinen, "psykoosia jäljittelevä" ja alakulttuurin
termillä psykedeelinen, "tajuntaa laajentava". Siksi otsikko on
kannabiksen käyttäjän näkökulmasta tautologia tyyliin "alkoholi voi
aiheuttaa päihtymystä".

”Sairastua psykoosiin” ja ”lisää psykoottisten oireiden riskiä” ovat
kaksi eri asiaa, samoin ”huomattavasti” sekä ”lievästi”. Lehdet
kirjoittavat tutkimuksissa pyöritellyistä riskikertoimista kuin
faktoina syy-seuraussuhteineen. Kaikenlaisille päihteille on varmaan
laskettu riskikertoimia, mutta miten ne näkyvät käytännössä?

Retorisesti huolissaan

– Lapset ovat riskiryhmä. Vetoaisin tässä vanhempiin, että he
seuraisivat, missä lapset kulkevat, ja pyrkisivät mahdollisimman
tehokkaasti puuttumaan siihen, etteivät lapset pääse tekemään
kannabiskokeiluja. Yleensä kannabiskokeilut liittyvät toveripiiriin.
(Heinälä Turun Sanomissa 26.10.2007)

Väitteitä kannabiksen haittavaikutuksista tuetaan huolella Suomen
lasten ja nuorison tulevaisuudesta. Suomalainen huumepolitiikka on
pelkkää symbolisten viestien lähettämistä eikä näiden viestien
lähettäjillä ole mitään vastuuta viestiensä vaikutuksista. Kieltolaki
antaa markkinat järjestäytyneelle rikollisuudelle, joka ei aseta
ikärajoja.

Mutta kuten Mirja Pyykön ja YLE:n parin vuoden takainen nuorten
huumehoitotempaus osoitti, ovat nämä kampanjoijat huolissaan ainoastaan
retorisesti. Kyseinen hoitoyksikkö lakkautettiin vuoden kuluttua, koska
huolestuneiden huoli ei riittänyt enää lompakolle saakka.
Hoitolaitoksista kuten A-klinikan katkaisuasemilta ulosajetut nuoret
ovat kadulla järjestäytyneen rikollisuuden uhreina rahoittamalla
huumeiden käyttönsä myymällä niitä.

Lääkärit poliiseina

Jo vuosia sitten on esitetty, että mielenterveystyössä toimivien
pitäisi erottaa kannabiksen aiheuttama psykoosi oikeasta psykoosista.
Nyt lääkäri Heinälä lausuu omin sanoin:

– Tutkimuksessa tulee hyvin selkeästi esiin se, mitä kannabiksen
käyttöön liittyviä vakavia mielenterveysongelmia voi olla eli noin
kaksinkertainen riski sairastua kannabiksen aiheuttamaan psykoosiin
verrattuna niihin, jotka eivät ole altistuneet kannabikselle.

Jos tässä puhutaan kannabispsykoosista niin väitehän on tautologia:
alkoholia nauttivat sairastuvat alkoholideliriumiin n kertaa
todennäköisemmin kuin raittiit.

Olisi ehkä relevantimpaa kysyä, että kumpi oli ensin,
kannabiskieltolaki vai kyttäfiilis? Huumehaukat tietysti selittävät
kieltolakia tarvittavan, koska kannabis aiheuttaa kyttäfiiliksiä.
Vaikka Heinälä tarkoittaakin hyvää ja haluaisi tarjota laadukkaita
terveyspalveluja myös kannabiksen käyttäjille, tullaan hänen
argumenttejaan käyttämään kieltolain pönkittämiseksi, ei nuorten
mielenterveyshoidon parantamiseksi.

”Kaikki kannabiksen käyttö yhtä vaarallista”
"Kannabiksen käyttö on lisääntynyt Euroopassa kymmenen viime vuoden aikana."

Ei pidä paikkaansa, koska muuten maailman mielisairaalat olisivat
olleet jo vuosikymmeniä täynnä kannabiksen aiheuttamia
skitsofreniatapauksia. Vuoden 1961 huumesopimuksen solmimisen jälkeen
kannabiksen käyttö on yleistynyt Euroopassa liki nollatasosta.
Maailmassa on YK:n varovaisen arvion mukaan 160 miljoonaa kannabiksen
käyttäjää, joista Euroopassakin jo kymmeniä miljoonia. Tämä väkimäärä
oikeuttaisi edustukseen YK:ssa ja komissaarin paikkaan EU:ssa.

