Kannabinoidit – muutakin kuin huumetta
Lähde: Suomen Lääkärilehti 42/2007
http://www.laakarilehti.fi/sisallys/index.html?nr=42,yr=2007
Jos männynkaarnasta tai rantanätkelmästä olisi löydetty murto-osa
kannabiksen terapeuttisista ominaisuuksista, olisivat suomalaiset
tiedotusvälineet hehkuttaneet asiaa jo vuosikymmenen. Mutta kun kasvi
onkin kieltolain mustamaalaama hamppukasvi, ei mikään määrä tutkimusta
tunnu riittävän suomalaisille lääketieteen julkaisuille, vaikka
kannabis, kannabinoidi tai endokannabinoidijärjestelmä hakusanoilla voi
internetistä löytää jo satoja tutkimuksia.
Niinpä Suomen lääkärilehti on tehnyt rohkean teon julkaistessaan
kokonaisen aukeaman kokoisen artikkelin, jossa sivutaan varovaisesti
kannabinoiditutkimusta. Suomalaisen huumesodan kummisetänä tunnettu
Juhana E. Idänpää-Heikkilä on aiemmin kunnostautunut omalla palstallaan
”lääkeinfo” lähinnä neuvostotyyppisen disinformaation levittämiseen
hampusta ja kannabinoideista, mikä lisää tämän artikkelin arvoa. Siinä
ei ole edes yhtä pahantahtoista vihjettä skitsofreniasta.
Suomen lääkärilehtikin on kerinnyt kehumaan Suomen apteekeihin
lääkkeeksi hyväksyttyä rimonabanttia, jota myydään Acomplia nimellä.
Kyseessä on kannabinoidireseptorin vastavaikuttaja. Muualla maailmassa
tätä ainetta on kritisoitu sen aiheuttaessa sivuvaikutuksinaan mm.
pahoinvointia, depressiota ja onpa joku koehenkilö tehnyt
itsemurhankin.
Koska kannabinoidien on todettu ehkäisevän ja jopa parantavan
syöpää, kehottaa Suomen lääkärilehti nyt seuraamaan huolella näiden
vastavaikuttajien pitkäaikaisvaikutuksia. Artikkelin valossa
kannabiksen lääkekäytön kieltäminen näyttää entistä moraalittomammalta.
Kannabiksen viljely lisääntynyt Oulun seudulla
Lähde: Kaleva 24.10.2007
Poliisin viimeaikaiset takavarikot purreet hasiksen katukauppaan
Kannabiksen kasvattaminen on lisääntynyt selvästi Oulun seudulla
viime vuosina. Viljelmiä on löydetty myös useilta pohjoissuomalaisilta
maaseutupaikkakunnilta. Viimeisin löydös tehtiin Oulun Toppilassa
alkuviikosta. Poliisi takavarikoi kotikasvattamosta kannabiksen lisäksi
sen viljelyyn tarvittavia välineitä, muun muassa lämpölamppuja.
Kolmea asunnosta tavoitettua nuorukaista epäillään
huumausainerikoksesta. Yhdellä heistä oli lisäksi pussi, jossa poliisi
epäilee olleen amfetamiinia ja hasista. Mieheltä löytyi myös poliisin
huumeiksi epäilemiä pillereitä.
Rikoskomisario Matti Luolavirta Oulun poliisin huumeyksiköstä sanoo
kannabiksen lisääntyneen kotikasvatuksen olevan merkki siitä, että sen
saanti katukaupasta on vaikeutunut. Poliisi on tehnyt viime aikoina
useita isoja takavarikkoja. Viimeisin tapahtui huhtikuussa, kun
Kiimingistä kotoisin olevan miehen autosta ja kotoa löytyi yli
kahdeksan kiloa hasista.
Mies oli niin sanotun portsariliigan keskeinen tekijä. Liigan
uskotaan tuoneen Helsingistä Ouluun runsaan vuoden aikana yli 30 kiloa
hasista ja lisäksi useamman kilon amfetamiinia sekä tuhansia
ekstaasitabletteja. Liigan jäsenet tuomittiin syyskuussa pitkiin
vankeusrangaistuksiin Oulun käräjäoikeudessa.
Takavarikot vaikuttavat luonnollisesti huumemarkkinoihin.
Esimerkiksi hasista on juuri nyt vaikea saada viimeaikaisten
takavarikkojen takia, Luolavirta sanoo.
Luolavirta korostaa, että kannabiksen kasvattaminen omaankin
käyttöön on aina huumausainerikos, josta rangaistaan vähintään
sakoilla, mutta myös vankeusrangaistus on mahdollinen.
Kasvattajat eivät selviä huumausaineiden käyttörikoksella, vaan tapaukset käsitellään aina oikeudessa, Luolavirta sanoo.
