Kategoria: Uutiset

  • Kannabis kukkii rikostilastoissa


    Lähde: http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/09/kannabis_kukkii_rikostilastoissa_976693.html

    Kannabishuumeen viljelystä kiinni jääneiden määrä on kovassa kasvussa.
    Tammi-heinäkuussa kirjattiin huumeviljelmistä pitkälle yli 700
    rikosilmoitusta, mikä on 61 prosenttia enemmän kuin esimerkiksi pari vuotta
    sitten samana ajanjaksona.

    Pirkanmaalla huumausaineen kasvattajia on jo alkuvuonna jäänyt kiinni yhtä
    paljon kuin koko viime vuonna yhteensä. Viljelmiä on ratsattu yli sata.

    Tampereen huumepoliisin komisario Jari Luoto sanoo lakonisesti, että
    kannabisviljelmän ratsaaminen on arkipäivää.

    – Kaupunki kelluu ruohossa, Luoto heittää.

    Sanoille on perustetta, ainakin jos katsoo Tampereen poliisin
    takavarikkohuonetta. Lattiaa peittävät paperisäkkeihin pakatut
    kannabiskasvit. Käytävällä puolestaan on röykkiöittäin takavarikoituja
    laitteistoja, kuten lamppuja, tuulettimia ja kastelujärjestelmiä.

    – Se tässä ihmetyttää, että kuinka tämä niin sanottu marihuanarikollisuus on
    muuttunut näin nopealla syklillä. Muutamassa vuodessa kannabiksen kasvatus
    on lisääntynyt lähes räjähdysmäisesti, Luoto arvioi.

    Kotikasvatettu kannabis vetää yhä nuorempia mukaan

    Myös Satakunnassa huumausainerikoksista on jo alkuvuonna jäänyt kiinni yhtä
    paljon ihmisiä kuin koko viime vuonna yhteensä. Piikkinä Satakunnassakin on
    kotona kasvatettu kannabis.

    Rikoskomisario Juha Joutsenlahti Porin poliisista on huolissaan siitä, että
    kotikasvattamoista marihuana päätyy yhä nuoremmille käyttäjille.
    Satakunnassa kiinni jääneiden keski-ikä on laskenut useilla vuosilla, 18
    – 25
    vuodesta 16 – 21 vuoteen. Nuorimmat
    kiinni jääneet ovat olleet 13-vuotiaita.

    – Nuorten keskuudessa kannabiksen kasvatus leviää sisarusten ja kavereiden eli
    ihan lähipiirin kautta. Aluksi kuviossa ei juurikaan käytetä rahaa,
    Joutsenlahti kuvailee kiinni jääneitä kasvatus- ja käyttörinkejä.

    – En yhtään ihmettelisi, jos sitä menisi vieläkin nuorempien, 9
    -10-vuotiaiden
    lasten käsiin, Joutsenlahti sanoo.

    Välineet ja siemenet helposti saatavilla

    Yksi syy kannabiksen kotikasvatuksen yleistymiseen on välineiden ja ohjeiden
    helppo saatavuus. Kasvatus- ja käyttövälineisiin erikoistuneita liikkeitä on
    jo useilla paikkakunnilla ja kaiken voi tilata myös netistä.

    Vaikka kannabiksen kasvatus huumekäyttöön on laitonta, niin esimerkiksi
    siementen tilaaminen netin kautta ei ole.

    Kenttätyötä tekevät poliisit toivoisivat lainsäädännön tiukentamista.

    – Lainsäädäntö laahaa perässä ja poliittiset ja yhteiskunnalliset päättäjät
    eivät välttämättä ole asian tasalla, rikoskomisario Juha Joutsenlahti
    arvioi.

    – Myös siementen maahantuonti täytyisi rikoslaissa säätää rangaistavaksi. Ei
    tätä ongelmaa täältä muuten hävitetä, vaan se kasvaa vaan, sanoo Tampereen
    poliisin Jari Luoto.

    Vanhemmat usein tietämättömiä

    Poliisi on tehnyt Satakunnassa tämän vuoden aikana kolme isoa huumeratsiaa,
    joihin on liittynyt useita satoja nuoria. Poliisi on nyt myös käynyt
    kouluttamassa vanhempia huomaamaan huumeidenkäytön merkit.

    Tilaisuuksissa on muun muassa haistatettu kannabista ja esitelty
    käyttövälineitä.

    – Aikuisten on hyvä tietää, miltä marihuana haisee, Joutsenlahti sanoo ja
    arvioi, että vaikka huumeista puhutaan paljon, niin vanhemmat ovat usein
    tietämättömiä käytännön tasolla.

