VIDEO: Helsingin marssi vuonna 2005! [3m:31s] Tuottanut OUBS. Antaa hyvän kuvan hamppumarssin meiningistä. (XviD) (WMV) (Quicktime)
 |
 |
 |
| 2009 kuvia | 2008 kuvia | 2004 kuvia |
Videoita vuoden 2010 hamppumarsseilta:
Timo Haaran haastattelu Helsingissä löytyy täältä, täältä ja täältä
Turun marssivideo YouTubessa.
Suomen kannabisyhdistys (SKY) on vuonna 1990 toimintansa aloittanut ja 1991 virallisesti perustettu aatteellinen yhdistys.
Yhdistyksen tarkoitus on vaikuttaa päihdepolitiikkaan ja lainsäädäntöön siten, että kannabiksen käyttö, hallussapito ja viljely omaan käyttöön tulevat sallituiksi täysi-ikäisille sekä luodaan sääntely kannabiksen tuotantoon ja jakeluun.
Lisätietoa: Mitä SKY tekee? Säännöt Hamppurauhaan – SKY:n kevätkokouksen kannanotto
Julkaisemme uutisia, joihin kokoamme eri tiedotusvälineistä kannabisaiheisen kokonaisuuden. Mukana on myös SKY:n omia kirjoituksia. Kirjoitamme blogia SKY Blogi, johon raportoimme henkilökohtaisemmalta kannalta.
Voit liittyä SKY:n jäseneksi, jolloin kannatat toimintaamme. SKY:n toiminta rahoittuu jäsenmaksuilla, ja otamme ilomielin myös lahjoituksia vastaan. Kaikki tulot käytetään toimintaan, eikä kukaan saa SKY:n toiminnasta korvausta. Jäsenet saavat sähköisen jäsenkirjeen kolme kertaa vuodessa ja pääsevät sivustolla jäsenosioon.
Jos haluat mukaan toimintaan, tule mukaan seuraavaan hallituksen kokoukseen. Lisätietoja saa kysymällä. Toiminta ei vaadi jäsenyyttä.
Lähde: Costan avajaispuhe CND:n 53. istunnossa
http://www.unodc.org/unodc/en/frontpage/2010/March/commission-on-narcotic-drugs-opens-in-vienna.html
Transform 10.3.2010
http://transform-drugs.blogspot.com/2010/03/cnd-report-human-rights-and-unodc.html
UNODC:n johtajassa Antonio Costassa on viime vuosina henkilöitynyt
kansainvälinen huumesota. Hän on ylimielisesti käyttäytyvä
uradiplomaatti, joka on saanut tehdä huumehaukkojen likaisimman työn
eli selittää julkisuuteen huumesodan palvelevan muitakin kuin vain
kontrolliviranomaisia. Hänen saarnoissaan kieltolakiviranomaiset ovat
epäitsekkäinä taistelleet ylivoimaista huumevihollista vastaan, mitä
ilman maailmamme olisi jo sata vuotta sitten hukkunut huumeisiin ja
paheisiin. Costan maailmassa paha on kiteytynyt kannabiksen
vihermateriaaliin, kokaiinikiteisiin ja heroiinijauhoon.
Costan kausi maailman huumesodan johdossa loppuu toukokuussa ja hänen
puheensa CND:n 53. kokouksessa paaluttaa hänen perintöään.
1. ”Huumevalvonnan höllentämistä vaativat rikkaiden maiden ihmiset
ovat unohtaneet tämän asian (köyhien maiden huumevalvonnan köyhyyden).
Miksi niin monen tragedian raunioittamat kolmannen maailman maat pitää
vielä tuomita huumeriippuvuuden aiheuttamaan uuskolonialismiin?”
Costan edellinen työpaikka on yksi niistä instituutioista, jotka
levittävät länsimaista demokratiaa ja talousoppeja entisen
Neuvostoliiton alueelle eli European Bank of Reconstruction and
Development (http://www.unodc.org/unodc/en/about-unodc/costas-corner/london.html).