Suurempia teollisia kasvattamoja poliisi ei ole tavannut Oulun
seudulta. Viljelmät ovat pääsääntöisesti omaan ja korkeintaan
lähipiiriin käyttöön tarkoitettuja kotikasvattamoja.
Kovaa uhkailua rakennusalan suurimmassa rikosjutussa
Lähde: Kaleva 24.10.2007
STT:n tietojen mukaan Suomen suurimmassa rakennusalaan kytkeytyvässä rikosjutussa on esiintynyt kovaa ihmisten uhkailua.
Osa todistajista on poliisin suojelussa, ja virkavalta kuljettaa
heitä oikeuteen. Poliisi valvoo oikeudessa, että tilanne pysyisi
rauhallisena.
Epäillyn laajan kuittikaupan käsittely alkaa Helsingin
käräjäoikeudessa keskiviikkoaamuna. Syytettyjä on lähes sata. Poliisi
on kertonut, että heidän joukossaan on epäiltyjä lähes kaikista
"liivijengeistä".
Viina kieltoon ja ruoho kasvuun
Lähde: EteläSaimaa 8.10.2007
Mikä aine saa pään sekaisin, nostaa aggressioita ja aiheuttaa
vieroitusoireita jo lyhyen käytön jälkeen? Entä millainen kama
lamaannuttaa keskushermostoa, aiheuttaa aivovaurioita ja tappaa?
Vastaus ei ole kannabis, vaan alkoholi.
Viinasta on helppo tehdä mörkö, vaikka suurimmalle osalle ihmisistä
se on vain mukava rentoutumiskeino. Samoin kannabis suorastaan
houkuttelee kovien huumeiden käyttöön ja törkeisiin rikoksiin, ainakin
suomalaisen Kaikki huumeet tappavat heti -asenneilmapiirin mukaan.
Entäpä, jos alkoholi olisikin kielletty nautintoaine ja kannabis
sallittu? Luulisin, että silloin meillä menisi paljon paremmin kuin nyt.
Alkoholi on mukana 70 prosentissa tilastoiduissa
väkivaltatapauksissa. Voiko kukaan kuvitella hihittelevän pilvipään
lyövän ketään, kaikista vähiten läheisiään?
Kannabis rentouttaa, saa aikaan iloisen mielen ja hidastaa
ajattelua. Jos perjantaipullon sijaan valtion monopolifirma myisi
höpöheinää, olisi Suomi rauhallisempi paikka asua. Kukaan ei tappelisi
grillijonossa, eikä netin keskustelufoorumeilla taisteltaisi, koska
ihmisillä olisi niin kertakaikkisen rento olo.
Jos olo olisi kireä, ei tarvitsisi lähteä hakea kaljapöhnää
lähiöpubista, vaan voisi käydä parvekkeella vähän hengittämässä
yrteillä maustettua raitista ilmaa.
Ihme, ettei talouselämä ole vielä huomannut pössyttelyn hyötyjä.
Koska kannabis ei aiheuta krapulaa, äkkinäisten flunssapöpöjen määrä
sairauspoissaolojen selvityksissä vähenisi radikaalisti.
Pikkujoulukausi sujuisi ilman turhia pettämisiä, kun ruoho veltostaisi
elimet ja toisaalta rentouttaisi niin paljon, ettei kukaan jaksaisi
ryhtyä pokaushommiin.
Vapaa-ajalla luonnon antimet vasta olisivatkin ässä veto. Itsekin
viitsisin leikkiä sukulaislasten kanssa tuntikaupalla lentokonetta tai
vaikka merihevosta, koska sehän olisi niin hurjan mukavaa. Ja tarpeeksi
paljon pihalla käytyäni voisin olla leikeissä vaikka vuori, jonka
päälle kiivetä. Lapset hieman ihmettelisivät, että miksi eno on niin
lötkö, mutta ainakin kaikilla olisi hauskaa.
Entä jos sallittaisiinkin kaikki miedot päihteet? Toisin sanoen
tupakan ja alkoholin rinnalle nostettaisiin kannabis. Jos
valtiovetoisen myynnin rinnalla sallittaisiin kukan kotikasvatus,
loppuisi samalla lämpölamppuja hankkivien chilinkasvattajien
vainoaminen.
Kasvavien verotulojen annista pääsisivät varmasti itseni kaltaiset absolutistitkin nauttimaan.
Ehkä laaja vapaus valita olisi tässä yhteiskunnassa liian rankka
ratkaisu. Hurjien harppausten sijaan myönnyn kannattamaan pieniä
edistyksen askelia. Ensimmäinen askelma voisi liittyä kauppojen
aukioloaikoihin. Vai olisiko sekin liikaa?