Mm. Britannian hallituksessa istuu useita ministereitä, jotka ovat
tunnustaneet käyttäneensä kannabista nuoruudessaan ja opiskeluaikana.
Samoin USA:n presidentteinä ja presidenttiehdokkaina on ollut niin
monta kannabiksenkäyttäjää, ettei mm. viime vaaleissa eri ehdokkaiden
kertoma kannabiksenkäyttö opiskeluaikoina herättänyt mitään kohua.

SKY on koko olemassaolonsa ajan argumentoinut kannabiksen
vapauttamista valvottuun kauppaan. Tällöin voitaisiin pitää yllä
ikärajoja sekä antaa uskottavaa tiedotusta kannabiksen käytön hyödyistä
ja haitoista.

Poliisit lääkäreinä

Heinälän argumentit ovat yhtä päteviä kuin keskusrikospoliisin rikosylikomisario Jaakko Sonckin käyttämät:

– Kannabis on hyvin myrkyllinen, rasvaliukoinen aine, joka varastoituu
aivoihin. Siksi se voi aiheuttaa käyttäjilleen hallusinaatioita vielä
käytön lopettamisen jälkeenkin.

Kun huumehaukat tarttuvat tähän asiaan, saavat he kannabiksen
näyttämään ainoalta syyltä skitsofreniaan. Tämä tietenkin palvelee
muita tarkoitusperiä kuin ongelmaisten parasta, koska tällöin vältetään
kokonaan käsittelemästä kaupungistumisen tai pakolaisuuden ongelmia
puhumattakaan sodista ja ihmisten pakkosiirroista. Niinpä eduskunnan
hihhulit ovat jo huomanneet tämän skitsouutisen:

Äärikristillisten kansanedustaja Räsänen hehkuttaa tuoreeltaan iltapäivälehtien otsikoita:

”Mielestäni muiden EU-maiden tulisi painostaa Hollanti vastuulliseen
huumepolitiikkaan myös kannabiksen osalta. Koko Euroopan on annettava
selkeä viesti kannabiksen vaarallisuudesta.” (http://paivirasanen.fi/fin/paivin_blogi)

Image-lehdessä on Suomen islamilaisen puolueen edustajien
haastattelu. He ehdottavat, että huumeiden myyjät "pistetään" katumaan
ja ohjataan toisiin ammatteihin. Jos se ei vielä auta, niin sitten
huumeiden myyjät on teloitettava julkisesti! (Image 8/2007).

Huumesota on sotaa ihmisiä vastaan ja esimerkki siitä, kuinka
ääriliikkeet kohtaavat käsityksissään ihmisen asemasta, tässä
tapauksessa Suomen äärikristityt ja äärimuslimit.

Suomalaisen psykiatrian ideologiset juuret

Heinälän edustama suomalainen psykiatria ei ole historiansa aikana
kunnostautunut inhimillisyydellä. Skitsofreenisten potilaiden
pakkohoito sähkösokeilla ja lobotomialla on yksi länsimaisen
lääketieteen pimeimpiä jaksoja. Vielä 1990-luvulla suomalaisen
psykiatrian perusteoksessa kerrottiin, kuinka ”seksuaalisesti
poikkeavia” homoseksuaaleja oltiin parannettu pakkotoimenpiteillä
(Kalle Achté-Alanen-Tienari: Psykiatria (1991)). Nämä opit ovat
kulkeneet Natsi-Saksasta nykypäivään psykiatrian piirissä
rodunjalostuksen oppien mukana. Suomessahan nykyisen pääministerin isä,
valtio-opin professori Tatu Vanhanen on tullut suurelle yleisölle
tunnetuksi natseilta periytyneistä rotuopillisista käsityksistä, joita
tunnetut tiedemiehet käsittelevät vielä omissa piireissään.

Skitsofrenian selityksiksi on tutkittu ihmisen geeniperimää ja
sisäeritystä. Kannabista voidaan epäillä osalliseksi kaikkiin näihin
selitysyrityksiin, koska kannabinoidijärjestelmän on todettu olevan
mukana kaikissa ihmisen fysiologisissa toiminoissa. Todellinen syy
kannabiksen epäilyyn on kuitenkin rodunjalostusoppeihin perustuva
kieltolaki-ideologia. Tämän skandaaliuutisoinnin ajankohtaan vaikuttaa
meneillään olevan YK:n huumesopimusten tarkistusprosessi, koska
kannabiksen asema on kriittinen koko järjestelmän kannalta!