    Kannabiksen teho kasvanut

    Poliisin mukaan kannabiksen vahvuus on viime vuosina noussut. 20 vuotta
    huumepoliisina työskennellyt Joutsenlahti sanoo, että tuona aikana huumaavan
    THC:n osuus kannabiksessa on kasvanut parista prosentista jopa 20
    – 30
    prosenttiin.

    – Euroopasta saa tilattua pitkälle jalostettuja siemeniä, joiden
    tehopitoisuudet ovat toista luokkaa kuin 20 vuotta sitten, Joutsenlahti
    sanoo.

    Joutsenlahti pitää kannabista jo LSD:n veroisena pään sekoittajana ja on
    varma, että esimerkiksi Satakunnassa kannabiksen käytön lisääntyminen on
    yhteydessä nuorten mielenterveysongelmien lisääntymiseen.

    – Kiukaisissa kiinnijääneestä liki sadan nuoren huumeringistä useampi otettiin
    pakkohoitoon vakavien ongelmien takia, Joutsenlahti sanoo.

    Tampereen huumepoliisi Jari Luoto on nähnyt työssään kannabiksen passivoivan
    vaikutuksen.

    – Marihuana hyvin nopeasti muuttaa ihmisen persoonallisuutta. Nuorista tulee
    flegmaattisia ja hyvin aikaansaamattomia. Tämä on sinänsä jo nuoren kohdalla
    iso vaaramomentti, Luoto sanoo.


    YLE Uutiset

  • Kannabis kukkii rikostilastoissa


    Lähde: http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/09/kannabis_kukkii_rikostilastoissa_976693.html

    Kannabishuumeen viljelystä kiinni jääneiden määrä on kovassa kasvussa.
    Tammi-heinäkuussa kirjattiin huumeviljelmistä pitkälle yli 700
    rikosilmoitusta, mikä on 61 prosenttia enemmän kuin esimerkiksi pari vuotta
    sitten samana ajanjaksona.

    Pirkanmaalla huumausaineen kasvattajia on jo alkuvuonna jäänyt kiinni yhtä
    paljon kuin koko viime vuonna yhteensä. Viljelmiä on ratsattu yli sata.

    Tampereen huumepoliisin komisario Jari Luoto sanoo lakonisesti, että
    kannabisviljelmän ratsaaminen on arkipäivää.

    – Kaupunki kelluu ruohossa, Luoto heittää.

    Sanoille on perustetta, ainakin jos katsoo Tampereen poliisin
    takavarikkohuonetta. Lattiaa peittävät paperisäkkeihin pakatut
    kannabiskasvit. Käytävällä puolestaan on röykkiöittäin takavarikoituja
    laitteistoja, kuten lamppuja, tuulettimia ja kastelujärjestelmiä.

    – Se tässä ihmetyttää, että kuinka tämä niin sanottu marihuanarikollisuus on
    muuttunut näin nopealla syklillä. Muutamassa vuodessa kannabiksen kasvatus
    on lisääntynyt lähes räjähdysmäisesti, Luoto arvioi.

    Kotikasvatettu kannabis vetää yhä nuorempia mukaan

    Myös Satakunnassa huumausainerikoksista on jo alkuvuonna jäänyt kiinni yhtä
    paljon ihmisiä kuin koko viime vuonna yhteensä. Piikkinä Satakunnassakin on
    kotona kasvatettu kannabis.

    Rikoskomisario Juha Joutsenlahti Porin poliisista on huolissaan siitä, että
    kotikasvattamoista marihuana päätyy yhä nuoremmille käyttäjille.
    Satakunnassa kiinni jääneiden keski-ikä on laskenut useilla vuosilla, 18
    – 25
    vuodesta 16 – 21 vuoteen. Nuorimmat
    kiinni jääneet ovat olleet 13-vuotiaita.

    – Nuorten keskuudessa kannabiksen kasvatus leviää sisarusten ja kavereiden eli
    ihan lähipiirin kautta. Aluksi kuviossa ei juurikaan käytetä rahaa,
    Joutsenlahti kuvailee kiinni jääneitä kasvatus- ja käyttörinkejä.

    – En yhtään ihmettelisi, jos sitä menisi vieläkin nuorempien, 9
    -10-vuotiaiden
    lasten käsiin, Joutsenlahti sanoo.

    Välineet ja siemenet helposti saatavilla

    Yksi syy kannabiksen kotikasvatuksen yleistymiseen on välineiden ja ohjeiden
    helppo saatavuus. Kasvatus- ja käyttövälineisiin erikoistuneita liikkeitä on
    jo useilla paikkakunnilla ja kaiken voi tilata myös netistä.