Costa hallitsee poliittisen propagandan: puheessaan hän kääntää
tosiasiat nurin ja syyttää huumevalvonnan kritisoijia huumevalvonnan
aiheuttamista ongelmista.
Uusimmassa INCB:n raportissa päinvastoin yritettiin haukkua kolmannen
maailman nykyisiä ja entisiä johtajia sekä muita tunnettuja
henkilöitä, jotka ovat alkaneet kannattaa huumepolitiikan muutosta –
sen takia, että nykyinen huumesota raunioittaa heidän yhteiskuntiaan.
Yksi tämän liikkeen näkyvimpiä johtajia on köyhistä oloista Bolivian
presidentiksi noussut Evo Morales. USA on huumesodan varjolla pitänyt
yllä omaa siirtomaavaltaansa Etelä- ja Keski-Amerikassa eikä Costan
asemassa oleva virkamies voi arvostella USA:n militaristista
politiikkaa.
Huumevalvontaviranomaiset kiittelevät itseään siitä, että ilman heitä
olisimme oopiumin, kokaiinin ja kannabiksen käytön aiheuttamassa
huumehelvetissä. Todellisuudessa ”huumevalvonta” on luonut erilliset
markkinat erilaisille psyykeen vaikuttaville aineille ja jos laskemme
yhteen nyt käytetyt päihteet, lääkkeet ja dopingit, niin ihmisten
itsensä päihdyttäminen on vain lisääntynyt. Lisäksi huumeiden
demonisointi on aiheuttanut irrationaalisia käsityksiä eri aineiden
haitoista niin, että julkisessa keskustelussa kannabis mielletään koko
huumeongelman aiheuttajaksi ja alkoholi on terveysjuoma. Olisiko syy
sittenkin jossain muualla kuin aineeseen sitoutuneessa pahassa, mihin
YK:n huumevalvontabyrokratia ja sieltä oppinsa saavat
kieltolakivirkamiehet edelleen uskovat ?
2. Costa lausui myös, että ”emme saa ainoastaan lopettaa huumeiden
aiheuttamaa pahaa: vapauttakaamme huumeiden hyvät ominaisuudet”. Hän
muistutti, että tämä näennäisen radikaali ajatus menee huumevalvonnan
juurille: YK:n vuoden 1961 alkupuheessa todetaan, että ”huumeiden
lääkinnällinen käyttö on korvaamatonta kivun ja kärsimyksen
poistamiseksi”.
Tämä on kansalaisaktivistien esillä pitämä sopimuskohta, jonka
huumehaukat kuten INCB on haudannut varsinkin kannabiksen kohdalla.
Vuoden 1961 sopimusta on käytetty kannabiksen lääkekäyttöä vastaan,
koska näistä pyhistä periaatteista huolimatta kannabis on siinä
liitetty samalle huumelistalle heroiinin ja kokaiinin kanssa, ja tämä
on aiheuttanut kymmenien vuosien viivästyksen kannabislääkkeiden
kehittämisessä ja sallimisessa sairaille ja vanhuksille. Pelkästään
tämän aiheuttama kipu ja kärsimys ylittää monin verroin sen
kärsimyksen, mitä kaikilla huumesopimuksilla väitetään vältettävän.
3: Costa vetosi ihmisoikeuksien suuremman kunnioituksen puolesta.
”Ihmisinä ja sivistysvaltioiden kansalaisina meillä on yhteinen
velvollisuus lopettaa tämä. Huumeita käyttävät tai vankilaan joutuneet
ihmiset eivät ole menettäneet ihmisyyttään eivätkä ihmisoikeuksiaan.”