Tutkimukset: Huumeita käyttävät eniten 25–34-vuotiaat miehet

Lähde: Yhteiskuntapolitiikka 5/2007
http://www.stakes.fi/FI/ajankohtaista/Tiedotteet/2007/58_2007.htm

Vuonna 2006 tehdyn väestökyselyn mukaan nuorten eli 15–24-vuotiaiden
huumekokeilut ovat vähentyneet. Sen sijaan ns. toisen huumeaallon
nousuvaiheen aikaan 1990-luvun lopulla nuoruuttaan eläneistä, nyt
25–34-vuotiaista miehistä entistä useampi on jatkanut kannabiksen
käyttöä. Myös vuoden 2005 rekisteritutkimuksen mukaan huumeiden
ongelmakäyttäjistä 25–34-vuotiaita on hieman enemmän kuin
15–24-vuotiaita. Tiedot perustuvat Stakesin
Yhteiskuntapolitiikka-lehden kahteen artikkeliin.

Väestökyselyn mukaan 25–34-vuotiaista miehistä 32 prosenttia oli
kokeillut kannabista joskus elämänsä aikana ja 11 prosenttia oli
käyttänyt sitä viimeisen 12 kuukauden aikana. Vastaavat luvut koko
15–69-vuotiaasta väestöstä olivat 13 ja 3.

Rekisteritietojen mukaan nuorten osuus huumeiden ongelmakäyttäjistä
on laskenut selvästi 1990-luvun lopun arvioista. Amfetamiinin ja
opiaattien ongelmakäyttäjiä arvioitiin vuonna 2005 olevan Suomessa 14
500–19 000 eli 0,5–0,7 prosenttia tutkimuksen 15–54-vuotiaasta
väestöstä. Heistä 75–80 prosenttia käytti amfetamiinia. Opiaattien
ongelmakäyttäjiksi arvioitiin 3 700–4 900.

Gamman (GHB eli gammahydroksibutyraatti) ja lakan (GBL eli
gamma-butyrolaktoni) sekä Subutexin käyttöä tiedusteltiin ensimmäisen
kerran vuoden 2006 kyselyssä. Niitä kokeilleiden väestöosuudet jäivät
alle yhden prosentin, mikä tarkoittaa kuitenkin tuhansia henkilöitä.

Väestön mielipiteissä on tapahtunut huomattavia muutoksia. Niiden
osuus, joiden mielestä huumeet aiheuttavat yhteiskunnalle enemmän
ongelmia kuin alkoholi, on vähentynyt vuosien 2002 ja 2006 välillä 32
prosentista 18 prosenttiin. Kansalaisten huoli alkoholiongelmista on
kasvanut ja mielipiteet säännöllisen humalajuomisen riskeistä
kiristyneet. Käsitykset kannabiksen kokeilun riskeistä ovat sen sijaan
lientyneet. Vastaajista edelleen lähes 40 prosenttia kokee huumeiden
käytön aiheuttamaa väkivallan pelkoa.

Väestökyselyn tiedot perustuvat Stakesin syksyllä 2006 toteuttamaan
tutkimukseen, jonka kohteena olivat 15–69-vuotiaat suomalaiset, otos
oli 5 500 ja vastausprosentti 55. Rekisteritutkimuksessa Stakesin,
Kansanterveyslaitoksen ja sisäministeriön yhteistyönä toteutettu
ongelmakäyttäjien lukumäärän arviointi kohdistui 15–54-vuotiaisiin ja
perustui neljän eri rekisterin (sairaaloiden hoitoilmoitukset,
poliisiasiain tietojärjestelmä, huumaantuneena ajaneiden rekisteri ja
tartuntatautirekisteri) tietoihin pohjaavaan tilastolliseen
mallintamiseen.

Lähteet: Pekka Hakkarainen, Leena Metso. Huumekysymyksen muuttunut
ongelmakuva. Vuoden 2006 huumekyselyn tulokset sekä Päivi Partanen,
Pekka Hakkarainen, Arto Hankilanoja, Kristiina Kuussaari, Sanna Rönkä,
Mika Salminen, Timo Seppälä, Ari Virtanen. Amfetamiinien ja opiaattien
ongelmakäytön yleisyys Suomessa 2005.