    Vaikka kannabiksen kasvatus huumekäyttöön on laitonta, niin esimerkiksi
    siementen tilaaminen netin kautta ei ole.

    Kenttätyötä tekevät poliisit toivoisivat lainsäädännön tiukentamista.

    – Lainsäädäntö laahaa perässä ja poliittiset ja yhteiskunnalliset päättäjät
    eivät välttämättä ole asian tasalla, rikoskomisario Juha Joutsenlahti
    arvioi.

    – Myös siementen maahantuonti täytyisi rikoslaissa säätää rangaistavaksi. Ei
    tätä ongelmaa täältä muuten hävitetä, vaan se kasvaa vaan, sanoo Tampereen
    poliisin Jari Luoto.

    Vanhemmat usein tietämättömiä

    Poliisi on tehnyt Satakunnassa tämän vuoden aikana kolme isoa huumeratsiaa,
    joihin on liittynyt useita satoja nuoria. Poliisi on nyt myös käynyt
    kouluttamassa vanhempia huomaamaan huumeidenkäytön merkit.

    Tilaisuuksissa on muun muassa haistatettu kannabista ja esitelty
    käyttövälineitä.

    – Aikuisten on hyvä tietää, miltä marihuana haisee, Joutsenlahti sanoo ja
    arvioi, että vaikka huumeista puhutaan paljon, niin vanhemmat ovat usein
    tietämättömiä käytännön tasolla.

    Kannabiksen teho kasvanut

    Poliisin mukaan kannabiksen vahvuus on viime vuosina noussut. 20 vuotta
    huumepoliisina työskennellyt Joutsenlahti sanoo, että tuona aikana huumaavan
    THC:n osuus kannabiksessa on kasvanut parista prosentista jopa 20
    – 30
    prosenttiin.

    – Euroopasta saa tilattua pitkälle jalostettuja siemeniä, joiden
    tehopitoisuudet ovat toista luokkaa kuin 20 vuotta sitten, Joutsenlahti
    sanoo.

    Joutsenlahti pitää kannabista jo LSD:n veroisena pään sekoittajana ja on
    varma, että esimerkiksi Satakunnassa kannabiksen käytön lisääntyminen on
    yhteydessä nuorten mielenterveysongelmien lisääntymiseen.

    – Kiukaisissa kiinnijääneestä liki sadan nuoren huumeringistä useampi otettiin
    pakkohoitoon vakavien ongelmien takia, Joutsenlahti sanoo.

    Tampereen huumepoliisi Jari Luoto on nähnyt työssään kannabiksen passivoivan
    vaikutuksen.

    – Marihuana hyvin nopeasti muuttaa ihmisen persoonallisuutta. Nuorista tulee
    flegmaattisia ja hyvin aikaansaamattomia. Tämä on sinänsä jo nuoren kohdalla
    iso vaaramomentti, Luoto sanoo.


    YLE Uutiset

  • Etelä-Amerikka: irti USA:n huumesodasta

    Lähde: The Observer 6.9.2009
    http://www.guardian.co.uk/commentisfree/2009/sep/06/cardoso-war-on-drugs
    http://www.guardian.co.uk/world/2009/sep/06/brazil-cardoso-war-drugs-decriminalisation
    http://www.guardian.co.uk/theobserver/2009/sep/06/war-on-drugs-latin-america

    Brittiläinen The Observer lehti julkaisi Brasilian entisen presidentin
    Fernando Henrique Cardoson vetoomuksen huumesodan muuttamiseksi
    hoitoon perustuvaksi sekä kannabiksen maailmanlaajuiseksi
    dekriminalisoimiseksi. Tämän vuoden alussa hän sekä joukko
    Etelä-Amerikan johtavia poliitikkoja ja kulttuurihenkilöitä julkaisi
    saman sisältöisen vetoomuksensa YK:n huumekokoukselle
    (Latin American Commission on Drugs and Democracy
    http://www.drogasedemocracia.org/English/). Bolivia, Meksiko,
    Kolumbia, Ecuador ja Argentiina ovat jo ryhtyneet muuttamaan
    huumepolitiikkaansa. Brasiliassa aiotaan seurata perässä.

    USA:n presidentti Richard Nixon julisti huumesodan 40 vuotta sitten
    1969. Sen jälkeen Reaganin, Clintonin ja Bushien hallinnot ovat vain
    vahvistaneet sotamentaliteettia huumeongelman käsittelemisessä.