Ior Bock ja maailman synty
Lähde: http://www.iorbock.fi/
Kalevalaisen tarinan kerronnan nykyaikainen jatkaja ja
kansainvälisen kuulijakunnan Intian Goalla luonut Ior Bock jatkaa
irrottelujaan netissä. Suositeltavaa lukemista nykyisen
maailmanpolitiikan kyyniseen apokalyptisyyteen kyllästyneille.
Huumekuljettajia seulotaan sylkinäytteillä
Lähde: Helsingin Sanomat 6.10.2007
Kansanterveyslaitos on alkanut seuloa huumekuljettajia liikenteestä
tutkimalla poliisin ratsiaan joutuneiden kuljettajien sylkinäytteitä.
Näytteen antaminen on vapaaehtoista, se annetaan nimettömänä eikä
näytettä voi käyttää oikeudessa antajaansa vastaan.
Kansanterveyslaitoksesta vakuutetaan, ettei kukaan saa syytettä, vaikka sylkinäytteestä jotain löytyisikin.
Suomen tiukka linja ei juuri vähennä kovien huumeiden käyttöä
Lähde: Turun Sanomat 8.10.2007
Hollannin käytännönläheinen huumepolitiikka ei ole lisännyt kovien
huumeiden käyttöä. 16 miljoonaan asukkaan Hollannissa on noin 34 000-45
000 kovien huumeiden käyttäjää. Tiukan linjan Suomessa heitä on vajaat
20 000.
Stakesin erikoistutkija Tuukka Tammi sanoo, että tiukka kontrolli ei
sanottavasti vähennä käyttöä eikä sallivampi linja sitä välttämättä
lisää.
Hollannissa esimerkiksi heroiinin käyttäjien määrä on pysynyt melko
matalana ja heidän keski-ikänsä nousee. Puolet on jo yli 40-vuotiaita.
Nuoret eivät enää siirry tuhoisaksi tiedettyyn heroiiniin. Tosin
kokaiinin ja ekstaasin suosio on kasvanut.
– Hollantilaisista kovien huumeiden käyttäjistä noin 10-15
prosenttia käyttää huumeita suonensisäisesti, mutta suurin osa käyttää
myös crarckia, tohtori Margriet van Laar sanoi. Hän puhui
A-klinikkasäätiön Päihdetiedotusseminaarissa Hollannin Haarlemissa.
Van Laar painotti, että Hollannissa halutaan pitää kannabis ja kovat huumeet erillään.
Ideana on suojata kannabiksen käyttäjiä siirtymästä koviin huumeisiin ja estää heidän syrjäytymisensä.
Apua saa myös silloin, kun ihminen ei halua luopua huumeiden
käytöstä. Huumeriippuvaisten hoitoon suhtaudutaan samaan tapaan
käytännöllisesti kuin muidenkin sosiaalisten ongelmien hoitoon
Hollannissa huumeiden käyttäjiä ei leimata
Lähde: Kaleva 7.10.2007
Hollannin käytännönläheinen huumepolitiikka ei ole lisännyt kovien
huumeiden käyttöä. 16 miljoonaan asukkaan Hollannissa on noin
34 000-45 000 kovien huumeiden käyttäjää. Tiukan linjan Suomessa heitä
on vajaat 20 000.
Stakesin erikoistutkija Tuukka Tammi sanoo, että tiukka kontrolli ei
sanottavasti vähennä käyttöä eikä sallivampi linja sitä välttämättä
lisää.
Hollannissa esimerkiksi heroiinin käyttäjien määrä on pysynyt melko
matalana ja heidän keski-ikänsä nousee. Puolet on jo yli 40-vuotiaita.
Nuoret eivät enää siirry tuhoisaksi tiedettyyn heroiiniin. Tosin
kokaiinin ja ekstaasin suosio on kasvanut.
– Hollantilaisista kovien huumeiden käyttäjistä noin 10-15
prosenttia käyttää huumeita suonensisäisesti, mutta suurin osa käyttää
myös crarckia, tohtori Margriet Van Laar sanoi. Hän puhui
A-klinikkasäätiön Päihdetiedotusseminaarissa Hollannin Haarlemissa.
Van Laar painotti, että Hollannissa halutaan pitää kannabis ja kovat huumeet erillään.
Ideana on suojata kannabiksen käyttäjiä siirtymästä koviin huumeisiin ja estää heidän syrjäytymisensä.
Vuodesta 1996 koululaisten kannabiksen käyttö on vähentynyt, mutta alkoholin käyttö on lisääntynyt.
Huumeriippuvaisille monipuolista hoitoa
Hollannissa huumeiden käyttäjille on tarjolla monipuolisia hoitoja.
Viime aikoina hoitoon ovat hakeutuneet erityisesti kokaiinin ja
kannabiksen käyttäjät.