Alkoholin aiheuttamat terveysongelmat lisääntyneet

Suomalaisten arviot omasta alkoholin kulutuksestaan eivät noudattele
alkoholin myyntitilastoja. Stakesin kyselytutkimuksen mukaan vuonna
2006 kansalaiset arvioivat kulutuksensa pysyneen kolmen vuoden
takaisella tasolla, vaikka alkoholin myynti oli selkeästi kasvanut.
Kyselyyn vastanneet raportoivat kuitenkin alkoholin käyttöön liittyviä
terveysongelmia enemmän kuin vuoden 2003 vastaavassa kyselyssä.
Tutkimuksella selvitettiin alkoholin hinnan alennuksen vaikutuksia
kulutukseen ja haittoihin.

Terveysongelmia kokeneiden miesten ja naisten osuus lisääntyi
merkittävästi. Näin tapahtui erityisesti kyselyn vanhimmassa
ikäryhmässä eli 50–69-vuotiailla. Tämän ikäryhmän miehillä lisääntyivät
myös juomisen hallintaongelmat ja humalajuomisen seuraukset, kuten
riidat tai tehtävien laiminlyönnit. Tulos heijastelee mitä
todennäköisimmin vastaajien alkoholin kulutuksen kasvua. Se vahvistaa
myös muista tutkimuksista saatua tulosta, jonka mukaan hintojen laskun
kielteiset vaikutukset, kuten alkoholiehtoisen kuolleisuuden ja
sairaalahoitojen kasvu, ovat olleet suurimmat vanhemmissa ikäryhmissä.

Aiemmat rekisteritiedot ovat osoittaneet pitkäkestoiseen alkoholin
liikakäyttöön liittyvien haittojen lisääntyneen rajusti, mikä viittaa
siihen, että alkoholin hinnan alennuksen seurauksena alkoholin kulutus
on lisääntynyt ainakin suurkuluttajien keskuudessa.

Tämä kysely osoitti alkoholin käyttöön liittyneiden haittakokemusten
lisääntyneen koko väestössä. Tulokset viittaavat siihen, että jos
alkoholin kulutus pysyy nykyisellä tasolla, alkoholihaitat saattavat
lisääntyä. Syynä on se, että kasvanut kulutus alkaa näkyä haittoina
myös niillä, joilla kulutus on muuttunut ongelmalliseksi vasta hintojen
laskun jälkeen.

Raittiiden osuus on kasvanut vuoteen 2003 verrattuna. Nuorten ja
erityisesti nuorten miesten raittius oli yleistynyt huomattavasti. Kun
toisaalta haitat ovat lisääntyneet, voidaan tämä tulkita viitteeksi
alkoholinkulutuksen eriytymisestä väestössä.

Kyselytutkimuksessa pyrittiin selvittämään, mihin väestöryhmiin
alkoholin hinnan alennusta seurannut alkoholin myynnin kasvu kohdentui
ja mitä itse koetuille alkoholihaitoille tapahtui myynnin kasvaessa.
Kysely lähetettiin vuoden 2003 syksyllä 4 000:lle 15–69-vuotiaalle.
Vastausprosentti oli 60. Vuoden 2006 syksyllä kysely lähetettiin 5 500
henkilölle, joista 54 prosenttia vastasi.

Lähde: Heli Mustonen, Pia Mäkelä ja Petri Huhtanen. Kaksi vuotta
alkoholin hinnan laskun jälkeen. Alkoholin käyttö vuonna 2006.
Yhteiskuntapolitiikka 5/2007, ss. 532 – 540. Artikkelia saa Stakesin
viestinnästä, viestinta(at)stakes.fi. Lehti ilmestyy 2.11.2007 ja sen
verkkoversio julkaistaan osoitteessa http://yp.stakes.fi.

Noin kolmekymppinen mies pössyttelee eniten

Lähde: Mediuutiset  2.11.2007
http://www.mediuutiset.fi/doc.te?f_id=1256215

Kannabiksen käyttö on Suomessa yleisintä 25-34-vuotiailla miehillä.
Heistä kolmannes on kokeillut kannabista joskus elämänsä aikana ja 11
prosenttia oli käyttänyt sitä viimeisen vuoden aikana.