    Tämä sota on aiheuttanut keskimäärin miljoonan USA:n kansalaisen
    vangitsemisen vuosittain, koska USA:n yhteiskunnan jokaisella tasolla
    vallitsee kyltymätön tarve päihtyä. Eikä tämä sota ole nielaissut vain
    USA:ta vaan koko Amerikan mantereen.

    Latinalaisessa Amerikassa sodan "ei-aiotut" seuraukset ovat olleet
    tuhoisia. Tuhannet ihmiset menettävät henkensä huumekauppaan
    liittyvässä väkivallassa. Huumepomot ovat ottaneet hallintaansa
    kokonaisia yhteisöjä. Kurjuus leviää. Korruptio raunioittaa heikkoja
    demokratioita.

    Ja vuosikymmeniä jatkuneiden valvontalentojen, poliisioperaatioiden,
    myrkkyruiskutusten, viidakoitten huumelaboratorioiden ratsioiden
    jälkeenkin Latinalainen Amerikka on maailman suurin kokaiinin ja
    marihuanan tuottaja. Se tuottaa yhä enemmän oopiumia ja heroiinia.
    Siellä kehitetään mahdollisuuksia tuottaa suuria määriä synteettisiä
    huumeita.

    Jatkamalla huumesotaa periaatteella "yhä lisää samaa vanhaa" on
    naurettavaa. Nyt tarvitaan vakavaa keskustelua, mikä johtaisi
    inhimillisempien ja tehokkaampien strategioiden käyttöön ottamiseen
    maailman huumeongelman käsittelemiseksi.

    Meksikossa käytävän huumesodan aiheuttamien tappamisten varjoon on
    jäänyt muualla Etelä-Amerikassa riehuva huumesota: pelkästään Rio de
    Janeiron slummeissa poliisin ja huumekauppiaiden yhteenotoissa kuolee
    tuhansia ihmisiä vuodessa.

    Argentiinan korkeimman oikeuden tuomareiden tuore päätös perustui
    tapaukseen, jossa useita ihmisiä oltiin pidätetty marihuana
    savukkeista heidän taskuissaan. Tuomarit hylkäsivät voimassa olevan
    lain, jossa määrätään jopa kaksi vuotta vankeutta mistä tahansa
    määrästä.

    "Jokainen täysi-ikäinen kansalainen on vastuussa omasta vapaasta
    tahdostaan viettää haluamaansa elämäntapaa ilman valtion
    sekaantumista," perusteli oikeus päätöstään.

    "Yksityinen käytös tulee sallia jos siitä ei aiheudu todellista
    vaaraa, se ei vahingoita omaisuutta eikä loukkaa toisten ihmisten
    oikeuksia."

    Tämä on se periaate, jolle USA aikoinaan perustettiin.

  • Britannia: Huumekoirat ja vapaa yhteiskunta

    Lähde: The Guardian 14.8.2009
    http://www.guardian.co.uk/commentisfree/libertycentral/2009/aug/14/
    sniffer-dogs-drug-search

    Release järjestön huumekoirakampanja
    http://www.release.org.uk/campaigns/current-campaigns/sniffer-dogs
    Australialainen tutkimus huumekoirien käytöstä
    http://www.ombo.nsw.gov.au/publication/PDF/Other%20Reports/
    chapters%2004%20to%2007.pdf

    Kansalaisjärjestö Release haastaa Britannian poliisin oikeuteen sen
    selvittämiseksi, onko huumekoirien käyttäminen huumeiden etsinnässä
    lain mukaista. Jos järjestö onnistuu, lopettaa oikeusjuttu poliisin
    huumekoirien käyttämisen tähän tarkoitukseen.

    Tapaus sai alkunsa välikohtauksesta, jossa Release järjestön
    toiminnanjohtaja Sebastian Saville joutui etsinnän kohteeksi Camden
    Town metroasemalla huumekoiran osoitettua hänet. Savillella ei ollut
    hallussaan kiellettyjä aineita.

    Releasen mukaan Saville joutui laittomasti tutkituksi ja pidätetyksi,
    ja nämä toimenpiteet rikkoivat hänen liikkumisvapauden ja
    yksityisyyden perusihmisoikeuksiaan ja hänelle suoritettiin
    henkilötarkastus väärin perustein. Nämä kyseiset kansalaisvapaudet
    erottavat meidän yhteiskuntamme niistä autoritaarisista ja
    tukahduttavista yhteiskunnista, joita me inhoamme ja pelkäämme.
    Periaate, että poliisi palvelee ja suojelee kansalaisia, vaatii
    poliisikunnalta hiuksen hienon rajan vetämistä, ja joskus tämä raja
    ylitetään. Huumekoirien käyttäminen niiden ihmisten tunnistamiseen,
    jotka kuljettavat mukanaan huumeita käyttäessään Lontoon
    liikennevälineitä on väärin periaatteessa mutta myös tehotonta
    käytännössä.

