Lähde: Turun Sanomat 17.2.2004
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2004-02-17,104:2:205626,1:0:0:0:0:0:

Turun käräjäoikeus on tuominnut huumausainerikoksesta 45 päiväksi ehdolliseen vankeuteen turkulaismiehen, jonka olohuoneesta paljastui viime toukokuussa kymmeniä hamppukasveja.

Poliisi luonnehti 1981 syntyneen opiskelijan viritelmää korkeatasoiseksi, sillä se oli varustettu hehkulampuin, puhaltimin, kastelulaittein ja viljelmää kontrolloi digitaalinen lämpöjärjestelmä. Mies oli rakentanut olohuoneeseensa erillisen kasvihuoneen, jossa hamppukasvit olivat jätesäkkeihin tehdyissä ruukuissa ja nurkkaus oli vielä vuorattu foliolla lämmön kohottamiseksi.

Kasvien suuri määrä viittasi aineen myyntiin. Puolustuksen mukaan mies kasvatteli hamppuja omaan käyttöönsä eikä niin lievästä teosta voinut määrätä kuin sakkoja. Käräjäoikeus katsoi suuren määrän takia ehdollisen vankeuden aiheelliseksi ja tukeutui tässä korkeimman oikeuden ratkaisuun, jossa korkeintaan kaksitoista kasvia vielä voitiin sovittaa sakolla.

Turun huumerikosyksikön päällikön, rikoskomisario Veli-Matti Soikkelin mukaan Turussa paljastuu kuukausittain yksi tai kaksi hamppuviljelmää ja vuodessa muutamia kymmeniä. Viljely on jatkunut viime vuodet tasaisena. Marihuanan ja hasiksen kasvattajat ovat yleensä 20-40-vuotiaita miehiä, jotka kasvattavat aineita omaan käyttöön. Yleensä he ovat myös omaksuneet miedot poltettavat huumausaineet osaksi elämäntapaansa.

– Kasvua varten tehdyt viritelmät ovat koko ajan parantuneet. Kova veden ja sähkön kulutus lämpölamppuineen ja jäähdytysjärjestelmineen asunnossa on eräissä tapauksissa johtanut siihen, että taloyhtiössä on alettu ihmetellä asiaa ja lopulta viljelmä on paljastunut. Korkea lämpö vaarantaa koko talon turvallisuutta, Soikkeli totesi.

Hehkulamppuja laittomiin viljelmiin on hankittu paitsi kasvihuoneilta, myös eräiden yritysten pihavaloista ja jopa kiipeämällä korkeisiin valaisinpylväisiin lampun irrottamiseksi.

Lähde: Finfoods 3.2.2004
http://www.finfood.fi/finfood/finnfoo1.nsf/tiedotteetmainpage/11C5E0B2DF99E2ABC2256E2F002D918D?opendocument

Finola hamppuöljyn menestys maailmalla ei ole vielä saanut suomalaisia tiedotusvälineitä innostumaan aiheesta mutta kehitys jatkuu siitäkin huolimatta, mistä esimerkkinä tämä Kuopiossa järjestetty hamppukoulutustilaisuus:

Osaava Luomuketju hanke järjestää yhteistyössä Kuopion yliopiston Farmaseuttisen kemianlaitoksen kanssa 23. – 24.2 kaksipäiväisen kurssin hampun viljelystä ja käytöstä elintarvikkeena. Ensimmäinen päivä on seminaaripäivä. Toisena päivänä kokeilemme käytännössä luomuhampun käyttöä ruoanvalmistuksessa.

Lähde: VTT, Lehistötiedote 30.01.2004
http://www.pressi.com/fi/julkaisu/85042.html

Aikaa ja rahaa säästyy

VTT on kehittänyt edullisen pikatestin lääke-, huumaus- ja dopingaineiden väärinkäytön toteamiseksi. Pienten molekyylien nopeaan ja tarkkaan määrittämiseen soveltuva testi antaa tuloksen muutamassa minuutissa esimerkiksi syljestä. Testi on kansainvälisestikin ainutlaatuinen. Toisin kuin tähän asti, testillä pystytään erottamaan tarkasti hyvin samankaltaiset aineet toisistaan.

Testinäyte voi olla esimerkiksi verta, sylkeä tai virtsaa. Määrityksen voi tehdä myös elintarvikkeista, teollisuuden prosessilinjalta, ympäristönäytteistä ja kohteista, joissa esimerkiksi hormonien kaltaisista yhdisteistä voi olla haittaa. Testillä on mahdollista tunnistaa yhdestä näytteestä useita erilaisia yhdisteitä, esimerkiksi mitata kaikkien yleisimpien huumausaineiden käyttö yhdellä mittauksella. Testi soveltuu hyvin esimerkiksi liikenneratsioihin.