Todellisuudessa YK:n ihmisoikeusjulistus täytti 60 vuotta ennen kuin
YK:n huumevalvontabyrokratia otti sen ohjenuorakseen ja
huumepolitiikan perustaksi viime vuonna. Tulos: edelleen maailmalla
teloitetaan huumekauppiaiksi epäiltyjä, monien maiden ”huumehoito” on
käytännössä sadistista kidutusta tai pakkotyötä, monissa maissa
vallitsee likipitäen sisällissota huumevalvonnan militarisoinnin takia
eikä voi enää erottaa rosvoa poliisista huumekaupan aiheuttaman
korruption takia.
Muutos viime vuonna johtui kansalaisjärjestöjen painostuksesta, koska
monet maat tyytyvät ihmisoikeuksien seremonialliseen kunnioittamiseen,
ei niiden sisällyttämiseen lakikirjoihin. Suomessa kannabiksen
käyttäjien kohtelu rikkoo ihmisoikeussopimuksien kohtia, joissa
määritellään, miten virkamiesten tulisi kohdella kansalaisia.
Lääkekannabiksen kielto rikkoo kansalaisten oikeutta terveyteen ja
hyvinvointiin.
On otettava myönteisenä merkkinä se, että huumepolitiikan perustaksi
otetut ihmisoikeudet ovat myös tänä vuonna keskustelun
polttopisteessä. Tämän vuoden CND:n kokouksen käsittelyyn tuli
raportti ”Drug control, crime prevention and criminal justice: A Human
Rights perspective”
(http://www.unodc.org/documents/commissions/CND-Uploads/CND-53-RelatedFiles/ECN72010_CRP6eV1051605.pdf).
Liian usein myös täällä ”kehittyneessä maailmassa”
kieltolakiviranomaiset käsittelevät kannabiksesta kiinnisaatuja
vanhojen tottumustensa ja ennakkoluulojensa varassa. Huumepolitiikalla
ei saa syrjäyttää ihmisiä yhteiskunnasta kuten Suomen huumepoliisi
yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa tekee. Nämä rikokset tulisi
koota ja toimittaa tiedoksi poliitikoille ja virkamiesten toimintaa
valvoville virkamiehille. Toivottavasti tämä tieto alkaa valua alas
byrokratian portaita kohti kaduilla, työpaikoilla ja kodeissa
tapahtuvaa huumesodan arkea.
YK:n huumevalvontakoneisto tuottaa myös hauskaa ja hyödyllistä tietoa.
UNODC:n toimittama Bulletin on narcotics on jo yli 50 vuoden ajan
julkaissut mm. kannabiksesta mielenkiintoista tietoa kuten tämän R. J.
Bouquetin artikkelin kannabiksesta vuodelta 1950
(http://www.unodc.org/unodc/en/data-and-analysis/bulletin/bulletin_1950-01-01_4_page003.html).
Artikkelista selviää mm, että Intiassakin kannabiksen käyttö oli ennen
kieltolakia uskonnollista ja ”kvasi-lääketieteellistä” eli
lääkinnällisen ja uskonnollisen perinnetiedon ohjaamaa ja valvomaa –
hyvä esimerkki siitä, miten kieltolaki loi kannabiksen väärinkäytön.
Kannabista laillistamassa
Lähde: USAToday 8.3.2010
http://www.usatoday.com/news/nation/2010-03-08-marijuana_N.htm
(USAToday jutussa on kartta, josta voi klikata kunkin USA:n osavaltion
kohdalta, millainen kannabispolitiikka siellä vallitsee.)
Vuonna 1969 kannabiksen laillistamista kannatti 12% ja vastusti 84%.
Vuonna 2009 44% kannatti ja 54% vastusti.
James Gray piti itseään aikoinaan huumesoturina, hän toimi
liittovaltion syyttäjänä ja piirikunnan tuomarina, joka laittoi
ihmisiä vankilaan kannabiskaupoista ja muista huumerikoksista.
Vähitellen hän vakuuttui siitä, että kannabiksen kielto teki siitä
helpommin saatavan nuorisolle eikä vaikeampaa.