    Australiassa tehdyn tutkimuksen mukaan 74%:ssa poliisikoiran
    aiheuttamista etsinnöistä ei löydetty huumeita. Vastaavaa ei ole
    tutkittu Britanniassa mutta tiedonvapauteen perustuvien kyselyiden
    mukaan poliisikoirien käyttäminen on tuottanut samanlaisia tuloksia.
    Viime vuonna yhden festivaalin aikana suoritetussa poliisioperaatiossa
    vain 12%:ssa poliisikoiran aiheuttamissa tutkimuksissa löytyi
    laittomia huumeita.

    Huumekoirilla ei saada kiinni huumekauppiaita. Huumekoirat eivät
    kykene erottelemaan sitä, kuka on ollut tekemisissä huumeiden kanssa
    ja kuka varsinaisesti pitää niitä hallussaan, eikä ne varsinkaan
    kykene arvioimaan sitä, kuinka paljon henkilöllä on huumeita mukanaan
    ja mitä hän aikoo niillä tehdä. Oikea iso diileri ei matkusta metrolla
    varastoineen. Nämä koirat eivät suojele kansalaisia. Niitä ei voi
    verrata metallinpaljastimiin eikä pommeja tai veitsiä tunnistaviin
    koiriin, koska huumeet eivät ole ase kansalaisia vastaan. Täten väite,
    että tarkoitus pyhittää keinot – jota käytetään tuhansien ihmisten
    tarkistamisessa esim. festivaalialueelle saapuessa väkivallan
    estämiseksi – ei päde huumeiden henkilökohtaiseen hallussapitoon.

    Tiettyjen aineiden hallussapito on rikos mutta poliisin tapa ylläpitää
    lakia täytyy olla suhteessa rikokseen sekä käytettyjen menetelmien
    aiheuttamiin seurauksiin. Huumekoirien kohdalla kumpikaan periaate ei
    täyty.

    Yli kolmasosa Englannin ja Walesin aikuisväestöstä on käyttänyt
    laittomia huumeita. Yli miljoona ihmistä käyttää A-luokan huumeita
    vuosittain. Pienten määrien hallussapidosta napatut yksittäiset
    ihmiset eivät vaikuta näihin lukuihin. Äskettäin suoritetussa
    koiraoperaatiossa vietiin poliisilaitokselle 58 ihmistä, joista vain
    neljällä oli huumeita hallussaan. Tämä vastaisi samaa kuin puolet
    Englannin väestöstä pidätettäisiin miljoonan A-luokan huumeiden
    käyttäjän tunnistamiseksi.

    EU:n ihmisoikeussopimuksen 8. artikla suojaa ihmisten oikeutta
    yksityisyyteen – oikeutta olla vapaa valtion perusteettomilta
    sekaantumisilta. Tämä periaate on puolustamisen arvoinen ja Releasen
    tapauksen perusta poliisia vastaan. Huumekoirista ei ole koskaan
    keskusteltu eduskunnassa eikä mikään laki salli niiden käyttöä. Ainoat
    säädökset ovat poliisipäälliköiden liiton antamat ohjeet ja niin kauan
    kuin joku haastaa ja asettaa ne tutkinnan alle, poliisi jatkaa
    huumekoirien käyttämistä.

    Britannian huumelain kohta 23 antaa poliisille oikeuden suorittaa
    henkilötarkastus, jos siihen on järkevä syy, ja tarpeen vaatiessa
    pidättää henkilö tätä tarkoitusta varten. Joten kysymys kuuluu, että
    onko huumekoiran osoitus järkevä syy? Releasen tapaus poliisia vastaan
    menee oikeuteen tänä vuonna ja tällöin tuomarit päättävät tästä.

  • Britannia: Huumekoirat ja vapaa yhteiskunta

    Lähde: The Guardian 14.8.2009
    http://www.guardian.co.uk/commentisfree/libertycentral/2009/aug/14/
    sniffer-dogs-drug-search

    Release järjestön huumekoirakampanja
    http://www.release.org.uk/campaigns/current-campaigns/sniffer-dogs
    Australialainen tutkimus huumekoirien käytöstä
    http://www.ombo.nsw.gov.au/publication/PDF/Other%20Reports/
    chapters%2004%20to%2007.pdf

    Kansalaisjärjestö Release haastaa Britannian poliisin oikeuteen sen
    selvittämiseksi, onko huumekoirien käyttäminen huumeiden etsinnässä
    lain mukaista. Jos järjestö onnistuu, lopettaa oikeusjuttu poliisin
    huumekoirien käyttämisen tähän tarkoitukseen.