VTT:n kehittämässä testissä oleellisena osana ovat vasta-aineet, jotka tuotetaan uudella menetelmällä bakteereissa. Näin ollen eläinkokeita ei enää tarvita vasta-aineiden tuottoon. Menetelmä mahdollistaa vasta-aineiden tuottamisen elimistölle vaarallisia ja myrkyllisiä yhdisteitä vastaan nopeasti ja edullisesti.

Huumetestiä on kokeiltu toistaiseksi morfiinin määrittämiseen syljestä. Mitattavalta henkilöltä otetaan sylkinäyte koeputkeen, jossa ovat valmiina vaadittavat vasta-aineet ja muut tarvittavat kemikaalit. Näyteputki sekoitetaan ja analysoidaan välittömästi kannettavalla laitteella. Jos testin antama tulos on positiivinen, kyseinen henkilö lähetetään veritestiin tuloksen varmistamiseksi.

VTT on aloittanut yhteistyön mittausmenetelmän ja -laitteiston kehittäjien kanssa.

Hanketta on rahoittanut VTT:n lisäksi mm. Tekes.

"Maamiehen Käsikirja" 3. painos vuodelta 1947, s. 219-221

Hamppu

Hamppu tuotiin Aasiasta Eurooppaan n. 1500 e. Kr. Kesti kuitenkin kauan
ennekuin se tuli tunnetuksi koko Euroopassa. Suomeen se lienee tullut
samoihin aikoihin kuin pellava. V. 1369 se mainitaan veroparselina.
Suurimmillaan oli hampuntuotanto 1880-luvulla, nykyisin se on vähäistä.
Hamppua viljellään pääasiassa syrjäseuduilla maamme itäosissa, missä
yksinomaan vanhoja maatiaiskantoja käytetään. Ne ovat aikaisia, ja
tuleentuvat 60-70 päivässä, joten niitä voidaan viljellä kesannossakin. Ne
ovat matalia ja antavat suhteellisen pieniä kuitusatoja. Kuitu on hienoa
ja soveltuu hienoihinkin kudonnaisiin. Ulkomaiset hamppujalosteet ovat
korkeita ja antavat suurempia satoja, mutta ovat yleensä niin myöhäisiä,
etteivät ennätä Suomessa valmistua.

Viljelys

Hamppu menestyy parhaiten kepeämultaisilla, hyvässä kasvukunnossa
olevilla mailla. Hikevät hiekka- ja moreenimaat, joissa on "vanhaa
voimaa", ovat varsin sopivia. Hyvänlaatuiset mutasuot ovat erittäin
edullisia, sillä niiltä saadaan suuria satoja ilman typpilannoitteita.
Hamppu vaatii runsaan lannoituksen. Karjanlantaa voidaan käyttää
20-40 tonnia/ha. Väkilannoitteena annetaan 200-300 kg/ha superfosfaattia
ja saman verran 40%:ista kalisuolaa. Typpilannoitteita annetaan
kivennäismaille kasvukunnosta riippuen 100-500 kg/ha. Runsaskaan
typpilannoitus ei aiheuta lakoutumista kuten pellavalla. Kalkki vaikuttaa
edullisesti mailla, joissa esiintyy tämän aineen puutetta.
Kylvöön lähdetään, kun maa on saatu kunnollisesti muokatuksi.
Itämisalustan tulee olla hienomuruinen, jotta siemen voisi kunnollisesti
itää ja tasaisesti orastua. Kylvöön on käytettävä vain hyvin tuleentunutta
siementä. Hampuntaimi ei ole erityisemmin hallanarka, joten kylvön voi
suorittaa aikaisin. Kansanomainen tapa on suorittaa kylvö vasta kesäkuun
puolivälissä, mutta paljon suuremopi sato saadaan, jos kylvöön lähdetään
jo toukokuussa.
Siemenmäärä on maatiaishampulla 180-220 kg/ha ja ulkomaisilla
reheväkasvuisilla laadulla 100-150 kg/ha. Pienempi määrä tulee kysymykseen
riviviljelyksessä köysihamppua tuotettaessa. Kehruuhampun viljelyksessä
käytetään suurempia siemenmääriä. Konekylvö on käsinkylvöä edullisempi. –
Multaussyvyys 2.5-5.0 sm.
Hoitoa ei hamppu juuri tarvitse, sillä se kehittyy nopeasti ja
peittää maan jo n. 4 viikon kuluttua tukahduttaen rikkaruohot
varjostuksellaan. Jos maanpinta sattuisi liettymään, ennenkuin hamppu on
orastunut, rikotaan kuori kevyellä jyrällä. Jos käytetään suuria
rivivälejä, kuten on tapana hampun siemenviljelyksessä, on haraus, vieläpä
vähäinen multauskin tarpeellinen.