Kaikista 15-69-vuotiaista suomalaisista kannabista on kokeillut 13 prosenttia. Vuoden aikana huumetta on käyttänyt 3 prosenttia.

Tiedot perustuvat Stakesin syksyllä 2006 toteuttamaan tutkimukseen, jonka otoksena oli 5 500 15-69-vuotiasta suomalaista.

Nuorten, eli 15-24-vuotiaiden, osuus huumeiden ongelmakäyttäjistä on laskenut selvästi 1990-luvun lopusta.

Gamman ja lakan sekä Subutexin käyttöä tutkittiin nyt ensimmäistä
kertaa. Niitä kokeilleiden väestöosuudet jäivät alle yhden prosentin,
mikä tarkoittaa kuitenkin tuhansia henkilöitä.

Ihmisten huumemielipiteissä on tapahtunut huomattavia muutoksia.
Käsitykset kannabiksen kokeilun riskeistä ovat lientyneet. Sen sijaan
huoli alkoholiongelmista on kasvanut ja mielipiteet säännöllisen
humalajuomisen riskeistä kiristyneet.

Nuorten huumekokeilut vähentyneet

Lähde: Kaleva 2.11.2007

Nuorten kiinnostus huumekokeiluihin näyttää Stakesin tutkimuksen
mukaan vähentyneen. Myös heidän osuutensa huumeiden ongelmakäyttäjistä
on vähentynyt selvästi 1990-luvun lopun arvioista.

Viime vuoden kyselyn mukaan noin viidesosa 15-24-vuotiaiden
ikäluokasta oli kokeillut kannabista, kun vuonna 2002 neljäsosa
ikäluokasta ilmoitti käyttäneensä sitä.

Myös muut kotimaiset ja kansainväliset tutkimukset kertovat
tutkijoiden mukaan, että kiinnostus huumeita kohtaan olisi nuorten
juhlimiskulttuurissa ainakin jonkin verran vähentynyt.

Päinvastainen suunta näkyy tutkijoiden mukaan nuorten aikuisten eli
25-34-vuotiaiden keskuudessa. Nuoruudessaan niin sanotut toiseen
huumeaaltoon mukaan tempautuneet miehet näyttävät yhä enemmän jatkavan
ainakin satunnaista pilven polttoa aikuisenakin. Osa tuolloin koukkuun
jääneistä jatkaa huumeiden käyttöä ilmeisesti myös aiempaa
aktiivisemmin.

STT

(Alkoholiin ei sen kiistattomista haitoista huolimatta jää STT:n mukaan koukkuun!)

Liivijengien tiloista löytyi kannabista Lohjalla

Lähde: Helsingin Sanomat 1.11.2007

Poliisi
on tehnyt ratsian rikolliseksi epäiltyjen moottoripyöräjengien
kerhotiloihin Lohjan Virkkalassa. Paikalla on ollut poliiseja Espoosta,
Lohjasta, Helsingistä ja keskusrikospoliisista.

Useita
tunteja kestänyt kotietsintä päättyi kello 15 aikoihin. Komisario Jussi
Ojalan mukaan poliisioperaatio sujui rauhallisesti.

Poliisi otti ratsian aikana useita lohjalaisia henkilöitä kiinni.
Kotietsinnässä löytyi vähäinen määrä marihuanaa ja hasista.
Kerhotiloissa on pitänyt majaansa sekä Bandidos-jengin kannattajakerho
Diablos että Bandidosin niin sanottu prospect- eli ehdokaskerho.

Ratsia liittyy poliisin suureen huumerikostutkintaan, joka on
valmistumassa. Poliisi teki samaan tutkintaan liittyen ratsian
Bandidosin tiloihin Helsingissä syyskuun lopussa. Poliisi aikoo
tiedottaa tutkinnastaan joulukuussa.

---

J.Karjalainen pidätettiin Yhdysvalloissa

Lähde: Iltasanomat 29.10.2007

Laulaja J. Karjalaisen esiintymismatka Yhdysvalloissa sai
järkyttävän käänteen, kun laulaja poistettiin passintarkastuksesta
Minneapolis-St.Paulin kansainväliseltä lentokentältä ja ohjattiin
kuulusteluihin.