”Kyselen nuorilta asiaa tämän tästä ja he kertovat että on helpompaa
ostaa marihuanaa kuin olutta, koska sen myyntiä hallitus valvoo”, hän
sanoo huomauttaen, ettei diilerit kysele henkilöllisyyspapereita
eivätkä he kunnioita ikärajoja.
Niinpä Gray – joka toimi kaksi vuosikymmentä Kalifornian Orange
piirikunnan ylimpänä tuomarina ja pyrki kerran kongressiin
republikaanien ehdokkaana – vaihtoi puolta huumesodassa ja hänestä
tuli kannabiksen laillistamisen puolestapuhuja.
”Tarkastellaan todellisuutta. Marihuanan verottaminen ja valvonta
tekisivät lapsille vaikeammaksi sen hankkimisen kuin nykyään.”
Gray on osa kasvavaa kansallista liikettä kannabislakien uudelleen
harkitsemiseksi. Kaliforniasta – missä lainlaatijat haluaisivat
laillistaa kannabiksen oikopäätä – New Jerseyhin – missä lääkekannabis
sallittiin tammikuun 19. päivä – osavaltiot ovat ottamassa ennalta
aavistamattomia askelia marihuanakiellon kumoamiseksi. Laillistamisen
kannattajat sanovat, että sukupolven vaihdos sekä poliittiset ja
kulttuuriset muutokset ovat saattaneet USA:n huumepolitiikan
historialliseen vaiheeseen, jossa 40 vuotta voimassa ollut kannabiksen
lääke- ja rentoutuskäytön kielto voi kaatua.
Viime lokakuussa tehdyssä kyselyssä 44% kannatti kannabiksen
laillistamista, mikä on kahdeksan prosentin nousu vuodesta 2005,
jolloin asiaa kysyttiin ensimmäisen kerran. Toinen kysely tammikuussa
kertoi, että 81% kannattaa kannabiksen laillistamista lääkekäyttöön.
Liittovaltion pääsyyttäjä Eric Holder kertoi julkisuuteen viime
syksynä, että lääkekannabiksen ratsaaminen on USA:n
lainvalvontaviranomaisten alhaisimmalla tasolla tärkeysjärjestyksessä
– mikä on saanut monet osavaltiot tutkimaan politiikkaansa uudelleen.
USA lääkäriliitto, AMA, suositteli kongressille marraskuussa, että se
luokittelisi kannabiksen uudelleen lääkinnällistä hyötyä omaavana
aineena.
Jopa 14 osavaltiota aikoo tänä vuonna harkita kannabiksen
laillistamista lääkinnällisiin tarkoituksiin tai vähentää
rangaistuksia pienen määrän hallussapidosta, ja jotkin noista
osavaltioista ovat hyvin konservatiivisia ja republikaanisia kuten
Kansas. 14 osavaltiota sekä Columbian alue eli pääkaupunki Washington
ovat jo liberalisoineet kannabislakinsa.
”Olemme saavuttaneet todella tärkeän ajanjakson, jolloin yhä suurempi
enemmistö amerikkalaisia ei pelkästään aseta kieltolain järkeä ja
toimivuutta kyseenalaiseksi vaan vaatii vaihtoehtoja”, kertoo Stephen
Gutwillig, joka edustaa kannabiksen laillistamista ajavan Drug Policy
Alliance’n Kalifornian osastoa.
Kurt Gardinier, Marijuana Policy Projectin edustaja, pitää Holderin
ilmoittamaa muutosta ”yhdeksi merkittävimmistä muutoksista, mitä
liittovaltion huumepolitiikassa on tapahtunut viimeisen 30 vuoden
aikana. Se jättää osavaltiot rauhaan ristiriidasta liittovaltion
kanssa.”