Korjuu suoritetaan joko nyhtämällä tai niittämällä. Myöskin
itseluovuttavaa elonkorjuukonetta voidaan käyttää. Kun juuressa oleva
kuitu on käyttökelvottomana poistettu, on jälkimmäinen korjuutapa
suuremmilla aloilla edullisin. Ulkomaiset jalosteet valmistuvat niin
myöhään, että ne meillä on korjattava vihantina syyskuussa. Maatiaishamppu
valmistuu jo heinäkuun lopulla, jos kylvö on suoritettu toukokuussa.
Hedekasvit valmistuvat 2-3 viikkoa ennen emikasveja ja ovat täysin
lakastuneet ja käyttökelvottomat, kun emikasvit alkavat olla korjuukypsät.
Jos mieli saada hedekasveistakin kunnollinen kuitusato, ne olisi
korjattava erikseen kukkiessaan. Se on mahdollista vain pienillä aloilla.

Siementä ei meillä yleensä korjata erikseen, vaan kuitusadon yhteydessä.
Se on tuleentunut, kun latvatähkylät ovat kellastuneet ja harmahtavat
hedelmät, "siemenet", helposti irtaantuvat. Ne varisevat helposti ellei
niitä ajoissa korjata. Varret kuivataan kuhilaissa ja "sylkyt" rohkitaan
samaan tapaan kuin pellavan. Siemensato vaihtelee tavallisesti 400-700
kg/ha.

Hamppusadon käsittely suoritetaan samalla tavalla kuin
pellavasadon. Kaikki nämä työt on viljelijän suoritettava, sillä tehtaamme
eivät voi liotus- ym. laitteiden puutteessa ainakaan nykyisin ottaa
vastaan hamppua varsineen.
Maatiaishampun varsisato voi edullisissa tapauksissa nousta 8000-10000 kg/ha
ja lihdattu kuitusato 500-600kg/ha. Suurikasvuiset ulkomaiset hamput voivat
antaa jopa 30000 kh:n varsisatoja ja 800-900kg:n lihdattuja kuitusatoja ha:lta.

Helsingin Sanomat 2.10.1993

Leila Nieminen

Hamppua kannattaisi viljellä

Hamppu on huumaavan vaikutuksensa takia julistettu syyttä pannaan
länsimaissa.

Hamppu on hyvin monikäyttöinen kasvi ja sen viljely olisi myös
ekologisesti mielekästä, sanoo amerikkalainen Jack Herer, joka
kirja 'Hanf – die Wiederentdeckung der Nutfplantze Cannabis
Marihuana' ilmestyy lähiaikoina Saksassa saksalaisen
tiedetoimittaja Mathias Bröckersin täydentämänä. Kirjaa
selostettiin äskettäin mm.Spiegel-lehdessä.

Hamppua tunnetaan kahta lajia. Euroopassa viljellään
Cannabis sativaa ja Aasiassa hieman vahvempaa ns.intianhamppua,
Cannabis indicaa.
Hampusta saatava kannabis eli hasis kuuluu lievien mutta
kiellettyjen huumausaineiden joukkoon. Huumausta aiheuttaa kasvin
emikukinnon erittämä tetrahydrokannabinoli eli THC. Kuivatuista ja
jauhetuista varren latvoista tehdään marihuanaa.
Nopeasti kasvavaa hamppua on käytetty antiikin ajoista asti. Hamppu
soveltuu erityisesti paperin ja vahvojen tekstiilien kuten peitteiden,
säkkien ja purjeiden valmistukseen.
Hamppu on kestävämpää kuin puuvilla ja soveltuu paperin valmistukseen
paremmin kuin puu, koska se on tuottoisampaa ja sen valmistamisesta
aiheutuu vähemmän ympäristöhaittoja. Se oli Euroopassa tärkeä
kuitukasvi 1800-luvun lopulle saakka, kunnes puuvilla ja tekokuidut
korvasivat sen. Hampusta voidaan valmistaa värejä. Siitä saatavat
aineet soveltuvat farmakologian tarkoituksiin. Kasvi ei ole altis
tuholaisille.
Kirjan saksankieliseen painokseen on lisätty kölniläisen
ympäristöinstituutin hampusta tekemä arvio. Instituutin lausunto tukee
kirjan väitteitä.
Hererin ja Bröckersin kirja on painettu puoleksi hampusta
valmistetulle paperille.
Hamppukasvien viljely kiellettiin Saksassa 1982. Suomessa saa viljellä
hamppua, mutta siitä ei saa valmistaa huumeita.(HS)