Apua saa myös silloin, kun ihminen ei halua luopua huumeiden
käytöstä. Huumeriippuvaisten hoitoon suhtaudutaan samaan tapaan
käytännöllisesti kuin muidenkin sosiaalisten ongelmien hoitoon
– Hollannissa huumeiden käyttäjät hakeutuvat Suomea helpommin
hoitoon, kun he tietävät, ettei heitä syytetä tai leimata käyttönsä
takia, Tammi sanoo. Hän on tehnyt väitöskirjan huumepolitiikan
muutoksista.
Huumeiden käytöstä ei Hollannissa käytännössä rangaista. Esimerkiksi
Suomessa tuhansia huumeiden käyttäjiä sakotetaan vuosittain.
Hollannissa huumeiden tuotanto, hallussapito, myynti ja salakuljetus on
laitonta ja rangaistukset ovat yhtä ankaria kuin muissakin Euroopan
maissa.
Coffee shoppeja valvotaan
Hollanti on kuuluisa coffee shopeistaan, joissa saa polttaa
kannabista. Viranomaiset valvovat, että ne niissä ei myydä kannabista
alle 18-vuotiaille, eivätkä he saa olla kahviloissa. Toisekseen
kertamyynnin raja on viisi grammaa. Muita huumeita ei saa myydä.
Sääntöjen rikkomisesta kahvila voidaan sulkea.
– Yleisin syy kahviloiden sulkemiseen on järjestyshäiriöt joko
kahviloissa tai niiden lähistöllä. Usein ongelmia aiheuttavatkin muut
kuin hollantilaiset eli huumeturistit, Tammi toteaa.
Kahvilat eivät saa olla koulujen lähistöllä. Huumeita ei saa myöskään mainostaa.
Hollannissa vähän huumekuolemia
–Hollannissa on väkilukuun suhteutettuna vähemmän huumekuolemia
kuin Suomessa. Tätä selittävät metadonihoidossa olevien suuri määrä ja
se, että Hollannissa kovia huumeita ei yleensä piikitetä.
–Maassa on myös aloitettu heroiinin lääkejakelu pitkään
opiaattiriippuvuudesta kärsineille narkomaaneille.
Metadonikorvaushoidossa on 13 500 ihmistä.
–Hollannissa on 18 huumeriippuvaisten hoitopaikkaa, joissa kävi vuonna 2005 kaikkiaan 67 000 asiakasta.
–Narkomaaneille on järjestetty huumeiden käyttöä varten 40
turvallista paikkaa. Tarkoituksena on vähentää terveysriskejä ja estää
tarttuvien tautien kuten hepatiittien ja hivin leviäminen.
–Kannabista ja kokaiinia 15–34-vuotiaat hollantilaiset käyttävät
vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Myös heroiinin käyttö on
vähäisempää.
Subutexista tullut ongelma Suomessa
Lähde: Turun Sanomat 7.10.2007
Buprenorfiinit työllistävät entistä enemmän päihdehoitoa
Lääkkeestä on tullut huume huumeiden joukkoon. Subutexin
päihdekäyttö on aiheuttanut entistä enemmän työtä myös Turun
päihdehoidossa.
Turussa ja muualla Suomessa hakeudutaan päihdehoitoon entistä
enemmän lääkkeiksi tarkoitettujen buprenorfiinien takia.
Buprenorfiineihin kuuluu muun muassa vieroitushoidossa käytettävä
Subutex.
Lisäksi amfetamiiniriippuvaiset ja sekakäyttäjät ovat näkyneet
päihdepalvelujen viime vuotisen tilinpäätöksen mukaan selvästi Turun
päihdehoidossa.
– Buprenorfiinit ja amfetamiini aiheuttavat voimakasta riippuvuutta
ja vieroitusoireita. Niistä ei pääse helposti eroon, joten hoitoa
tarvitaan, kertoo suunnittelija Niina Lindström Turun terveystoimesta.
Huumeiden takia hoitoon hakeutuvat ovat usein nuoria yksin eläviä miehiä, jotka ovat enemmän tai vähemmän syrjäytyneitä.
Myös poliisin mukaan buprenorfiinien väärinkäyttö on yleistynyt.
– Suomella on eniten Subutex-ongelmia Euroopassa. Buprenorfiinit
ovat täysin hallitsevassa asemassa amfetamiinin kanssa huumekaupassa,
kertoo rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun poliisista.
Esimerkiksi Subutexia tuodaan Suomeen Baltian maista, mutta Lehtisen mukaan "subumatkoja" tehdään aina Ranskaan saakka.
– Virossa jotkut lääkärit ja klinikat ovat tehneet bisnestä myöntämällä paljon Subutex-reseptejä, Lehtinen kertoo.
Huumeiden käyttäjät ovat kaikista päihdeongelmaisista kuitenkin
marginaalinen ryhmä, sillä eniten töitä teettävät totutusti
alkoholiongelmat.
Hoitoon hakeutuu vain murto-osa
Lindströmin mukaan kaupungin tarjoamia päihdepalveluita käyttää noin
5 000 asiakasta. Turussa päihdehoitoon kuluu vuodessa noin kymmenen
miljoonaa euroa.
