Kategoria: Uutiset

Vaarattomia huumeita ei ole

Lähde: Turkulainen 1.12.2004

VIIME viikolla vietettiin koko maassa ehkäisevän päihdetyön viikkoa. Valitettavasti yhteiskunta on nykyään kaikkea muuta kuin päihteetön. Valtakunnallinen lehti kertoi, että poliisin tietojen mukaan kannabiksen viljely on lisääntynyt voimakkaasti, erityisesti pääkaupunkiseudulla. Myös tunnetut ja korkeissa asemissa olevat henkilöt ovat julkisuudessa suhtautuneet kannabiksen käyttöön ymmärtävästi tai jopa myönteisesti.
Kannabiksen laillistamisen puolesta pidetään mielenosoituksia ja internetistä löytyy helposti sivuja, jotka levittävät siitä myönteistä tietoa. Levittävätkö tätä asiatonta propagandaa henkilöt, jotka jotenkin hyötyvät huumeiden käytöstä vai onko kyse vain tietämättömyydestä? Joskus ehkä on kyseessä lapsellinen uskomus, että "kun kannabis ei ole aiheuttanut minulle ongelmia, se on vaaratonta".

On yleisesti tiedossa, että amfetamiini, LSD ja kokaiini aiheuttavat psykoottisia tiloja. Useimmat ihmiset eivät tiedä, että kannabiskin voi näin tehdä. Vallalla on harhaluulo, että kannabistuotteet olisivat viattomia ja vaarallisia ainoastaan porttina vahvempiin huumeisiin. Kannabismetaboliitit ovat rasvaliukoisia ja jäävät aivoihin pitkäksi aikaa. Ruotsissa, Englannissa ja Uudessa-Seelannissa tehdyissä laajoissa tutkimuksissa on todettu, että kannabiksen käyttö voi laukaista skitsofrenian.

Riski kasvaa, mitä enemmän käyttää ja mitä nuorempana aloittaa. Ruotsissa todettiin, että riski sairastua skitsofreniaan kasvaa kolminkertaiseksi henkilöillä, jotka ovat polttaneet hasista enemmän kuin 50 kertaa verrattuna niihin, jotka eivät koskaan ole polttaneet. Yksilön riski kannabiksenkäyttöön liittyen kasvaa moninkertaiseksi, jos muutenkin omaa alttiutta sairastua skitsofreniaan. Valitettavasti skitsofrenia on tavallinen sairaus, ja niin ovat myös siihen vaikuttavat geenit. Yleisesti tiedetään, että skitsofrenian puhkeamiseen tarvitaan perimän lisäksi jokin ulkoinen tekijä. Monelle potilaalle kannabis on sellainen.

Vaarattomia huumeita ei ole olemassa, ja olisi virhe uskoa, että "mietojen huumeiden" laillistaminen ei aiheuttaisi yhteiskuntaan ja yksilöihin kohdistuvia vakavia haittoja. Tämä viesti tulee välittää nuorisollemme. Toki tiedon tulee olla asiallista, mutta kun puhumme riskeistä, jotka ovat prosentti-, eivätkä promilleluokkaa, niin kannabis on selkeä vaaratekijä.

Terhi Vörlund-Wallenius,
terveyskeskuslääkäri

Lähde: Uusi Rauma 1.12.2004

Harjavallan kannabiskasvattamon huumeita Rauman markkinoilla

Rauman poliisi on selvittänyt kaksi mittavaa huumerikosta lyhyen ajan sisällä.

Poliisi onnistui takavarikoimaan satoja kannabiskasveja ja 160 gramman amfetamiinierän.

Harjavallasta löytyi kotietsinnän yhteydessä 170 kannabiskasvia.

Harjavallassa asian takana oli alle parikymppinen raumalaismies, joka oli vuokrannut talon pelkkää kannabiksen kasvattamista varten.

Viljelmän sadosta päätyi runsaasti huumeita Rauman markkinoille. Rauman poliisi tavoitti rikoksen esitutkinnassa kymmeniä huumebisnekseen liittyviä ihmisiä. Vuoden aikana katuvalvonnassa on tavattu poikkeuksellisen suuria määriä kannabishuumeiden käyttörikoksia.

Rauman poliisi arvioi, että Harjavallasta löytyneen viljelmän keskeytys vaikuttaa merkittävästi koko Satakunnan huumetilanteeseen.

Toisen törkeän rikoksen jäljille Rauman poliisi pääsi lokakuussa. Silloin takavarikoitiin amfetamiinia ja marihuanaa.

Huumeet löytyivät Eurassa pysäytetystä autosta. Rikoksen päätekijänä on vangittu turkulaislähtöinen noin 20-vuotias mies.

Kyseisen rikoksen tutkinnoissa paljastui myös omaisuusrikoksia. Autosta löytyi muun muassa varastettuja koruja.

Rauman poliisi on selvittänyt laajalle levinneitä rikoshaaroja yhteistyössä usean poliisipiirin kanssa.

Seuraavaksi huumerikokset siirtyvät syyteharkintaan.