    Tapaus sai alkunsa välikohtauksesta, jossa Release järjestön
    toiminnanjohtaja Sebastian Saville joutui etsinnän kohteeksi Camden
    Town metroasemalla huumekoiran osoitettua hänet. Savillella ei ollut
    hallussaan kiellettyjä aineita.

    Releasen mukaan Saville joutui laittomasti tutkituksi ja pidätetyksi,
    ja nämä toimenpiteet rikkoivat hänen liikkumisvapauden ja
    yksityisyyden perusihmisoikeuksiaan ja hänelle suoritettiin
    henkilötarkastus väärin perustein. Nämä kyseiset kansalaisvapaudet
    erottavat meidän yhteiskuntamme niistä autoritaarisista ja
    tukahduttavista yhteiskunnista, joita me inhoamme ja pelkäämme.
    Periaate, että poliisi palvelee ja suojelee kansalaisia, vaatii
    poliisikunnalta hiuksen hienon rajan vetämistä, ja joskus tämä raja
    ylitetään. Huumekoirien käyttäminen niiden ihmisten tunnistamiseen,
    jotka kuljettavat mukanaan huumeita käyttäessään Lontoon
    liikennevälineitä on väärin periaatteessa mutta myös tehotonta
    käytännössä.

    Australiassa tehdyn tutkimuksen mukaan 74%:ssa poliisikoiran
    aiheuttamista etsinnöistä ei löydetty huumeita. Vastaavaa ei ole
    tutkittu Britanniassa mutta tiedonvapauteen perustuvien kyselyiden
    mukaan poliisikoirien käyttäminen on tuottanut samanlaisia tuloksia.
    Viime vuonna yhden festivaalin aikana suoritetussa poliisioperaatiossa
    vain 12%:ssa poliisikoiran aiheuttamissa tutkimuksissa löytyi
    laittomia huumeita.

    Huumekoirilla ei saada kiinni huumekauppiaita. Huumekoirat eivät
    kykene erottelemaan sitä, kuka on ollut tekemisissä huumeiden kanssa
    ja kuka varsinaisesti pitää niitä hallussaan, eikä ne varsinkaan
    kykene arvioimaan sitä, kuinka paljon henkilöllä on huumeita mukanaan
    ja mitä hän aikoo niillä tehdä. Oikea iso diileri ei matkusta metrolla
    varastoineen. Nämä koirat eivät suojele kansalaisia. Niitä ei voi
    verrata metallinpaljastimiin eikä pommeja tai veitsiä tunnistaviin
    koiriin, koska huumeet eivät ole ase kansalaisia vastaan. Täten väite,
    että tarkoitus pyhittää keinot – jota käytetään tuhansien ihmisten
    tarkistamisessa esim. festivaalialueelle saapuessa väkivallan
    estämiseksi – ei päde huumeiden henkilökohtaiseen hallussapitoon.

    Tiettyjen aineiden hallussapito on rikos mutta poliisin tapa ylläpitää
    lakia täytyy olla suhteessa rikokseen sekä käytettyjen menetelmien
    aiheuttamiin seurauksiin. Huumekoirien kohdalla kumpikaan periaate ei
    täyty.

    Yli kolmasosa Englannin ja Walesin aikuisväestöstä on käyttänyt
    laittomia huumeita. Yli miljoona ihmistä käyttää A-luokan huumeita
    vuosittain. Pienten määrien hallussapidosta napatut yksittäiset
    ihmiset eivät vaikuta näihin lukuihin. Äskettäin suoritetussa
    koiraoperaatiossa vietiin poliisilaitokselle 58 ihmistä, joista vain
    neljällä oli huumeita hallussaan. Tämä vastaisi samaa kuin puolet
    Englannin väestöstä pidätettäisiin miljoonan A-luokan huumeiden
    käyttäjän tunnistamiseksi.

    EU:n ihmisoikeussopimuksen 8. artikla suojaa ihmisten oikeutta
    yksityisyyteen – oikeutta olla vapaa valtion perusteettomilta
    sekaantumisilta. Tämä periaate on puolustamisen arvoinen ja Releasen
    tapauksen perusta poliisia vastaan. Huumekoirista ei ole koskaan
    keskusteltu eduskunnassa eikä mikään laki salli niiden käyttöä. Ainoat
    säädökset ovat poliisipäälliköiden liiton antamat ohjeet ja niin kauan
    kuin joku haastaa ja asettaa ne tutkinnan alle, poliisi jatkaa
    huumekoirien käyttämistä.