– Käyttäjiä on todellisuudessa paljon enemmän, mitä tilastoissa
näkyy. Lisäksi samat asiakkaat käyttävät useita palveluja, Lindström
selvittää.
Turussa on perinteisesti käytetty enemmän päihteitä kuin Suomessa
keskimäärin. Esimerkiksi alkoholin kulutus on Turussa selvästi
suurempaa muun maan keskiarvoon verrattuna. Eroa selittää muun muassa
kaupungin koko, opiskelijoiden suuri määrä, anniskelulupien runsaus
sekä matkustajalaivaliikenne.
Turkulainen joi vuonna 2005 noin 9,3 litraa puhdasta alkoholia. Suomalaisen annos oli keskimäärin 8,2 litraa.
Hyvänä uutisena tilinpäätöksessä todetaan se, että suomalaisten
tupakointi vähentyy hitaasti, mutta varmasti. Erityisesti nuorten
sauhuttelu on ollut tasaisessa laskussa.
Turkulaisten hyvinvointia kartoittaneessa tutkimuksessa on todettu,
että kaupungissa poltetaan eniten Pansio-Jyrkkälässä ja
Runosmäki-Raunistulassa.
Hollannissa vähän huumekuolemia
Lähde: Helsingin Sanomat 7.10.2007
Haarlem. Hollannissa on väkilukuun suhteutettuna vähemmän huumekuolemia kuin Suomessa.
Hollantilaisasiantuntijan mukaan tätä selittää kaksi asiaa. Tohtori
Margiet Van Laar sanoo, että huumeiden käyttäjille on tarjolla hyvin
hoitoa. Hollannissa kovia huumeita ei myöskään yleensä piikitetä.
16 miljoonan asukkaan Hollannissa on noin 34 000–45 000 kovien huumeiden käyttäjää. Suomessa heitä on vajaat 20 000.
Laaja huumerikosvyyhti Porissa
Lähde: Turun Sanomat 6.10.2007
Porin poliisin huumeryhmä on kesästä saakka jatkuneissa
tutkimuksissa paljastanut huumerikossarjan, johon liittyy yli 100
henkilöä. Poriin on tuotu lähinnä pääkaupunkiseudulta kiloittain
hasista ja marihuanaa eri muodoissa. Sitä on välitetty myös alle
18-vuotiaille ja juttu alkoikin selvitä alle nuorten
huumausainerikoksia tutkittaessa.
Jutun vuoksi on parikymmentä henkilöä ollut pidätettynä törkeistä
huumausainerikoksista epäiltynä. Poliisi on kotietsinnöissä saanut
haltuunsa lähes 6 kiloa kannabista, huomattavan määrän amfetamiinia
lääkkeitä. Samalla on löydetty satoja huumausaineiden käyttövälineitä
ja tuhansia euroa käteistä huumerahaa.
Jutun päätekijöinä ovat olleet vuonna 1953 ja 1955 syntyneet
porilaiset miehet, He ovat hankkineet huumausaineet pääosin
pääkaupunkiseudulta, mutta myös esimerkiksi Turun alueelta.
Kokemäellä takavarikoitiin kilo kannabista
Lähde: Turun Sanomat 5.10.2007
Poliisi takavarikoi kokemäkeläisestä yksityisasunnosta lähes kilon
kannabista syyskuussa. Asian johdosta on vangittu kokemäkeläinen
pariskunta, vuonna 1977 syntynyt mies ja vuonna 1978 syntynyt nainen.
Tutkinnan aikana on ollut pidätettynä muitakin henkilöitä.
Kokemäen poliisin esitutkinnassa on selvinnyt, että vangituksi
otettu pariskunta on kasvattanut kannabista useita kiloja, josta osa on
myyty Tampereen ja Harjavallan seudulla. Asia siirtyy syyttäjälle
syyteharkintaan lähiaikoina.
Maasta Päähän
Lähde: HS NYT-liite 41/2007
Suomen suurimman huumejutun innoittamana HS:n NYT-liite julkaisi
mainion artikkelin hasiksen matkasta Marokon Rif-vuoristosta
helsinkiläisen lähiön satunnaispolttajan piippuun.
Toimittaja kertoo kansainvälisestä huumekaupasta: ”Nämä karskit
heput tekevät töitä marokkolaisille salakuljettajapomoille, jotka
asuvat Espanjassa. Näiden jehujen kuviot tunnemme Suomen
keskusrikospoliisin kertoman perusteella. Tässä vaiheessa hasislevyt
nimittäin häipyvät näköpiiristämme.”