Harjavallan kannabisviljelmä tuotti marihuanaa Raumalle

Lähde: Turun Sanomat 1.12.2004

Harjavallassa omakotitalossa olleelta kannabisviljelmältä on kuljetettu kilokaupalla marihuanaa Rauman seudulle myytäväksi. Rauman ja Kokemäen poliisin yhteistyössä tekemässä kotietsinnässä omakotitalosta löytyi syyskuun alkupuolella noin 170 kannabiskasvia. Tapausta selviteltäessä on ilmennyt, että kannabiskasveja on kasvatettu omakotitalossa aikaisemminkin.

Kotietsintään ryhdyttiin Rauman poliisin katuvalvonnassa tekemien havaintojen jälkeen. Esitutkinnassa on tullut ilmi useita kannabista ostaneita sekä välittäneitä miehiä ja muutama nainen.

Lokakuun puolivälissä poliisi ja tulli paljastivat Rauman seudulle tulleen amfetamiinierän, kun poliisin Eurassa pysäyttämästä autosta löytyi noin 160 grammaa amfetamiinia ja 30 grammaa marihuanaa. Lisäksi autosta löytyi mm. anastettu ase ja arvo-omaisuutta.

Turun seudulta lähtöisin ollut amfetamiini oli todennäköisesti matkalla levitykseen Rauman seudulle. Jutun tutkinta on levinnyt mm. Turkuun, Loimaalle ja Kaarinaan ja kotietsintöjen tuloksena on selvinnyt mm. useita asuntomurtoja, joissa on viety aseita ja patruunoita. Jutun päätekijä on kotoisin Turun seudulta.

Amfetamiinin grammahinta on katukaupassa 20-40 euroa ja marihuanan 10-20 euroa.

Kummassakin jutussa on tehty vangitsemispäätöksiä. Esitutkinta on nyt saatu päätökseen, ja jutut siirtyvät syyteharkintaan.

Lähde: Helsingin Sanomat 28.11. 2004

Alkoholin terveyshaitat lisääntyvät nopeasti. Viinaan kuoli viime vuonna 1 560 ihmistä, 95 enemmän kuin edellisenä vuonna. Alkoholin aiheuttamia sairauksia hoidetaan sairaaloissa yhä enemmän.
     
Peijaksen sairaalassa heinäkuisena päivänä tehty selvitys osoittaa, että joka viides sisätautiosaston potilas oli hoidossa alkoholin aiheuttaman vaikean sairauden takia. Sama osuus näkyy myös Vantaan terveyskeskuspäivystyksessä.

Tampereen yliopistosairaalan ensiavun asiakkaista on tuoreen kartoituksen mukaan alkoholin suurkuluttajia useampi kuin joka neljäs ja tapaturmapotilaista peräti 42 prosenttia.
     
Viidennes sisätautipotilaista tuottaa koko maan tasolle laskettuna hurjia lukuja: 260 000 hoitopäivää, 50 000 hoitojaksoa ja 30 000 potilasta vain viime vuonna.

Sisätautien hoitojaksot ovat kalliita, ja 1990-luvun lopun keskimääräisen hoitojakson hinnan perusteella vain viinan aiheuttamien tautien hoito veisi lähes 90 miljoonaa euroa vuodessa.

"Alkoholin haitat lisääntyvät ja vaikeutuvat", sanoo selvityksen tehnyt Peijaksen sisätautiylilääkäri Sinikka Pohjola-Sintonen.

Lähde: Ylioppilaslehti 17/2004

Opiskelijat käyttävät valtaväestöä vähemmän huumeita, mutta omaksuvat uudet huumemuodit ensimmäisinä.

Opiskelijat käyttävät vähän mietoja huumausaineita. Noin kahdeksan prosenttia opiskelijoista on käyttänyt kannabistuotteita joko viimeisen vuoden aikana tai yhteensä enemmän kuin viisi kertaa. Tiedot perustuvat tammikuussa julkaistavaan Opiskelijoiden terveystutkimus 2004:än. Koko väestön 20–29-vuotiaista kannabista oli vuonna 2002 kokeillut tai käyttänyt noin kolmannes.

Myös vahvojen huumeiden käyttö on opiskelijapiireissä vähäistä. Alkoholin ja lääkkeiden yhdistelmiä tai lääkkeitä huumausaineina käyttäviä on noin prosentti opiskelijoista, samoin ekstaasia tai heroiinia käyttäviä. Esimerkiksi ekstaasin käyttäjiä on koko maan 20–29-vuotiaiden joukossa miehissä 8 prosenttia ja naisissa 3 prosenttia.

Huumeita käyttävien opiskelijoiden määrä ei ole viime vuosina kasvanut. Noin viidennes vastaajista on kokeillut tai käyttänyt huumeita.

Yhteisöterveyden ylilääkäri Kristiina Kunttu Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiöstä (YTHS) uskoo, että opiskelijoiden huumeiden käyttö on kokonaisuudessaan muuta väestöä vähäisempää.

"Eihän sitä pitemmän päälle muuten jaksaisi opiskella", hän toteaa. Kunttu viittaa nimenomaan jatkuvaan käyttöön. Niin sanottua viihdekäyttöä tutkimuksessa ei arvioitu tai eroteltu.