    Britannian huumelain kohta 23 antaa poliisille oikeuden suorittaa
    henkilötarkastus, jos siihen on järkevä syy, ja tarpeen vaatiessa
    pidättää henkilö tätä tarkoitusta varten. Joten kysymys kuuluu, että
    onko huumekoiran osoitus järkevä syy? Releasen tapaus poliisia vastaan
    menee oikeuteen tänä vuonna ja tällöin tuomarit päättävät tästä.

  • Kannabis kirjallisuudessa

    François Rabelais
    Pantagruelin kolmas kirja
    ISBN: 978-951-0-34903-8
    http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/product&isbn=951-0-34903-8

    Renesanssikirjallisuuden tunnetuimman hahmon Francois Rabelaisin (1483
    tai 1494 – 1553) kolmas kirja on suomennettu. Kahden jättiläisen,
    Gargantuan ja hänen poikansa Pantagruelin, rönsyilevien seikkailujen
    kolmannen kirjan loppuhuipennuksena tutustumme mystisen yrtin
    pantagruelionin ihmeellisiin ominaisuuksiin. Kun Rabelais paljastaa
    yrtin siemenien olevan kaikkien laululintujen herkkua ja sen käytön
    voivan kuumentaa aivoja sekä täyttävän pään harmillisilla ja
    kivuliailla huuruilla (ss. 229 – 230), lukija voi päätellä kyseessä
    olevan hampun.

    Selostettuaan kasvimaailman monipuolista ja -polvista taksonomiaa
    valottaa Rabelais lukijoilleen pantagruelionin ominaisuuksia
    vertaamalla sitä Pantagruelin elämään, pituuteen ja ominaisuuksiin:

    "Yksi peruste pantagruelionin nimelle on sen ominaisuuksissa. Sillä
    aivan kuten Pantagruel oli kaiken riemukkaan täydellisyyden idea ja
    ihanne  (enkä usko että kukaan teistä ryypiskelijöistä epäilee sitä),
    samoin katson pantagruelionilla olevan niin paljon suopeaa vaikutusta,
    tehoa ja täydellisyyttä, niin paljon hyvää tekeviä voimia, että jos
    tämä yrtti ja sen ominaisuudet olisivat olleet tiedossa silloin, kun
    puut profeetan kertoman mukaan valitsivat metsän kuningasta
    hallitsijakseen ja valtiaakseen, se olisi epäilemättä saanut
    enemmistön äänistä." (ss. 236 – 237)

    Rabelais valottaa salaperäisen yrtin tuottavan hirttoköyttä, olevan
    kypsänä noin kahden metrin mittainen, toimivan antiseptisesti,
    parantavan hevosen ähkyn (keskiajalla yhtä tärkeä ominaisuus kuin
    auton korjaaminen nykyaikana), palovamman sekä olevan tärkeä ruokien,
    säkkien, paperin, kankaiden, purjeiden ja köysien raaka-aine:

    "Se on kuin jokin pyhä yrtti, taianomainen kuten rautayrtti,
    roomalaisten kotijumalien arvostama, eikä vainajan ruumista voi
    haudata ilman sitä.

    Koska tuo kasvi auttaa vangitsemaan ilmavirrat, saattavat suuret
    rahti- ja matkustajalaivat, sotalaivat, tuhat ja kymmenentuhattakin
    ihmistä kuljettavat alukset sen avulla lähteä liikkeelle ja kulkea
    kapteeniensa haluaamaan suuntaan.

    Tuon kasvin avulla kansat, jotka luonto tuntui haluavan pitää
    piilossa, pääsemättömissä ja tuntemattomina, ovat nyt
    tavoitettavissamme samoin kuin me niiden, eivätkä sellaiseen pysty
    linnutkaan, oli niiden höyhenpuku miten kevyt tahansa ja osasivatpa ne
    miten köykäisesti tahansa uida luonnon tarjoamassa ilmassa. Sen
    ansiosta Taprobrana on nähnyt Lapin, Jaava Rhipaeian vuoret, Phebol
    Thelemen, islantilaiset ja grönlantilaiset matkustavat Eufratille,
    Boreas on nähnyt Austerin talon ja Eurus vieraillut Zefyrin luona.
    Vieläpä taivaalliset henget, merten ja maiden jumalat, ovat
    pelästyneet huomatessaan, miten pohjoiset kansat ovat siunatun
    pantagruelionin avulla matkanneet kohti etelänapaa, ylittäneet
    molemmat kääntöpiirit, läpäisseet kuuman vyöhykkeen, mitanneet koko
    eläinradan, ylittäneet päiväntasaajan ja voineet katsoa molempia
    napoja horisontissaan.