Myös UNODC eli YK:n huumetoimisto kertoo raportissaan, ettemme tiedä
juuri mitään kansainvälisestä huumekaupasta, vaikka kansainvälinen
huumevalvonta pystytettiin juuri sen valvomiseksi. Siksi mielikuvamme
aiheesta tulee etupäässä amerikkalaisista elokuvista ja
rikosromaaneista. HS:n toimittaja on keksinyt oman fiktiivisen
hahmonsa, huumepohatta Vladimirin, täyttämään tätä aukkoa. Ja niin
huumepolitiikkamme jatkuu fiktioihin nojautuen.
Huumekuolemat – sata tai kaksisataa …
Nuorten huumekuolemat lisääntyivät
Lähde: Suomen Lääkärilehti 15.10.2007
Nuorten huumekuolemat ovat kääntyneet nousuun. Viime vuonna 104
suomalaisnuorta kuoli huumeisiin, kun sitä edellisenä vuonna kuolemia
oli vain 69.
Huumausainepositiivisten kuolemantapausten kokonaismäärä on pysynyt
suunnilleen samana, mutta 15–29-vuotiaiden osuus niistä on kasvanut.
Vuonna 2005 nuorten osuus oli 39 prosenttia ja viime vuonna jo 57
prosenttia kuolemantapauksista.
Nuorimmat huumeisiin kuolleet olivat 15-vuotiaita, käy ilmi oikeuslääketieteellisen laitoksen alustavista tiedoista.
Päidetyötä tekevät järjestöt muistuttavat, että päihteillä
oireilevat nuoret eivät saa tällä hetkellä riittävän nopeasti tehokasta
hoitoa. Heikoimmassa asemassa ovat nuoret, jotka tarvitsevat
huumehoidon lisäksi kipeästi myös psykiatrista hoitoa.
Nuorten huume-kuolemat lisääntyneet
Lähde: Turun Sanomat 16.10.2007
Nuorten huumekuolemat ovat lisääntyneet taas rajusti. Viime vuonna
huumeet veivät ensimmäisen kerran yli sadan nuoren hengen. Nuorimmat
huumeiden vaikutuksen alaisina kuolleet olivat 15-vuotiaita poikia.
Oikeuslääketieteellisen laitoksen alustavan tiedon mukaan vuonna
2006 huumeita löytyi 104:stä 15-29-vuotiaana menehtyneestä nuoresta.
Edellisenä vuonna huumausaineita löytyi 69 kuolleesta nuoresta.
Ensi viikolla eli ehkäisevän päihdetyön viikolla järjestetään eri
puolilla maata muistotilaisuuksia, joissa muistetaan huumeisiin
kuolleita nuoria.
Nuorten huumekuolemat lisääntyneet rajusti
Lähde: MTV3 15.10.2007
Kaikkiaan huumekuolemien määrä ei ole juurikaan lisääntynyt, mutta nuorten osuus niistä oli viime vuonna jo yli puolet.
Nuorten huumekuolemat ovat lisääntyneet taas rajusti. Viime vuonna
huumeet veivät ensimmäisen kerran yli sadan nuoren hengen. Nuorimmat
huumeiden vaikutuksen alaisina kuolleet olivat 15-vuotiaita poikia.
Menehtyneiden joukossa oli alle 20-vuotiaita kaikkiaan 14.
Oikeuslääketieteellisen laitoksen alustavan tiedon mukaan vuonna
2006 huumeita löytyi 104:stä 15-29-vuotiaana menehtyneestä nuoresta.
Edellisenä vuonna huumausaineita löytyi 69 kuolleesta nuoresta.
Kaikkiaan huumekuolemien määrä ei ole juurikaan lisääntynyt, mutta
nuorten osuus niistä oli nyt jo yli puolet eli 57 prosenttia. Toissa
vuonna nuorten osuus oli 39 prosenttia.
Irti Huumeista ry:n mukaan päihteiden käytöllä oireilevat nuoret
eivät saa vieläkään riittävän nopeasti tehokasta hoitoa. Erityisen
suuressa syrjäytymisvaarassa ja kaikkein heikoimmassa asemassa ovat
nuoret, jotka tarvitsevat huumehoidon lisäksi kipeästi myös
psykiatrista hoitoa.
Ensi viikolla eli ehkäisevän päihdetyön viikolla järjestetään eri
puolilla maata muistotilaisuuksia, joissa muistetaan huumeisiin
kuolleita nuoria. Helsingissä muistotilaisuus järjestetään Helsingin
Vanhassa kirkossa ensi viikon tiistaina. Silloin sytytetään huumeisiin
menehtyneiden nuorten muistolle 104 kynttilää.
Ilona oli yksi huumeiden paristasadasta vuotuisesta uhrista
Lähde: Helsingin Sanomat 13.10.2007
Espoolainen Ilona kuoli elokuussa. Hän on yksi niistä noin
kahdestasadasta suomalaisesta, jotka kuolevat tänä vuonna huumeisiin.