Obaman hallinto vastustaa edelleen marihuanan polttamista sen
lääkinnällisten vaikutusten saamiseksi, kertoo Valkoisen talon
huumetoimiston varajohtaja Tom McLellan. Hän sanoo, että tarvitaan
lisää tutkimusta siitä, kuinka saada lääkinnällisesti arvokkaat
ainesosat ei-poltettavaan muotoon.
”Meillä on turvallisimmat lääkkeet koko maailmassa eikä se ole
sattumaa. Meillä on luotettava prosessi, jonka avulla me hyväksymme
lääkkeemme, ja se on FDA:n (Food and Drug Administration) kautta”, hän
sanoo. ”On huono ajatus hyväksyä lääkkeitä kansanäänestyksellä”.
Kuitenkin jopa muutama tunnettu kannabiksen vastustaja myöntää, että
on tullut yhä vaikeammaksi saada lainsäätäjiä jatkamaan tiukkoja
kannabiksen rajoituksia, vaikka he vannovatkin jatkavansa taisteluaan
laillistamista vastaan ja varoittavat vakavista pitkän aikavälin
seurauksista.
”Tämä ei ole meidän hetkemme ja ymmärrämme sen”, kertoo Michael
Carroll, joka on poliisipäälliköiden kansainvälisen liiton
puheenjohtaja sekä West Goshen Townshipin poliisipäällikkö
Pennsylvaniassa.
20 000 jäseninen liitto vastustaa lääkekannabiksen laillistamista ja
hallussapidon rankaisemisen lieventämistä, koska se pelkää, että
väärinkäyttäjät aiheuttavat liikenneonnettomuuksia ja muita
yhteiskunnallisia ja terveysongelmia, jotka liittyvät kannabiksen
käyttöön. Liittovaltion huumetutkimusinstituutti, National Institute
on
Drug Abuse, kertoo kannabiksen aiheuttavan sydämen toiminnan
epäsäännöllisyyttä, keuhko-ongelmia ja riippuvuutta.
”Saamme alkoholiongelmat moninkertaisina,” Carroll sanoo. ”Asiat eivät
nyt suju meidän toivomallamme tavalla mutta se ei estä meitä
kertomasta mielipidettämme.”
Kalifornia näyttää tietä
Kalifornia oli ensimmäinen osavaltio, jossa kannabis sallittiin
lääkekäyttöön kansanäänestyksellä vuonna 1996. Lain ehdot oli asetettu
niin väljiksi, että kymmenet tuhannet ihmiset ovat saaneet lääkärin
suosituksen käyttää kannabista syövästä sydänvaivoihin.
Kalifornian lainsäätäjät ovat harkitsemassa lakia, joka tekisi siitä
ensimmäisen osavaltion, jossa kannabis olisi laillista myös viihde- ja
rentoutuskäyttöön. Se ei ehkä toteudu vielä tänä vuonna mutta Gray ja
muut aktivistit toivovat marraskuussa äänestykseen tulevan aloitteen,
joka laillistaisi kannabiksen käytön 21 vuotta täyttäneille.
Kalifornia voisi säätää veroja, joiden osavaltion verotoimikunta sanoo
olevan vähintään 1.3 miljardia dollaria vuodessa tässä
talousongelmista kärsivässä osavaltiossa, minkä lisäksi säästettäisiin
kymmeniä miljoonia vankila- ja lain täytäntöönpanokustannuksissa.
Aloitteen tekijät ovat keränneet 690161 nimeä, mikä on paljon enemmän
kuin kansanäänestykseen vaadittavat 433971.
Viime vuonna tehty kysely paljasti, että 56% kalifornialaisista
kannattaa kannabiksen laillistamista ja verottamista.
Taloudellinen puoli voi olla ratkaiseva tekijä aloitteentekijöiden
mielestä. He kutsuvat aloitettaan termeillä ”verota ja valvo” ennemmin
kuin ”laillista” selittäen, että valtion valvonta ottaisi kannabiksen
rikollisten käsistä ja tuottaisi samalla paljon toivottuja tuloja.