Karjalaiselta tivattiin huumeiden hallussapidosta sekä uhattiin
vuosien vankilatuomiolla sekä suurilla sakoilla. Artisti itse koki
kohtelunsa täysin epäammattimaiseksi. Kolmen tunnin kuulustelujen
jälkeen Karjalaiselle seurueineen annettiin lupa jatkaa matkaansa.

Yliopiston vieraaksi kutsuttu Karjalainen aikoo tapahtuneen
johdosta jatkossa välttää matkustelua Yhdysvaltoihin. Yhdysvaltojen
Helsingin-suurlähetystö tutkii tapahtunutta.

– He osaavat tietynlaisen koreografian ja tietynlaiset lauseet,
joilla ihmisiä kuulustellaan. Mutta on kauheaa, jos ihmiset joutuvat
tällaisen mielivallan kohteeksi. Eihän syyttömille ihmisille saa sanoa,
että hän valehtelee, Karjalainen kommentoi yhdysvaltalaisen virkavallan
toimia IS:lle.

Piinaavat tunnit kuulusteluissa

Lähde: Iltalehti 29.10.2007

Aggressiiviset amerikkalaisviranomaiset uhkailivat suomalaismuusikoita.

Kyykytys kesti suomalaisten mukaan useita tunteja.

– Sitä voisi melkein kutsua kidutukseksi, muusikko Jukka alias J. Karjalainen puuskahtaa Iltalehdelle.

Karjalaisen tuoreessa muistissa on syyskuun 13. päivä alkaneen,
Pohjois-Amerikkaan suuntautuneen keikkamatkan kolmetuntiset alkutahdit
St. Paulin kansainvälisellä lentokentällä Minneapolisissa. Ohjelmassa
oli useita esiintymisiä pääasiassa amerikansuomalaiselle yleisölle.

Mukana matkalla olivat myös muun muassa laulaja-lauluntekijä Ninni
Poijärvi sekä reissusta dokumenttia tekevä Yleisradion toimittaja.

Maahantuloviranomaiset nappasivat suomalaisryhmän sivuun passintarkastusjonosta.

– Ehkä he alkoivat epäillä meitä pitkien hiusten, kitarakotelojen ja Amsterdamista tulleen koneemme takia, Karjalainen hymähtää.

– Joku mietti, että olikohan meidän porukan saapumisesta annettu etukäteisvinkki.

"Pamput heiluivat"

Ryhmän jäsenet eristettiin toisistaan, jokainen omaan kuulusteluhuoneeseen.

– Ei suomalainen ole tottunut vastaukseen, että "you have no rights" (sinulla ei ole oikeuksia).

Karjalaisen mukaan he olivat aiemmin saaneet esiintymismatkaansa
varten kutsukirjeen Minnesotan yliopistosta. He eivät tienneet
mahdollisista keikkapalkkioista. Työviisumeita poppoo ei ollut ehtinyt
hankkia.

– Meille huudettiin, että "älkää valehdelko, te teette töitä
täällä". Jos meidät olisi lähetetty kotiin, se olisi voitu tehdä
ystävällisestikin.

– Samoja asioita kyseltiin yhä uudestaan. Ajattelin, että ainoa
vaihtoehto olisi puhua rehellisesti. Kerroin esiintymispaikoista ja
mahdollisesti saamastamme kolehdista. Mutta olihan se epämiellyttävää.
Pamput heiluivat, ovia paiskottiin ja kuulusteltiin sylki roiskuen.

Kannabiksen laillistamisesta seuraisi monenlaisia asioita

Lähde: Vihreä Lanka 26.10.2007 Enon Palsta

Tietämätön kysyy:
Mitä tapahtuisi, jos kannabis olisi laillista? -Roope, Jyväskylä

ENO VASTAA: Opiskelukaverini Kemppainen, joka oli takavuosina kova
"ruohomäen mies", kertoi jättäneensä koko aineen, kun hän kerran
pössypäissään luuli kuunnelleensa Wigwamin ennestään tuntematonta
levyä, uudestaan ja uudestaan. Tultuaan tolkkuihinsa hän tajusi
fiilistelleensä juuri kolmatta tuntia lämpöpatterin kurlutuksen
tahdissa. Ei se muuten, mutta tyttöystävä pakkasi kamansa jo
kuuntelusession puolivälissä.