Viime vuonna heitä oli 184, joista 20 naisia.
Ilona alkoi käyttää huumeita teini-iässä. Ensin kului kannabista,
sitten myös amfetamiinia, heroiinia ja Subutexia. Hän viilteli itseään
ja otti yliannostuksia. 19 kertaa Ilona kokeili päihdehoitoa.
Kaksi kuukautta sitten Ilona teki itsemurhan. Hän söi sekavassa
olotilassa lääkkeitä ja yritti hetken päästä perua tekonsa
suihkuttamalla vatsaansa vettä. Itse tehty vatsahuuhtelu ei onnistunut.
Kuollessaan Ilona oli 23-vuotias.
Ilonan isosisko Liisa sai kuulla tapahtuneesta parin tunnin päästä
isältään. Liisa kävi heti tapahtumapaikalla hyvästelemässä siskonsa. Se
on auttanut asian ymmärtämisessä. "Jokainen huumeiden käyttäjän omainen
tietää, että puhelin voi soida milloin tahansa. Mutta siihen ei voi
valmistautua, mitä sen puhelun jälkeen tapahtuu", 27-vuotias Liisa
toteaa.
Sisaret etääntyivät toisistaan viime vuosina, ja saattoi mennä
pitkäänkin, etteivät he tavanneet. Viime aikoina tapaamiset menivät
usein riitelyksi. Hoitoalalla työskentelevän isosiskon huoli sai Ilonan
hermostumaan.
Liisan mielestä raskainta oli huomata pikkusiskon pikkuhiljaa
muuttuvan toiseksi ihmiseksi. Ilonalla todettiin epävakaa
persoonallisuus. Huumeiden käytön takia muita diagnooseja ei koskaan
tehty. Ei siis tiedetä, kumpi oli ensin, huumeet vai
mielenterveysongelmat. Ilonan oman kertoman mukaan psyykkiset ongelmat
alkoivat 11-vuotiaana.
"Aineet laittavat aivokemiat niin sekaisin. Myös se, mitä siinä maailmassa näkee ja kokee, muuttaa ihmistä", Liisa kertoo.
Kun vanhemmat lopettivat rahan antamisen, kodeista alkoi kadota
tavaraa. Sisko kadotti hänelle ostettuja polkupyöriä ja kännyköitä
jatkuvasti. Joskus hän haukkui ja kiristi vanhempiaan, jopa
itsemurhalla. "Ja naisellahan on aina se yksi keino saada rahaa."
Ilona aloitti hoidon 19 kertaa. Vieroitusta hän jaksoi vaihtelevasti
ja jätti sen kerta toisensa jälkeen kesken. Alkuvuosina hoitopaikat
eivät Ilonan mielestä olleet hänelle sopivia. Hän piti ongelmiaan
mielenterveydellisinä, ei huumeisiin liittyvinä. Loppuvuosina Ilonalla
oli motivaatiota, muttei voimia.
Isosisko ihmettelee, ettei huumeiden käyttäjää ole mahdollista pitää
pakkohoidossa, jos hän alun alkaen menee sinne itse vapaaehtoisesti.
Viimeisen vuoden aikana Ilona oli hoitojaksojen välillä ilman
huumeita korkeintaan viikon. "Vaikka huumeista pääsisikin eroon, voi
normaaliin maailmaan sopeutuminen tuntua epätoivoiselta", Liisa pohtii.
"Myös luottamuksen saaminen on vaikeaa. Kun on niin moneen kertaan
pettänyt itsensä ja läheisensä."
Liisa muistaa siskonsa sitkeänä, kilttinä ja urheilullisena tyttönä.
Ajatus pikkusiskon normaalista elämästä ja perheen perustamisesta ei
tuntunut enää pitkään aikaan todennäköiseltä.
Liisa uskoo, että enää pikkusiskon ei tarvitse taistella. "Elämä täällä oli helvettiä."
Hän ymmärtää, että yhteiskunta haluaa unohtaa kaduilla hörhöilevät
huumeiden käyttäjät. "Mutta pitää muistaa, että hekin ovat jonkun
lapsia, jonkun siskoja."
Ilonan ja Liisan nimet on muutettu.
Huumeisiin kuolleiden määrä kasvaa koko ajan
Tämän huumeiden käyttäjän elämä päättyi helsinkiläiseen puistoon.
Huumeisiin kuolleiden määrä lisääntyy Suomessa edelleen. Viime
vuonna huumausaineita löydettiin alustavien tietojen mukaan 184
vainajan verestä, vuonna 2005 heitä oli yhdeksän vähemmän.
Viime vuonna huumekuolemiksi tilastoiduista puolet kuoli
huumemyrkytykseen tai yliannostukseen. Lopuissa tapauksista uhrin
verestä löytyi huumetta, mutta kuoleman aiheutti esimerkiksi hyppy
parvekkeelta tai autokolari.