”Tässä historia toistaa itseään aivan kuten alkoholin kieltolaki
kumottiin suuren laman aikana 30-luvulla”, kertoo Richard Lee,
kannabisyrittäjä Oaklandista ja Oaksterdam yliopiston johtaja, missä
opetetaan ihmisiä toimimaan lääkekannabisalalla. Lee, joka on myös
kansanäänestysaloitteen takana, kertoo: ”Nyt meillä on iso lama. Tämä
on myös ihmisten mielissä”.
Samalla kun muuttuvat asenteet ja taloudelliset voimat ohjaavat
kannabiksen laillistamisliikettä Kaliforniassa, on
lääkekannabisteollisuuden laajentuminen aiheuttanut joitakin ongelmia.
Naapurustoista tulleiden valitusten takia ovat paikallisviranomaiset
ja syyttäjät alkaneet ohjailla teollisuutta tarkemmin kannabiksen
jakelupisteiden leviämisen rajoittamiseksi ja viihdekäyttöön myynnin
estämiseksi.
Los Angelesin ja San Diegon syyttäjät ovat sitä mieltä, että vaikka
laki sallii kannabiksen käytön lääkkeensä, se ei salli kannabiksen
myyntiä. He ovat käynnistäneet joitakin ratsia-aaltoja, jotta edes
muutama niistä sadoista kannabiksen jakelupisteistä saataisiin
suljettua.
”Näen tässä kaltevan pinnan. Nyt meillä on kannabis lääkinnällisiin
tarkoituksiin. Sallitaanko se sitten kaikille, jotka haluavat
pössötellä? En kannata tällaista…. laillistammeko sitten kokaiinin,
heroiinin?” sanoo Dennis Zine Los Angelesin kaupunginvaltuustosta.
Sheriffi Clay Parker kertoo osavaltion lääkekannabislain olevan täynnä
harmaita alueita, mikä tekee lain täytäntöönpanosta epätasaista ja
vaikeaa. Hän vastustaa osavaltion lakien höllentämistä mutta hän
pitäisi tervetulleena liittovaltion lainmuutosta, jolla kannabis
luokiteltaisiin alhaisemmalle tasolle huumeluokituksessa niin että se
laitettaisiin samaan kategoriaan reseptilääkkeiden kanssa, joita
apteekit voivat jakaa.
Gray, joka jäi eläkkeelle vuonna 2009 tuomarin virastaan, sanoo monen
tuomarin olevan hänen kanssaan samaa mieltä siitä, että kannabiksen
käyttäjien laittaminen vankilaan on kallista valtiolle, tukkii
oikeusjärjestelmän ja vie poliisin ja oikeuslaitoksen resursseja
väkivaltarikollisten kiinnisaamiselta. Suurin osa tuomareista vain
pelkää sanoa tämä ääneen.
”Luultavasti puolet kollegoistani sanoo yksityisesti samaa kuin minä
mutta he ovat peloissaan kertoa tämä julkisesti,” hän sanoo.
Jeff Studdard on myös entinen huumesoturi, joka on muuttanut mieltään.
Entinen koulupoliisi ja apulaissheriffi kokeili kannabista kipuihin ja
ruokahalun palauttamiseen selkävaivojen pakotettua hänet eläkkeelle.
”Olen lopettanut muiden lääkkeiden käytön ja olen saanut painoani
takaisin. Kannabis on ihmelääke.”
Demokraatti kansanedustaja Tom Ammiano San Franciscosta, joka esitteli
verota ja valvo -lakialoitteen, ennustaa Kalifornian laillistavan
kannabiksen ja muiden osavaltioiden seuraavan perässä.
”On väistämätöntä, että kannabiksen viihdekäyttö tullaan
laillistamaan”, Ammiano kertoo. ”On vielä avointa, missä ja milloin,
mutta mielestäni paljon aikaisemmin kuin ollaan totuttu ajattelemaan.”