Ei ole kannabiskaan haitatonta, vaikka niin moni väittää. Luulenpa,
etteivät päättäjät ihan helposti lähde laillistamaan uutta terveydelle
haitallista ainetta, kun tupakasta ja viinastakin koetetaan päästä
eroon. Näitä kahta viimeksi mainittuakaan tuskin sallittaisiin, jos ne
keksittäisiin nyt.

On tietysti spekulaatiota, mitä jatsitupakan laillistamisesta
seuraisi. Muutamat asiat ovat kuitenkin varmahkoja: Kannabiksen käyttö
lisääntyisi. Rikollisuus taas pienenisi, sillä kannabikseen liittyvät
rikokset lakkaisivat olemasta. Tiedä sitten, lisääntyisikö kovien
huumeiden käyttö myös. Kuuluisan porttiteorian mukaan kyllä – mutta
toisaalta vaikka lähes kaikki narkkarit ovat käyttäneet myös
kannabista, kaikki pössyttelijät eivät suinkaan siirry käyttämään
koviakin. Erään teorian mukaan porttiteoria jopa vaimentuisi, kun
diilerit eivät enää olisi tyrkyttämässä heroiinia marisätkän
kaupanpäällisinä.

Valtio voisi tehdä kannabiksesta monopolin ja saada siitä lisää
verotuloja. Mitä kannabis vaikuttaisi kansanterveyteen, paha sanoa. Jos
se alkaisi korvata alkoholin käyttöä, lopputulos olisi todennäköisesti
positiivinen. Kannabis kun ei ole myrkyllistä, toisin kuin alkoholi.
Sitä ei voi vetää yliannosta.

Mutta todennäköisemmin nyt alkoholia liikaa käyttävät alkaisivat
käyttää myös höpinätupakkaa. He menisivät enemmän sekaisin ja
teloisivat itseänsä pahemmin. On myös viitteitä, että kannabis saattaa
aiheuttaa keuhkosyöpää.

Se ken on käynyt keskusteluja kannabiksen suurkuluttajan kanssa, on
voinut myös huomata, että ajatuksenvaihto lämpöpatterin kanssa voi olla
usein antoisampaa.

(Jos alkoholi keksittäisiin nyt… -klisee on yhtä irrationaalinen
kuin kieltolaki itse. Alkoholin kieltolakia on jo kokeiltu. Kieltolaki
on kehittänyt uusia aineita vanhojen tilalle – ja lisännyt uudet
vanhojen lisäksi.)

Hamppunamia

Lähde: Helsingin Sanomat NYT-liite 43/2007

Kun isotäti Iisalmesta tulee kylään, nämä keksit kannattaa läväyttää kahvipöytään.

Täti voi yllättyä – jos ei muusta, niin siitä, kuinka terveellisiä
Cannabiscuits-pikkuleivät ovat. Ne ovat luomua ja sokerittomia. Makua
antavat kookos, rusinat ja ohramallas.

"Hamppujauhossa on runsaasti omega-rasvahappoja ja proteiinia.
Rasvahappojen suhde on ihanteellinen", kehuu Ruohonjuuren
myymäläpäällikkö Johanna Koskinen. "Keksit ovatkin olleet syksyn hitti."

25-vuotisjuhliaan viettävästä Ruohonjuuresta saa muitakin
hampputuotteita, kuten hamppurouhetta, -toffeeta ja -suklaata.
Karkeissa käytetyt hampunsiemenet ovat kotimaisia.

"Syksyllä kävi ikävä juttu, kun joku käräytti tietämättömyyttään
meidän hamppuviljelijän. Sadonkorjuu keskeytyi, kun asiaa
selvitettiin", Koskinen kertoo.

"Näissä tuotteissa käytetty hamppu on siis eri lajiketta kuin
huumausaine. Näissä ei ole THC:tä, vaikka jotkut ehkä niin toivoisivat,
hehe."

Testiryhmä piti hamppukeksejä hieman kitkerinä ja sahajauhomaisina.

"Kiva kun eivät ole ällömakeita. Terveellisiltä maistuvat", eräs kommentoi.

Poliisijohto hyllytti suuren huumevyyhdin päätutkijan

Lähde: Iltalehti 27.10.2007

Kokenut rikostutkija pakkosiirretään passipoliisiksi Malmille.