Huumekuolemista 30 oli itsemurhia. Tämän lisäksi kuusi surmattiin. Pääosa heistä oli hieman yli 20-vuotiaita miehiä.
Vielä muutama vuosi sitten pääkaupunkiseudulla – etenkin Helsingissä
– tapahtui puolet huumekuolemista. Nyt osuus on noin 40 prosenttia.
"Suomessa ei ole sellaista paikkaa, missä ei olisi huumeita",
Helsingin yliopiston oikeuslääketieteellisen laitoksen professori Erkki
Vuori sanoo. Oikeuslääketieteen laitoksella tutkitaan huumeiden uhreja
Pohjois-Suomea ja pikkupaikkakuntia myöten.
Vuoren mukaan valtaosan verestä löytyy useaa huumetta, alkoholia ja
lääkkeitä. Esimerkiksi viime vuonna kuollut 25-vuotias mies otti
lääkkeitä, poltti pilveä, piikitti korvaushoitolääkettä suoneen ja
nukahti. Aamukolmelta hän vielä kuorsasi, mutta oli kuuden tunnin
päästä eloton.
Kannabista löytyi 99 uhrin ja korvaushoitolääkettä eli
buprenorfiinia 89 uhrin verestä. Buprenorfiinia, esimerkiksi Subutexia,
on käytetty opiaattiriippuvaisten hoitoon, mutta narkomaanit ovat
käyttäneet sitä heroiinin ja morfiinin korvikkeena. Heroiinin osuus
huumekuolemista on laskenut dramaattisesti. Vuoden 2000 heroiiniin
kuoli 63, viime vuonna enää kaksi.
Viranomaiset pelkäävät nyt uutta heroiinibuumia. Tänä vuonna
ensihoito on saanut Helsingissä vastaansa kymmenen heroiinin
yliannostusta. Viime vuonna niitä oli viisi.
Tanskassa ja Norjassa huumeisiin kuolleet ovat reilusti yli
30-vuotiaita, Suomessa he ovat nuoria, 20–24-vuotiaita. Vuori ei tiedä
miksi. "Voiko olla niin, että nuoret käyttävät yhdessä kokeneiden
kanssa, ja ottavat sitten liian suuren annoksen?"
Myös vakavat myrkytys- ja yliannostustapaukset ovat lisääntyneet.
Viime vuonna ensihoitoyksikkö pelasti Helsingissä yli 60 ihmistä
vakavalta myrkytykseltä tai yliannostukselta.
Professori Vuori on tutkinut kuolinsyitä vuodesta 1981. "Kun
aloitin, huumeisiin kuolleita tuli vastaan yksi kuukaudessa, vähitellen
yksi viikossa. Nyt yhtenä päivänä tapauksia voi olla useita."
Entäs ne muut huumeet?
Lähde: http://www.stat.fi/til/ksyyt/2005/ksyyt_ 2005_2006-10-31_tie_001.html
http://www.suomenash.fi/sivu.php?artikke li_id=137
Vuonna 2005 alkoholisyihin kuoli kaikkiaan noin 2000 henkeä, mikä on
noin 150 enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2005 pitkäaikaiseen
alkoholinkäyttöön liittyvien alkoholisairauksien aiheuttama kuolleisuus
jatkoi kasvuaan, äkillisen alkoholinkäytön seurauksena myrkytyksiin
kuolleita oli hiukan vähemmän kuin edellisvuonna.
Alkoholin käyttö lisää myös tapaturmaan joutumisen vaaraa ja on
osallisena usein myös itsemurhissa. Erityisesti työikäisten miesten
kaatumistapaturmien määrä on viime vuosina lisääntynyt, vuonna 2005 se
oli 268. Lähes puolet heistä on kaatuessaan humalassa. Itsemurhista
vajaa kolmannes tehtiin humalassa.
Erään laskelman mukaan vuosittain syntyy tuhat alkoholisyndroomalasta, joilla on erilaisia neurologisia oireita.
Suomessa kuolee vuosittain noin 5000 ihmistä tupakoinnista johtuviin
sairauksiin. Tupakoinnin vuoksi on Suomessa vuosittain 1,2 miljoonaa
sairauspoissaolopäivää ja 600 000 lääkärissä käyntiä.
Tupakkasairauksien hoito puolestaan sitoo vuoden aikana yhden suuren
keskussairaan verran sairaansijoja. Se merkitsee yli 220 000
hoitopäivää yleissairaalassa.
Lisäksi tupakoinnin on osoitettu olevan kätkytkuolemien takana, 90%
kätkytkuolleiden lasten äideistä on tupakoijia. Nuorena aloitettu
tupakointi on yhteydessä muiden päihteiden ja huumeiden käytön
aloittamiseen sekä mielenterveysongelmiin myöhemmällä iällä.
Vastaa