Tutkijan mukaan todellisuus on jopa tilastoja karumpaa
Lähde: Turun Sanomat 15.12.2004
Suomalaisnuori juo humalahakuisesti
Vaikka nuorten humalajuominen väheni Suomessa 2000-luvun alussa, Suomi on edelleen niiden eurooppalaisten maiden joukossa, joissa humalajuominen on yleisintä, ilmenee tiistaina julkistetusta eurooppalaisnuorten päihteidenkäyttötutkimuksesta.
Tutkimuksen mukaan viime vuonna nuorten humalajuominen oli kaikkein yleisintä Tanskassa. Britanniassa, Irlannissa, Färsaarilla ja Virossa nuorten humalajuominen on suunnilleen yhtä yleistä kuin Suomessa. Virossa nuorten humalajuominen on lisääntynyt huomattavasti 1990-luvun puolivälistä lähtien.
Pohjoismaissa nuoret juovat suhteellisen harvoin, mutta juominen johtaa aika usein humalaan.
Eteläeurooppalaiset nuoret käyttävät alkoholia usein, mutta humaltuvat harvoin. Useissa Keski-Euroopan maissa ja Tanskassa esiintyy molempia juomistapoja.
Tutkimusprofessori Salme Ahlström Stakesista uskoo, että suomalaisnuoret olisivat saattaneet päästä vertailututkimuksessa ylimpään kärkeen, jos tutkimus olisi tehty tänä vuonna.
Syy siihen, miksi Suomen ja Viron ohella Euroopan saarivaltiot ovat kulutuksen kärkimaita, Ahlström ei pystynyt arvioimaan.
Huumeiden käyttö pysynyt vähäisenä
Huumeiden käyttö on Suomessa edelleen kansainvälisesti alhaisella tasolla. Yleisin laiton huume kaikissa tutkimukseen osallistuneissa maissa on kannabis.
Tshekissä kannabista oli kokeillut tai käyttänyt 44 prosenttia 15-16-vuotiaista koululaisista vuonna 2003. Kannabiksen kokeilu oli lähes yhtä yleistä Britanniassa, Irlannissa, Ranskassa, ja Sveitsissä.
Näissä maissa noin kymmenesosa nuorista oli käyttänyt kannabista säännöllisesti vähintään kolme kertaa kyselyä edeltävän 30 päivän aikana.
Suomessa kannabista on kokeillut 11 prosenttia 15-16-vuotiaista nuorista ja säännöllisiä käyttäjiä tässä ikäluokassa ei juurikaan ole.
Yhä enemmän nuoria alkoholisteja
Turun A-klinikan nuorisoaseman asiakaskunnasta 60 prosenttia on poikia. Valtaosa heistä on päihteiden sekakäyttäjiä tai huumeiden käyttäjiä, mutta nyt yhä useampi nuori on puhdas alkoholisti.
– Pelkän alkoholin takia meille asiakkaaksi tulleet ovat uusi, mutta kokonaisuutta ajatellen vielä pieni ryhmä. Suurin osa heistä on tyttöjä, sosiaaliterapeutti Seija Ryynänen kertoo.
Seija Ryynänen ei ole huomannut alkoholiveron laskun näkyvän vielä mitenkään merkittävästi nuorisoaseman asiakaskunnassa.
– Syy on ilmeisesti hyvin yksinkertainen. Toisin kuin huumeriippuvuudessa ja siihen liittyvässä ympäristön reagoinnissa, humalakäyttäytymiseen puututaan hitaammin ja samoin myös riippuvuus huomataan heikommin. Alkoholiriippuvuus vie usein vuosia, joten voidaan kyllä ennustaa, että asiakaskuntamme kasvaa viiveellä lähivuosina, Ryynänen pohdiskelee.
Samaa epäilee A-klinikkasäätiön Turun aluejohtaja Matti Rohunen.
– Riippuvuus on hiipivää. Näkyykö tämä tulevaisuudessa meidän asiakaskunnassa, sitä on kuitenkin vaikea lähteä ennustamaan, Rohunen kommentoi.
Rohunen on huolissaan siitä, kuinka vähättelevästi tällaiseen vähitellen tapahtuvaan riippuvuuteen suhtaudutaan.
Ympäristö on nykyisin yllättävän salliva, ja humalahakuisuutta pidetään usein jopa luonnollisena käytöksenä.
Euroopan Neuvoston Pompidou-ryhmän tuella toteutettu kansainvälinen nuorten päihteidenkäyttöä koskeva The European School Survey Project on Alcohol and Other Drugs (ESPAD) -tutkimus on tehty vuosina 1995, 1999 ja 2003 yhdenmukaisin menetelmin 35:ssä Euroopan maassa.