Kuvatekstit:
KUOHUNTAA Pasilan poliisitalolla kuohuu kahden arvostetun huumetutkijan hyllytyksen vuoksi.
KRITIIKIN KOHDE Apulaispäällikkö Jouko Salon johtamistyyliä kohtaan
tunnetaan laajaa tyytymättömyyttä Helsingin poliisilaitoksen sisällä.

Helsingin poliisissa kuohuu. Tulehtuneet suhteet poliisijohdon ja
eri osastojen välillä ovat kärjistyneet huumerikosyksikön
kahdeksanhenkisen tutkintaryhmän hajottamiseen ja kahden huippututkijan
hyllyttämiseen viikko sitten torstaina.

Tehtävä pakko keskeyttää

Huumepoliisin hajotettu tutkintaryhmä oli Iltalehden tietojen mukaan
juuri viimeistelemässä Helsingin kaikkien aikojen suurinta
hasisvyyhteä, jossa takavarikkoon on saatu yli 160 kiloa hasista.
Vangittuna on ollut kymmenkunta syylliseksi epäiltyä.

Hyllytetty rikosylikonstaapeli ja vanhempi rikoskonstaapeli olivat
juuri seuraamassa toista rikollisryhmää pääkaupunkiseudun ulkopuolella,
kun he yllättäen kesken postauksen saivat määräyksen palata
välittömästi Pasilan poliisitalolle.

Selittelyt seurannan kriittisestä vaiheesta ja epäillyistä jopa
kymmenistä amfetamiini- ja kokaiinikätköistä eivät auttaneet, vaan
miehet joutuivat ajamaan Helsinkiin kovaa ylinopeutta ja hälytysvilkut
päällä ehtiäkseen määräaikaan perille.

Määräyksen syytä ei heille missään vaiheessa kerrottu. Vastassa oli
rikospoliisin päällikkö Ilkka Koskimäki, joka heitti miesten eteen
määräyksen, jolla heidät kolmenkymmenen päivän sisällä siirretään
Malmin poliisipiiriin kenttätehtäviin. Miehiltä kiellettiin myös
välittömästi oikeus yleensäkään olla missään tekemisissä rikoksesta
epäiltyjen kanssa.

Ei annettu puheenvuoroa

Perusteluksi siirtomääräyksessä mainittiin tapahtumat 16. lokakuuta,
jolloin tutkintavankina Pasilan poliisivankilassa ollut henkilö oli
löydetty humalassa putkan lattialta. Kyseiset poliisit olivat vähän
tätä ennen olleet saattamassa tutkintavankia poliisivankilan
ulkopuolella.

Pakkosiirtopäätöksen takana oli poliisilaitoksen apulaispäällikkö
Jouko Salo, ja sen oli allekirjoittanut rikospoliisin päällikkö,
rikosylitarkastaja Ilkka Koskimäki.

Taas jättimäinen huumetakavarikko

Lähde: Iltalehti 27.10.2007

Yli 150 kiloa hasista poliisin haaviin.

Poliisi on tehnyt Iltalehden tietojen mukaan jälleen
poikkeuksellisen suuren huumetakavarikon Helsingissä. Poliisi
takavarikoi noin 160 kiloa hasista kesällä Helsingin keskustassa.

Takavarikko on yksi Suomen kaikkien aikojen suurimpia, mutta siitä ei ole aikaisemmin kerrottu julkisuudessa.

Helsingin huumerikosyksiköstä ei suostuta kertomaan takavarikosta
toistaiseksi mitään, mutta IL:n tiedot perustuvat eri lähteistä
hankittuihin tietoihin.

Takavarikoitu hasiserä salakuljetettiin Suomeen tämänhetkisten
tietojen mukaan rekalla Hollannista. Lasti purettiin keskustan
ulkopuolella, josta se siirrettiin ydinkeskustan tuntumassa
sijaitsevaan kerrostaloasuntoon. Asunto oli tiettävästi vuokrattu
pelkästään tätä tarkoitusta varten eikä siellä asuttu.

Huumelasti oli piilotettu pahvilaatikkoon sängyn alle. Hasislöydön
jäljille päästiin poliisin niin sanotun City-ryhmän seurannan ansiosta.
Takavarikoidun huumeen arvo katukaupassa on useita satoja tuhansia
euroja.