    Samanlainen kauhu täytti olympolaiset jumalat, kun he sanoivat:

    ’Pantagruel on yrttinsä kautta antanut meille uutta ajateltavaa,
    hirvittävämpää kuin aloadit konsanaan. Pian hän menee naimisiin ja saa
    lapsia. Tätä kohtaloa emme voi kääntää, koska se on kehrätty
    kohtalotarten värttinässä, ja he ovat välttämättömyyden tyttäriä. Voi
    olla, että joku hänen lapsistaan keksii yhtä voimallisen yrtin, jonka
    avulla ihmiset kykenevät vierailemaan raekuurojen lähteellä, sateiden
    suluilla ja salamien ahjoilla; he voivat levittäytyä kuuhun, matkustaa
    tähtikuvioihin ja asua siellä, yhdet kultaisessa Kotkassa, toiset
    Lampaassa, jotkut Harpussa ja toiset hopeisessa Leijonassa; istua
    kanssamme saman pöydän ääreen ja ottaa meidän jumalattariamme
    puolisoksi, mikä on ainoa tapa tulla jumalaksi.’

    Lopulta he ryhtyivät pohtimaan, miten he voisivat suojautua sitä
    vastaan." (ss. 238 – 239)

    Olympolaiset jumalat eli Rooman paavin Innocentius VIII:n julkaisema
    bulla Summis desiderantes affectibus oli vuonna 1484 kieltänyt yrtin
    käytön noitalääkkeissä. Rabelaisille lääkärinä kannabis oli varmaan
    tuttu paitsi kuituna ja ruokana niin myös lääkkeenä, ja hänen yrtin
    ylistyksensä voisi lukea sensuuria kiertävänä fantasiana. Rabelaisin
    kirjat ovat varhaisin tunnettu esimerkki eurooppalaisesta
    pössökirjallisuudesta.

    Mikko Ylikangas
    Unileipää, kuolonvettä, spiidiä
    Huumeet Suomessa 1800-1950
    ISBN: 978-951-796-578-1
    http://www.atenakustannus.fi/index.php?pagecat=3&page=
    kirja&kirjaluokka_id=0&kirja_id=240

    Suomalaista huumeiden historiaa kartoittavassa kirjassaan Mikko
    Ylikangas on omistanut yhden kappaleen erityisesti kannabikselle (s
    52). Keskiajalla kannabista käytettiin Euroopassa sekä yleislääkkeenä
    että päihteenä. Napoleonin Egyptin sotaretken jälkeen
    Pohjois-Afrikassa keksityn hasiksen käyttö yleistyi ensin Ranskassa ja
    sitten muualla Euroopassa.

    Turkin sodan myötä alkoi suomalaisissa lehdissä ilmestyä selostuksia
    myös hasiksen käytöstä. Mm. Duodecim-lehdessä vuonna 1895 kuvattiin
    luultavasti ensimmäinen kannabismyrkytys Suomessa. Ylikangas lainaa
    vuonna 1907 Tidskrift för hälsovård -lehdessä julkaistua artikkelia
    "Hasiksen ihmeelliset vaikutukset". Artikkeli on varoittava, siinä
    kerrotaan noin 200 miljoonan ihmisen käyttävän hasista päihteenä mutta
    kirjoittaja päätyy pohtimaan:

    "Pitäisikö kuntien ja valtion alkaa ansaita suuria summia hasiksella?
    Pitäisikö hasikselle säätää ’göteborginsysteemi’ ja osa tuloista
    käyttää ilmaisten musiikkiesitysten järjestämiseen työläisille?"

    Tämän jälkeen kannabis vaipuu sivuhuomautuksen rooliin suomalaisessa
    päihdehistoriassa. Itsenäistymisen jälkeen alkoholin kieltolaki
    muuttaa päihdepolitiikan luonteen kristillistyyppiseksi
    moralisoinniksi. Boheemitaitelijat kuten tulenkantajat, jazzmuusikot
    ja merimiehet käyttävät sitä satunnaisesti kunnes 60-luvulla kannabis
    nousee uuden nuorisokulttuurin tunnukseksi ja mm. Muumit yrittävät
    ostaa marihuanaa Muumit Torrelorcalla -sarjakuvassa. Mutta se on jo
    toisen kirjan aihe.

    Kannabiskeskustelua seuraava huomaa parissa vuodessa sen kiertävän
    samoja kehiä yhä uudelleen ja Rabelaisin sekä Ylikankaan kirjat
    lohduttavat siinä, että tuota keskustelua ollaan käyty ainakin 500
    vuotta.