Huumausaineiden viihdekäytön kulttuurisesta ilmenemisestä väitellyt Mikko Salasuo arvioi, että opiskelijoiden rooli uusien huumekulttuurien omaksumisessa on vähäisestä käytöstä huolimatta merkittävä.

Muun muassa klubikulttuuriin liitettävä ekstaasin viihdekäyttö yleistyi 1990-luvulla ensin juuri yliopistopiireissä. Samoin kävi 1960-luvulla kannabiksen käytön suhteen.

Salasuon mukaan uudet ilmiöt omaksutaan yliopistopiireissä muuta yhteiskuntaa nopeammin. Tämä liittyy myös erilaisiin kulttuurisiin ja sukupolvien välisiin kapinaliikkeisiin, joihin huumeiden käyttökin voidaan yhdistää.

"Varsinaisia huumetilastoja opiskelevien käyttäjien määrästä minulla ei ole. On kuitenkin selvää, että käyttö on yleisempää yliopistokaupungeissa. Ja onhan opiskelijoilla aikaa bailata", tutkija toteaa.

Huumevalistus aikansa elänyttä

Huumeiden viihdekäytöstä väitellyt tutkija korostaa, että riskeistä pitää puhua monin eri tavoin.

Stakesin tutkijan Mikko Salasuon mukaan suomalainen huumevalistus ei ole ajantasaista. Huumausaineiden käyttö nähdään liian usein ainoastaan riippuvuuteen johtavana ongelmakäyttönä, joka aiheutuu joko vaikeista olosuhteista tai henkilön kokemista ongelmista.

”On täysin absurdia, että esimerkiksi kouluissa annetaan samanlaista valistusta kaikille oppilaille. Joku koululaisista saattaa olla suuressa syrjäytymisvaarassa, joku on saattanut kokeilla kannabista kerran ja joku ei ole ikinä ajatellutkaan huumeita. Valistuksen tulisi olla kohderyhmäpainotteista”, tutkija sanoo.

Viikko sitten hyväksytyssä väitöskirjassaan Huumeet ajankuvana hän tarkastelee huumeiden viihdekäytön kulttuurista ilmenemistä Suomessa.

Huumeiden käyttäjät voi Salasuon mukaan jakaa kolmeen eri ryhmään: kokeilijoihin, viihdekäyttäjiin ja ongelmakäyttäjiin. Kokeilijat ovat kokeilleet muutamia kertoja, viihdekäyttäjät käyttävät silloin tällöin: juhliessaan tai laajentaakseen tajuntaansa. Ongelmakäyttäjät puolestaan ovat addiktoituneita, ja heillä on huumeiden lisäksi myös muita sosiaalisia ongelmia.

Valistuksen tulisi tutkijan mukaan seurata tätä luokittelua. Hän painottaa, että kaikkiin kolmeen huumeiden käyttömuotoon liittyy riskejä, mutta ne ovat erilaisia.

”Viihdekäyttäjille ei ole järkevää puhua samalla tavoin kuin ongelmakäyttäjille, sillä he eivät tunnista itseään tällaisista kuvista”, Salasuo sanoo. Yhteiskunnan tulisi hänen mielestään keskittyä ylläpitämään jatkuvaa ajantasaista keskustelua huumausaineiden monimuotoisesta käytöstä, niin että huumetabut murtuisivat.

Väitöskirjassaan Salasuo muistuttaa, että ekstaasia silloin tällöin juhlimisen yhteydessä käyttävät nuoret noudattavat muilta osin keskimäärin terveellisempiä elämäntapoja kuin muu väestö. Heidän on tästä syystä vaikea samastua kauhukuviin syrjäytyneistä ongelmakäyttäjistä, eikä tieto mene perille. Mielikuva riskeistä omaksutaankin muualta kuin virallisia teitä, esimerkiksi internetin kautta.

Huumeiden käyttöä tulisi Salasuon mukaan lähestyä entistä enemmän kulttuurisista lähtökohdista.

Tutkija korostaa, että huumeilmiöt syntyvät osana tiettyjen sukupolvien jakamia kokemuksia. Yhteinen kokemusmaailma synnyttää yhteneviä mieltymyksiä ja käyttäytymistä. Näin se vaikuttaa myös huumeiden kokeiluun ja käytön yleisyyteen sekä siihen, minkälaisia merkityksiä näihin kokemuksiin liitetään.

Väitöskirjassaan Salasuo on keskittynyt tarkastelemaan kahta huumeaaltoa: kannabiksen käytön yleistymistä 1960– 1970-luvuilla sekä ekstaasin viihdekäytön lisääntymistä 1990-luvulla. Tutkijan mukaan molemmat ilmiöt symbolisoivat aikanaan uuden sukupolven arvomaailmaa sekä protestia vanhempaa sukupolvea vastaan.1990-luvun lopun ekstaasin käyttäjät kokivat huumeen ja siihen liittyvän tanssikulttuurin murroksena konservatiivisesta alkoholikulttuurista uudenlaiseen päihteiden käyttöön.