Kannabiksen kannatus ei ole poliittinen riski
Kannabiksen kasvavasta suosiosta huolimatta osavaltioiden
lainsäädännössä tapellaan vielä silloin kun uusia lakialoitteita tulee
käsittelyyn ja yhä monet lakialoitteet kaatuvat. Silti niiden laatijat
kertovat poliitikkojen olevan yhä valmiimpia kannattamaan niitä, mikä
vielä pari vuotta sitten oli poliittisesti riskaabelia.
”Poliitikot alkavat vihdoin olla amerikkalaisen valtaväestön kanssa
samalla tasolla”, Gardinier kertoo.
Suurin osa muutoksista on tapahtunut länsirannikolla ja luoteisosissa
mutta muutamien etelä- ja keskivaltioiden lainsäätäjät ovat myös
laatimassa aloitteita osittain siksi, että kannabiksessa nähdään
rahantekomahdollisuuksia, kertoo Drug Policy Alliancen edustaja
Gutwillig.
Rhode Island on yksi niistä osavaltioista, joissa pohditaan
lainsäädäntöä, joka valvoisi ja verottaisi kannabista tai vähentäisi
henkilökohtaisen käytön rankaisemista sakottamiseksi.
Rhode Island hyväksyi kannabiksen lääkekäytön viime vuonna, jolloin
avattiin jakelupisteet ja potilaiden rekisteröintijärjestelmä.
Dekriminalisointilakialoitteella on 35 allekirjoittajaa 75:stä
kansanedustajasta ja kuudesta republikaanisesta edustajastakin kolme
on sen allekirjoittanut.
Demokraattinen senaattori Joshua Miller johtaa osavaltion komissiota,
joka tutkii rangaistusten lieventämistä kannabiksen käytöstä. Hän
kertoo mielipidetiedustelujen mukaan kannatuksen olevan 80%
dekriminalisoinnin puolesta. Rhode Island on Massachusettsin naapuri,
missä kannabis dekriminalisoitiin viime vuonna. Keskustelua värittää
hänen mukaan osavaltion huono taloudellinen tilanne.
”Käytämme voimavaramme mieluummin väkivaltarikollisuuteen. Olen myös
sitä mieltä, että hoito on vangitsemista parempi vaihtoehto niille
ihmisille, jotka käyttävät huumeita väärin.”
Tätä väitettä vahvistaa liittovaltiotasolla presidentti Obaman
valitsema huumetsaari Gil Kerlikowske, joka on entinen Seattlen
poliisipäällikkö ja suosii hoitopainotteista lähestymistapaa huumeiden
väärinkäytön käsittelyssä.
Jopa konservatiivisessa Kansasissa, missä lainsäätäjät juuri kielsivät
THC:n synteettiset vastineet, lainsäädännön höllentämistä kannattavat
elävät vielä toivossa.
Demokraattien edustaja Gail Finney on ehdottanut kannabiksen
laillistamista sairaille. Lakialoite ei etene vielä tänä vuonna mutta
hän haluaa käyttää kuulemistilaisuudet muiden lainsäätäjien
valistamiseen ja aikoo tuoda lakialoitteen uudelleen käsittelyyn
kunnes se menee läpi.
”Kansasissa on jo aika käydä avoin ja rehellinen keskustelu tästä
asiasta”, hän kertoo.
Hänen mielestään moni lainsäätäjä kannattaisi lakialoitetta jos he
eivät pelkäisi palautetta vaalivuonna, mitä hän kuitenkin pitää
perusteettomana. Tuoreen mielipidemittauksen mukaan 58%
kansasilaisista kannattaa lääkekannabista.
”Jos he ovat lainkaan kosketuksissa äänestäjäkuntaansa, he
tietäisivät, että juuri tätä äänestäjät haluavat”, hän jatkaa.
